MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT. Opettajien talousosaaminen Tutkimus ja raportti 2019

MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT Opettajien talousosaaminen Tutkimus ja raportti 2019

NUORILLA ON HALUA TALOUSOSAAMISEN PARANTAMISEEN.

HEIDÄN MIELESTÄÄN KOULU ON PAIKKA, JOSSA TALOUTTA PITÄISI OPETTAA.

Sisältö Jokainen nuori tarvitsee riittävät taloustaidot...6 1. Syytä olla huolissaan?...9 Köyhyys- ja syrjäytymisriski... 10 Mitä välii??!... 11 Mitä on taloudellinen lukutaito?... 12 Kuusi syytä puhua rahasta... 13 Häpeä estää avun hakemisen... 14 2. Tämän päivän ja huomisen talousosaamistarpeet...17 Vastuu itsestä osaamisesta ja tekemisistä... 17 Riskien hallintaa... 18 Lapset päätöksentekijöinä... 19 Pallo kouluille... 20 Taloustaitojen jatkuva päivittäminen... 21 Kentän monet toimijat... 21 3. Opettajien talousosaamisen tutkimus...25 Miten taloustaitojen opettamiseen suhtaudutaan?... 26 Millä tasolla oma talousosaaminen on?... 28 Kiinnostaako talousosaamiskoulutus?... 30 Mistä talousasioista koulussa keskustellaan?... 34 Kenen tulisi opettaa taloustietoa?... 35 Millaisia työtapoja käytät opetuksessa?... 36 Kuinka hyvin koulu opettaa erilaisia taitoja?... 47 Yhteenveto tutkimuksesta... 49 4. Talousosaaminen opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa. 51 Taloustiedon opetus... 51 Varhaiskasvatus... 52 Perusopetus... 52 Talousosaaminen vuosiluokilla 1 2... 54 Talousosaaminen vuosiluokilla 3 6... 55 Talousosaaminen vuosiluokilla 7 9... 56 Lukio... 60 Ammatillinen koulutus... 66 4 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

5. Esimerkkejä talousopetuksen tueksi...69 Esiopetus... 69 Peruskoulun 1. 6. luokat... 70 Peruskoulun 7. 9. luokat... 72 Lukio ja ammatillinen opetus... 77 Opettajaksi opiskelevat... 81 Opettajat... 81 6. Mitä sanovat kokeneet opettajat?...85 Tunnilla tulkitaan talousuutisia... 85 Tärkeintä on keskustelu silloin ajatellaan ja opitaan... 86 Taloustiedosta oma oppiaine... 86 Perustaidoille osaamistakuu... 87 7. Tutkittua tietoa Yrityskylistä, peleistä ja yrittäjyyteen innostamisesta...89 Tutkimus osoittaa Yrityskylä Yläkoulun vaikuttavuuden... 89 Pelillistäminen tukee talousopetusta... 89 Monipuoliset opetusmenetelmät edistävät yrittäjyyttä... 91 8. Raportin keskeiset havainnot ja suositukset nuorten talousosaamisen kehittämiseksi...92 Lähteet... 96 Henkilöhakemisto... 98 Opettajien ja opettajakouluttajien talousosaamisen ohjausryhmä... 98 Julkaisija: Talous ja nuoret TAT Raportti: Eija Seppänen / TAT Tutkimus: Reeta Sutinen / T-Media Ulkoasu ja taitto: Teemu Kavasto / Hank ISBN 978-952-7073-15-5 Paino: Painotalo Plus Digital Oy,Lahti, Tammikuu 2019 ON TOIVOTTAVAA, ETTÄ KAIKKI TALOUDEN TOIMIJAT EDELLEEN TIIVISTÄISIVÄT YHTEISTYÖTÄÄN JOKAISEN LAPSEN JA NUOREN TALOUSOSAAMISEN VAHVISTAMISEKSI. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 5

Jokainen nuori tarvitsee riittävät taloustaidot IIRO RAUTIAINEN TALOUSASIAT ovat nuorten mielestä kiinnostavia, ja heillä on halua talousosaamisen parantamiseen, kertoo Nuorten talousosaaminen 2018 -tutkimus. Nuorten mielestä koulu on paikka, jossa taloutta pitäisi opettaa. Peräti 90 prosenttia heistä on sitä mieltä, että koulun pitää opettaa taloustaitoja, mutta ainoastaan viidennes kokee saavansa koulusta riittävät valmiudet talousosaamiseen. Mitä mieltä opettajat ovat? Minkälaisena he kokevat taloustaitonsa? Minkälaista tukea ja tietoa opettajat tarvitsisivat taloustiedon opettamista varten? Ovatko opettajat huolissaan nuorten heikosta talousosaamista? TAT on käynnistänyt Opettajankoulutusfoorumin kanssa opettajien ja opettajankouluttajien talouskoulutus -hankkeen, jonka tavoitteena on opettajien talousosaamisen kehittäminen. Vuosille 2018 2019 keskittyvän hankkeen ohjausryhmässä ovat Opetushallituksen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, eri pedagogisten opettajajärjestöjen, Suomen Pankin sekä opettajaksi opiskelevien edustajat. Talousosaaminen on tärkeä kansalaistaito, jonka pohja luodaan jo nuorella iällä. Koulu kodin ohella on tässä tehtävässä keskeisessä roolissa. Raporttiin on koottu näkemyksiä talousosaamisesta, sen kehittämisestä. Näiden löydösten pohjalta on kehitetty toimenpiteitä ja ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Erityisen laajasti on kuultu opettajien mielipiteitä, he ovat talousosaamisen kehittämisessä ja toteutuksessa avainasemassa. Raportti koostuu seitsemästä itsenäisestä osasta 1. Syytä olla huolissaan? -osioon on koottu ajankohtaista tietoa ja näkökulmia kesän ja syksyn 2018 aikana julkaistuista tiedotteista ja lehtiartikkeleista. 2. Tämän päivän ja huomisen talousosaamistarpeet -osio on koostettu Suomen Pankin maksuneuvoston keväällä 2018 julkaiseman e-kirjasen Talouslukutaito 2020-luvulla asiantuntijakirjoituksista niiltä osin kuin niissä on käsitelty lasten ja nuorten taloustaitoja ja -tarpeita. 3. Opettajien talousosaaminen 2018 -tutkimus purkaa auki kuusi isoa tutkimuskysymystä opettajien toiveista, tarpeista ja asenteista. Vastauksia 6 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

täydentävät opettajaksi opiskelevien sekä ammatillisen koulun opiskelijoiden näkemykset. 4. Talousosaaminen opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa -osioon on koostettu uudistuneiden opetussuunnitelmien talousopetuksen tavoitteet ja keskeisimmät sisällöt sekä näiden näkyminen oppikirjoissa. 5. Esimerkkejä talousopetuksen tueksi -osioon on koottu materiaaleja, joita opettajat voivat käyttää opetuksen tukena. 6. Mitä sanovat kokeneet opettajat? -osioon on haastateltu kolmea kokenutta taloutta opettavaa opettajaa. 7. Tutkittua tietoa yrityskylistä, peleistä ja yrittäjyyteen innostamisesta -osio kertoo lyhyesti kolmesta talousosaamiseen liittyvästä ajankohtaisesta tutkimuksesta. Raportin tärkein anti on opettajien talousosaamisen tutkimus ja sen tulokset. Raportin lopussa ovat raportin keskeiset havainnot ja suositukset nuorten talousosaamisen kehittämiseksi, jotka pohjautuvat käytettyyn aineistoon ja käytyihin keskusteluihin. Yhteistyössä on voimaa. On toivottavaa, että kaikki talouden toimijat edelleen tiivistäisivät yhteistyötään jokaisen lapsen ja nuoren talousosaamisen vahvistamiseksi. Samalla voimme ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia. Meidän tavoitteemme on tehdä talousosaamisesta näkyvä, innostava ja mahdollistava osa koulupolkua, joka antaa valmiudet taloustaidon elinikäiseen hyödyntämiseen ja oman elämän hallintaan jokaiselle lapselle ja nuorelle. Kiitämme opettajien ja opettajankouluttajien talousosaamisen ohjausryhmää ohjauksesta, Suomen Pankin maksuneuvostoa ajankohtaisista materiaaleista, opettajia ja nuoria avartavista haastatteluista. Tästä on hyvä jatkaa. Helsingissä tammikuussa 2019 Eija Seppänen, asiantuntija, opettajien talouskoulutus, TAT Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, johtaja, TAT Kari Väisänen, toimitusjohtaja, TAT MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 7

ILMAN YMMÄRRYSTÄ TALOUDELLISTEN TOIMIENSA SEURAUKSISTA IHMINEN JOUTUU VARSIN NOPEASTI ISOIHIN ONGELMIIN. Toimitusjohtaja Juha A. Pantzar, Takuusäätiö (Suomen Pankki 2018) 8 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

LAURI ROTKO Syytä olla huolissaan? HS 16.7.2018 SUOMESSA on enemmän talousongelmaisia kotitalouksia kuin koskaan aikaisemmin. Suomen Asiakastiedon tilastojen mukaan syyskuun 2018 lopussa maksuhäiriömerkintä oli 381 000 henkilöllä, mikä tarkoittaa lähes kymmentä prosenttia Suomen aikuisväestöstä. Tammi-syyskuussa uusia maksuhäiriömerkintöjä kertyi 1,3 miljoonaa. 1 Takuusäätiön Velkalinja-puhelimeen ja Kysy rahasta -chatiin tuli elo-syyskuun aikana 10 000 yhteydenottoa. Linjat eivät ole koskaan säätiön historiassa olleet yhtä ruuhkaisia vastaavana ajankohtana. Yhteydenottajien velkamäärät ovat kasvaneet merkittävästi ja ratkaisukeinoja on entistä vaikeampi löytää. 2 Ruuhkaiseen neuvontaan on päässyt vain joka kymmenennellä yrityksellä. Yhteydenottajilla on pitkäaikaisia velkaongelmia ja yhä suuremmat velat. Vakuudetonta kulutusluottoa on yli 50 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Vuoden 2013 keskimääräinen 22 800 euron velkamäärä on noussut 34 350 euroon. Ratkaisujen löytäminen on Takuusäätiön mukaan vaikeutunut. Vuonna 2016 neuvottavista 80 prosentilla näytti olevan mahdollisuus johonkin velkojen järjestelyyn, mutta nyt enää 40 prosentilla. Velkamäärien kasvun vuoksi etenkin Takuusäätiön takaama velkojen järjestelylaina on mahdollinen yhä harvemmille. Pari vuotta sitten se näytti olevan mahdollinen puolelle yhteydenottajista, mutta nyt enää alle viidesosalle. Todellisissa talousongelmissa olevien joukko on vielä paljon suurempi, ja se joukko kuluttaa tulevaisuuden voimavarojaan ottamalla jatkuvasti uutta velkaa vanhan velan päälle. Kun heille koittaa maksun aika, he ovat poissa yhteiskunnan rattaita pyörittävien kuluttajien kirjoista pitkän aikaa, kirjoittaa Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä. 3 1 Suomen Asiakastieto 2018 ² Takuusäätiö 2018 ³ Suomen Pankki 2018 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 9

XXXX LOREM HS 26.8.2018 4 Suomen Pankki 2018 5 Majamaa, Rantala & Sarasoja 2017 6 Taloustaitohanke 7 Tilastokeskus 2018 Nuorilla aikuisilla onkin suhteessa eniten maksuhäiriömerkintöjä ikäluokkaansa verrattuna. Ennaltaehkäisevä työ olisi siis järkevää kohdentaa ensisijaisesti nuoriin silloin, kun ongelmat eivät vielä ole kärjistyneet. Tutkimusten mukaan nuoruus, pienituloisuus ja vähäinen koulutus lisäävät riskiä velkaantumiseen, mutta juuri tämän kohderyhmän mahdollisuus saada palveluita velkaantumistilanteeseen on heikko, toteaa projektipäällikkö Eeva Piha Helsingin Diakonissalaitokselta. 4 Eeva Pihan mukaan nuoren kannalta kriittisiä vaiheita ovat itsenäistyminen ja sitä seuraavat vuodet. Nuoren täyttäessä 18 vuotta mahdollistuu erilaisten taloudellisten, ja erityisesti luotollisten sopimusten ottaminen omiin nimiin. Köyhyys- ja syrjäytymisriski Nuorten aikuisten kasvaneet talousongelmat näkyvät myös velkomustuomioiden määrissä, jotka ovat kasvaneet eniten 25 35-vuotiaiden miesten ikäryhmässä, kertoo analyysi velkomustuomioista 2017. 5 Luvusta voisi periaatteessa päätellä, että kaikkein nuorimpien talouslukutaitojen edistämiseksi tehty työ olisi kantanut hedelmä, koska alle 25-vuotiaiden määrä ei ole kasvanut. Mutta voi niistä tehdä toisenlaisenkin tulkinnan. Nimittäin sen, että alle 25-vuotiaiden elämässä on vielä paljon sellaista, joka estää taloudenhallinnan ongelmien kriisiytymisen, kirjoittaa Juha A. Pantzar. Koulutus on yksi suojatekijä, sillä oman talouden kanssa haasteita on etenkin niillä nuorilla, jotka ovat käyneet vain peruskoulun. Pelkän peruskoulun suorittaneista, 1988 1990 -vuosina syntyneistä miehistä ulosotossa kaksikymppisenä oli jopa 38 prosenttia. Saman ikäisistä, peruskoulun suorittaneista naisista ulosotossa oli 27 prosenttia. Haasteet ovat huomattavia verrattuna esimerkiksi lukion tai 10 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

SYYTÄ OLLA HUOLISSAAN? Kun aivokapasiteetti ylikuormittuu, heikkenee ihmisen kyky itsehillintään ja keskittymiseen. HS 24.5.2018 ammattikoulun päättötodistuksen saaneisiin, joista ulosotossa 20-vuotiaana oli 6 prosenttia ja naisista 4 prosenttia. 6 Eurooppalaisessa vertailussa Suomen köyhyysja syrjäytymisriski on neljänneksi matalin; pienin riski oli Islannissa ja suurin Makedoniassa. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaava AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa. Sen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien henkilöiden määrää EU:ssa 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2008, jolloin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 116 miljoonaa ihmistä. 7 Suomen kansallinen tavoite on pienentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää noin 770 000:een, mikä on 150 000 vähemmän kuin vuonna 2008. Vuoden 2016 tasoon (849 000) verrattuna tavoitteen saavuttaminen edellyttää siis vielä noin 80 000 henkilön nostamista pois köyhyys- tai syrjäytymisriskistä. Mitä välii??! Tärkeämpää kuin korjaaminen on estää ihmisiä toimimasta itselleen haitallisella tavalla. Yksi keino tässä työssä olisi auttaa heitä ymmärtämään talouden toimintalogiikkaa ja omaa taloudellista toimintaansa. Talouden kieltä pitää osata lukea, jotta talouden kanssa osaa toimia, Juha A. Pantzar painottaa. Taloudellisessa niukkuudessa elävät tekevät Eeva Pihan mukaan muita helpommin lyhytnäköisiä ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäimellä ovat heidän oman etunsa vastaisia. Yksinkertaisesti taloudelliseen pärjäämiseen liittyvät huolet syövät aivojen kapasiteettia. Kun aivokapasiteetti ylikuormittuu, heikkenee ihmisen kyky itsehillintään ja keskittymiseen. Köyhyys heikentää siis juuri niitä ominaisuuksia, joita tarvitaan kestävien ja harkittujen päätösten tekemiseen, jatkaa Eeva Piha. Tiedämme, että säästäminen on järkevää. Moni ei sitä silti tee, vaikka taloudellinen tilanne sen mahdollistaisi ja järki sanoisi, että se kan- MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 11

XXXX LOREM HS 12.8.2018 8 Suomen Pankki 2018 9 Kalmi & Ruuskanen 2016 10 Kalmi 2017 nattaa. Yli varojen eläminen ei ole missään nimessä pelkästään pienituloisten asia, vaan sitä esiintyy kaikissa tulo- ja sosiaaliluokissa, selventää ekonomisti Henna Mikkonen OPsta. 8 Mikkosen kokemuksen mukaan esimerkiksi pikavippien kautta velkakierteeseen ajautuneiden nuorten kohdalla kyse ei niinkään ole tiedon puutteesta vaan enemmän muista tekijöistä, kuten kärsimättömyydestä, itsekurista, sosiaalisesta paineesta tai hälläväliä-asenteen iskemisestä päälle ongelmien kasautuessa. Talouslukutaitojen suhteen yhteiskunnassa riittää hämmästyttävän paljon uskoa siihen, että kysymys on juuri taitojen opettamisesta ja taitoihin liittyvistä vajeista. Ajatus on, että kunhan vain ihminen saa riittävät tiedot, hän toimii järkevästi. Näin varmaankin osassa tapauksia onkin. Mutta valitettavasti tilanne taitaa myös talouden hallinnan kanssa olla vähän sama kuin vaikka vääränlaisten ravintotottumisten tai päihteidenkäytön suhteen. Kaikki tietävät, että suola, sokeri, voi, kerma ja liiallinen alkoholi ovat epäterveellisiä, mutta sittenkään eivät toimi vain tietojensa pohjalta, mutta ainakin voidaan todeta, että ilman riittäviä taitoja mahdollisuudet onnistua talouden hallinnassa ovat pienemmät, toteaa Juha A. Pantzar. Koska emme ole talouden toimijoina pelkkiä älykkäitä ja rationaalisia laskelmoijia, tarvitsemme talouslukutaidon kehittämisen ohella vielä paljon muutakin. Tarvitsemme reiluja pelisääntöjä ja regulaatioita rahatuotteiden markkinointiin ja saatavuuteen, yhteistä tahtoa ja kaikkea sellaista, jolla tilanne pysyy hallinnassa niin yksilön, kotitalouksien kuin yhteiskunnankin näkökulmista, listaa Pantzar. Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n vuonna 2016 julkistamassa tutkimuksessa suomalaisten taloudellinen lukutaito on 30 maan vertailussa toiseksi korkein vain vähän Ranskan jälkeen. Suomessa asiaa ovat tutkineet Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi yhdessä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen kanssa. 9 12 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

SYYTÄ OLLA HUOLISSAAN? Kalmi selittää suomalaisten menestymistä vertailussa kolmella asialla: korkealla koulutustasolla, median seuraamisella ja talousjuttujen tarkalla lukemisella sekä kansanluonteella. OECD:n taloudellisen lukutaidon määritelmä perustuu kolmeen eri osa-alueeseen: taloudelliseen tietämykseen taloudelliseen käyttäytymiseen ja taloudellisiin asenteisiin. Panu Kalmin mukaan Suomi oli tasaisen vahva kaikilla näillä osa-alueilla, vaikka jäikin kokonaisvertailussa Ranskan taakse. Taloudellista tietämystä mitattiin esimerkiksi korkotasoon ja inflaation ymmärtämiseen liittyvillä kysymyksillä eli haluttiin selvittää ihmisten tiedollisia valmiuksia hallita omaa talouttaan. Taloudellista käyttäytymistä selvitettiin esimerkiksi budjetointiin, laskujen maksamiseen ja ostovertailuihin liittyvillä kysymyksillä ja taloudellisia asenteita säästämiseen ja suunnitelmallisuuteen liittyvillä kysymyksillä. Ei ole mitään determinististä syytä, miksei erilaisista perhetaustoista voisi tulla hyviä oman talouden hallitsijoita. Kuitenkin nuorten perhetausta ja tulevaisuudenusko antavat heille erilaiset lähtökohdat, ja niitä ei ole helppoa tasoittaa sen paremmin koulussa kuin muullakaan talousvalistuksella. Tehtävän vaikeus ei kuitenkaan poista tarvetta yrittää. Ehkä tärkeää on ensin luoda usko parempaan huomiseen ja sen jälkeen osoittaa työkalut sen saavuttamiseen, mukaan lukien taloudenhallinnan välineet. Tässä asiassa monet Mun talous -verkoston parissa toimivat järjestöt tekevät erinomaista työtä, Panu Kalmi pohti blogissaan Nuorten taloudenhallinta kuviteltavissa olevissa maailmoissa syyskuulta 2017. 10 Kuusi syytä puhua rahasta Ainakin voidaan todeta, että ilman riittäviä taitoja mahdollisuudet onnistua talouden hallinnassa ovat pienemmät. Rahasta vaikeneminen tai siitä pelkästään negatiivisesti puhuminen voi aiheuttaa, että lapset HS Mielipide 2.8.2018 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 13

XXXX LOREM HS 6.10.2018 11 Thurén 2018 eivät opi puhumaan luontevasti rahasta, mikä heijastuu myös rahan käyttöön, kirjoittaa Julia Thurén kirjassaan Kaikki rahasta. 11 Kotoa muuttaessaan nuoret eivät osaa budjetoida edes arkisia menojaan eikä monelle tule mieleenkään, että rahaa voisi myös sijoittaa ja saada sitä kautta lisää rahaa. Pahimmillaan puhumattomuus johtaa siihen, opiskelijat ottavat mieluummin pikavippejä kuin opintolainaa ja kuluttavat yli tulojensa. Julia Thurén listaa kuusi hyvää syytä, miksi puhua rahasta: 1. Rahasta puhuminen purkaa arvolatauksia. 2. Rehellinen puhe rahasta tekee eriarvoisuudesta näkyvää 3. Rahasta vaikeneminen voi olla vaarallista omalle taloudellesi 4. Rahasta vaikeneminen hyödyttää usein jotakin suurituloista 5. Rahapolitiikka vaikuttaa elämääsi joka päivä 6. Rahan käyttötaito on käytännön taito, jonka oppii puhumalla Thurén on haastatellut Nuorisosäätiön Essi Lindbergiä, joka kertoo ahdistuneista ja ylivelkaantuneista asiakkaistaan, joiden fyysiset oireet, kuten vatsakipu ja päänsärky hellittävät, kun raha-asiat saadaan paremmalle tolalle. Essi Lindberg, Juha A. Pantzar ja Ville Kujanpää haluaisivat, että kaikkialla puhuttaisiin enemmän käytännön rahankäytöstä: kotona, kouluissa, mediassa, kavereiden kesken. Kuten Takuusäätiön opas sanoo: rahasta puhuminen ei tuo lisää rahaa, mutta voi helpottaa oloa ja antaa rohkeutta avun hakemiseen, Thurén viestittää. Häpeä estää avun hakemisen Ihmisten talousongelmia leimaa usein tunne osaamattomuudesta ja häpeä. Ne estävät myös usein avun hakemisen ja saavat ihmiset yrittämään itse, vaikka taitoja ja arviointikykyä ei aina olisi riittävästi. Kuitenkin talousongelmien yleisyys on tehnyt asiasta arkisemman. Taloudenhallinnassa kyse ei välttämättä olekaan mistään häpeällisestä epäonnistumisesta ja kyvyttömyydestä, vaan isolta osin myös mahdollisuuksista toimia muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Jostakin sellaisesta, jota voi yrittää ottaa haltuun harjoittelemalla ja lisäämällä taitoja. Aiemmin talouslukutaidot piti oppia itse, mutta nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa tuo vaatimus on kohtuuton, Pantzar toteaa. Ehkä ennennäkemättömät ruuhkat Velkalinjapuhelimeen ja kunnallisiin velkaneuvontapalveluihin kertovat mittavien velkaongelmien lisäksi myös siitä, että ihmiset osaavat ja kehtaavat hakea apua. 14 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

SYYTÄ OLLA HUOLISSAAN? TALOUDEN KIELTÄ PITÄÄ OSATA LUKEA, JOTTA TALOUDEN KANSSA OSAA TOIMIA. TALOUSLUKUTAITOA TARVITSEVAT KAIKKI. LAURI ROTKO Toimitusjohtaja Juha A. Pantzar, Takuusäätiö (Suomen Pankki 2018) MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 15

16 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT LAURI ROTKO

TALOUSLUKUTAITO VUONNA 2020 ON SITÄ, ETTÄ HENKILÖ PYSTYY YHDISTÄMÄÄN YMMÄRRYKSEN RAHAN ANSAINNASTA, MÄÄRÄSTÄ, MENOISTA JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEISTA KUSSAKIN ELÄMÄNVAIHEESSA SEKÄ OSAA VALJASTAA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN APUKEINOT OMAN TALOUDEN HALLINNAN TUEKSI. Yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela, Nordea (Suomen Pankki 2018) Tämän päivän ja huomisen talousosaamistarpeet TORONTON yliopiston markkinoinnin professori Avni M. Shahin tutkimuksen mukaan käteisellä maksaminen aiheuttaa hetkellistä fyysistä kipua. Kortilla maksaessa kipu piilotetaan, kun rahan menettämistä ei näe. Rahaa kuluu enemmän juuri siksi, ettei sen kulumista oikeastaan edes huomaa, kirjoittaa Julia Thurén kirjassaan Kaikki rahasta. Maksaminen muuttuu yhä näkymättömämmäksi. Luottokortit, e-laskut ja erilaiset sovellukset pitävät huolta, ettemme huomaa, miten rahaa kuluu. Muutos ei ole finanssiteknologiassa ollut koskaan aikaisemmin näin voimakasta kuin nyt. Aivan yhtä yleisesti on Juha A. Pantzarin mukaan todettu, ettei muutos enää koskaan tule olemaan näin hidasta 12. Hän listaa kolme havaintoaan: 1. Erilaiset rahankäytön helpottamiseksi kehitetyt välineet kehittyvät huikeaa vauhtia ja yrittävät piilottaa ikävät maksutavat niin piiloon kuin vain mahdollista. 2. Rahan lainaamisesta ja myymisestä on tullut tavattoman tuottoisa liiketoiminnan muoto. 3. Yhä useammalla ihmisellä on käytössä entisen käteisen rahan sijaan useita rahankäytön ja maksamisen välineitä: luottokortteja, pikarahoituksia, pankkien kortteja, huonekalu- tai kodinkoneliikkeen kortteja, suoraveloituksia tililtä, verkko-ostoksia sinne ja verkkomaksuja tänne, mobiilimaksamista jne. Ja silti tilillä olevan rahan määrä ei lisäänny yhtään, vaikka sitä on helpompaa käyttää. Sen sijaan kokonaisnäkymä oman talouden rajoihin ja mahdollisuuksiin muuttuu kaiken aika hämärämmäksi, Pantzar muistuttaa. Vastuu itsestä osaamisesta ja tekemisistä Talousopetuksen peruskäsitteitä ovat prosenttilasku, korkoa korolle, rahan aika-arvo, riski ja tuotto, hajauttaminen sekä omistajan oikeudet. Jokainen oppii peruskäsitteet koulussa. Aikuistuessaan nuoret suorittavat talousosaamisen ajokortin. Tämän jälkeen he saavat vastata omista 12 Suomen Pankki 2018 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 17

TÄMÄN PÄIVÄN JA HUOMISEN TALOUSOSAAMISTARPEET Tietoa ja uudenlaisia taitoja tarvitaan myös, jotta pystytään erottamaan markkinoiden vastuulliset toimijat huijareista. LAURI ROTKO talousasioistaan itsenäisesti ilman huoltajaa. Ajokorttia päivitetään vuoden välein, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä visioi 13. Sari Lounasmeri nostaa vastuullisuuden yhä tärkeämmäksi arvoksi 2020-luvulla. Vastuullisuuteen liittyy halu itse päättää mihin omia rahoja käytetään, halu tietää ketkä ovat omistajia ja halu olla mukana käyttämässä omistajavaltaa. Anu Raijas Kuluttajavirastosta korostaa, että vastuullinen ja omaan elämäntilanteeseen sopiva taloudellinen käyttäytyminen ja päätöksenteko muodostuvat tietojen ja taitojen pohjalle 14. Vastuullisuus taloudellisessa käyttäytymisessä on olennaista, jotta ymmärtäisimme valintojemme seuraukset myös pitkällä tähtäimellä eli esimerkiksi luoton. Talousosaamisen taustalla vaikuttavat Raijaksen mukaan henkilökohtaiset ominaisuudet, asenteet, aiemmat kokemukset sekä vallitsevat olosuhteet eli taloudellinen toimintaympäristö ja yhteiskunnan toiminta. Talousosaaminen ulottuu hänen mukaansa myös hyvinvointiin eli siihen kuinka tyytyväinen on omaan tapaansa hoitaa talouttaan. Uudenlaisissa tilanteissa tarvitaan uudenlaisia tietoja ja taitoja. Tietoa ja uudenlaisia taitoja tarvitaan myös, jotta pystytään erottamaan markkinoiden vastuulliset toimijat huijareista. On hyvä myös osata arvioida mahdollisia riskejä, joita taloudellisesta käyttäytymisestä aiheutuu kuten myös talouteen vaikuttavia elämänmuutoksia. Riskien hallintaa Talousosaaminen on myös varautumista tulevaisuuteen myös ikäviin asioihin. Tulojen ja menojen seuraamisen sekä maltillisen vaurastumisen oppien rinnalle tarvitaan ehdottomasti myös osaamista riskeistä ja niihin varautumisesta vakuutusten avulla, Finanssialan varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari ehdottaa 15. Vakuutusten ymmärtäminen lasketaan osaksi talousosaamista vain harvoin, vaikka ikävien riskien realisoituessa kustannukset voivat ilman vakuutusta nousta erittäin korkeiksi ja keikuttaa siten yksilön taloutta. Yhteiskunnan turvaverkko ei ole täydellinen. Omaakin varautumista vakuutuksin tarvitaan. Julkiset vakuutusjärjestelmät tuudittavat Kivisaaren mukaan osin virheelliseen turvallisuu- 18 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TÄMÄN PÄIVÄN JA HUOMISEN TALOUSOSAAMISTARPEET dentunteeseen siinä mielessä, että ihminen kokee olevansa riskeiltä suojattu pakollisten vakuutusjärjestelmien kautta silloinkin, kun turvaa ei tosiasiassa ole ja se pitäisi itse ymmärtää hankkia. Kaikkein vahvimmin virheellisesti julkisen turvan varassa luullaan oltavan ulkomailla. Myös ymmärrys kotivakuutuksen tärkeydestä on tärkeä tuote vakavien tulipalo- tai vuotovahinkotapausten varalta myös nuorelle ensikotiinsa muuttavalle ihmiselle. Kivisaaren mukaan ilahduttavasti moni vuokranantaja vaatii jo omankin turvansa vuoksi vuokralaiselta kotivakuutuksen ottamista osana vuokrasopimuksen ehtoja. Lapset päätöksentekijöinä Talousopetuksen ensi askeleet tulee ottaa heti varhaiskasvatuksessa, kirjoittaa opetusneuvos Kristina Kaihari Opetushallituksesta artikkelissaan Nuorten talousosaaminen 2020 16. Lapsiin kohdistuu Kaiharin mukaan yhä varhemmin mainontaa ja markkinointia, alkaen pienten taaperoiden lastenohjelmista. Lapset tekevät yhä enemmän ja yhä varhemmin osto- ja kulutuspäätöksiä. Seinästä saa rahaa ja klikaten on helppo ostaa. Rahan arvon ja merkityksen hahmottaminen ja ymmärtäminen on hämärtynyt maksukorttien ja sähköisten palveluiden aikana, ja se tulee yhä haastavammaksi hyvin nopeasti. Talous- ja kuluttaja-asioihin perehtymisen tuleekin lähteä lasta lähellä olevista kiinnostavista ja konkreettisista jokapäiväisistä käytännön tilanteista lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden, Kaihari täsmentää. Samaa mieltä ovat TATin Yrityskylän Pauliina Forsman, Päivi Pihlajamäki ja Tytti Huttunen. Heidän näkemyksensä mukaan nuorten taloustaidoista keskustellaan valitettavan usein varsin kielteiseen sävyyn. Puheissa kuuluvat eniten maksuhäiriömerkinnät ja heikko talouslukutaito. Voivottelun sijaan meidän tulisi keskittyä tarjoamaan jokaiselle nuorelle mahdollisuuksia saada tietoa talouden ilmiöistä ja päästä harjoittelemaan elämässä tarvittavia taloustaitoja jo alakoulusta lähtien. On virhe olettaa, että talouteen liittyvät asiat eivät nuoria kiinnostaisi. Taloudenhallinta kiinnostaa kyllä, kunhan annamme siihen mahdollisuuden, toteavat Forsman, Pihlajamäki ja Huttunen 17. 13, 14, 15, 16, 17 Suomen Pankki 2018 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 19

TÄMÄN PÄIVÄN JA HUOMISEN TALOUSOSAAMISTARPEET Kaikista ei tule, eikä edes voi tulla yrittäjiä, mutta kaikista aivan varmasti tulee oman arkensa taloustoimijoita. Talousosaaminen on heidän mukaansa arjen taito ja jokaisen nuoren oikeus. Talousosaaminen on luku- ja kirjoitustaitoon verrattava taito, jota ilman elämässä ei pärjää. Siksi jokaisella nuorella on oikeus ja velvollisuuskin miettiä talouteen liittyviä asioita. Kaikista ei tarvitse tulla sijoittajia, mutta jokaisella tulisi olla mahdollisuus kiinnostua taloudesta ja oppia sen perusasiat. Pallo kouluille Koulu on se paikka, jossa kaikkien pitäisi saada tiedolliset perusteet ja mahdollisimman hyvät eväät oman talouden hallintaan. Koulun jälkeen oppi tulee muualta, Henna Mikkonen OPsta summaa. Koulujärjestelmä on Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Timo Peltosen mukaan myös helpoin ja varmasti kustannustehokkain tapa viedä asiaa eteenpäin yhteiskunnassa. On tarpeetonta keksiä mitään uusia kanavia perusasian oppimiseen, kun toimiva ja tehokas on jo olemassa. Ainoa asia, mitä kannattaa, ja on syytäkin pohtia, on se, missä vaiheessa koulutietä opetusta annetaan, ja kuinka paljon, sekä millä tavalla. Talousopetusta voidaan Peltosen mielestä antaa jo ensimmäisistä luokka-asteista lähtien. Voidaan esimerkiksi opettaa, mihin raha riittää. Ostanko tällä eurolla nuo kaksi tikkaria vai tuon yhden karkkiaskin, vai otanko yhden tikkarin ja 20 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TÄMÄN PÄIVÄN JA HUOMISEN TALOUSOSAAMISTARPEET laitan loput talteen jotain leluhankintaa varten. Tärkeää on, että opetusta annetaan tasaisesti eri luokka-asteilla sopeutettuna kyseiseen ikätasoon. Oppimisen sitominen ihmisten arkielämään helpottaa oppimista ja ymmärrystäkin näistä asioista, Peltonen jatkaa. LAURI ROTKO Monet opettajat ovat Takuusäätiön Juha A. Pantzarin mukaan ilmaisseet pitävänsä taloustaitojen opettamista erittäin tärkeänä ja haluavansa opettaa lapsille arjen taloudenhallinnan taitoja, mutta sopivista opetusvälineistä ja materiaaleista on tuntunut olevan puutetta. Painotus opetusmateriaaleissa on Pantzarin mukaan ollut enemmänkin rahajärjestelmän toimivuuden ja yrittäjäkasvatuksen suunnalla, mikä sekin on epäilemättä tärkeää. LAURI ROTKO Kaikista ei tule, eikä edes voi tulla yrittäjiä, mutta kaikista aivan varmasti tulee oman arkensa taloustoimijoita. Niinpä opetusmateriaaleja ja -välineitä tulisikin jatkossa kehittää aivan erityisesti oman talouden hallinnan taitojen lisäämiseksi. Taloustaitojen jatkuva päivittäminen Talousosaamisessa tulee kiinnittää enemmän huomiota jatkuvaan muutokseen. Taloudellisen toimintaympäristön ja koko yhteiskunnan muuttuessa talousosaaminen vaatii päivitystä. Saman toteaa myös Diakonissalaitoksen Eeva Piha. Taloudelliset käyttäytymismallit periytyvät vahvasti kodin kautta, mutta kaikki nuoret eivät saa hyviä talousosaamisen malleja kotoa. Kyse ei välttämättä ole perheen sosioekonomisesta taustasta, vaan rahasta puhumisen kulttuuri on Suomessa edelleen heikko, Piha selventää. Henna Mikkonen OPsta muistuttaa myös, että edellisen sukupolven kokemustieto voi olla jo vanhentunutta. Ota niin paljon lainaa asuntoon kuin pankista vain saat ei enää toimi hyvänä ohjenuorana ensiasuntoa haluaville. Päivitystä kaipaavat ensinnäkin tiedot. Konkreettisilla ja käytännönläheisillä tiedoilla voidaan lisätä kiinnostusta talousasioihin. Tietoja tarvitaan ensisijaisesti talouden perusteista, markkinoiden toimijoista ja erilaisista finanssituotteista, Anu Raijas listaa. Koululla on tietojen päivityksessä Raijaksen mukaan merkittävä rooli, koska siellä tavoitetaan koko ikäluokka. Esimerkiksi vakaiden korkojen, korkean inflaation ja säädellyn lainamarkkinan aikoihin saadulla toimivallakin neuvolla ota niin paljon lainaa asuntoon kuin pankista vain saat ei enää toimi hyvänä ohjenuorana ensiasuntoa haluaville. Perheenjäsenten tai luottoihmisten kautta saadut neuvot tarkoittavat hyvää, mutta niissä heijastuu helposti neuvonantajan omat asenteet ja käyttäytymismallit. Kentän monet toimijat Vanhemmat tarjoavat lapsilleen taloudellisen käyttäytymisen roolimalleja ja esittelevät käytäntöjä ja voivat vaikuttaa lasten kehittyviin taloudellisiin asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tämä tehtävä rapautuu, jos vanhemmat eivät itsekään hallitse uusia maksutapoja, Raijas toteaa. Koulun kautta nuoret ja nuoret aikuiset ovat kohderyhmänä helposti tavoitettavissa. Peruskoulun jälkeen 94 % nuorista jatkaa koulutukseen ja suurin osa koulutuksen ulkopuolelle jääneistäkin sijoittuu johonkin muuhun toimintaan. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 21

TÄMÄN PÄIVÄN JA HUOMISEN TALOUSOSAAMISTARPEET Perinteisen luokkaopetuksen lisäksi erilaiset kampanjat, teemapäivät ja teemaviikot ovat hedelmällisiä oppimisen paikkoja. HS 14.8.2018 Viemällä taloustaitojen opetus toisen asteen oppilaitoksiin sekä muihin nuorille suunnattuihin palveluihin, kuten työpajoille ja starttivalmennukseen, mahdollistaa nuorten ikäjakauman huomioiden, nuorten tavoittamisen ennaltaehkäisevästi juuri riskiryhmään siirtymisen kynnyksen molemmin puolin, ehdottaa Eeva Piha Diakonissalaitokselta. Tärkeitä toimijatahoja nuorten talouslukutaitojen kehittämiseen ovat myös erilaiset järjestötoimijat. Ne toimivat useimmiten vain määräaikaisten ja satunnaisten projektien varassa, alueellisesti rajatusti saavutettavissa. Alueellisen kattavuuden puutteista huolimatta niiden rooli on ollut valtakunnallisesti tärkeä, mutta silti on selvää, että niidenkään varaan ei talouslukutaitojen opettamista voi laskea, Pantzar pohtii. Toimintaa pitäisi hänen mukaansa koordinoida ja suunnitella strategisesti, jotta kyettäisiin paikantamaan aukkopaikat ja täyttämään ne oikealla tavalla. Myös pankeilla on iso rooli erityisesti ihmiselämän taitekohdissa. Kautta historian pankit ovat olleet mukana ihmisten elämässä silloin, kun tehdään erilaisia omaan talouteen liittyviä päätöksiä, on kyse sitten asuntolainan ottamisesta, säästämisen tai sijoittamisen aloittamisesta, avioerosta tai vaikkapa perinnöstä. Näissä tilanteissa myös taloustaitojen päivittäminen on ajankohtaista, Henna Mikkonen muistuttaa. Kristina Kaihari muistuttaa myös, että pankeilla ja muilla talouden toimijoilla on keskeinen rooli ja vastuu omasta toiminnastaan, tuotteistaan, markkinoinnistaan ja niiden eettisyydestä etenkin, kun on kyse lapsista ja nuorista. Tarjolla on runsaasti hyviä eri talouden toimijoiden ja viranomaisten tuottamia pedagogisia verkkoaineistoja opetuksen tueksi. Perinteisen luokkaopetuksen lisäksi erilaiset kampanjat, teemapäivät ja teemaviikot ovat hedelmällisiä oppimisen paikkoja. Erittäin hyvä lähtökohta talouskasvatuksessakin on koko kylä kasvattaa -periaate. Nuorten taloustaidot kasvavat myös harrastuksissa. Esimerkiksi 4H-yrittäjiä oli syksyllä 2018 yhteensä 1 358. 4H-yrityskurssin on suorittanut 1 400 nuorta ja 4H-kerhoissa on yhteensä 390 000 osallistujaa. 22 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TÄMÄN PÄIVÄN JA HUOMISEN TALOUSOSAAMISTARPEET LAURI ROTKO KONKREETTISILLA JA KÄYTÄNNÖNLÄHEISILLÄ TIEDOILLA VOIDAAN LISÄTÄ KIINNOSTUSTA TALOUSASIOIHIN. Anu Raijas, Kuluttajavirasto MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 23

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Vastaajien rakenne: opettajat yhteensä, % n=749 opettajat Sukupuoli Opetusalan kokemus Ikä Alue Opetusaste Koulutus Mies Nainen Muu Alle 5 vuotta 5 9 vuotta 10 19 vuotta 20 30 vuotta Yli 30 vuotta 60 tai yli 50 59 40 49 Alle 40 Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Peruskoulun 1. 6. luokilla Peruskoulun 7. 9. luokilla Lukiossa Ammatillisessa oppilaitoksessa Opetan muualla Minulla on opettajan kelpoisuus Suorittanut jonkun muun tutkinnon Opiskelen jotain muuta tutkintoa Opiskelen opettajaksi 31 67 1 9 14 38 28 11 9 36 34 21 33 19 21 26 20 43 25 25 4 97 22 1 4 Vastaajien rakenne opetusaineen mukaan, % Opetusaine: yläkoulun ja lukion opettajat n=509 Opetusaine: ammatilliset opettajat n=186 Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Muut kielet Historia, yhteiskuntaoppi Matematiikka Fysiikka, kemia Biologia, maantieto, ympäristöoppi Liikunta, terveystieto Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, psykologia Musiikki, kuvataide, käsityö Kotitalous Opinto-ohjaus Erityisopettaja, erityisluokanopettaja Muu Ammatillisen yhteisen tutkinnonosan opettaja, viestintä ja vuorovaikutusosaaminen Ammatillisen yhteisen tutkinnonosan opettaja, matemaattis-luonnostieteellinen osaaminen Ammatillisen yhteisen tutkinnonosan opettaja, yhteiskunta- ja työelämäosaaminen Ammatillisessa koulutuksessa ammatillisen koulutuksen valmentava (VALVA) opettaja Ammatillisessa koulutuksessa työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) opettaja Ammatillisten aineiden opettaja Muu 22 9 14 46 38 21 19 19 26 21 10 11 6 8 14 13 25 31 6 47 12 24 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS TUTKIMUS VASTAA KYSYMYKSIIN: MITEN TALOUSTAITOJEN OPETTAMISEEN SUHTAUDUTAAN? MILLÄ TASOLLA OMA TALOUSOSAAMINEN ON? KIINNOSTAAKO TALOUSOSAAMISKOULUTUS? MISTÄ TALOUSASIOISTA KOULUSSA KESKUSTELLAAN? MITEN TALOUSTAITOJA OPETETAAN? KUINKA HYVIN KOULU OPETTAA ERILAISIA TAITOJA? Opettajien talousosaamisen tutkimus OPETTAJIEN ja opettajankouluttajien talouskoulutus -hankkeen tavoitteena on opettajien talousosaamisen kehittäminen. Ymmärrystä opettajien talousosaamisen tasosta ja asenteista selvitettiin kyselytutkimuksella. Tutkimus suunnattiin peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opettajille. Linkki tutkimukseen lähetettiin oppilaitosten rehtoreille ja heitä pyydettiin välittämään kutsu oman koulun tai oppilaitoksen talousaineita opettaville opettajille. Kysely toteutettiin suomen ja ruotsin kielillä. Tiedonkeruu toteutettiin web-kyselynä opettajille 27.8. 24.9.2018 ja luokanopettajaksi opiskeleville 4. 19.9.2018. Lisäksi pienelle ryhmälle ammatillisen koulun opiskelijoita lähetettiin pieni täydentävä kysely. Tutkimuksen toteutti TATin toimeksiannosta tutkimus- ja asiantuntijayhtiö T-Media Oy. Opettajien ja opettajankouluttajien talouskoulutus -hankkeen ohjausryhmä oli mukana ideoimassa ja kehittelemässä kysymyksiä. Tutkimuksen kuusi kysymyskokonaisuutta käydään tässä raportissa yksittäin läpi. Tutkimustuloksia pohdittiin ohjausryhmän yhteisessä työpajassa 23.10. Tällöin pohdittiin, mitä tulokset/havainnot tarkoittivat 1. taloustaitojen opetuksessa 2. opettajankoulutuksessa. Tutkimukseen osallistui 749 opettajaa, joista kaksi suurinta ryhmää olivat historian ja yhteiskuntaopin opettajat ja matematiikan opettajat. Koulutusasteittain jaoteltuna suurin vastaajaryhmä ovat peruskoulun 7. 9. luokkien opettajat (43 %). Lukion opettajia ja ammatillisessa oppilaitoksen opettajia oli molempia 25 %. Peruskoulun 1. 6. luokan opettajia vastaajista oli 20 %. Muualla opetti 4 %. Vastaajista 67 % oli naisia. 97 prosentilla vastaajista on opettajankelpoisuus. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 25

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Opettajien asenne taloustaitojen oppimiseen Arvioi alla olevia väittämiä asteikolla 1-5, jossa 5=täysin samaa mieltä ja 1=täysin eri mieltä. n=749 opettajat n 5 n 4 n 3 n 2 n 1 n En osaa sanoa Taloustiedon opettaminen koulussa on tärkeää On tärkeää, että oppilaat/opiskelijat innostuvat koulussa talousosaamisensa kehittämisestä Taloustiedon opettamisen tulisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla ja koulumuodoissa Opettaja pystyy vaikuttamaan oppilaan/ opiskelijan talousosaamiseen Nuorten heikko talousosaaminen huolestuttaa minua Taloustiedon opettaminen vaatii opettajien välistä yhteistyötä Koulumme/oppilaitoksemme tekee yhteistyötä koulun ulkopuolisten talouden toimijoiden kanssa Koulumme/oppilaitoksemme antaa oppilaille/ opiskelijoille riittävät talousosaamisen valmiudet Taloustiedon tulisi olla itsenäinen oppiaine 58 36 5 47 44 8 1 41 35 15 5 1 2 34 44 17 3 1 1 26 38 26 7 1 1 21 39 26 9 2 3 13 28 22 13 8 16 4 25 35 14 6 14 14 14 26 24 16 7 0 25 50 75 100 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Miten taloustaitojen opettamiseen suhtaudutaan? Taloustiedon opettaminen koulussa on tärkeää. 94 % opettajista on tästä väittämästä täysin tai melko samaa mieltä. Yhdeksän opettajaa kymmenestä (91 %) pitää tärkeänä, että oppilaat innostuvat koulussa talousosaamisensa kehittämisestä. Vahvimmin tätä mieltä ovat erityisopettajat ja erityisluokanopettajat (100 %), opinto-ohjaajat (97 %) sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajat (95 %). Taloustiedon opettamisen pakollisuus kaikilla opetusasteilla ja koulumuodoissa nähdään tärkeäksi. Kolme opettajaa neljästä (76 %) on pakollisuudesta täysin tai melko samaa mieltä. Vahvimmin pakollisuuden puolesta ovat kotitalousopettajat (86 %) ja oppilaitoksista ammatillisten oppilaitosten opettajat (84 %). Kielteisimmin pakollisuuteen suhtautuvat peruskoulujen luokanopettajat. Heistä pakollisuuden puolesta on 59 %. Suurin piirtein sama määrä opettajia (78 %) on myös vakuuttuneita siitä, että opettaja pystyy vaikuttamaan oppilaan talousosaamiseen. Vahvimmin tähän uskovat 5 9 vuotta opetustyötä tehneet opettajat (88 %). Nuorten heikko talousosaaminen huolestuttaa liki kahta opettajaa kolmesta (64 %). 8 % vastanneista ei ole asiasta huolissaan. Huolestuneimpia ovat ammatillisen oppilaitoksen opettajat (73 %). Kuusi opettajaa kymmenestä on sitä mieltä, että taloustiedon opettaminen vaatii opettajien välistä yhteistyötä, kun taas joka kymmenes opettaja (11 %) on yhteistyön tarpeesta melko tai täysin eri mieltä. Vastaajien mielipiteet jakautuvat kolmessa viimeisessä kysymyksessä alkukysymyksiä enemmän. 26 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Talousopetuksen painoarvo, % Talousopetuksen toteutus, % Taloustiedon opettaminen koulussa on tärkeää On tärkeää, että oppilaat/ opiskelijat innostuvat koulussa talousosaamisensa kehittämisestä Taloustiedon opettamisen tulisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla ja koulumuodoissa Nuorten heikko talousosaaminen huolestuttaa minua 94 91 76 64 Taloustiedon opettaminen koulussa on tärkeää Opettaja pystyy vaikuttamaan oppilaan/ opiskelijan talousosaamiseen Taloustiedon opettaminen vaatii opettajien välistä yhteistyötä Koulumme/oppilaitoksemme tekee yhteistyötä koulun ulkopuolisten talouden toimijoiden kanssa 94 78 60 41 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Taloustiedon tulisi olla itsenäinen oppiaine 28 Koulumme/oppilaitoksemme antaa oppilaille/opiskelijoille riittävät talousosaamisen valmiudet 29 Täysin / melko samaa mieltä yhteensä. n=749 opettajat Oma koulu tai oppilaitos tekee yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tästä samaa mieltä on 41 %, eri mieltä 21 % ja 16 % ei osaa sanoa. Vahvimmin samaa mieltä ovat lukioiden opettajat (55 %), miesopettajat (50 %) sekä historian ja yhteiskuntatieteiden opettajat (49 %). Oma koulu tai oppilaitos antaa oppilaille riittävät talousosaamisen valmiudet. Tästä samaa mieltä on 29 %, eri mieltä 20 %, 35 % ei ota kantaa ja 14 % ei osaa sanoa. Kriittisimmin valmiuksiin suhtautuvat ammatillisen oppilaitoksen opettajat, joista 34 % on melko tai täysin eri mieltä sekä alle 5 vuotta opetusalan töitä tehneet, joista 30 % on melko tai täysin eri mieltä. Se, että taloustiedon tulisi olla itsenäinen oppiaine, jakaa eniten mielipiteitä. 28 % on täysin tai melko samaa mieltä, 40 % on melko tai täysin eri mieltä. Eniten itsenäisen oppiaineen kannalla ovat ammatillisten oppilaitosten opettajat (46 %). Taloustiedon opettaminen koetaan koulussa tärkeäksi (94 %), mutta vain kolme vastaajaa kymmenestä (29 %) on sitä mieltä, että oma koulu antaa riittävät talousosaamisen valmiudet oppilaille. Opettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien vertailu Vertailun vuoksi myös luokanopettajaksi opiskelevia pyydettiin vastaamaan näihin kysymyksiin. Heistä 60 vastasi tutkimukseen. Edelleen osaan kysymyksistä on vastannut myös 24 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Taloustiedon opettamisen tärkeydestä opettajat (94 %) ja opettajaksi opiskelevat (95 %) ovat samaa mieltä, kuin myös ammatillisen koulutuksen opiskelijat (96 %). Oppilaiden innostamisen tärkeydestä opettajat (91 %) ja opettajaksi opiskelevat (92 %) ovat samaa mieltä. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 27

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Asenne taloustaitojen opettamiseen, % Täysin / melko samaa mieltä yhteensä. n n=749 opettajat n n=60 luokanopettajaksi opiskelevat Taloustiedon opettaminen koulussa on tärkeää On tärkeää, että oppilaat/opiskelijat innostuvat koulussa talousosaamisensa kehittämisestä Taloustiedon opettamisen tulisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla ja koulumuodoissa Opettaja pystyy vaikuttamaan oppilaan/opiskelijan talousosaamiseen Nuorten heikko talousosaaminen huolestuttaa minua Taloustiedon opettaminen vaatii opettajien välistä yhteistyötä Taloustiedon tulisi olla itsenäinen oppiaine 94 95 91 92 76 62 78 90 64 73 60 72 28 22 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Taloustiedon opettamisen pakollisuutta kannattaa hieman harvempi opettajaksi opiskeleva (62 %) kuin opettaja (76 %). Sen sijaan 21 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa 24:stä kannattaa pakollisuutta (88 %). Opettajaksi opiskelevat (90 %) uskovat opettajia (78 %) vahvemmin siihen, että opettaja pystyy vaikuttamaan oppilaan talousosaamiseen. Kysymys esitettiin myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. 24 vastanneesta 20 oli sitä mieltä, että opettaja pystyy vaikuttamaan opiskelijan talousosaamiseen (83 %). Nuorten heikko talousosaaminen huolestuttaa opettajaksi opiskelevia hieman opettajia enemmän. Selvästi eniten se huolestuttaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoita itseään. 23 vastaajaa 24:stä oli huolissaan (96 %). Opettajaksi opiskelevat (72 %) näkevät opettajia (60 %) enemmän yhteistyön mahdollisuuksia talousosaamisen opetuksessa. Itsenäistä oppiainetta kannattaa vielä harvempi opettajaksi opiskeleva (22 %) kuin opettaja (28 %). Millä tasolla oma talousosaaminen on? Talousasiat kiinnostavat neljää vastaajaa viidestä. 5 % vastaajista ei ole kovin kiinnostunut ja vain 1 % ei ole lainkaan kiinnostunut. Sukupuolten näkemyksissä on selvä ero. Naisista 76 % ja miehistä 89 % on kiinnostunut talousasioista. 72 % vastaajista kokee, että hänen talousosaamisensa on yhteneväinen opetusasteen opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa. 11 % ei osaa sanoa. Vahvimmin talousosaamisensa yhteneväisyyteen opetussuunnitelman kanssa kokevat historian ja yhteiskuntaopin opettajat (89 %). Kokemusvuosissa 5 9 vuotta opettaneiden usko yhteneväisyyteen on vahvin (79 %) ja se vähenee kokemusvuosien lisääntyessä. Yli 30 vuotta opettaneiden kesken luku on 62 %. 28 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Opettajien oma talousosaaminen Arvioi alla olevia väittämiä asteikolla 1-5, jossa 5=täysin samaa mieltä ja 1=täysin eri mieltä. n=749 opettajat n 5 n 4 n 3 n 2 n 1 n En osaa sanoa Talousasiat kiinnostavat minua Talousosaamiseni on yhteneväinen kouluasteeni opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa Talousosaamiseni perustuu omaan aktiivisuuteeni / perehtyneisyyteeni, ei ammatilliseen perus- tai täydennyskoulutukseen Minulla on riittävät perustiedot taloudesta, jotta pystyn opettamaan sitä Haluaisin parantaa omaa talousosaamistani 44 36 13 5 1 38 34 12 3 2 11 45 34 12 3 4 2 34 37 16 6 4 3 23 31 24 8 1 14 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Talousosaamiseni perustuu opettajankoulutukseeni 4 10 16 18 50 2 0 25 50 75 100 Neljä vastaajaa viidestä (79 %) on sitä mieltä, että oma talousosaaminen perustuu omaan aktiivisuuteen ja perehtymiseen. Erityisesti näin vastaavat miehet (83 %), yli 30 vuotta opettaneet (86 %), fysiikan ja kemian opettajat (90 %), toisen kotimaisen kielen opettajat (88 %) sekä erityisopettajat ja erityisluokanopettajat (88 %). 71 % vastaajista tuntee omaavansa riittävät tiedot taloudesta, jotta pystyy sitä opettamaan. 10 % taas pitää taitojaan riittämättöminä ja 3 % ei osaa sanoa. Naisista 64 % pitää perustaitojaan riittävinä, kun miehistä 86 %. Peruskoulun 1. 6. luokilla opettavat (63 %) ja ammatillisessa oppilaitoksessa opettavat (66 %) piti taitojaan riittävinä. Vahvimmin taitojensa riittävyyteen uskoivat historian ja yhteiskuntaopin opettajat (91 %). Yli puolet (54 %) haluaisi parantaa omaa talousosaamistaan. 9 % ei tunne tarvetta ja 14 % ei osaa sanoa. Opetusasteen mukaan eniten talousosaamistaan haluavat parantaa lukio-opettajat (65 %) ja vähiten peruskoulun 1. 6. luokkien opettajat (39 %). Opettajaryhmistä eniten omaa talousosaamistaan haluavat parantaa historian ja yhteiskuntaopin opettajat (58 %). Vain 14 % opettajista on sitä mieltä, että oma talousosaaminen perustuu opettajankoulutukseen ja 68 % on eri mieltä, ja näistä peräti 50 % on täysin eri mieltä. Tulos on samansuuntainen kaikissa taustaryhmissä. Opettajien ja opettajaksi opiskelevien vertailu Kahden ensimmäisen kysymyksen kohdalla opettajien ja opettajaksi opiskelevien näkemykset ovat yhteneväiset. Talousasiat kiinnostavat kolmea opiskelijaa neljästä (75 %) ja osaaminen perustuu omaan aktiivisuuteen (85 %). 42 % opiskelijoista näkee, että oma talousosaaminen on yhteneväinen opetusasteen opetussuunnitelman kanssa ja että opiskelijalla on riittävät perustiedot taloudesta, jotta hän MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 29

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Oma talousosaaminen Täysin / melko samaa mieltä yhteensä. n n=749 opettajat n n=60 luokanopettajaksi opiskelevat Talousasiat kiinnostavat minua Talousosaamiseni perustuu omaan aktiivisuuteeni / perehtyneisyyteeni, ei ammatilliseen perus- tai täydennyskoulutukseen Talousosaamiseni on yhteneväinen kouluasteeni opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa Minulla on riittävät perustiedot taloudesta, jotta pystyn opettamaan sitä Haluaisin parantaa omaa talousosaamistani Talousosaamiseni perustuu opettajankoulutukseeni Opettajankoulutus tarjoaa riittävät valmiudet taloustiedon opettamiseen Täysin / melko samaa mieltä yhteensä. 80 75 79 85 72 42 71 42 54 82 14 5 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS pystyy sitä opettamaan. Neljä opiskelijaa viidestä (82 %) haluaa parantaa omaa talousosaamistaan. Vain 5 % opettajaksi opiskelevista on sitä mieltä, että oma talousosaaminen perustuu opettajankoulutukseen. Kiinnostaako talousosaamiskoulutus? Hieman yli puolet (52 %) osallistuisi talousosaamista syventävään täydennyskoulutukseen tämän lukuvuoden aikana, jos itse voisi päättää. 22 % ei osallistuisi ja 26 % ei osaa sanoa. Innokkaimmin talousosaamisen syventävävään täydennyskoulutukseen osallistuisivat alle 5 vuotta alalla olleet opettajat (60 %), lukioiden opettajat (69 %), peruskoulun 7. 9. luokkien opettajat (59 %) ja opettajaryhmistä historia- ja yhteiskuntaopin opettajat (66 %) ja opinto-ohjaajat (63 %). Vähiten kiinnostusta talousosaamisen syventävään täydennyskoulutukseen on peruskoulun 1. 6. luokkien opettajilla (Ei-vastauksia 32 %), toisen kotimaisen kielen opettajilla (Ei-vastauksia 37 %) ja muiden kielten opettajilla (Ei-vastauksia 38 %). Opettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien vertailu Luokaopettajaksi opiskelevilta opiskelijoilta kysyttiin kiinnostusta osallistua talousosaamista syventävään opetukseen opintojen aikana. Kaksi opiskelijaa kolmesta ilmaisi kiinnostuksensa (68 %). Minkälaista tukea/tietoa tarvitsisit taloustiedon opettamista varten? 428 opettajaa vastasi avoimeen kysymykseen tuen ja tiedon tarpeesta taloustiedon opettamisessa. Tärkeimmäksi nousi heti käyttövalmis materiaali. Tämän lisäksi opettajat kaipasivat tuoretta ajankohtaista taloustietoa sekä eri-ikäisille oppilaille tarkoitettuja digitaalisia aineistoja. Opettajien toiveet opetusasteittain Peruskoulun 1. 6. luokilla opettajien toiveiden kärjessä ovat peruspaketit opetuksen tueksi: 30 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Jos voisit itse päättää, niin osallistuisitko talousosaamistasi syventävään täydennyskoulutukseen tämän lukuvuoden aikana? n=749 opettajat Kyllä 52 % En 22 % En osaa sanoa 26 % LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Yksinkertaistettua taloustietoa myös itselle tietyistä talouden aloista. Vinkkejä käytännön toimintaan, materiaalia? Pikkuoppilaiden kanssa vaikea aihe käsitellä ilman konkreettista materiaalia. veta vad som hör till vilka årskurser konkret material Peruskoulun 7. 9. luokilla opettajien toiveiden Top 3 ovat materiaalit, vinkit oppilaiden innostamiseen sekä oman osaamisen päivittäminen: Asiat muuttuvat todella nopeasti ja opetusmateriaalien päivittäminen on välillä aika raskasta, tämän voisi huomioida yhteiskuntaopin opettajan opetusvelvollisuudessa. Aihe on myös aika raskas ja oppilaille vaikea, mitä tahansa opetusta elävöittäviä ideoita ja valmiita oppimateriaaleja ottaisin mielelläni vastaan, esim. pelejä. Selkeitä, laadukkaita opetuspaketteja verkkoon. Talousasiat muuttuvat nopeasti, ja jotta opettaja tietää, mistä oppilailleen puhuu ja oikein, on itse aktiivisesti seurattava ajankohtaisia asioita ja etsittävä tietoa jostakin. Toivoisin apua ja tukea nimenomaan omien tietojen jatkuvaan päivittämiseen ja uuden tiedon hankkimiseen. Lukion opettajien toiveet ovat ikäryhmälle sopivaa materiaalia eri muodoissa sekä oman osaamisen kehittäminen ja päivittäminen: Mielenkiintoista englanninkielistä materiaalia. Virtuaalivaluutat ovat aika tuntemattomia, vaikka niminä tuttuja. Erilaiset sijoitusrahastot ja uusyrittäjyys, kevytyrittäjyys jne. Ovat myös melko vieraita. Napakoita opetukseen sopivia ajankohtaisia lyhyitä videopätkiä 1 3 minuuttia. Mukavaa olisi, jos taloustiedon opetuksessa olisi valmis yritysten rypäs, johon olisi helppo MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 31

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Jos voisit itse päättää, niin osallistuisitko talousosaamistasi syventävään täydennyskoulutukseen tämän lukuvuoden aikana? Opettajat n=749 Kyllä 52 % Jos voisit itse päättää, niin osallistuisitko talousosaamistasi syventävään opetukseen opintojesi aikana? Luokanopettajaksi opiskelevat n=60 Kyllä 68 % LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS päästä vierailuille. Nyt vaaditaan paljon soittoja ja yhteensovittamista. Mahdollisuutta panostaa juuri tämän alan koulutukseen ja pedagogisiin toteutuksiin. Kaikki koulutus on Helsingin kaupungilla aina kaikille ja oman aineen jutut jäävät sivuun. Lisäksi koulutuksiin on vaikea lähteä, kun sijaiskuluja ei haluttaisi maksaa yhden päivän poissaoloista. Omaa tietotasoa parantavia kursseja esim. sijoittamisesta. Ammatillisissa oppilaitoksissa opettavien opettajien tärkein toive on selkokielinen ja ajankohtainen materiaali eri muodoissaan: Koska toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ei ole mitään oppikirjoja, toivoisin jotain puolivalmista materiaalia. Uudet opetussuunnitelmat sisältävät taloustaitojen opettamista, joten hyvä materiaali olisi kovastikin avuksi. Selkokielistä materiaalia myös, koska maahanmuuttajaopiskeijat lisääntyvät hurjaa vauhtia ja heillä on kyllä hurjan huonot tiedot taloudesta ja yhteiskunnallisista asioista. Myös peruskoulusta meille tulevilla on lukutaito heikentynyt, joten helppolukuisuus voisi kannustaa asioita opiskelemaan. Esimerkiksi peli, jossa pohditaan oman talouden muodostumista asumis-, ruoka- ja muine kustannuksineen sekä käytettävissä olevin ansioin voisi toimia osalla opiskelijoista hyvänä havainnollistajana. Verkkomateriaalia opiskelijoille itsenäistä opiskelua varten. Myös kaikki selkokielinen materiaali olisi tervetullutta sekä erityisopetusta ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita varten. Toiselle asteelle tuollainen yrityskylämalli. Niille, jotka eivät ole yläasteella opiskelleet esimerkiksi ekonomiaa. Ekonomiassa yläastelaiset perustavat yrityksen, sen voisi ulottaa jotenkin toiselle asteelle. Ehkä näissä yrityksissä voisi ottaa enemmän huomioon sosiaalista näkökulmaa, voisiko osa tuotosta mennä hyväntekeväisyyteen (yhteiskunnallinen yritys) tai tuottaa sosiaalista hyvää (sosiaalinen yritys). Näin he 32 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Minkälaista tukea / tietoa tarvitsisit taloustiedon opettamista varten? Avoimista kommenteista esiinnousseet teemat 1. Heti käyttövalmis materiaali Valmista materiaalia josta koostaa oman opetuspaketin. Aika ei riitä kaiken alusta alkaen koostamiseen. 2. Tuore, ajankohtainen tieto Tietoa ajankohtaisista asioista kootusti yhdestä paikasta. Ideoita ajankohtaisten aiheiden käyttöön omassa opetuksessa (oppikirjat ovat usein vanhentuneita jo painosta tullessaan). 3. Nuorille sopivaa Napakoita opetukseen sopivia ajankohtaisia lyhyitä videopätkiä 1 3 minuuttia. MITÄ ASIOITA ERI IKÄLUOKILLA VOISI KÄSITELLÄ? ELI VALMISTA AJATUSTA SIITÄ, MITÄ KÄSITELLÄÄN 1 LK, MITÄ 2 LK, JNE. NÄIN JOKU OLISI MIETTINYT VALMIIKSI, ETTÄ TAIDOT JA TIEDOT KEHITTYVÄT, KUN IKÄÄ TULEE LISÄÄ JA KOULUTAIVAL ETENEE JA KAIKKI TARVITTAVA TULI OPETETUKSI. Yläkoulun matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja. Opettanut 10 19-vuotta. Nainen. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 33

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Mistä kaikista arjen talouteen liittyvistä asioista olette keskustelleet oppilaiden/opiskelijoiden kanssa tunnilla? Merkitse alla olevista kaikki ne asiat, joita olette käsitelleet viimeisen vuoden aikana. Vero Säästäminen Bruttopalkka 74 % 68 66 oppisivat näkemään miten he voivat itse vaikuttaa kaikkien hyvinvointiin. Mistä talousasioista koulussa keskustellaan? Maksaminen Korko Budjetti 64 64 60 Talouteen liittyvistä asioista tunnilla keskustellaan eniten veroista (74 %), ja seuraavaksi säästämisestä (68 %), bruttopalkasta (66 %), maksamisesta (64 %) ja koroista (64 %). Pikavippi Arvonlisävero (Vastuullinen) kuluttaminen Asuntolaina Maksuhäiriö Opintoraha Kulutusluotto Osamaksu 60 56 55 52 52 51 50 50 OPETUSALAN KOKEMUKSELLA näyttää olevan yhteys siihen, minkä verran talouden käsitteistä keskustellaan tunnilla. Alle 5 vuotta alalla olleet opettajat keskustelevat kaikista talouteen liittyvistä käsitteistä merkittävästi muita vähemmän. 5 9 vuotta alalla olleet keskustelevat jo hieman enemmän, mutta edelleen vähemmän kuin pitemmän opetuskokemuksen omaavat opettajat. 10 19 vuoden opetuskokemuksella opettajat käyvät merkittävästi enemmän talousaiheisia keskusteluja luokassa muihin kokemusvuosiin verrattuna. Opintolaina Luottokortti Ylivelkaantuminen Sijoittaminen Inflaatio Takuuvuokra Valuuttakurssi Takaus Rahasto ASP-tili Automaattiveloitus En mistään yllä olevista / kysymys ei kosketa minua Muu 50 48 45 40 39 37 36 35 28 17 14 7 6 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS OPETUSASTEELLA on yhteys siiten, minkä verran talouden käsitteistä tunnilla keskustellaan. Peruskoulun 1. 6. luokilla vain maksamisesta (69 %) puhutaan tunnilla muita opetusasteita enemmän. Jossain määrin puhutaan myös säästämisestä (72 %) ja vastuullisesta kuluttamisesta (54 %). Muista teemoista puhutaan muista opetusasteita merkittävästi vähemmän. Peruskoulun yläasteella 25:stä talouden käsitteestä 18:a käsiteltiin keskimääräistä enemmän. Top 3 olivat säästäminen (73 %), pikavipit (70 %) ja korko (70 %). Lukiossa 25:stä talouden peruskäsitteestä käsiteltiin 21:tä keskimääräistä enemmän. Top 3 olivat verot (83 %), korko (80 %) ja bruttopalkka (78 %). Ammatillisessa oppilaitoksessa osasta talouden käsitteitä puhuttiin keskimääräistä enemmän ja toisista taas keskimääräistä vähemmän. Top 3 olivat bruttopalkka (71 %), budjetti (65 %) ja arvonlisävero (62 %). Kysytyistä käsitteistä kolme vähiten käsiteltyä 34 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Mistä kaikesta arjen talouteen liittyvistä asioista olette keskustelleet / kokisit tärkeäksi keskustella oppilaiden kanssa tunnilla? n=749 opettajat n Merkittävä poikkeama ylöspäin n Merkittävä poikkeama alaspäin Arvonlisä- ASP- Asunto- Automaatti- Brutto- Budjetti Inflaatio Korko Kulutus- Luotto- Maksa- Maksuvero -tili laina veloitus palkka luotto kortti minen häiriö KAIKKI VASTAAJAT, % 56 17 52 14 66 60 39 64 50 48 64 52 SUKUPUOLI Mies 74 19 65 15 75 66 62 83 59 52 66 57 Nainen 49 17 47 14 63 57 29 56 46 47 64 51 OPETUSALAN KOKEMUS alle 5 vuotta 48 9 35 4 52 51 23 46 32 35 57 33 5 9 vuotta 57 18 55 9 67 50 39 64 41 39 64 46 10 19 vuotta 62 17 58 12 72 63 43 71 55 51 64 57 20 30 vuotta 53 19 51 22 63 64 39 61 50 51 65 55 yli 30 vuotta 51 22 49 16 63 58 41 59 56 53 67 54 OPETUSASTE Peruskoulun 1. 6. luokilla 25 4 23 6 41 40 14 45 25 30 69 22 Peruskoulun 7. 9. luokilla 58 18 61 18 69 64 47 70 61 56 67 58 Lukiossa 77 32 75 17 78 70 71 80 64 54 65 66 Ammatillisessa oppilaitoksessa 62 15 48 15 71 65 25 59 46 49 61 59 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS olivat olivat rahastot (11 %), valuuttakurssit (17 %) ja sijoittaminen (24 %). Opettajien ja opettajaksi opiskelevien vertailu Luokanopettajaksi opiskelevilta kysyttiin, mistä kaikista arjen talouteen liittyvistä asioista olette keskustelleet / kokisit tärkeäksi keskustella oppilaiden kanssa tunnilla. Valtaosalla käsitteistä opettajilla ja opettajiksi opiskelevilla on sama näkemys, mutta myös selviä eroja on. Opiskelijoiden top 3 -käsitteet ovat vastuullinen kuluttaminen (92 %), säästäminen (90 %) ja verot (85 %). Kenen tulisi opettaa taloustietoa? Kenellä on mielestäsi ensisijainen vastuu opettaa talousosaamista? Avoimeen kysymykseen vastasi 667 opettajaa. Vastausten mukaan vastuu on yhteinen, mutta useammat vastaajat painottivat koulun roolia. Kun kouluun ja opettajiin viittaavat sanat laskettiin yhteen, summaksi tuli 650. Kun kotiin ja vanhempiin viittaavat sanat laskettiin yhteen summaksi tuli 306. Useissa vastauksissa korostui yhteinen vastuu. ALLE 5 VUOTTA ALALLA OLLEET OPETTAJAT KESKUSTELEVAT KAIKISTA TALOUTEEN LIITTYVISTÄ KÄSITTEISTÄ MERKITTÄVÄSTI MUITA VÄHEMMÄN. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 35

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Mistä kaikesta arjen talouteen liittyvistä asioista olette keskustelleet / kokisit tärkeäksi keskustella oppilaiden kanssa tunnilla? n=749 opettajat n Merkittävä poikkeama ylöspäin n Merkittävä poikkeama alaspäin Opinto- Opinto- Osa- Pika- Rahasto Sijoitta- Säästä- Takuu- Takaus Valuutta- (Vastuullinen) Vero Ylivelkaanlaina raha maksu vippi minen minen vuokra kurssi kuluttaminen tuminen KAIKKI VASTAAJAT, % 50 51 50 60 28 40 68 37 35 36 55 74 45 SUKUPUOLI Mies 50 48 54 70 40 60 71 37 47 52 57 87 54 Nainen 50 52 49 56 22 31 67 37 30 29 54 69 41 OPETUSALAN KOKEMUS alle 5 vuotta 35 38 25 41 12 29 46 20 16 20 48 64 26 5 9 vuotta 45 45 44 55 25 35 58 33 30 35 49 75 42 10 19 vuotta 54 57 55 66 30 42 73 39 40 39 55 79 47 20 30 vuotta 50 50 53 61 31 42 71 40 37 38 59 74 49 yli 30 vuotta 53 51 53 54 28 41 72 38 39 35 59 71 46 OPETUSASTE Peruskoulun 1. 6. luokilla 19 17 25 31 5 13 72 10 11 15 54 64 19 Peruskoulun 7. 9. luokilla 57 58 59 70 34 47 73 45 43 42 64 73 54 Lukiossa 64 65 60 72 59 69 77 49 57 65 56 83 57 Ammatillisessa oppilaitoksessa 54 59 51 60 11 24 55 41 29 17 46 77 45 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Yksittäisistä opettajista useimmin mainittiin yhteiskuntaopin opettaja (182 kertaa) ja toiseksi matematiikan opettaja (57 kertaa). Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 10 vastasi. Tässä heidän vastauksensa: Mielestäni voisi olla yhdessä yhteiskuntataitoopintojen kansaa. Tämän tulisi olla pakollinen yto-aine. Oman alan opettaja, hän tietää alan kustannuksista yms. Yhteiskunnan, eli olisi hyvä jo ottaa pohja yläasteella, jatkuen 2. asteen opinnoissa. Nuorilta ei voi odottaa talouden osaamista, jollei sitä opeteta, kun myöskään välttämättä kotioloissa ei taloutta hallita. Sellaisella opettajalla, jolla on kokemusta ja joka on läsnä lähiopetuksena. Vanhemmilla ja koulutuksen tarjoalla Huoltajilla Vanhemmilla, peruskoulussa, oppilaitoksella Oppilaitoksilla ja vanhemmilla Yhteiskuntaopin opettajalla Vanhemmilla mutta myös opettajalla Millaisia työtapoja käytät opetuksessa? Edelleen opettajilta kysyttiin erilaisten työtapojen käytöstä opetuksessa. Kysymyksen kohteena olivat yrittäjämäinen toimintatapa, vastuullinen kuluttaminen ja kiertotalous, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, mediataidot sekä kuluttajataidot. Vaihtoehdoissa sai valita kaikki ne työtavat, joita käyttää. YRITTÄJÄMÄISEN TOIMINTATAVAN opetuksessa tavoitteena on kannustaa oppilaita oivaltamaan oma-aloitteisesti työn tekemisen ja yrittämisen merkitys sekä mahdollisuudet. Joka neljäs opettaja (24 %) teettää oppilailla itsenäisiä projekteja tai osaprojekteja muiden kanssa. Joka kolmas opettaja (36 %) harjoituttaa näitä taitoja yhdessä. 36 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Mistä kaikesta arjen talouteen liittyvistä asioista olette keskustelleet / kokisit tärkeäksi keskustella oppilaiden kanssa tunnilla? n n=749 opettajat n n=60 luokanopettajaksi opiskelevat Vero Säästäminen Bruttopalkka Korko Maksaminen Pikavippi Budjetti Arvonlisävero (Vastuullinen) kuluttaminen Asuntolaina Maksuhäiriö Opintoraha Opintolaina Kulutusluotto Osamaksu Luottokortti Ylivelkaantuminen Sijoittaminen Inflaatio Takuuvuokra Valuuttakurssi Takaus Rahasto ASP-tili Automaattiveloitus 74 85 68 90 66 60 64 68 64 72 60 75 60 72 56 47 55 92 52 32 52 72 51 48 50 60 50 42 50 53 48 60 45 65 40 43 39 42 37 35 36 25 35 27 28 25 17 40 14 15 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 37

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Millaisia työtapoja käytät opetuksessa? n=749 opettajat n Oppilaat/ opiskelijat tekevät itsenäisiä projekteja/osaprojekteja muiden aineiden kanssa n Harjoittelemme näitä taitoja yhdessä n Käsittelen opetuksessa näitä taitoja Yrittäjämäinen toimintatapa: Kannustetaan oivaltamaan oma-aloitteisesti työn tekemisen ja yrittämisen merkitys sekä mahdollisuudet. Vastuullinen kuluttaminen ja kiertotalous: Opitaan arvioimaan omia kulutustottumuksia. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot: Saadaan kokemuksia yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta eri alojen toimijoiden kanssa. 24 36 49 19 42 54 17 41 38 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Mediataidot: Opitaan lukemaan ja arvioimaan kriittisesti medioiden tuottamia talousosaamiseen liittyviä uutisia ja aineistoja. 16 40 46 Kuluttajataidot: Saadaan valmiuksia huolehtia omasta taloudesta. 17 35 58 Yrittäjämäinen toimintatapa on muita kouluasteita yleisempää ammatillisissa oppilaitoksissa. Opettajista eniten yrittäjämäistä toimintatapaa toteuttavat historian ja yhteiskuntaopin opettajat. VASTUULLISEN KULUTTAMISEN JA KIERTOTA- LOUDEN OPETUKSESSA tavoitteena on oppia arvioimaan omia kulutustottumuksia. Vastuullisen kuluttamisen ja kiertotalouden opetuksessa projektityöskentelyä ja taitojen harjoittelua yhdessä toteuttavat naisopettajat (67 %) selvästi miesopettajia (49 %) enemmän. Erityisen aktiivisia ovat opettajat, joilla on 20 30 vuoden opetuskokemus. Eniten vastuullista kuluttamista ja kiertotaloutta toteutetaan projektityöskentelynä ja yhdessä harjoitellen peruskoulun 1. 6. luokilla (67%). Opettajista näin tekevät erityisesti kotitalousopettajat (88%). YHTEISTYÖ- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPE- TUKSESSA tavoitteena on saada kokemuksia yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta eri alojen toimijoiden kanssa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen opetuksessa projektityöskentelyä ja taitojen harjoittelua yhdessä toteuttavat oppilaitoksista eniten ammatilliset oppilaitokset. MEDIATAITOJEN OPETUKSEN tavoitteena on oppia lukemaan ja arvioimaan kriittisesti medioiden tuottamia talousosaamiseen liittyviä uutisia ja aineistoja. 38 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Yrittäjämäinen toimintatapa: Kannustetaan oivaltamaan oma-aloitteisesti työn tekemisen ja yrittämisen merkitys sekä mahdollisuudet. n Oppilaat/ opiskelijat tekevät itsenäisiä projekteja/osaprojekteja muiden aineiden kanssa n Harjoittelemme näitä taitoja yhdessä Kaikki vastaajat SUKUPUOLI Mies Nainen OPETUSALAN KOKEMUS alle 5 vuotta 5 9 vuotta 10 19 vuotta 20 30 vuotta yli 30 vuotta ALUE Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi 24 % 36 24 38 25 35 24 31 23 40 27 35 24 38 18 35 23 31 29 40 Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Muut kielet Historia, yhteiskuntaoppi Matematiikka Fysiikka, kemia Biologia, maantieto, ympäristöoppi Liikunta, terveystieto Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, psykologia 23 % 42 17 33 15 26 37 50 15 28 13 22 21 40 23 36 30 45 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi OPETUSASTE 27 45 20 32 Musiikki, kuvataide, käsityö Kotitalous 22 38 11 25 Peruskoulun 1. 6. luokilla 20 40 Opinto-ohjaus 17 40 Peruskoulun 7. 9. luokilla Lukiossa Ammatillisessa oppilaitoksessa 24 36 24 35 29 35 Luokanopettaja Erityisopettaja, erityisluokanopettaja 20 40 19 32 Mediataitojen opetuksessa projektityöskentelyä ja taitojen harjoittelua yhdessä toteuttavat eniten peruskoulun 7. 9. luokat (62 %) ja lukio (64 %), opettajista historian ja yhteiskuntaopin opettajat (84 %) sekä uskonnon, elämänkatsomustiedon, filosofian ja psykologian opettajat (69 %). KULUTTAJATAITOJEN OPETUKSEN tavoitteena on saada valmiuksia huolehtia omasta taloudesta. Kuluttajataitojen opetuksessa projektityöskentelyä ja taitojen harjoittelua yhdessä toteuttavat pääkaupunkiseudun opettajat (57 %) muuta maata hieman enemmän. Opetusasteista peruskoulun 7 9 -luokkalaiset (59 %) ja ammatilliset oppilaitokset (56 %) alakoulua ja lukiota enemmän. Opettajista vahvimmin historian ja yhteiskuntaopin opettajat (69 %) ja erityisopettajat/erityisluokanopettajat (67 %). Opettajaksi opiskelevien näkemys eri taitojen tärkeydestä Opettajaksi opiskelevat pitivät mediataitoja, vastuullisen kuluttamisen taitoja, kiertotaloustaitoja sekä kuluttajataitoja erittäin tärkeinä. Hieman pienemmän painoarvon saivat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä yrittäjämäinen toimintatapa. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 39

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Vastuullinen kuluttaminen ja kiertotalous: Opitaan arvioimaan omia kulutustottumuksia n Oppilaat/ opiskelijat tekevät itsenäisiä projekteja/osaprojekteja muiden aineiden kanssa n Harjoittelemme näitä taitoja yhdessä Kaikki vastaajat SUKUPUOLI Mies Nainen OPETUSALAN KOKEMUS alle 5 vuotta 5 9 vuotta 10 19 vuotta 20 30 vuotta yli 30 vuotta ALUE Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi 19 % 42 12 37 22 45 12 39 20 37 18 40 19 50 22 38 22 39 22 42 Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Muut kielet Historia, yhteiskuntaoppi Matematiikka Fysiikka, kemia Biologia, maantieto, ympäristöoppi Liikunta, terveystieto Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, psykologia 18 51 16 37 19 35 22 51 15 40 19 36 21 56 16 52 22 56 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi OPETUSASTE 13 47 16 42 Musiikki, kuvataide, käsityö Kotitalous 19 53 23 65 Peruskoulun 1. 6. luokilla 18 49 Opinto-ohjaus 10 27 Peruskoulun 7. 9. luokilla Lukiossa Ammatillisessa oppilaitoksessa 17 46 15 38 23 38 Luokanopettaja Erityisopettaja, erityisluokanopettaja 18 49 23 52 Parhaat toteutukset taloustiedon opettamisessa Opettajia pyydettiin myös kertomaan parhaista esimerkeistä ja toteutuksista, joita he ovat kohdanneet taloustiedon opettamisessa. 407 opettajaa vastasi kysymykseen. Avoimista kommenteista nousivat esiin: 1. Taloustiedon liittyminen kaikkiin oppiaineisiin Taloustieto liittyy niin moneen eri oppiaineeseen, että sitä ihan oikeasti voidaan sivuta millä tahansa tunnilla. Musiikin tunneilla esimerkiksi puhutaan siitä, mitä tarkoittaa piratismi tai mistä taiteilijat saavat ylipäänsä rahaa. Myös tekijänoikeudet ovat mielestäni yksi osa taloustietämystä. 2. Käytäntö / projektityöt Oppilaat/ opiskelijat työstävät ja miettivät itse isomman kokonaisuuden apukysymysten avulla. Klassinen esimerkki on perusta oma yritys -tehtävä, jossa he laativat ryhmissä oman yrityksen. Opetusaste vaikuttaa kuinka pitkälle ideaa työstetään. Samaa sarjaa on esim., että lasketaan, kuinka paljon kuluja omilleen muuttamien usein vaatii. Myös uutisseurannat talousaiheesta ovat hyviä. 3. Yritysyhteistyö Vierailut pankkeihin, kauppoihin ym. paikkoihin, jotka sitovat teorian nuorten kohtaamaan käytännön maailmaan. Haaveissa olisi joskus perustaa talouskerho, jossa käytäisiin 40 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot: Saadaan kokemuksia yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta eri alojen toimijoiden kanssa n Oppilaat/ opiskelijat tekevät itsenäisiä projekteja/osaprojekteja muiden aineiden kanssa n Harjoittelemme näitä taitoja yhdessä Kaikki vastaajat SUKUPUOLI Mies Nainen OPETUSALAN KOKEMUS alle 5 vuotta 5 9 vuotta 10 19 vuotta 20 30 vuotta yli 30 vuotta ALUE Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi 17 % 41 13 38 19 41 15 35 20 35 18 45 17 41 17 36 20 38 16 44 Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Muut kielet Historia, yhteiskuntaoppi Matematiikka Fysiikka, kemia Biologia, maantieto, ympäristöoppi Liikunta, terveystieto Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, psykologia 16 % 35 16 31 14 36 19 48 11 27 10 28 14 39 12 35 19 40 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi OPETUSASTE 16 41 16 42 Musiikki, kuvataide, käsityö Kotitalous 11 33 14 45 Peruskoulun 1. 6. luokilla 13 38 Opinto-ohjaus 13 52 Peruskoulun 7. 9. luokilla Lukiossa Ammatillisessa oppilaitoksessa 15 40 17 41 24 46 Luokanopettaja Erityisopettaja, erityisluokanopettaja 13 38 16 42 läpi erilaiset tavat sijoittaa ja tutustuttaisiin sijoittamisen alkeisiin. Opetusasteen mukaan jaoteltuna Peruskoulun 1. 6. luokkien opettajien top 3 on 1. Yrityskylät Yrityskylä on mieluisa kokonaisuus sekä opelle että oppilaille. 2. Projektit Yhteinen projekti yläkoulun oppilaiden kanssa. Projektityöt, oppilaat saavat itse keksiä aiheet/ ongelmat 3. Yritysvierailut Vierailut pankkiin ja esimerkiksi pankkihenkilökunnan vierailut koululle. Yrityskylä on mainio tapa oppia. Lisäksi olemme laskeneet budjettia, lainaa ja korkoa kuvitteellisessa yrityksessä, jonka olemme perustaneet luokassa. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 41

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Mediataidot: Opitaan lukemaan ja arvioimaan kriittisesti medioiden tuottamia talousosaamiseen liittyviä uutisia ja aineistoja n Oppilaat/ opiskelijat tekevät itsenäisiä projekteja/osaprojekteja muiden aineiden kanssa n Harjoittelemme näitä taitoja yhdessä Kaikki vastaajat SUKUPUOLI Mies Nainen OPETUSALAN KOKEMUS alle 5 vuotta 5 9 vuotta 10 19 vuotta 20 30 vuotta yli 30 vuotta ALUE Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi 16 % 40 12 39 17 41 12 39 17 43 15 41 17 40 19 36 16 41 15 46 Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Muut kielet Historia, yhteiskuntaoppi Matematiikka Fysiikka, kemia Biologia, maantieto, ympäristöoppi Liikunta, terveystieto Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, psykologia 11 % 43 8 43 6 33 22 62 8 34 8 37 10 48 7 39 15 54 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi OPETUSASTE 17 41 14 35 Musiikki, kuvataide, käsityö Kotitalous 9 39 7 36 Peruskoulun 1. 6. luokilla 9 39 Opinto-ohjaus 10 33 Peruskoulun 7. 9. luokilla Lukiossa Ammatillisessa oppilaitoksessa 16 46 19 45 15 31 Luokanopettaja Erityisopettaja, erityisluokanopettaja 9 39 10 43 Peruskoulun 7 9 -luokkien opettajien Top 3 ovat Yrityskylät, yritysvierailut ja projektit, joten tähän on poimittu myös koulun sisältä hyviä toteutuksia: 1. Yrityskylä ja vierailijoita Mielellään vierailijoita. Yrityskylä oli viime vuonna mahtava (olin Turussa). Dokkarit, joissa on julkisuuden persoona tekijänä (Duudsonit, YouTube-tähdet, Riku ja Tunna, menestyvät yrittäjät) kiinnostavat nuoria. Sähköisiä, konetarkisteisia tehtäviä. Haastavia tehtäviä vastausehdotuksineen. 2. Erilaiset kilpailut, erityisesti sijoittamiskisat: Yksi hyvä käytäntö oli leikkisijoittaminen eli oppilaille annettiin jokaiselle lukuvuoden alussa 5 000 sijoittaa valitsemiinsa osakkeisiin. Lukuvuoden lopussa palkinnon sai se, jolla oli kaikista isoin potti. Potin kertymistä seurattiin pitkin vuotta. 3. Yhteiset projektit ja keskustelut: Koulussamme on jo vuosia ysiluokkalailla ollut ns. talous- ja verotusprojekti yhdessä opon, matikan ja yhteiskuntaopin kanssa. Projektissa tutustutaan monipuolisesti aiheeseen ja se on ollut oppilaiden mielestä opettavainen. Seitsemäsluokkalaisten kanssa on haastavaa opetella asioita, jotka eivät ole heidän nykyhetkessään tarpeellisia. Kuitenkin he ovat kiinnostuneita ja käyttäisivät paljonkin aikaa tulevai- 42 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Kuluttajataidot: Saadaan valmiuksia huolehtia omasta taloudesta n Oppilaat/ opiskelijat tekevät itsenäisiä projekteja/osaprojekteja muiden aineiden kanssa n Harjoittelemme näitä taitoja yhdessä Kaikki vastaajat SUKUPUOLI Mies Nainen OPETUSALAN KOKEMUS alle 5 vuotta 5 9 vuotta 10 19 vuotta 20 30 vuotta yli 30 vuotta ALUE Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi 17 % 35 15 34 19 36 16 36 21 30 16 42 18 34 18 24 21 36 18 33 Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Muut kielet Historia, yhteiskuntaoppi Matematiikka Fysiikka, kemia Biologia, maantieto, ympäristöoppi Liikunta, terveystieto Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, psykologia 11 % 33 8 20 5 18 22 47 13 30 15 27 9 36 7 33 19 39 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi OPETUSASTE 15 36 15 36 Musiikki, kuvataide, käsityö Kotitalous 13 28 9 47 Peruskoulun 1. 6. luokilla 11 31 Opinto-ohjaus 16 27 Peruskoulun 7. 9. luokilla Lukiossa Ammatillisessa oppilaitoksessa 19 40 17 32 18 38 Luokanopettaja Erityisopettaja, erityisluokanopettaja 11 31 19 48 suuden suunnitteluun esim. oman kodin etsimiseen (ja sen tuomien menojen laskemiseen) ja budjetin laatimiseen. Pikavipit ja kulutusluotot ovat tiedettyjä, mutta kuten monet muutkin talousasiat, sitä ei todellisuudessa ymmärretä. Aikuisuus projektina, jolloin oppilaat selvittävät itseään kiinnostavia osa-alueita esim. kotoa muuton kustannukset, ajokortin kustannukset tms. PIKAVIPIT JA KULUTUSLUOTOT OVAT TIEDETTYJÄ, MUTTA KUTEN MONET MUUTKIN TALOUSASIAT, SITÄ EI TODELLISUUDESSA YMMÄRRETÄ. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 43

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Miten tärkeiksi koet alla kuvattujen taitojen opetuksen? n=60 luokanopettajaksi opiskelevat n 5=erittäin tärkeä n 4 n 3 n 2 n 1=ei lainkaan tärkeä n En osaa sanoa Mediataidot: lapset ja nuoret oppivat lukemaan ja arvioimaan kriittisesti medioiden tuottamia taloustaitoihin liittyviä uutisia ja aineistoja Vastuullinen kuluttaminen ja kiertotalous: lapset ja nuoret oppivat arvioimaan omia kulutustottumuksia ja miettimään voisiko tuotteen lainata tai kierrättää. Kuluttajataidot: lapset ja nuoret tulevat tietoisiksi kulutustottumuksistaan Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot: lapset ja nuoret saavat kokemuksia yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta eri alojen toimijoiden kanssa. Yrittäjämäinen toimintatapa: lapsia ja nuoria kannustetaan oivaltamaan oma-aloitteisesti työn tekemisen ja yrittämisen merkitys sekä mahdollisuudet. 75 23 2 75 22 3 73 23 3 48 37 13 2 38 38 18 5 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS 0 25 50 75 100 Lukion opettajien top 3 1. Vierailut tai vieraat Velkaneuvoja on käynyt pitämässä oppitunnin, jossa omaa budjettia on yksilöllisesti tarkasteltu ja säästötavoitteita on pohdittu yhteisesti. Samalla on tullut esiin mm. luottojen antajien erot ja maksuhäiriömerkinnästä vaikutukset yms. Yhteisesti on pohdittu miten omaa taloutta voisi parantaa ja asuntosäästötilien ja muiden säästömuotojen etuja ja haittoja vertailtu. 2. Teorian ja käytännön yhdistäminen Talousmatematiikan kurssilla lukiossa olemme koonneet portfoliota, jonka kokoamiseksi olen laatinut erilaisia pidempikestoisia tehtäviä: - oman talouden seuranta kurssin ajalta. Sisältää pohdintaa omasta rahan käytöstä ja kulutustottumuksista. 10 000 sijoitus osakkeisiin tai rahastoihin. Seurataan ja muutetaan sijoitusta kurssin aikana sekä kirjoitetaan sijoitusraportti. asunnon osto, jossa mukana lainanhoitomaksujen laskeminen keskituloisen perheen verot sekä maksukyky edellä mainitun asunnon ostoon opiskelijan talous, jossa pohditaan opiskelupaikkakunnalle muuttamisen ja siellä asumisen kustannuksia, sekä opintorahan riittävyyttä. Oppilaat innostuvat erilaisista käytännönläheisistä, työtavoista, jotka tuovat vaihtelua oppitunteihin ja yleensä myös oppimistulokset ovat näin parempia kuin vain kirjasta lukemalla. Ajankohtaiset uutiset ja niiden toisistaan poikkeavat tulkinnat eri medioissa--> analyysi. Väittelyt talouspolitiikasta. 3. Yhteiset kurssit Många. Kanske det bästa exemplet är samarbetet med matematiken, som dock nya gymnasieläroplanen till viss del förstört. Vi har i flera år på min skola parallellkört ekonomikursen i samhällslära med matematikkursen i ekonomisk matematik. De teman som tas upp 44 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Miten koulu / oppilaitos mielestäsi opettaa seuraavia taitoja? n=749 opettajat n Erittäin hyvin n Melko hyvin n Melko huonosti n Erittäin huonosti n En osaa sanoa Kielitaito Yhteistyökyky Vuorovaikutustaidot Ongelmanratkaisutaidot Kestävä kehitys Muiden auttaminen Oma-aloitteisuus Ymmärrys yhteiskunnan toiminnasta Luova ajattelu Mukautumiskyky Taloustaidot/talousosaaminen Kiertotalous Epävarmuuden sietäminen Riskinottokyky 36 55 6 1 2 24 64 9 1 2 22 64 10 1 2 13 66 16 2 2 13 66 16 2 3 17 59 19 3 2 14 63 19 3 2 12 62 17 3 6 9 55 27 4 6 8 52 28 4 8 4 48 33 4 11 4 42 35 5 14 4 45 34 6 11 1 21 50 12 16 LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Miten koulu / oppilaitos mielestäsi opettaa seuraavia taitoja? n=749 opettajat ALAKOULU YLÄKOULU LUKIO AMMATILLINEN Yhteistyökyky Kielitaito Vuorovaikutustaidot Muiden auttaminen Ongelmanratkaisutaidot Kestävä kehitys Oma-aloitteisuus Luova ajattelu Mukautumiskyky Ymmärrys yhteiskunnan toiminnasta 99 91 85 80 98 98 94 75 98 89 85 77 95 80 71 63 90 80 84 71 89 81 79 73 85 75 73 76 82 66 65 48 79 62 55 51 74 81 80 61 % LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Kiertotalous Epävarmuuden sietäminen Taloustaidot/talousosaaminen Riskinottokyky 50 46 50 45 61 44 47 45 38 59 67 45 23 22 27 21 Kiitettävästi Hyvin Kohtalaisesti Välttävästi Huonosti MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 45

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Miten koulu / oppilaitos mielestäsi opettaa seuraavia taitoja? n=749 opettajat YLÄKOULU AMMATILLINEN LUKIO Oppilaat Opettajat Opiskelijat Opettajat Opiskelijat Opettajat Kielitaito 87 98 67 75 91 94 Yhteistyökyky 85 91 85 80 88 85 Muiden auttaminen 78 80 81 63 70 71 Oma-aloitteisuus Vuorovaikutustaidot Ongelmanratkaisutaidot Ymmärrys yhteiskunnan toiminnasta Luova ajattelu Mukautusmiskyky Taloustaidot Epävarmuuden sietäminen Riskinottokyky 75 75 78 76 73 73 74 89 79 77 83 85 71 80 72 71 75 84 68 81 63 61 76 80 67 66 71 48 61 65 62 62 67 51 64 55 61 59 57 45 41 67 48 44 56 45 45 47 46 22 53 21 33 27 % Kiitettävästi Hyvin Kohtalaisesti Välttävästi Huonosti LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS i dessa kurser är de samma. Då har vi gjort så att jag tagit upp teorin (mitt expertområde) och sedan har gruppen gått över till matterummet där matematikläraren gått igenom praktiken, d.v.s. matematiken. Då har eleverna sett att det finns en koppling mellan teori och praktik. Några exempel på teman är räntor, låneamorteringar, skatter. Tyvärr gick kursen i ekonomisk matematik från att ha varit valbar (vilket alla valde) till att vara obligatorisk för endast kort matematik. Med den timresurs vi har vi mitt gymnasium finns det inte möjligheter att erbjuda kursen för de långa matematikerna. Vilket både jag som lärare i ekonomikunskap, matteläraren och eleverna beklagar. VI upplever det som en förlust. Meillä alkaa lukiolaisille oma kurssi, jossa juurikin käsitellään oman kodin ja talouden perustamista maksetun laskun virheellinen perintä - kuinka perintäprosessista pääsee eroon. Lukion lyhyen matematiikan Talousmatematiikka erittäin hyvä asia. Pitäisi saada pitkäänkin matikkaan. Ammatillisten koulujen opettajien vastauksissa korostuu käytännönläheisyys: aidot kontaktit yrityselämään, työharjoittelut, yritysvierailut sekä arkielämän esimerkit; budjetointi, hinnoittelu, oman yrityksen perustaminen. 1. Yhteistyö yrityselämän kanssa Yrittäjien kohtaaminen työpaikoilla koulutussopimustyöpaikoilla, oppisopimuksissa, yritysvierailuilla. Hyvät oppimistehtävät tunneilla. Yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa tuo ihan käytännön esimerkkejä. 2. Oman talouden hallinta Perho Liiketalousopistossa kaikki opiskelijat opiskelevat opintojakson Oman talouden hallinta, jossa käsitellään seuraavia asioita: 1) tulot ja menot 2) opiskelija töissä (bruttopalkka, nettopalkka, verokortti, veropäätös, palkkakuitti, tuntipalkka, kuukausipalkka jne. ) 3) opiskelija ostoksilla (credit, debit, lähimaksu, suoraveloitus, e- maksu, mobiilimaksu, käteismaksu jne) 4) asuminen ( asuntolainat, asp-tili, takaus, vuokratakuu, vuokrasopimus jne, ) 5) hätätilanteet 46 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Miten koulu / oppilaitos mielestäsi opettaa seuraavia taitoja? n=749 opettajat Opettajat Opettajaksi opiskelevat Kielitaito 91 98 Yhteistyökyky 88 92 Vuorovaikutustaidot 87 88 Ongelmanratkaisutaidot Kestävä kehitys Muiden auttaminen Oma-aloitteisuus Ymmärrys yhteiskunnan toiminnasta Luova ajattelu Mukautumiskyky Taloustaidot/talousosaaminen Kiertotalous Epävarmuuden sietäminen Riskinottokyky 80 87 79 73 77 77 76 70 74 60 63 60 60 57 52 18 46 22 49 19 22 10 % Kiitettävästi Hyvin Kohtalaisesti Välttävästi Huonosti LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS (maksumuistutus, maksukehotus, maksuhäiriömerkintä. Takuusäätiön apu sekä kunnallinen velkaneuvonta) Lisäksi Talousmateriaalit esim. rahan käyttöön liittyvät tunteet sekä Takuu. Omat oppilaani ovat tulevia yrittäjiä. Heidän kanssa käydään enemmänkin budjetointiin ja yrityksen talouden suunniteluun ja seurantaan liittyviä asioita. Opetuksessa ei ole omaa henkilökohtaista talouden hallintaa. Joka --nyt tähän kyselyyn vastattuani -voisi olla heillekin varsin tärkeä aihealue. 3. Case-harjoitukset ja täsmäkurssit Case-harjoitukset, jossa ratkaistaan oikeita jo tapahtuneita ongelmatilanteita viivästyksiä, reklamaatioista jne. Budjetin laadinta oppilaitosten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ryhmätyönä siten, että kaikki osallistuvat (osallistava oppiminen). Kokoamme tiedot sähköiselle alustalle, jossa hyödynnämme kumulatiivisen oppimisen mallia. Autenttisia esimerkkejä käytännön tasolla esim. laina- tai perintätilanteista sekä osamaksusopimuksista ja vaihtoehtojen miettimistä ryhmissä. Ammatillisessa oppilaitoksessa oman yrityksen perustaminen tai ihan oikea perustaminen kurssiprojektina. Opiskelijamme ovat maahanmuuttajia. Heille ryhmätöinä toteutettu yrittäjyysoppiminen oli menestys. Kuinka hyvin koulu opettaa erilaisia taitoja? Koulu/oppilaitos opettaa opettajien mielestä parhaiten kielitaitoa, yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Opettajien mielestä heikoimmin koulu/oppilaitos opettaa riskinottokykyä, epävarmuuden sietämistä, kiertotaloutta ja taloustaitoja/talousosaamista. Kolmen kärjestä eri opetusasteiden opettajat ovat samaa mieltä. Yhteistyökykyä, kielitaitoa MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 47

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS LUKIOISSA OPETTAJIEN JA OPISKELIJOIDEN NÄKEMYKSET TALOUSTAITOJEN OPETTAMISESTA ERIÄVÄT ENITEN. ja vuorovaikutustaitoja opetetaan kiitettävästi, tai vähintäänkin hyvin. Lähes samaa mieltä eri oppiasteiden opettajat ovat myös heikoimmin opetettavista taidoista. Riskinottokykyä opetetaan joka opetusasteella huonosti. Taloustaitoja opetetaan alakoulussa huonosti, yläkoulussa ja lukiossa kohtalaisesti, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa vain välttävästi. Sama kysymys esitettiin TATin ja T-Median yhteisessä Kun koulu loppuu Nuorten tulevaisuusraportti 2018 -tutkimuksessa. Nuorten ja opettajien näkemykset ovat lähellä toisiaan. Taloustaitojen opettamisessa yläkoulussa opettajat ja oppilaat ovat kuta kuinkin samaa mieltä. Opetus on välttävän ja kohtalaisen rajamailla. Ammatillisissa oppilaitoksissa taloustaitojen opetus on välttävää, mutta opettajien näkemys on vielä oppilaitakin kriittisempi. Lukioissa opettajien ja opiskelijoiden näkemykset taloustaitojen opettamisesta eriävät eniten. Opettajien mielestä talousopetus on varsin kohtuullista, opiskelijoiden mielestä juuri ja juuri välttävää. Opettajien ja opettajaksi opiskelevien vertailu Opettajien ja opettajaksi opiskelevien mielestä koulu/oppilaitos opettaa kiitettävästi kielitaitoa, yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Opettajaksi opiskelevat ovat kriittisempiä heikommin opetettavista taidoista. Heidän mukaansa riskinottokykyä, epävarmuuden sietämistä, kiertotaloutta ja taloustaitoja opetetaan kouluissa heikosti. Ammatillisen koulun opiskelijoiden toiveet Pyysimme ammatillisen koulun opiskelijoilta kyselyn lopuksi ehdotuksillesi siitä, miten nuorten talousosaamista voitaisiin parantaa: Sitä pitäisi ensinnäkin opettaa ja sit palvelun kautta tuki ja ohjaus nuorille/opiskelijoille talousasioista. Olisi hyvä, jos puhuttaisiin myös oppilaiden nykyisestä tilanteesta eikä keskityttäisi niin paljon ns. Vielä hieman abstrakteihin/ei niin ajankohtaisiin käsityksiin kuten asuntolaina. Opettamalla esimerkiksi budjetoimaan kuukauden kulutukset, puhumalla kaikesta rahaan ja sen kulutukseen liittyvistä asioista, lainoista, koroista yms. Pakolliseksi opetukseen Mielestäni taloustaitoja voi erillisten kurssien lisäksi opettaa, lähes minkä vaan kurssin aikana. Omat erilliset kurssit ovat myös todella tärkeitä. Opettajien halukkuus yhteistyöhön talousosaamisen kehittämisessä Tutkimuksen lopussa tiedusteltiin opettajien kiinnostusta ilmoittautua mukaan talousopetuksen kehittämisen verkostoon. Reilu kolmannes (36 %) ilmaisi kiinnostuksensa. Uutiskirjeen, jossa kerrotaan opettajien ja opettajakouluttajien talouskehittämisen hankkeesta, halusi 386 vastaajaa (52 %). 48 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Taloustiedon opettaminen koulussa on tärkeää Opettajien asenne taloustaitojen opettamiseen n=749 opettajat Koulumme antaa riittävät talousosaamisen valmiudet* 94 % 29 % LÄHDE: TAT 2019 / OPETTAJIEN TALOUSOSAAMINEN -TUTKIMUS Täysin / melko samaa mieltä yhteensä * lyhennetty alkuperäisestä kysymyksestä Yhteenveto tutkimuksesta 1Talousosaamisen varmistaminen on opettajista koulun tehtävä. Opettajat nostavat taloustaitojen hallinnan ja taloustaitoihin innostamisen tärkeäksi tehtäväksi suomalaiselle koululle. 94 % opettajista pitää taloustaitojen opettamista tärkeänä. 2 Nykykoulu ei tarjoa opettajien mielestä tarpeeksi talousosaamista. Vain 29 % opettajista toteaa koulun tarjoavan nuorille riittävät talousosaamisen valmiudet. Talousosaaminen yhdessä kiertotalouden, epävarmuuden sietämisen ja riskinottokyvyn kanssa jäävät opettajien mielestä jälkeen muista koulun opettamista taidoista. 3 Taloustaitojen opettaminen vaatii yhteistyötä Enemmistö opettajista torjuu taloustaidot erillisenä oppiaineena. Sen sijaan enemmistö (60 %) toteaa taloustaitojen vaativan yhteistyötä oppiaineiden välillä. Koulun todetaan myös tekevän tällä hetkellä liian vähän yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa. 4 Projektiopiskelu on yleistä taloustaitojen opetuksessa. Talousosaamiseen liittyviä teemoja opetetaan tällä hetkellä moninaisten työtapojen kautta. Lähes neljännes (24 %) opettajista on toteuttanut oppilaillaan projekteja yrittäjyyteen ja yrittämiseen liittyen. 5 Opettajat luottavat omiin taloustaitoihinsa. Enemmistö opettajista on sekä kiinnostunut talousasioista että kokee oman talousosaamisensa tason riittäväksi sen opettamiseen. Yli puolet opettajista haluaisi kuitenkin osallistua talousosaamista vahvistavaan täydennyskoulutukseen jo tämän lukukauden aikana. 6 Syvempi kiinnostus talousosaamiseen jakaa opettajia. Talousosaamisen varmistamisen tunnustaa koululle tärkeäksi tehtäväksi kaikki opettajat. Aktiivisimmat ja taloustaitojen opettamista arvostavat opettajat löytyvät erityisesti miesten, lukio- sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajien keskuudesta. Myös opettajaksi opiskelevat suhtautuvat talousosaamisen kehittämiseen erityisen positiivisesti. Nuorten talousosaamisen taso huolettaa erityisesti ammatillisia opettajia (73%). Ammatillinen koulutus poikkeaa muista kouluasteista siinä, että talousasioita käydään ammatillisella puolella vähemmän tunneilla läpi. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 49

IIRO RAUTIAINEN KAIKKIEN OLISI HYVÄ OSATA VÄHINTÄÄN TALOUDEN PERUSASIAT, JOTTA PYSTYY MYÖS YMMÄRTÄMÄÄN TALOUDEN SYY-SEURAUSSUHTEET Varatoimitusjohtaja Timo Peltonen, Finanssivalvonta (Suomen Pankki 2018). 50 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

Talousosaaminen opetusuunnitelmissa ja oppikirjoissa OPETUSSUUNNITELMA on koulun kasvatus- ja opetustyön perusta. Suomessa perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmat perustuvat Opetushallituksen määrittämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Ammatillisessa koulutuksessa Opetushallitus on määritellyt tutkinnon perusteet ja opiskelijan osaamisen arviointia varten osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin vuonna 2014 ja lukio-opetuksen 2015. Ammatillisten perustutkintojen perusteet uudistuivat 2018. Uudistuksilla pyritään varmistamaan, että suomalaisten lasten ja nuorten osaaminen ja taidot pysyvät tulevaisuudessakin hyvällä tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna. Uudet opetussuunnitelmat näyttäytyvät myös uusina oppikirjoina. Tässä osiossa opetussuunnitelmien lisäksi käydään läpi myös perusopetuksen ja lukion oppikirjoja ja katsotaan, missä määrin oman talouden hallintaa ja taloudellisen ajattelun taitoja niissä on käsitelty. Kirjoja pyydettiin kolmelta kustantajalta. Pääosa kirjoista on Sanoma Pron kustantamia. Taloustiedon opetus Taloustietoa on opetettu kouluissa pitkään osana yhteiskuntaoppia. Sen roolia vahvistettiin perusopetuksessa 2000-luvun alussa ja edelleen vuonna 2016, kun yhteiskuntaopin opetus aikaistettiin alkamaan 4. vuosiluokalla kahdella vuosiviikkotunnilla. Myös lukion yhteiskuntaopin opetukseen tuli valtioneuvoston tuntijakoasetuksen mukaisesti yksi kaikille pakollinen taloustiedon kurssi. Lukion lyhyen matematiikan opiskelijoille on myös talousosaamiseen keskittyvä talousmatematiikan kurssi. Monissa lukioissa kaikille yhteisen taloustiedon kurssin lisäksi on erillisiä yrittäjyyteen, sijoittamiseen ja talouspolitiikkaan liittyviä syventäviä kursseja sekä yhteistyöhankkeita koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Ammatillisissa perustutkinnoissa kaikille opiskelijoille on yhteisenä tutkinnon osana yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Se pitää sisällään opiskelijan oman talouden suunnittelua ja siihen liittyvien riskien arviointia. Halutessaan opiskelija voi valita yli 50 opintosuorituspistettä yrittäjyyttä 180 opintosuorituspisteen tutkinnosta. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 51

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA 18, 19 Opetushallitus 2016, VASU 20 Opetushallitus 21 Suomen Pankki 2018, Kaihari 22 Opetushallitus 2014 Perusopetuksella on sekä kasvatusettä opetustehtävä. Koska talousosaamisen polku koulussa alkaa jo varhaiskasvatuksesta jatkuen aikuisuuteen, mukaan tähän osioon on otettu myös varhaiskasvatus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet uudistettiin 2016. Lapsen osaamisen kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, ja se koskee myös talousosaamisen kehittymistä. VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. 18 Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on mm: tukea lapsen oppimisen edellytyksiä edistää elinikäistä oppimista mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja lasten laaja-alaiselle osaamiselle, joka muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet kulkevat jatkumona varhaiskasvatussuunnitelman perusteista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. 19 PERUSOPETUS Koulun toiminnan kannalta keskeisesti opetusta ohjaa Opetushallituksen määrittämät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Uusimmat perusteet ovat vuodelta 2014, ja ne otettiin käyttöön syksystä 2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottivat opetussuunnitelmat käyttöön porrastetusti, eli 7. vuosiluokka syksyllä 2017 ja 8. vuosiluokka syksyllä 2018. 9. vuosiluokat ottavat uudet opetussuunnitelmat käyttöön syksyllä 2019. 20 Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetussuunnitelman perusteet antavat yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille ja siten vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa koko maassa. Peruskoulu käsittää vuosiluokat 1 9. Kuuden ensimmäisen vuoden aikana opetusta antaa yleensä luokanopettaja, joka opettaa kaikkia tai useimpia aineita. Kolmen ylimmän luokan opetus on pääosin aineenopetusta, jolloin eri oppiaineita opettavat asianomaisten aineiden opettajat. Valmiudet hyvään elämään Koulujen talouskasvatuksen lähtökohtana on varustaa lapset ja nuoret sellaisilla asenteilla, tiedoilla ja taidoilla, jotka vahvistavat oma-aloitteisuutta, oman talouden ja elämän hallinnan taitoja sekä kestävää kulutuskäyttäytymistä. Tavoitteena on, että nuori saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen, oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti sekä ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä. 21 Erityisen tärkeää on se, että nuori saa jatkuvasti ajankohtaisia tietoja ja taitoja omien jokapäiväisten taloudellisten valintojen ja päätösten tekemiseen sekä kykenee tarkastelemaan taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta, Kristina Kaihari korostaa. Opetussuunnitelmassa on määritelty seitsemän kaikki oppiaineet ja vuosiluokat läpäisevää laaja-alaisen osaamisen aluetta. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. 22 52 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA JANNE PAPPILA MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 53

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA Pisara 2 ISBN 78-952-63-3216-1 Painosnumero ja -vuosi 1.-5. painos, 2018 Tekijät: Johanna Asplund, Hannele Cantell, Tiina Suojanen-Saari, Marjo Viitala Kurssi / luokka: 2. luokka 23, 24, 25, 26, 27 Opetushallitus 2014 Talousosaamisen kehittämisen paikkoja on erityisesti Itsestä huolehtimisen ja arjen taidoissa ja Työelämätaidoissa ja yrittäjyydessä sekä myös Monilukutaidossa. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen. Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Oppilaita kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin. 23 Työelämätaidot ja yrittäjyys Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta. Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteosta sekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointi ja hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaan ryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan sekä tekemään jatkoopintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan, perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen. 24 Talousosaaminen vuosiluokilla 1 2 Oppilaita ohjataan kriittiseen kuluttajuuteen ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristön huomioon ottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa, ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassa. Samoin oppilaita opastetaan tutustumaan eri ammatteihin koulussa ja koulun ulkopuolella ja ymmärtämään niiden ja yleensä työn merkitys yhteiskunnassa, erityisesti perheiden arjen ja toimeentulon kannalta. Matematiikassa ensimmäisillä luokilla on tavoitteena oppia käyttämään lukuja tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa. YMPÄRISTÖOPPI Ympäristöopissa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen ekologiseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. Ympäristöopin keskeisenä tavoitteena on ohjata ymmärtämään ihmisten tekemien valintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa. 25 Ympäristöopin oppikirja 2. luokan ympäristöopin oppikirjassa Pisara 2 opetussuunnitelmassa mainittu taloudellinen ulottuvuus näkyy osiossa kaksi: Mistä ruokaa saadaan, jossa viljan tie pellolta pöytään käy kaupan kautta. Samoin maidon tie pöytään 54 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA kulkee kaupan kautta. Tehtävänä on retki kauppaan tai torille, jossa pyydetään hankkimaan tietoa oppilaan valitsemista tuotteista. Talousosaaminen vuosiluokilla 3 6 Vuosiluokilla 3 6 talouden näkökulma tulee esiin matematiikassa, ympäristöopissa, yhteiskuntaopissa ja esimerkiksi valinnaisena aineena kotitaloudessa. YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. 27 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle sekä kehittää oppilaiden kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Matematiikan kumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus etenee systemaattisesti. Konkretia ja toiminnallisuus ovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua. Matematiikan opetus tukee oppilaiden myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan ja positiivista minäkuvaa matematiikan oppijoina. Opetus ohjaa oppilaita ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässään ja laajemmin yhteiskunnassa. Matematiikan opiskelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa oppilaat ottavat vastuuta omasta oppimisestaan. Vuosiluokkien 3 6 matematiikan opetuksessa tarjotaan kokemuksia, joita oppilaat hyödyntävät matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostamisessa. Opetus kehittää oppilaiden taitoja esittää matemaattista ajatteluaan ja ratkaisujaan eri tavoilla ja välineillä. Monipuolisten ongelmien ratkaisu yksin ja ryhmässä sekä erilaisten ratkaisutapojen vertailu ovat opetuksessa keskeistä. Matematiikan opetuksessa varmennetaan ja laajennetaan oppilaiden lukukäsitteen ja kymmenjärjestelmän ymmärtämistä. Lisäksi kehitetään laskutaidon sujuvuutta. 26 Vuosiluokilla 4 6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Keskeisiä sisältöalueita vuosiluokilla ovat arkielämä ja oman elämän hallinta, demokraattinen yhteiskunta, aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen sekä taloudellinen toiminta. Arkielämän hallinnassa perehdytään työntekoon, ammatteihin, omaan rahan käyttöön ja talouden hoitoon sekä vastuulliseen kuluttamiseen arjen tilanteissa. Taloudellisessa toiminnassa perehdytään rahankäyttöön ja ansaitsemiseen, sekä säästämiseen ja kestävään kuluttamiseen. Lisäksi tutustutaan käytännön tilanteiden kautta paikallisen talouden toimintaan, kuten lähiympäristön yrityksiin, työpaikkoihin ja palveluiden tuottajiin. Yhteiskuntaopin oppikirjat Yhteiskuntaopin oppikirjassa Vaikuttaja I oman talouden ja kuluttamisen perusteet on koottu kirjan neljänteen osaan otsikolla Taitava rahankäyttäjä. Sen tavoitteet oppilaalle ovat: Osaan säästä ja käyttää rahaa harkiten. Tiedän, miten rahaa hankitaan. Ymmärrän, että ostopäätöksilläni on vaikutusta. 13-sivun kokonaisuus pitää sisällään perustietoa rahasta, tulojen ja menojen tasapainosta, säästämisestä, pankkitilistä, hintojen vertailusta, hinta-laatusuhteesta, ostopäätöksiin vaikuttamisesta ja ostopäätösten vaikutuksista sekä kaupasta sopimuksena ja sen velvoitteista osapuolille. Osion lopussa pyydetään kirjoittamaan perusteltu esitys vuoden turhakkeeksi, kuvittamaan houkutteleva ja ei houkutteleva mainos Vaikuttaja I ISBN 978-952-63-2867-6 Painosnumero ja -vuosi: 1.-4. painos, 2017 Tekijät: Jarno Bruun, Pasi Hieta, Ossi Kokkonen, Mika Laurila, Saara Mälkönen Kurssi / luokka: Luokat 4-6 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 55

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA Vaikuttaja II ISBN 978-952-63-2868-3 Painosnumero ja -vuosi: 1.-4. painos, 2018 Tekijät: Jarno Bruun, Pasi Hieta, Ossi Kokkonen, Mika Laurila, Saara Mälkönen Kurssi / luokka: Luokat 4-6 Kuutio 7 ISBN 978-952-63-2538-5 Painosnumero ja -vuosi: 9.-14. painos, 2018 Tekijät: Sanna Hassinen, Olli Latva, Jari-Pekka Makkonen, Mikko (Ville) Peltola, Maria Pirttimaa, Aulis Tolvanen Kurssi / luokka: 7. luokka sekä esittämään parin kanssa erilaisia kauppatilanteita, kuten houkuttelua, tuotteen palautusta tai tinkimistä. Avainsanoja ovat käteinen, valuutta, tulo, meno, korko, hinta-laatusuhde, tuotemerkki, ympäristömerkki, kestävä kehitys ja takuu. Kirjan lopussa on kolmen sivun mittainen sanasto. Yhteiskuntaopin oppikirja Vaikuttaja II koostuu viidestä osasta, joista kolmas ja neljäs käsittelevät taloutta otsikoilla Osaava ammattilainen ja Raha kiertää yhteiskunnassa. Osaava ammattilainen -osion tavoitteet oppilaalle ovat: Kiinnostun erilaisista ammateista. Tiedän, että ammatteihin tarvitaan erilasia taitoja. Tutustun yritystoimintaan ja yrittäjän työhön. Osaan kertoa omista vahvuuksistani. Talousosaaminen: 13 sivun kokonaisuus pitää sisällään työn merkityksen yhteiskunnalle ja työntekijälle, ja sen ettei kaikilla ole työtä. Se kertoo erilaisista ammateista, koulutuksen merkityksestä, työelämän jatkuvasta muutoksesta sekä pääelinkeinoista. Osio kertoo yrittäjyydestä, erilaisista yrityksistä, yritysten luomista työpaikoista ja kilpailun merkityksestä. Jakson lopussa oppilaita pyydetään pohtimaan ja kirjoittamaan, mitä työtä haluaisi aikuisena tehdä, piirtämään kuvan tulevaisuuden työstä, jota vielä ei ole ja esittämään parin kanssa työhaastattelutilanne. Avainsanoja ovat ansiotyö, työtön, elinkeino, alkutuotanto, jalostus, palveluala, yrittäjä, hyödyke ja vienti. Raha kiertää yhteiskunnassa -osion tavoitteet oppilaalle ovat: Osaan käyttää rahaa harkitusti ja perustella valintani. Ymmärrän, miten perheet saavat ja käyttävät rahaa. Tiedän, että verorahoilla kustannetaan palveluja. Talousosaaminen: 11 sivun kokonaisuus pitää sisällään perheen erilaiset tulot ja menot sekä valintojen vaikutuksen rahankäyttöön. Se kertoo suunnittelun merkityksestä, budjetoinnista sekä varautumisesta yllättäviin menoihin. Se kertoo myös lainosta, niiden koroista sekä pikavipeistä. Se kertoo myös rahan kiertämisestä yhteiskunnassa, veroista ja veroilla maksetuista palveluista. Osion lopussa oppilaita pyydetään kirjoittamaan listan kunnan hänelle tarjoamista palveluista, suunnittelemaan kuvitteellinen pikavippihirviö sekä esittämään tilanne, jossa perheenjäsenet yrittävät sopia, mihin säästetyt rahat käytetään. Avainsanoja ovat Kansaneläkelaitos eli Kela, lapsilisä, säännölliset menot, vaihtelevat menot, budjetti, vakuutus, maksuhäiriömerkintä, lainasopimus, korko, pikavippi, vero, tulovero ja kunnallisvero. Kirjan lopussa on kolmen sivun mittainen sanasto. KOTITALOUS Kotitaloutta voidaan tarjota peruskoulussa valinnaisena jo esimerkiksi 5. ja 6. luokan oppilaille. Tällöin noudatetaan kotitalouden oppimäärän opetussuunnitelman perusteita oppilaiden iän huomioon ottaen. Opetuksen tavoitteet, keskeiset sisältöalueet ja toteutus määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman perusteita soveltaen. Talousosaamisen näkökulmasta aihealueina toimivat esimerkiksi oman rahankäytön suunnitteleminen, ostoskäyttäytyminen, kuluttajaa koskeviin säädöksiin tutustuminen, pankkivierailut tai välipalabudjetointi. Talousosaaminen vuosiluokilla 7 9 Näinä vuosina jatketaan kestävän elämäntavan ja hyvinvoinnin pohjan rakentamista ja pohditaan oppilaiden kanssa kestävän kehityksen sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekä kulttuurisia ja ekologisia edellytyksiä. 56 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA Laaja-alaisen osaamisen kehittämistä tuetaan kaikissa oppiaineissa kullekin oppiaineelle luontevalla tavalla. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä oppilaiden kanssa tähtää erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittämiseen ja syventämiseen. 28 Opetussuunnitelmissa talouden näkökulma on mukana matematiikassa, yhteiskuntaopissa ja kotitaloudessa. MATEMATIIKKA Vuosiluokkien 7 9 matematiikan opetuksen tehtävänä on vahvistaa matemaattista yleissivistystä. Opetuksessa syvennetään matemaattisten käsitteiden ja niiden välisten yhteyksien ymmärtämistä. Opetus innostaa oppilaita löytämään ja hyödyntämään matematiikkaa omassa elämässään. Oppilaiden valmiuksiin kuuluvat ongelmien matemaattinen mallintaminen ja ratkaiseminen. Matematiikan opetus ohjaa oppilaita tavoitteelliseen, täsmälliseen, keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen toimintaan. Oppilaita rohkaistaan esittämään ratkaisujaan ja keskustelemaan niistä. Opetuksessa kehitetään oppilaiden yhteistyötaitoja. Matematiikan keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7 9 ovat ajattelun taidot ja menetelmät, luvut ja laskutoimitukset sekä algebra. Luvut ja laskutoimitukset sisältöalueella syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista sekä harjoitellaan prosenttiosuuden laskemista ja prosenttiluvun osoittaman määrän laskemista kokonaisuudesta. Lisäksi opitaan laskemaan muuttunut arvo, perusarvo sekä muutos- ja vertailuprosentti, sekä harjoitellaan potenssilaskentaa, kun eksponenttina on kokonaisluku. Matematiikan oppikirjat Kuutio on perusopetuksen luokkien 7 9 matematiikan oppimateriaalisarja. Kirjasarja rakentuu teoriasta, tuntiharjoituksista, lisätehtävistä ja kotitehtävistä. Yhteiset tehtävät ovat perustehtäviä, joiden suorittaminen antaa asiaan liittyvät perusvalmiudet. Ryhmätehtävien tavoitteena on kehittää oppilaiden yhteistyötaitoja. Vaativammat harrastustehtävät on tarkoitettu vapaaehtoisiksi matematiikkaa harrastaville oppilaille. Kirjan lopussa on joustotehtäviä, joiden käsittely riippuu käytettävissä olevasta ajasta. 7. luokan matematiikan oppikirja Kuutio 7 sisältää kolme lukua: Luvut ja laskutoimitukset, Geometrisia kuvioita sekä Luvuista kirjaimiin. Luvuissa käydään läpi mm. kokonais- ja desimaaliluvut sekä useamman luvun yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja. Kukin luku sisältää 25-32 valmista oppituntiaukeamaa. 8. luokan matematiikan oppikirja Kuutio 8 sisältää kolme päälukua: Yhtälö ja epäyhtälö, Kuvioiden ja kappaleiden geometriaa sekä 52-sivuisen Prosenttilasku-osion. Oppikirjassa käsitellään myös korkoa sekä erillisinä teemoina verotusta, omaa taloutta sekä mikä minusta tulee isona. 9. luokan matematiikan oppikirja Kuutio 9 sisältää kaksi yhden vuosiviikkotunnin mittaista kurssia: Tilastot sekä Trigonometria ja avaruusgeometria. Kolmas kurssi on jaettu kahdeksi puolen vuosiviikkotunnin mittaiseksi kurssiksi: Todennäköisyyslaskenta ja Yhdeksän vuotta matematiikkaa, joista jälkimmäinen on peruskoulun matematiikan kertausta. YHTEISKUNTAOPPI Vuosiluokkien 7 9 opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja -taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien valintojen tekemisessä. Päätöksentekoa ja vaikuttamista harjoitellaan kouluyhteisössä ja muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota yhteiskunnan ja yhteisöllisen elämän rakenteisiin sekä niihin liittyviin käsitteisiin. Oppilaita ohjataan arvioimaan yhteiskunnan ja talouden kysymyksiä sekä vertailemaan niihin liittyviä erilaisia mielipiteitä ja toimintavaihtoehtoja erilaisten ihmisryhmien ja arvopäämäärien kannalta. Yhteiskunnallisten asioiden opiskelussa näkökulma laajenee kattamaan myös globaalit kysymykset. 29 Kuutio 8 ISBN 978-952-63-0279-9 Painosnumero ja -vuosi: 1.-11. painos, 2018 Tekijät: Sanna Hassinen, Olli Latva, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen Kurssi / luokka: 8. luokka Kuutio 9 ISBN 978-952-63-4885-8 Painosnumero ja -vuosi: 13., uudistettu painos, 2017 Tekijät: Jari-Pekka Makkonen, Olli Latva, Maria Pirttimaa, Aulis Tolvanen, Sanna Hassinen Kurssi / luokka: 9. luokka 28, 29 Opetushallitus 2014 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 57

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA Yhteiskuntaopin taitaja 9 ISBN 978-952-63-4166-8 Painosnumero ja -vuosi: 1-2. painos, 2018 Tekijät: Pasi Hieta, Marko Johansson, Ossi Kokkonen, Hanne Piekkola-Fabrin, Marjo Virolainen Kurssi / luokka: 9. luokka 30, 31, 32 Opetushallitus 2014 Keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7 9 Arkielämä ja oman elämän hallinta: Perehdytään yksilön vastuisiin, velvollisuuksiin, oikeuksiin sekä oman elämän ja talouden hallintaan. Paneudutaan erilaisiin mahdollisuuksiin oman tulevaisuuden suunnittelussa tutustumalla työelämään ja elinkeinoihin. Käsitellään sekä oman että lähiyhteisöjen, kuten perheiden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä. Taloudellinen toiminta: Perehdytään talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin ja keskeisiin toimijoihin sekä tarkastellaan taloutta myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi perehdytään talouden ja hyvinvoinnin kysymyksiin muun muassa työn, ammattien ja yrittäjyyden kautta. Talouden ilmiöiden tarkastelussa huomioidaan paikalliset ja globaalit näkökulmat. 30 Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen: Oppilas osaa perustella säästämisen, sijoittamisen ja kuluttamisen merkityksen sekä omassa elämässään että kansantaloudessa. Yhteiskuntaopin oppikirja Yhteiskuntaopin taitaja 9 -kirjan kuudesta luvusta kolmas käsittelee rahankäyttöä 31 sivun laajuudessa. Rahankäyttöä ovat tulojen ja menojen tasapaino, arjen pankkiasiat (maksamiset, kortit, lähimaksaminen, maksuhäiriömerkintä, identiteettivarkaudet, lainat, korot, pikavipit), asuminen (vuokra-asuminen, omistusasuminen, asumisoikeusasunnot, vuokrasopimus), rahankäyttö (iän vaikutus, hintatietoisuus, eettisyys, reklamaatiot, etämyynnit, nettikauppa, mainonta), nuori työelämässä (lainsäädäntö, mahdollisuudet, työhakemukset, työhaastattelut, työsopimus, koeaika, määräaikaisuus, ammattiliitot, elinkeinorakenne), työttömyys (lomauttaminen, työsuhteen purkaminen, työttömyyskorvaukset, keskustelussa mm. palkaton työharjoittelu ja harmaa talous. Taidot haltuun aukeamalle voi rakentaa nuoren oman kuukausibudjetin. Tehtävän voi liittää myös esimerkiksi matematiikkaan ja terveystietoon. Kirjan neljäs luku on Markkinatalous, laajuus 41 sivua. Aiheina ovat yrittäjän vapaus ja vastuu, yritystoiminnan suunnittelu, yritysten merkitys kansantaloudelle, suhdannevaihtelut, julkinen talous, globaalista talous sekä EU. Taidot haltuun aukeamalla on tehtävänä suunnitella koulun tapahtumaan kiertotalouskahvila. Aihe liittyy myös esimerkiksi kotitalouteen, kuvaamataitoon, biologiaan ja maantietoon. Kirjan lopussa on 12-sivuinen sanasto. KOTITALOUS Kotitalouden opetuksen tehtävänä on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden kotitaloudelliselle osaamiselle, mikä merkitsee taitoa toimia eri ympäristöissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Opetuksella tuetaan oppilaiden kasvua kodin arjen perusedellytysten ylläpitämisestä huolehtiviksi kuluttajiksi. Opetus antaa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhdessä elämiseen. Kotitalousopetuksessa luodaan perusta kestävään asumiseen, ruokaosaamiseen ja kuluttajuuteen. Oppiaine kasvattaa toiminnallisuuteen ja yritteliäisyyteen sekä vastuullisuuteen ja taloudellisuuteen. 31 Oppiaine soveltaa toiminnaksi eri alojen tietoa, ja yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa monipuolistaa oppimiskokemuksia. Kotitalouden opetus kattaa laaja-alaisen osaamisen kaikki osa-alueet. Kotitalousopetus rakennetaan suunnitelmalliseksi oppimista tukevaksi jatkumoksi, jolloin tiedot ja taidot syvenevät vaiheittain kokonaisuuksiksi. Oppilaiden itsenäisyys ja vastuu kasvavat vähitellen, ja opetus ohjaa ongelmanratkaisuun, tiedon ja taidon soveltamiseen ja luovuuteen. Opittua sovelletaan ja syvennetään omassa kodissa ja lähipiirissä kotitehtävien avulla. 58 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA Sisältöalueet vuosiluokilla 7 9 ovat ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri, asuminen ja yhdessä eläminen sekä kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa. 32 Ruokaosaamiseen liittyy myös taloudellisuuden, eettisyyden ja luotettavan tiedon näkökulma. Asumisen ja yhdessä elämisen sisällöt valitaan siten, että ne tukevat yhdessä elämisen, asumistaitojen ja asumisen ympäristö- ja kustannustietoisuuden kehittymistä. Sisältöjen avulla perehdytään hyviin tapoihin, tasapuoliseen voimavarojen käyttöön ja vastuunottoon perheessä. Sisällöt johdattavat arvioimaan asumiseen ja kotitalouteen liittyviä palveluita. Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa harjaannuttavat vastuulliseen päätöksentekoon ja ajankohtaisen tiedon hankintaan sekä evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöön liittyviä tilanteita ja ongelmia. Kotitalouden oppikirja Kotitaloustaito 7 9 oppikirjan avulla voi oppia kotitaloudellista ajattelua ja monia kotona tarvittavia kädentaitoja. Kirjan aihealueita ovat ruokaosaaminen ja ruokakulttuurit, kuluttaja- ja talousosaaminen sekä asumisen taidot ja yhdessä eläminen. Arjen talouden hallinta on koottu kirjan osaan 4 otsikolla Miten elämä rahoitetaan? 15-sivun kokonaisuus pitää sisällään elämisen hinnan, kodin tulot ja menot, rahankäytön suunnittelun, laskujen maksamisen, rahojen loppumisen, erilaiset kuluttajatyypit, ostopäätösten tekemisen ja ostosten maksamisen, maksutavat, nettiostokset sekä kuluttajien oikeudet ja velvollisuudet. Osassa 7 otsikolla Omaan kotiin kerrotaan asunnon hankkimisesta, vuokrasopimuksesta, vuokralaisen oikeuksista ja velvollisuuksista ja rahan käyttämisestä, kuluttamisesta ja säästämisestä esimerkiksi ruoka- ja vaatemenoissa sekä kotitaloudellisesta ajattelusta. Osan loppuun on kerätty myös tietoa, mistä voi hakea apua elämän erilaisiin pulmiin. Avainsanat: Talouden käsitteistä lyhyellä kuvauksella avataan hinta, kulut, menot, kuluttaja, palvelu, tulot, bruttotulo, nettotulo, verot, tulonsiirto, Kela, budjetti, maksuhäiriömerkintä, pankkitili, tilinhoitokulu, tilinylitys, maksusuunnitelma, verkkopankki ja takuu. Kotitaloustaito 7 9 ISBN 978-952-63-1768-7 Painos/vuosi: 1.-6. painos, 2018 Tekijät: Pia Harjula, Minna Löytty-Rissanen, Hille Janhonen- Abruquah Kurssi / luokka: Luokat 7-9 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 59

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA LUKIO Oppiaineet Lukioopetuksessa aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. 34 Lukiodiplomi 33, 35 Opetushallitus 2015 Lukiossa opiskelijalla on mahdollisuus kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi, hankkia muuttuvan toimintaympäristön edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja. Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä sekä kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseen toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. 33 Aihekokonaisuudet Lukio-opetuksessa aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat oppiainerajat ylittäviä teemoja ja laajaalaisia osaamisalueita. Aihekokonaisuudet on otettu huomioon perusteiden oppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä elämäntapa ja globaali vastuu, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys, monilukutaito ja mediat sekä teknologia ja yhteiskunta. Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä -aihekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoidentahtoa ja taitoa toimia aktiivisina kansalaisina sekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden tuntemustaan. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää työelämän ja yrittäjyyden lähtökohtia sekä perehtyy yrittäjyyden ja työn tekemisen eri muotoihin, talouden toimintaperiaatteisiin ja tulevaisuuden näkymiin saa kokemuksia toimijuudesta kansalaisyhteiskunnassa sekä työ- ja yrityselämässä sekä löytää omia kiinnostuksen kohteita, toimintatapoja ja -kanavia kehittää ja käyttää kansalaisyhteiskunnan sekä työelämän edellyttämiä taitojaan, kuten kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä tunnistaa omia taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä osaa tehdä opintoihin ja työhön liittyvät valintansa harkiten. Äidinkielen ja kirjallisuuden, ruotsin, englannin, matematiikan ja yhteiskuntaopin sisällöissä on suoraan talouteen liittyviä aiheita. Osassa lukioista on mahdollisuus valita valinnaisena kurssina kotitaloutta. Näillä kursseilla harjaannutetaan arjen hallinnan taitoja. Ruoanvalmistuksen ohella teemoina voivat olla mm. kestävä kehitys sekä oman talouden hallinta. Jos lukiossa tarjotaan lukiodiplomityöhön oikeuttava määrä kotitaloutta, voi opiskelija tehdä lukiodiplomityön talousosaamisen aihepiiristä. 34 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukioopetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen sekä oman identiteetin rakentamiseen. Opetus kehittää ajattelemisen taitoja ja vahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvittavia oppimaan oppimisen taitoja ja vuorovaikutusosaamista. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Oppiaine on osa lukion kieli-, kulttuuri-, media- sekä kansalais- ja demokratiakasvatusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on taito ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Opetus tähtää sellaiseen kielen ja kirjallisuuden tuntemukseen sekä kielenkäyttö-, teksti-, moniluku-, vuorovaikutus- ja mediataitoihin, joita jatko-opinnot, työelämä ja yhteiskunnassa toimiminen edellyttävät. 35 RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ Opiskelu, työ ja toimeentulo (RUA6) Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa ruotsin kielellä myös muualla kuin Suomessa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä. IIRO RAUTIAINEN 60 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 61

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA Pitkässä matematiikassa opetus pyrkii antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä. Kestävä elämäntapa (RUA7) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmista ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. 36 ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6) Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä. Kestävä elämäntapa (ENA7) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. 37 MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassa tieteissä, teknologiassa, taloudessa, yrittäjyydessä, terveydenhuollossa ja turvallisuudessa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan 62 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA IIRO RAUTIAINEN kieltä sekä kehittää laskemisen, ilmiöiden mallintamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Opetuksen lähtökohdat valitaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistä ongelmista. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa opiskelijat työskentelevät yksin ja yhdessä. Opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa rohkaistaan myös käyttämään ajattelua tukevia kuvia, piirroksia ja välineitä sekä tuetaan opiskelijan taitoa siirtyä toisesta matemaattisen tiedon esitysmuodosta toiseen. 38 Yhteinen opintokokonaisuus Matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tehtävänä on herättää opiskelijan kiinnostus matematiikkaa kohtaan muun muassa tutustuttamalla hänet matematiikan moninaiseen merkitykseen ihmiselle ja yhteiskunnalle sekä sen ainutlaatuiseen ja kiehtovaan olemukseen tieteenalana. Tässä opintokokonaisuudessa opiskelijalla on tilaisuus vahvistaa pohjaa matematiikan opinnoilleen ja nähdä matematiikka hyödyllisenä ja käyttökelpoisena selitettäessä ja hallittaessa muun muassa yhteiskunnan, talouden ja luonnon tapahtumia ja tilanteita. Pitkässä matematiikassa opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Lyhyessä matematiikassa on talousmatematiikan kurssi (MAB6), jonka tavoitteena on, että opiskelija syventää prosenttilaskennan taitojaan ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun 36, 37, 38 Opetushallitus 2015 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 63

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA Tekijä, lyhyt matematiikka 6 ISBN 978-952-63-4541-3 Painosnumero ja -vuosi: 1. painos, 2018 Tekijät: Sanna Hassinen, Timo Taskinen Kurssi / luokka: Kurssi 6 Jokaisen talous ISBN 978-952-63-3649-7 Painosnumero ja -vuosi: 1.-2. painos, 2016 Tekijät: Jouko Marttila, Jouni Similä, Jari Ukkonen, Laura Vuorela Kurssi / luokka: Kurssi 2 39, 40, 41 Opetushallitus 2015 soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa. Keskeiset sisällöt indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla Talousmatematiikan oppikirja Talousmatematiikan oppikirja Tekijä jakautuu viiteen osioon, jotka ovat Johdanto, Raha ja sen arvo, Oman talouden suunnittelu, Sijoittaminen ja rahoitus sekä Yrityksen talous. Näiden lisäksi kirja sisältää runsaasti lisä- ja kertausmateriaalia, tehtävien oikeat vastaukset sekä hakemiston. Johdannon tavoitteena on syventää prosenttilaskennan taitoja, kehittää valmiuksia oman talouden suunnitteluun, tutustua valtion ja kuntien rooliin taloudellisena toimijana ja soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. Oman talouden suunnittelun tavoitteena on ymmärtää keskeiset verotukseen liittyvät käsitteet ja pystyä laskemaan verotukseen liittyviä prosenttilaskuja, tutustua korkolaskuihin käyttäen yksinkertaisen koron kaavaa ja tutustua koronkoron käsitteeseen. Sijoittaminen ja rahoitus -osion tavoitteena on ymmärtää keskeisimmät sijoittamiseen liittyvät termit, oppia laskemaan erilaisten sijoitusmuotojen tuottoja ja arvioimaan sijoituksiin liittyviä riskejä sekä tutustua erilaisiin lainamuotoihin ja oppia laskemaan lyhennysten sekä korkojen suuruus erilaisissa lainamuodoissa. Oppikirja lähtee liikkeelle omien kuukausitulojen ja menojen arvioimisesta ja laajenee julkisen talouden perusasioiden ymmärtämiseen. Jokainen viidestä osiosta perustelee tarpeellisuutensa. Lopussa on lisämateriaaleja ja kertaustehtäviä sekä talousmatematiikan käsitteet. Kirja on havainnollinen ja selkeä. YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä. Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen, arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaa talousosaamista, oikeudellista ymmärrystä ja kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lähtökohtana on elävän kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin ja maailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskustelu- ja argumentointitaitoihin. Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasaarvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen. 39 Suomalainen yhteiskunta (YH1) -kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja valtiollisella tasolla tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta 40 Taloustieto (YH2) Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. 64 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta. 41 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa tuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtää talouselämän rakenteita ja toimintaperiaatteita osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja osaa tarkastella talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja ja analysoida niiden taustoja ja vaikutuksia. Taloustiedon oppikirjat Jokaisen talous, Kanta 2 Taloustieto ja Forum 2 Taloustieto ovat uuden opetussuunnitelman mukaisia lukion 2. kurssin oppikirjoja. Jokaisen talous -kirjan kuudesta osasta toisessa ja kolmannessa käsitellään omaa taloutta. Osion II teema on Kotitaloudet, yritykset ja markkinat. Siinä käsitellään kotitalouden tuloja ja menoja, säästöjä ja velkaantumista. Yritys-jaksossa pohditaan yrittäjäksi ryhtymistä, yrittäjän ominaisuuksia ja yrittäjän taitoja. Markkinoilla-jaksossa yritykset ja kotitaloudet kohtaavat. Esillä on myös hinnan määräytyminen sekä kilpailun merkitys kuluttajille. Osio III käsittelee Rahaa ja rahoitusmarkkinoita. Osiossa käsitellään rahaa, korkoa, säästämistä ja sijoittamista. Osioiden lopussa on syventäviä tehtäviä ja kirjan lopussa käsitehakemisto. Kanta 2 -kirjan neljästä osasta toinen Markkinatalous ja sen toimijat käsittelee kotitalouksia 46 sivun laajuudella. Mikä on kotitalouksien ja yritysten merkitys kansantaloudessa? Miten kilpailu vaikuttaa talouteen? Mitkä ovat rahoitusmarkkinat, ja miten ne toimivat? Ja miten kannattaa valmistautua pankin kanssa lainaneuvotteluihin? Taitotehtävässä valitaan lainalle oikea korko ja esitetään lainanottajan muistilista. Kirjan lopussa on reilu kuuden sivun hakemisto. Forum 2 Taloustieto -kirja lähtee liikkeelle ihmisestä edeten markkinoihin, julkiseen talouteen, rahan liikkeisiin, talouselämän häiriöihin ja lopuksi Suomen talouden historiaan ja tulevaisuuteen. Ensimmäinen tehtävä on Tarkka- Fyrkka, jossa on kuvitteellinen keskustelu kulutusluotoista. Talous on ihmistä varten -osiossa on kainalo Minä ja talous, jossa otsikko Pidä huolta kukkarostasi. Markkinahumua meillä ja muualla kertoo mm. vapaan kilpailun eduista kuluttajalle, yrittäjyyden tarpeellisuudesta ja voiton tavoitteesta. Julkisen talouden ja verotuksen osiossa kerrotaan, mihin veroja tarvitaan ja opetetaan verotuksen perusasiat. Raha liikkuu ja käy pyydykseen -osiossa puhutaan rahasta ja sen merkityksestä, korosta ja korkojen vaihteluista sekä sijoittamisesta. Kirjan lopussa talouden käsitteitä on avattu 14 sivun verran. Kirja on käytännönläheinen vinkkeineen oman talouden hoidosta ylivelkaantumisen välttämiseen ja laina-asioinnista verotuksen suunnitteluun. Kanta 2 Taloustieto ISBN 978-951-37-6777-8 Painosnumero ja -vuosi: 1. 2. painos, 2017 Tekijät: Timo Lindholm, Petri Kähkönen, Jaana Nieminen ja Aleksi Salmi Kurssi / luokka: Kurssi 2 Forum 2 Taloustieto ISBN 978-951-1-29129-9 Painosnumero ja -vuosi: 3. 7. painos, 2015 Tekijät: Antti Kohi, Markku Liuskari, Kimmo Päivärinta, Vesa Vihervä Kurssi / luokka: Kurssi 2 YHTEISKUNTAOPIN OPETUS SYVENTÄÄ OPISKELIJAN KÄSITYSTÄ YMPÄRÖIVÄSTÄ YHTEISKUNNASTA JA ANTAA HÄNELLE VALMIUKSIA KASVAA YHTEISKUNNALLISISTA ASIOISTA KIINNOSTUNEEKSI AKTIIVISEKSI JA OSALLISTUVAKSI KANSALAISEKSI. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 65

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA BIGSTOCK AMMATILLINEN KOULUTUS Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin. Lisäksi ammatillinen koulutus edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukee elinikäistä oppimista. (Opetushallitus, Ammatillinen koulutus) Ammatillisia tutkintoja ovat perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Tutkintoon johtamattomana koulutuksena järjestetään esimerkiksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA). Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin ammatillisissa perustutkinnoissa osoitettavasta osaamisesta. Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. 42 Uudistuneet tutkintojen perusteet Ammatillisten perustutkintojen perusteet uudistuivat 2018. Laajuudeltaan perustutkinnot ovat 180 osaamispistettä, joista kaikille yhteisiä tutkinnon osia on 35 osaamispisteen laajuudelta. Yhteisiä tutkinnon osia ovat: 1. viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 2. matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 3. yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Halutessaan opiskelija voi valita yli 50 osaamispistettä yrittäjyyttä esimerkiksi näin: Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta,1 osp, pakollinen Yritystoiminta, 9 osp, valinnainen Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp, ammatillinen valinnainen Yrityksessä toimiminen, 15 osp, ammatillinen valinnainen Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta (esim. yrittäjän ammattitutkinto), esim. 15 osp Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen (3) laajuus on 9 osaamispistettä, osia ovat: Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen, 2 osp Työelämässä toimiminen*, 2 osp Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet, 1 osp 66 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TALOUSOSAAMINEN OPETUSUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta**, 1 osp Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen, 2 osp Kestävän kehityksen edistäminen, 1 osp Esimerkiksi Työelämässä toimiminen -osaalueen* suoritettuaan opiskelija osaa selvittää alan työmarkkinoiden tilannetta ja alan osaamistarpeita solmia työsopimuksen työnantajan kanssa toimia osana työyhteisöä. Esimerkiksi Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta -osa-alueen ** suoritettuaan opiskelija osaa toimia yrityksen tavoitteita edistäen ideoida liikeidean ja arvioida sen toteuttamismahdollisuuksia. Esimerkki: Liiketoiminnan perustutkinnon perusteet Liiketoiminnan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osp) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osp). Tutkintoon sisältyy kolme pakollista tutkinnon osaa: Asiakaspalvelu, Tuloksellinen toiminta ja Työyhteisössä toimiminen (55 osp). Valinnaisuus mahdollistaa erilaiset opintopolut, joissa voi painottua esimerkiksi asiakaspalveluja myyntiosaaminen, taloushallinto-osaaminen tai kirjastopalvelujen osaaminen. Liiketoiminnan perustutkinnon tutkintonimike on merkonomi. 43 Suoritettuaan Finanssipalvelut-osion (30 osp) opiskelija osaa hankkia tietoa finanssimarkkinoiden toiminnasta ja finanssialan palveluista kartoittaa henkilöasiakkaan finanssipalvelujen tarpeita elämänkaaren eri vaiheissa esitellä ja myydä asiakkaan tarpeisiin sopivia finanssipalveluja hoitaa palvelutilanteen jälkitoimet. Suoritettuaan Kirjanpito-osion (30 osp) opiskelija osaa kirjata tulot, menot ja rahoitustapahtumat taloushallinnon järjestelmää käyttäen täsmäyttää tilejä ja laatia tarpeelliset ilmoitukset. Suoritettuaan Palkanlaskenta-osion (30 osp) opiskelija osaa hankkia palkanlaskentaan tarvittavat tiedot ja materiaalin laskea palkanmaksukaudelta maksettavan palkan toimittaa palkkakauden tiedot kirjanpitoa varten. Suoritettuaan Yritystoiminnan suunnitteluosion (15 osp) opiskelija osaa arvioida omia vahvuuksia ja osaamistaan etsiä ja ideoida liiketoimintamahdollisuuksia kehittää liikeidean ja laatia sille liiketoimintasuunnitelman verkostoitua sidosryhmien kanssa laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat. 42 Laki ammatillisesta koulutuksesta 43 Opintopolku, Ammatillinen koulutus MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 67

68 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT PÄIVI MÄKELÄ

Esimerkkejä talousopetuksen tueksi TALOUSOSAAMISTA tukevaa materiaalia on paljon ja verkko on hyvä kanava materiaalin jakamiseen. Alla on esimerkkejä erilaisissa verkossa löytyvistä ohjelmista, palveluista ja materiaaleista. Aineisto on luokiteltu eri koulutustasojen mukaan. ESIOPETUS Ohjelmia: Pikkuyrittäjät. NY Minä + sinä = me Kolmen teeman kokonaisuus vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1. 3. luokat nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me Kilpailuja: Yritys Hyvä. Lapsille ja nuorille suunnattu kilpailu, jonka tavoitteena on innostaa yrittämään. Jokainen saa tilaa omille pohdinnoilleen ja mahdollisuuden kertoa, mitä yrittäminen ja yritteliäisyys juuri itselle merkitsevät. Kilpailussa saa rohkeasti ideoida, heitellä villejä ajatuksia ja käyttää mielikuvitusta! Kilpailun sisällöt ja tehtävät sopivat eri oppiaineisiin. Tehtävissä on huomioitu esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Esi- ja alkuopetus Minä yritän! -tehtävät ovat yksilötehtäviä. Tutustu tehtäviin ja valitse niistä itsellesi mieluisin vaihtoehto, jolla haluat osallistua Yritys Hyvä -kilpailuun. Halutessaan opettaja/ohjaaja voi myös valita ennakolta omaan opetukseensa ja omille oppilailleen parhaiten sopivan tehtävän. Yritetään yhdessä! -tehtävät ovat yksin ja yhdessä toteutettavia. Tehtävät voidaan tehdä yksin, pareittain, pienryhmissä tai koko opetusryhmän kesken. Oleellista on, että kaikkien ryhmän jäsenten ideoita ja mielipiteitä kuunnellaan, ja jokainen saa osallistua tekemiseen. yrityshyva.opinkirjo.fi/ Materiaaleja: 14 keinoa opettaa lapsille rahan arvoa. Kuluttajaliitto. kuluttajaliitto.fi/wp-content/ uploads/2016/01/14-keinoa-opettaa-lapsille- rahan-arvoa-%e2%80%93-kopio.pdf Riittääkö rahat? Ryhmällänne on käytössä 10 euroa. Pohtikaa, mitä saisitte sillä ostettua, kun tehtävänä on ostaa välipalaa tai vapaasti valita kaupasta mitä haluatte. ruokatieto.fi/sites/default/files/flash/ riittaako_rahat.pdf Pelejä: Rahalaakso. 5 9-vuotiaille suunnattu peli matematiikan sekä raha- ja talousasioiden opetteluun. Pelissä opetellaan rahan ansaitsemiseen ja kuluttamiseen sekä perheen menoihin liittyviä asioita. Peli on verkkoversion lisäksi ladattavissa mobiiliin Apple Storesta. rahalaakso.fi Videoita: Eskarilaisten ajatuksia työstä ja yrittäjyydestä. Ammattipeda. youtube.com/watch?v=mlsyl2kx1co MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 69

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI Yrityskylä on koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. PERUSKOULUN 1. 6. LUOKAT Ohjelmia: NY Minä + sinä = me. Kolmen teeman kokonaisuus vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1. 3. luokat nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me Mini-Zaldo. Mini-Zaldo on 4. 6. luokkalaisille suunnattu selkeä ja helppokäyttöinen sivusto, jonka tavoitteena on edistää koululaisten talousosaamista. Mini-Zaldoa voi hyödyntää niin yhteiskuntaopin kuin matematiikan oppiaineissa. Zaldo on läpi sivuston seikkaileva finanssimörkö, jota lasten tulee auttaa taloudellisissa ongelmissa ja hälläväliä-elämäntyylin korjaamisessa. Zaldon avulla lapset saavat myös välineitä oman sisäisen finanssimörkön kesyttämiseen. Zaldon on tuottanut Nuori Yrittäjyys ry. zaldo.fi NY Mitä ihmiset tekevät. Kuuden teeman kokonaisuus lähiympäristön, ammattien ja talouden kiertokulun oivaltamiseen. 4. 6. luokille. nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mita-ihmiset-tekevat Pikkuyrittäjät. Yhdeksän teeman kokonaisuus oman pikkuyrityksen ideoimiseen ja toteuttamiseen. 4. 6. luokille. Opettajalle valmis oppimateriaalipaketti yrittäjyys- ja kuluttajakasvatuksen toteuttamiseen, tukea ja koulutusta ohjelman toteuttamiseen sekä uusia yhteistyöverkostoja koulun ja työelämän välille. nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/pikkuyrittajat NY 6h -leiri. Kuuden tunnin leiri kuvitteellisen yrityksen perustamiseen, palvelun tai tuotteen suunnitteluun ja toteuttamiseen. 5. 6. luokille. nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/6h-leiri Yrityskylä Alakoulu. TATin Yrityskylä on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus. Se 70 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI tarjoaa kuudesluokkalaisille myönteisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Mikä parasta, Yrityskylä perustuu opetussuunnitelmaan. Yrityskylä on koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. Lisäksi oppilas toimii kuluttajana ja kansalaisena osana suomalaista yhteiskuntaa. Yrityskylä Alakoulu tavoittaa yli 75 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista. Oppimiskokonaisuuteen osallistuvat kaikki sen kunnan tai kaupungin kuudesluokkalaiset, jotka ovat tehneet yhteistyösopimuksen TAT Yrityskylän kanssa. ja kuluttamiseen sekä perheen menoihin liittyviä asioita. Peli on verkkoversion lisäksi ladattavissa mobiiliin Apple Storesta. rahalaakso.fi Pikkuyrittäjät. Mobiili oppimispeli 4. 6.-luokille käsittelee yritteliäisyyttä, työelämätaitoja ja talouden hallintaa. Peli on kehitetty, jotta oppiminen ja taitojen harjoittelu olisi entistäkin hauskempaa ja monipuolisempaa. Pelissä syvennetään oppituntien teemojen sisältöjä. Peliä pelaamalla voi oppia muun muassa tuotteiden ja palveluiden suunnittelua, markkinoinnin keinoja, kiertotalouden perusteita sekä tapoja antaa palautetta. Pikkuyrittäjätpeli täydentää oppimiskokemusta niin koulupäivän aikana kuin koulun ulkopuolellakin. yrityskyla.fi JULIA MATINNIEMI Kilpailuja: Yritys Hyvä. Lapsille ja nuorille suunnattu kilpailu, jonka tavoitteena on innostaa yrittämään. Jokainen saa tilaa omille pohdinnoilleen ja mahdollisuuden kertoa, mitä yrittäminen ja yritteliäisyys juuri itselle merkitsevät. Kilpailussa saa rohkeasti ideoida, heitellä villejä ajatuksia ja käyttää mielikuvitusta! Kilpailun sisällöt ja tehtävät sopivat eri oppiaineisiin. Tehtävissä on huomioitu esi- ja perusopetuksen, lukion ja ammattikoulun opetussuunnitelman perusteet: eheyttävät kokonaisuudet, usean oppiaineen yhteistyö, laajaalainen osaaminen, työelämä ja yrittäjyys. 3. 6. luokat teemoina: Minä yritän!, Yritetään yhdessä! sekä Yrityskylä-tehtävät. yrityshyva.opinkirjo.fi Materiaaleja: Mainokset. Mainoksilla on suuri vaikutus ostopäätöksiimme. Erimerkkejä siitä, millä mainoksissa kiinnitetään katsojan huomio ja herätetään halu ostaa tuote. kuluttajaliitto.fi/wp-content/uploads/ 2016/01/Mieti_mainoksia-%E2%80%93- kopio.pdf Pelejä: Rahalaakso: 5 9-vuotiaille suunnattu peli matematiikan sekä raha- ja talousasioiden opetteluun. Pelissä opetellaan rahan ansaitsemiseen Pelin pedagogiikka perustuu tekemällä oppimiseen ja pelaajia kannustetaankin soveltamaan opittua tietoa käytännönläheisten tehtävien avulla. Pelin tarkoituksena ei ole korvata Pikkuyrittäjät-ohjelman luokkahuoneessa tapahtuvaa opetusta, vaan tarjota lisätukea ohjelman teemojen syventämiseksi. Peli täydentää oppimiskokemusta niin koulupäivän aikana kuin koulun ulkopuolellakin yhdistäen eri oppiaineita kiinnostavaksi peliympäristöksi. pikkuyrittajat.fi/mobiilipeli/ Taloussankari. Mobiilipeli auttaa nuoria hahmottamaan henkilökohtaisen talouden hallinnan osia ja kannustaa tekemään arjessa harkittuja valintoja. Taloussankari-pelin ovat toteuttaneet ja taloussisällön suunnitelleet TAT, Nordea ja Pörssisäätiö. Teknisestä toteutuksesta on vastannut peliyhtiö 10monkeys. Peli on suunnattu noin 13 17-vuotiaille ja se on maksutta kaikkien pelaajien käytössä. taloussankari.fi Taloussankari-peli auttaa nuoria hahmottamaan henkilökohtaisen talouden hallintaa. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 71

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI PERUSKOULUN 7. 9. LUOKAT Ohjelmia: 4H-akatemia. 4H-akatemia on osaamisen näkyväksi tekemistä, hyödyllisiä työelämätaitoja, yrittäjyyttä, omia projekteja ja tekoja oman elinpiirin, luonnon ja muiden ihmisten hyväksi. 4h.fi/tekemista/4h-akatemia TET. TET-jakso eli työelämään tutustumisjakso kestää 8.-luokkalaisilla yhden viikon, 9.-luokkalaisilla 1 2 viikkoa ja lukiolaisilla 1 viikon (vaihtelevat kouluittain) oppilaan valitsemassa työpaikassa. Nuori tekee yksin tai yhdessä muiden nuorten kanssa hänelle sopivia töitä aikuisen ohjauksessa ja saa näin tietoa ja kokemusta eri ammateista ja työelämästä. TET antaa nuorelle vahvistusta oman osaamisen kartoittamiseen sekä ideoita ja innostusta tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. kunkoululoppuu.fi/tet Mun elämä, mun rahat -koulukiertue. TATin koulukiertue Mun elämä, mun rahat keskittyy nuorten rahankäyttöön ja arjen talouden kysymyksiin. Kiertue on suunnattu perusopetuksen 8.-luokkalaisille. Oppitunnin mittainen esitys on innostava ja koskettava. Esityksessä on puhetta, kilpailuja, videoita, harjoituksia ja todellisia karikkoisia ja onnistuneita kertomuksia rahan käyttöön liittyen. Kiertueella puhutaan nimenomaan rahasta, eikä taloudesta, sillä nuoret kokevat talouden etäiseksi yläkäsitteeksi, joka ei tunnu omaa arkea koskettavalta asialta. Tahtoa talousasioiden oppimiseen nuorilla kuitenkin on! TAT mielellään auttaa kouluja tässä työssä. tat.fi/mika-tat/tatin-koulukiertue NY 12h -leiri. (8. 9. luokat) Leiri kannustaa nuoria tutustumaan omiin sekä ryhmän vahvuuksiin, ideoimaan annetun leirihaasteen pohjalta tuotteen tai palvelun ja esittelemään 72 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI sen muille. Leiri toimii nuorilta nuorille -periaatteella, sillä leirin tuutoreina toimivat toisen asteen opiskelijat. nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/12h-leiri/ NY Oma juttu. (7. 9. luokat). Ohjelma kannustaa nuoria luovuuteen, kouluviihtyvyyden lisäämiseen sekä oman tulevaisuuden suunnitteluun. Ohjelman aikana nuoria rohkaistaan ratkaisemaan ongelmanratkaisutehtäviä ja haasteita yhdessä toimien. nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/oma-juttu/ NY Oma talous. (7. 9. luokat) Ohjelma kannustaa nuoria pohtimaan omia mielenkiinnonkohteita, työelämän perusvalmiuksia sekä omaa talouden hallintaa. Ohjelman aikana nuoria rohkaistaan toimimaan yhteistyössä myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/oma-talous/ NY Vuosi yrittäjänä. Ohjelmassa perustetaan oikealla rahalla toimiva NY-yritys. Ohjelma on avoin yläkoulun ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville. Ohjelma on Nuori Yrittäjyys ry:n opinto-ohjelma, joka on osa oppilaitoksen opetusta ja käytännön toiminnasta vastaa opettaja. nyvuosiyrittajana.fi/ Oma Onni -ohjelma. Verkko-oppimisympäristö opettaa nuorille oman talouden hallintaa. Oppimisympäristö on suunniteltu peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille. Se soveltuu erinomaisesti itseopiskeluun verkossa. Lisäksi aineistoa voi hyödyntää myös yhteiskuntaopin oppitunneilla. Säästöpankkisäätiö ja Töysän Säästöpankkisäätiö sekä Koulutuskeskus Sedu, Järviseudun ammatti-instituutti, Saimaan ammattiopisto Sampo, Sataedu, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Suupohjan ammatti-instituutti ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia. omaonni.fi/ Penno. Oman talouden seurantaan. Verkossa toimiva työkalu oman talouden seuraamiseen. Palveluun syötetään omat tulot ja menot sekä säästämistavoitteet, ja seurataan näiden toteutumista. Voit esimerkiksi seurata, kuinka paljon ruokaostoksiin kuluu rahaa. Sovellus on ladattavissa myös mobiililaitteille. penno.fi Pörssilähettiläät. Pörssilähettiläät ovat Pörssisäätiön kouluttamia lukioikäisiä nuoria, jotka kertovat yläkouluissa oman talouden hallinnasta, säästämisestä, sijoittamisesta ja pörssin toiminnasta. Pörssilähettiläät voi kutsua pitämään valmiin 45 minuutin oppitunnin. Vierailu on tarkoitettu 9. luokille ja se ei maksa koululle mitään. www.porssisaatio.fi/opetus/opettajalle-kutsu- porssilahettilaat-vierailulle/ Pennossa voit esimerkiksi seurata, kuinka paljon ruokaostoksiin kuluu rahaa. ANNE TYÖRINOJA Oma Onni on internetissä toimiva verkko-oppimisympäristö, joka opettaa nuorille oman talouden hallintaa. Tavoitteena on nuorten talousosaamisen lisääminen. Oppimateriaalissa käsiteltävät aihealueet ovat työelämä, päivittäiset raha-asiat ja verkkokauppa, säästäminen ja sijoittaminen, lainaaminen, vakuuttaminen, yrittäminen sekä verotus. Oma Onni -ohjelmaa toteuttavat yhteistyössä Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Hauhon Säästöpankkisäätiö, Kuortaneen Säästöpankkisäätiö, Parkanon Säästöpankkisäätiö, Rengon Yrityskylä Yläkoulu. TATin Yrityskylä Yläkoulu on työelämän ja talouden peliareena, jossa yhdeksäsluokkalaiset johtavat tiimeinä yritystä kansainvälisten markkinoiden pyörteissä. Voittajatiimi on se, jonka johtamana yritys pärjää markkinoilla parhaiten ja jolla on paras maine. Yrityskylä Yläkoulu tavoittaa 40 prosenttia Suomen Yrityskylä Yläkoulu tavoittaa 40 prosenttia Suomen yhdeksäsluokkalaisista. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 73

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI Kunkoululoppuu.fi on kattava tietopaketti nuorille. yhdeksäsluokkalaisista. Oppimiskokonaisuuteen osallistuvat kaikki sen kunnan tai kaupungin yhdeksäsluokkalaiset, jotka ovat tehneet yhteistyösopimuksen Yrityskylän kanssa. yrityskyla.fi Zaldo: Zaldo on 7. 9.luokkalaisille suunnattu selkeä ja helppokäyttöinen sivusto, jonka tavoitteena on edistää yläkoululaisten talousosaamista. Zaldoa voi hyödyntää niin yhteiskuntaopin kuin matematiikan oppiaineissa. Zaldo on finanssimörkö, joka valloille päästessään aikaansaa taloudellisia ongelmia ja levittää hälläväliä-elämäntyyliä. Nuorten tehtävänä on kesyttää oma sisäinen finanssimörkönsä, jottei Zaldosta tule kukkaron herraa. zaldo.fi/zaldo Kilpailuja: Yritys Hyvä. Lapsille ja nuorille suunnattu kilpailu, jonka tavoitteena on innostaa yrittämään. Jokainen saa tilaa omille pohdinnoilleen ja mahdollisuuden kertoa, mitä yrittäminen ja yritteliäisyys juuri itselle merkitsevät. Kilpailussa saa rohkeasti ideoida, heitellä villejä ajatuksia ja käyttää mielikuvitusta! Kilpailun sisällöt ja tehtävät sopivat eri oppiaineisiin. Tehtävissä on huomioitu esi- ja perusopetuksen, lukion ja ammattikoulun opetussuunnitelman perusteet: eheyttävät kokonaisuudet, usean oppiaineen yhteistyö, laajaalainen osaaminen, työelämä ja yrittäjyys. 7. 9. luokat teemoina: Minä yritän!, Yritetään yhdessä! sekä Yrityskylä-tehtävät. yrityshyva.opinkirjo.fi Materiaaleja: Mun elämä. Kunkoululoppuu.fi:n oma sivu nuorelle. Mitä tarvitaan hyvään elämään? Ainakin hyvää oman talouden hallintaa ja virkeää mieltä. Entä mitä kaikkea pitää tietää, kun muuttaa omaan kotiin? Sivustolta saat tukea opiskeluun ja itsenäistymisen ensiaskeliin kunkoululoppuu.fi/munelama/ Kolme myyttiä sijoittamisesta. Artikkeli. kunkoululoppuu.fi/kolme-myyttia- sijoittamisesta-onko-jokaisella-mahdollisuus- vaurastua #puhurahasta-podcastit. #puhurahasta on TATin ja Nordnetin yhteistyössä tuottama, eri- 74 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI Pelejä: euro.fi/fi/ylakoulut/peleja Taloussankari. Mobiilipeli auttaa nuoria hahmottamaan henkilökohtaisen talouden hallinnan osia ja kannustaa tekemään arjessa harkittuja valintoja. Taloussankari-pelin ovat toteuttaneet ja taloussisällön suunnitelleet TAT, Nordea ja Pörssisäätiö. Teknisestä toteutuksesta on vastannut peliyhtiö 10monkeys. Peli on suunnattu noin 13 17-vuotiaille ja se on maksutta kaikkien pelaajien käytössä. taloussankari.fi tyisesti nuorille suunnattu rahaa, sijoittamista, säästämistä ja yleisesti henkilökohtaista taloutta käsittelevä podcast. Jakso 1: Miksi rahasta pitää puhua? Jakso 2: Miten ansaita kesällä rahaa? Jakso 3: Kesätyö muutakin kuin taskurahaa? Jakso 4: Miten rahalla voi pelastaa maailman? Jakso 5: Tee oma työ ja tienaa Jakso 6: Mitä jokaisen pitäisi tietää taloudesta? Jakso 7: TETin kautta kesätöihin Jakso 8: Kun kaikki ei menekään putkeen raha-asioissa Jakso 9: Vaurastu viisaasti Jakso 10: Mun elämä, mun rahat kunkoululoppuu.fi/puhurahasta Budjettimestari: Pelin idea on tulla toimeen kolme kuukautta pienellä budjetilla. Pelaaja voi valita neljästä eri hahmosta (opiskelija, työtön, pätkätyöläinen tai omassa ammatissa työskentelevä). Tässä vaativahkossa pelissä pitää hallita taloudenpitoon liittyvät tulot ja menot. www03.edu.fi/oppimateriaalit/budjettimestari/ index_flash.html CONOMIA. Oletko koskaan pohtinut, mitä rahapolitiikka oikein on tai miten keskuspankin ohjauskorot vaikuttavat inflaatioon? CONO- MIA-pelistä saat vastauksia näihin keskuspankkitoiminnan peruskysymyksiin. Tavoitteenasi on pitää inflaatio korkopäätöstesi avulla vakaana ja hitaana juuri alle kahdessa prosentissa. Jos et osu oikeaan, inflaatio saattaa hidastua tai nopeutua rajustikin. Tasapainottelu kahden ääripään välillä ei ole helppoa. CONOMIA-peli on nyt myös mobiilina App Storessa hintaan 0 euroa! euro.fi/multimedia/fi/ekonomia.html Kalliit kulissit. Verkkomateriaali antaa nuorille eväitä järkevään rahankäyttöön. Opetuspaketti on suunnattu erityisesti peruskoulun 9.-luokkalaisille. Materiaali sisältää myös opettajalle tausta-aineiston aiheesta. Tuotanto: Taloudenhallinnan neuvottelukunta kalliitkulissit.fi Finanzity on taloustietouden oppimista helpottamaan suunniteltu verkkopeli. Pelin tavoitteena on lisätä pelaajan tietämystä Suomen keskuspankin toiminnasta, oman talouden hallinnasta ja muista talouteen liittyvistä asioista, kuten inflaatiosta ja koroista. Opittavat asiat on upotettu osaksi juonta, josta ne nousevat luontevasti esiin. kuluttajaliitto.fi/wp-content/uploads/2016/01/ Verkkopankin käyttäjän muistilista. Kuluttajaliitto. Verkkopankin-k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4nmuistilista-%E2%80%93-kopio.pdf Finanzityn ensisijaisena kohderyhmänä ovat 9. -luokkalaiset, lukiolaiset ja ammattiopistolaiset. Pelin kesto on noin 30 45 minuuttia ja sitä voi pelata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. www.euro.fi/finanzity/ Taloussankari on maksutta kaikkien pelaajien käytössä. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 75

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI Mun elämä, mun rahat -video sopii hyvin johdatteluksi oman talouden hallintaan liittyviin keskusteluihin. Lykkylä-peli on Suomen Kuntaliiton tuottama nuorille suunnattu kunta-aiheinen oppimispeli. Peli on suunniteltu tukemaan erityisesti peruskoulun 9. luokan yhteiskuntaopin opetusta, mutta peliä voidaan käyttää osana lukioiden tai ammattioppilaitosten opetusta. Peli soveltuu pelattavaksi yksin, ryhmässä tai opettajan johdolla. Lykkylä-peli on palkittu kunniakirjalla Suomen eoppimiskeskus ry:n oppimispeleille suunnatussa kilpailussa vuonna 2013. virtuaalikunta.net/fi/opettajalle/tutustu Money Flow Challenge. Peli voitti Finnish Game Awards 2016 vuoden Hyötypeli-palkinnon ja sai kutsun HundrED.fi 75 ensimmäisen hankkeen joukkoon. Pelin tarkoitus on kitkeä pikavippikulttuuri Suomesta. Se tukee uusinta opetussuunnitelmaa. planago.com Rahapolitiikkapeli. Rahapolitiikkapelissä pääset kokeilemaan taitojasi keskuspankin pääjohtajana. Peli kuvaa kymmenen vuoden jaksoa, jonka aikana pelaaja saa neljännesvuosittain tietoa talouden kehityksestä. Pelaaja pyrkii korkoa ohjaamalla rahamarkkinoiden vakauteen ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvointiin. Pelin päätyttyä saat yhteenvedon makrotalouden kehityksestä, kuten inflaatiosta, korosta ja kokonaistuotannon tasosta. Peli ei ole helppo: pelaaja on koko ajan vaarassa suistaa kansantalouden deflaatiokuiluun tai kasvattaa inflaatiota reilusti yli ihannetason. Peli opettaa talouden lainalaisuuksia ja rahapolitiikan hankaluutta hauskasti ja nopeasti. rahamuseo.fi/fi/pelit-ja-multimediat/ rahapolitiikkapeli Tietovisa. Jos saat täydet pisteet tästä visasta, voit harkita hakevasi tulevaisuudessa töihin Suomen Pankkiin! apps.rahamuseo.fi/tietovisa.html#top/fin Videoita: Näin ohjaat nuoren Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöharjoitteluun. Videolla kerromme, miten aikuinen voi tukea nuorta Tutustu työelämään ja tienaa (TTT) -kesätöihin pääsyssä. Video on tarkoitettu opettajille, opoille, vanhemmille tai kaikille, jotka miettivä TTT-mallin sääntöjä ja mahdollisuuksia. kunkoululoppuu.fi/materiaali/nain- ohjaat-nuoren-tutustu-tyoelamaan-ja-tienaa- kesatyoharjoitteluun Mun elämä, mun rahat. Video nuorten rahankäytöstä. Miten nuoret puhuvat rahasta? Mihin nuoret käyttävät rahaa ja mitä he ajattelevat säästämisestä? Mun elämä, mun rahat -video 76 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI sopii hyvin johdatteluksi oman talouden hallintaan liittyviin keskusteluihin. IIRO RAUTIAINEN Olisiko minusta yrittäjäksi? Kahden nuoren yrittäjätarinat videolla. Leevi perusti oman kiinteistöhuoltoyrityksensä 14-vuotiaana ja Liina-Lyydia kahvikioskinsa 16-vuotiaana. Katso nuorten inspiroivat tarinat! kunkoululoppuu.fi/materiaali/mun-elama-mun-rahat-video kunkoululoppuu.fi/materiaali/olisiko-minusta-yrittajaksi-kahden-nuoren-yrittajatarinat-videolla/ LAURI ROTKO Suomalaisten hyvinvointi syntyy yrityksistä. Video siitä, miten hyvällä leivällä voi rakentaa kouluja. Yritysten etu on suomalaisten etu. Video on tuotettu osana Rohkea Suomi -hanketta ja julkaistu syksyllä 2014. kunkoululoppuu.fi/materiaali/suomalaisten-hyvinvointi-syntyy-yrityksista-video/ Tee unelmistasi totta! TATin vuonna 2016 tuottama Tee unelmistasi totta! -video kannustaa nuorta seuraamaan omia intohimojaan. Videolla esiintyy nuoria yrittäjiä, freelancereita, taiteilijoita ja eri alojen osaajia, jotka ovat kovan työnteon kautta saavuttaneet unelmansa. kunkoululoppuu.fi/materiaali/tee-unelmistasi-tottakannustusvideo/ Kilpailuja: Taloustaitokilpailu. HYOL ja OP käynnistävät yhteistyönä uuden peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille suunnatun Taloustaitokilpailun, joka toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2018. Kilpailu järjestetään seuraavan kerran torstaina 4.4.2019 peruskoulun 9. luokan oppilaille. Kilpailuaika on 60 minuuttia ja kilpailu tulee järjestää klo 9 11 välisenä aikana. Voi osallistua joko suomeksi tai ruotsiksi. Kilpailuun ilmoittautuminen käynnistyy kevätlukukauden 2019 alkaessa. hyol.fi/kilpailut/taloustaitokilpailu/ LUKIO- JA AMMATILLINEN OPETUS Ohjelmia ja palveluja: Bisneskurssit ovat toisen asteen opiskelijoille suunnattuja maksuttomia, digitaalisia oppimateriaaleja. TAT tarjoaa yhteensä neljä kattavaa Bisneskurssia kaupallisen osaamisen, tulevaisuuden työelämätaitojen, globaalin talouden ja omien taloustaitojen sekä yrittäjyyden tueksi. Kokonaisuus on kehitetty yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja opetusalan päättäjien kanssa. Yrityskumppanit tuovat kursseihin käytännön työelämän esimerkkejä. Pedagogisesta käsikirjoituksesta vastaa Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka tutkimusryhmineen. Aihealueet: 1. Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen 2. Vuorovaikutus ja neuvottelutaidot 3. Globaalit markkinat 4. Talous, raha ja yrittäjyys bisneskurssit.fi Bisnesvuosi. Bisnesvuosi on kokonaisuus, jossa yhdistyvät Bisneskurssit ja Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelma. Neljästä Bisneskurssista on koottu materiaalia täydentämään Vuosi yrittäjänä ohjelman sisältöjä ja näin opiskelija saa sekä harjoitella yrityksen perustamista ja pyörittämistä että oppia siihen liittyvää teoriaa. nyvuosiyrittajana.fi/uutiset/bisnesvuosi-yhdistaa- tatin-bisneskurssit-ja-vuosi-yrittajana-ohjelman/ TATin Bisneskurssien tavoitteena on rohkaista nuoria löytämään myönteisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta ja yrittäjyydestä. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 77

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI NY 24h -leirillä luodaan liikeidea, jota kehitetään eteenpäin yhdessä asioista oppien ja ideoita työstäen. 4H-akatemia. 4H-akatemia on osaamisen näkyväksi tekemistä, hyödyllisiä työelämätaitoja, yrittäjyyttä, omia projekteja ja tekoja oman elinpiirin, luonnon ja muiden ihmisten hyväksi. 4h.fi/tekemista/4h-akatemia NY Vuosi yrittäjänä. Ohjelmassa perustetaan oikealla rahalla toimiva NY-yritys. Ohjelma on avoin yläkoulun ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville. Ohjelma on Nuori Yrittäjyys ry:n opinto-ohjelma, joka on osa oppilaitoksen opetusta ja käytännön toiminnasta vastaa opettaja. nyvuosiyrittajana.fi NY 24h -leiri. Leirin tavoitteena on saada leiriläiset asettamaan tavoitteita ja ottamaan vastuuta sekä omasta että tiiminsä toiminnasta. Leirillä sovellettava interaktiivinen ryhmäoppiminen kehittää leiriläisten vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja sekä ongelmanratkaisukykyjä. Leiri rakentuu rastitehtävistä, yhteisluennoista ja tietoiskuista. Leirillä luodaan liikeidea, jota kehitetään eteenpäin yhdessä asioista oppien ja ideoita työstäen sekä kehitetään esiintymistaitoja innostavassa ympäristössä. nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/24h-leiri Mun talous Verkosto nuorten talousosaamisen puolesta! Mun talous -verkosto kokoaa yhteen nuorten parissa työskenteleviä järjestöjä, yrityksiä, oppilaitoksia sekä finanssialan ja julkishallinnon toimijoita. Tavoitteenamme on nuorten taloudellisen lukutaidon kehittyminen ja talousongelmien väheneminen. Ajatuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan muun muassa teemallisissa tapahtumissa ja seminaareissa. Verkostomme kantavia voimia ovat yhteistyö, avoimuus ja voittoa tavoittelemattomuus. muntalous.fi Opopassi on opinto-ohjauksen digitaalinen työkalu, jonka avulla opiskelija voi suorittaa lukion opetussuunnitelmaan perustuvan valtakunnallisen OP2-kurssin. Opopassin tehtävämateriaali koostuu kaikille yhteisistä osioista sekä opiskelijan omavalintaisesta, yksilöllisistä jatko-opintopoluista. Opopassin avulla OP2- kurssi voidaan toteuttaa opinto-ohjauksen-tunteina, opiskelijan itsenäisinä suorituksina tai kokonaan verkkokurssina. opopassi.com OP Sijoittajakoulu. Sijoittajakoulussa puhutaan sijoittamisesta suoraan ja hauskasti, ilman vaikeita termejä ja titteleitä. 10 jaksoa sijoittamisesta videona ja podcasteina. Sijoittajakoulun ensimmäisessä jaksossa pureudutaan sijoittamisen myytteihin; tarvitseeko sijoittamisen aloittamiseen paljon rahaa ja tietotaitoa? Miksi taviksenkin kannattaa kiinnostua sijoittamisesta. op.media/sijoittajakoulu Penno. Penno on ilmainen nettipalvelu oman talouden hallintaan, kulujen seurantaan sekä säästämiseen. Pennon avulla on helppo seurata omaa rahatilannetta, sillä sen avulla voi kätevästi listata omat tulot ja menot yhdessä paikassa. Palvelu toimii netissä, mutta sitä on ehkä helpointa käyttää puhelimen kautta, jotta menojen säännöllinen päivitys ei unohdu. Puhelimen kautta rahatilanteen voi tarkistaa nopeasti ja helposti paikasta riippumatta. Pennon on kehittänyt Takuusäätiö on yhdessä Ehyt ry:n, Marttaliiton, Nuorisoasuntoliiton ja Nuorisosäätiön kanssa. penno.fi/home Säästämisen ja sijoittamisen 123 -koulutussarja nuorille aikuisille. Kolme iltaa kestävässä koulutussarjassa kuullaan ammattilaisten neuvoja omien raha-asioiden hallintaan ja suunnitteluun sekä saadaan käytännön vinkkejä piensijoittamisen aloittamiseen. Kesto: 3 x 2 tuntia muntalous.fi/materiaalit/koulutukset-ja-seminaarit Vamos Tukea ja toimintaa nuorille. Tuemme 16 29-vuotiaita nuoria kohti koulu- ja työelämää. Ensin laitetaan kuitenkin kuntoon arjen perusasiat. Toiminta on nuorelle vapaaehtoista ja maksutonta. hdl.fi/vamos 78 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa ja korkea-asteella NY Start Up -ohjelmissa, osana opintojaan. Uskalla Yrittää -finaali on SM-kilpailu NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmien yrityksille. Finaalin voittajat edustavat Suomea EM-kilpailuissa. uskallayrittaa.fi Vastuullinen kesäduuni -kampanja. Oikotien ja TATin kampanjan tarkoituksena on haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Kampanjassa mukana olevat työnantajat sitoutuvat kuuteen hyvän kesätyön periaatteeseen, mikä takaa hyvän kesätyökokemuksen niin työntekijälle kuin työnantajallekin. kesaduuni.org Kilpailuja: Tilastojulistekilpailu. Opiskelijoille tarkoitettu kansainvälinen tilastojulistekilpailu 2018 2019 on käynnistynyt jo kuudetta kertaa. Kilpailun tavoitteena on edistää koululaisten ja yliopistoopiskelijoiden yhteiskunnallisen ja numeerisen tiedon käyttöä sekä kriittistä tilastojen lukutaitoa. Tehtävänä on kertoa kiinnostava tarina tilastollisia välineitä käyttäen, ja esittää tutkimuksen kulku ja tulokset tilastojulisteessa. Tehtävä sopii hyvin moneen oppiaineeseen ja esimerkiksi Ilmiöviikoille. Tilastojulistekilpailun aihe on tällä kertaa vapaavalintainen. Kilpailussa on kolme sarjaa: yläkoulu, lukio/ammatilliset oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut/kandivaiheen yliopisto-opiskelijat. stat.fi/uutinen/osallistu-tilastojulistekilpailuun Uskalla yrittää. Nuori Yrittäjyys ry (NY) järjestää Uskalla Yrittää -finaalin, jonka päätähtiä ovat yli 220 nuorta ja heidän 80 NY-yritystään. Finaali kokoaa Suomen yritteliäimmät nuoret kaksipäiväiseen tapahtumaan Helsinkiin 8. 9.5.2019. Mukana olevat nuoret ovat pyörittäneet tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia NYyrityksiään peruskoulussa ja toisella asteella NY Yritys hyvä. Toinen aste: Minä yritän! Ja Yritetään yhdessä! Yritys Hyvä on lapsille ja nuorille suunnattu kilpailu, jonka tavoitteena on innostaa yrittämään. Jokainen saa tilaa omille pohdinnoilleen ja mahdollisuuden kertoa, mitä yrittäminen ja yritteliäisyys juuri itselle merkitsevät. Kilpailussa saa rohkeasti ideoida, heitellä villejä ajatuksia ja käyttää mielikuvitusta! Kilpailun sisällöt ja tehtävät sopivat eri oppiaineisiin. Tehtävissä on huomioitu lukion ja ammattikoulun opetussuunnitelman perusteet: eheyttävät kokonaisuudet, usean oppiaineen yhteistyö, laaja-alainen osaaminen, työelämä ja yrittäjyys. yrityshyva.opinkirjo.fi Materiaaleja: Kuluttajaliiton materiaalipankki. kuluttajaliitto.fi/tietopankki/materiaalipankki/ talous 10 järkevän shoppailijan vinkkiä. Kuluttajaliitto. kuluttajaliitto.fi/wp-content/ uploads/2016/01/j%c3%a4rkev%c3%a4n_ shoppailijan_vinkit-%e2%80%93-kopio.pdf Pieni jakamistalouden opas. Kuluttajaliitto Pieni talousopas. Kuluttajaliitto. kuluttajaliitto.fi/wp-content/uploads/2016/05/jakamistalousopas.pdf kuluttajaliitto.fi/wp-content/uploads/2016/05/pieni_talousopas_2016.pdf Puhu rahasta ja asumisesta -huoneentaulu on nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnattu työväline, joka helpottaa arjesta, asumisesta ja rahankäytöstä puhumista myönteiseen ja ratkaisukeskeiseen sävyyn. muntalous.fi/puhu-rahasta-2/puhu-rahasta-asumisesta-huoneentaulu/ Uskalla yrittää -finaali kokoaa Suomen yritteliäimmät nuoret kaksipäiväiseen tapahtumaan. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 79

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI Testaa taloutesi tilanne. Kuluttajaliiton testi, 15 kysymystä. kuluttajaliitto.fi/wp-content/uploads/2016/05/ Uusi_taloustesti.pdf Velkaopas. Kuluttajaliiton opas tarjoaa neuvoa ja apua raha-asioiden hoitoon. kuluttajaliitto.fi/wp-content/uploads/2016/05/ Velkaopas.pdf Verkkomaksajan muistilista. Kuluttajaliitto. kuluttajaliitto.fi/wp-content/ uploads/2016/01/verkkomaksajan-muistilista- %E2%80%93-kopio.pdf Budjettimestari-pelin idea on tulla toimeen kolme kuukautta pienellä budjetilla. Puhu rahasta -opas. Opas ammattilaisille nuorten talous- ja velka-asioiden ensiapuun. Syyskuussa 2017 julkaistu Puhu rahasta pieni opas talouden käsittelyyn pyrkii vastaamaan ammattilaisten toiveisiin. Opas on maksuton ja se löytyy sekä painettuna että sähköisenä. Opas on tarkoitettu nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille tueksi ja käsikirjaksi talous- ja velka-asioiden ensiapuun. muntalous.fi/tutkimukset-ja-selvitykset Puhu rahasta -tehtäväkirja. Pieni opas talouden käsittelyyn rinnalle on tehty itsenäistyville nuorille suunnattu Puhu rahasta -tehtäväkirja, jossa paneudutaan arjen raha-asioihin tehtävien muodossa. Tehtäväkirja on toiminnallinen apuväline, kun omilleen aikova tai jo itsenäisesti asuva nuori haluaa pohtia omaa rahankäyttöään. Nuori voi tehdä tehtäviä itsenäisesti tai yhdessä asumisohjaajan tai muun henkilön kanssa. Tehtäväkirjasta löytyy käytännön työkaluja rahankäyttöön ja harjoitusten avulla opetellaan muun muassa kuinka tärkeää suunnittelu ja ennakointi ovat oman talouden haltuunotossa. Kirjan tehtävien tarkoitus on innostaa nuorta ottamaan rahatilanteensa haltuun. Puhu rahasta -tehtäväkirjan on tehnyt NAL:n Mun talous -osahanke ja Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys ry. muntalous.fi/puhu-rahasta-2/puhu-rahasta- tehtavakirja Vertailusivustoja verkossa. Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen muutoksista tai sisällöistä. kuluttajaliitto.fi/wp-content/ uploads/2016/05/vertailusivustoja_ verkossa_18102016.pdf Pelejä: Budjettimestari. Pelin idea on tulla toimeen kolme kuukautta pienellä budjetilla. Pelaaja voi valita neljästä eri hahmosta (opiskelija, työtön, pätkätyöläinen tai omassa ammatissa työskentelevä). Tässä vaativahkossa pelissä pitää hallita taloudenpitoon liittyvät tulot ja menot. www03.edu.fi/oppimateriaalit/budjettimestari/ index_flash.html Finanzity on taloustietouden oppimista helpottamaan suunniteltu verkkopeli. Pelin tavoitteena on lisätä pelaajan tietämystä Suomen keskuspankin toiminnasta, oman talouden hallinnasta ja muista talouteen liittyvistä asioista, kuten inflaatiosta ja koroista. Opittavat asiat on upotettu osaksi juonta, josta ne nousevat luontevasti esiin. Finanzityn ensisijaisena kohderyhmänä ovat yhdeksäsluokkalaiset, lukiolaiset ja ammattiopistolaiset. Pelin kesto on noin 30 45 minuuttia ja sitä voi pelata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. euro.fi/finanzity 80 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI Kokkipeli. Kokkipeli on verkkopeli hotelli-, ravintola- ja catering-alan opiskelijoille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Pelissä opiskelijat saavat pohtia ja opiskella asiakaspalveluun, ravitsemustietoon, sekä erikoisruokavalioihin liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä. Peli toimii kaikilla nykyaikaisilla selaimilla, eikä sitä pelatakseen tarvitse asentaa tietokoneelle ylimääräisiä ohjelmia. Peliä voi pelata myös tableteilla ja useimmilla älypuhelimilla. Kokkipelin opettajan hallintajärjestelmään pääsee rekisteröitymään ja kirjautumaan klikkaamalla pelin etusivulla olevaa Opettajillelinkkiä. Sen kautta opettaja voi lisätä peliin oppilaitoksia ja opiskelijaryhmiä, jotka puolestaan tulevat opiskelijoille valittavaksi rekisteröitymissivulla. Hallintajärjestelmässä opettajat voivat myös tarkastella oppilaiden menestymistä ja säätää oppilaskohtaista vaikeusastetta. www11.edu.fi/kokkipeli/login/login Money Flow Challenge. Peli voitti Finnish Game Awards 2016 vuoden Hyötypeli-palkinnon ja sai kutsun HundrED.fi 75 ensimmäisen hankkeen joukkoon. Pelin tarkoitus on kitkeä pikavippikulttuuri Suomesta. Se tukee uusinta opetussuunnitelmaa. planago.com Kilpailuja: Talousguru. Talousguru on valtakunnallinen lukiolaisten taloustietämystä mittaava kilpailu. Lisäksi nuoria haastetaan pohtimaan rahankäyttöään myös #Tubetatonni-videoblogikilpailulla. Voi osallistua joko suomeksi tai ruotsiksi. finanssiala.fi/talousguru Generation uro. EKP:n järjestämän Generation uro -kilpailun tavoitteena on auttaa keskiasteen (16 19-vuotiaita) opiskelijoita ymmärtämään rahapolitiikkaa ja hahmottamaan sen vaikutusta talouteen. generationeuro.eu/ Tilastojulistekilpailu. Opiskelijoille tarkoitettu kansainvälinen tilastojulistekilpailu 2018 2019 on käynnistynyt jo kuudetta kertaa. Kilpailun tavoitteena on edistää koululaisten ja yliopistoopiskelijoiden yhteiskunnallisen ja numeerisen tiedon käyttöä sekä kriittistä tilastojen lukutaitoa. Tehtävänä on kertoa kiinnostava tarina tilastollisia välineitä käyttäen, ja esittää tutkimuksen kulku ja tulokset tilastojulisteessa. Tehtävä sopii hyvin moneen oppiaineeseen ja esimerkiksi Ilmiöviikoille. Tilastojulistekilpailun aihe on tällä kertaa vapaavalintainen. Kilpailussa on kolme sarjaa: yläkoulu, lukio/ammatilliset oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut/kandivaiheen yliopistoopiskelijat. stat.fi/uutinen/osallistu-tilastojulistekilpailuun Videoita: Digitalisaatio muuttaa työelämää. Kansainvälistyminen ja digitalisaatio muuttavat ympärillämme olevaa maailmaa koko ajan. Erityisesti ammatit ja työelämä ovat murroksessa. Siksi kannattaa muistaa, että oppiminen ei todellakaan lopu kouluun. kunkoululoppuu.fi/materiaali/digitalisaatio-muuttaa-tyoelamaa OPETTAJAKSI OPISKELEVAT Kilpailuja: Yritys Hyvä on myös opettajaksi opiskeleville suunnattu kilpailu, jonka tavoitteena on innostaa yrittämään. Jokainen saa tilaa omille pohdinnoilleen ja mahdollisuuden kertoa, mitä yrittäminen ja yritteliäisyys juuri itselle merkitsevät. Kilpailussa saa rohkeasti ideoida, heitellä villejä ajatuksia ja käyttää mielikuvitusta! Kilpailun sisällöt ja tehtävät sopivat eri oppiaineisiin. Tehtävissä on huomioitu esi- ja perusopetuksen, lukion ja ammattikoulun opetussuunnitelman perusteet: eheyttävät kokonaisuudet, usean oppiaineen yhteistyö, laajaalainen osaaminen, työelämä ja yrittäjyys. yrityshyva.opinkirjo.fi OPETTAJAT Opettajan koulutukset. Bisneskursseja opettaville opettajille sekä kurssien opettamista suunnitteleville järjestetään ilmaisia opettajankoulu- Finanzityssä opittavat talouteen liittyvät asiat on upotettu osaksi juonta, josta ne nousevat luontevasti esiin. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 81

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI Tiedänkö itse tarpeeksi valmiuksista, mitä tämän päivän työelämässä tarvitaan? tuksia. Kuukausittaiset koulutukset järjestetään Helsingissä, mutta tarvittaessa koulutusta voidaan järjestää myös muilla paikkakunnilla. Opettajankoulutuksissa käsitellään kurssien sisältöjä, pedagogiikkaa sekä Claned-oppimisalustan käyttöä. Opettajille järjestetään koulutusta myös kiertotaloudesta. Kiertotalouskoulutuksissa käymme läpi, mitä kiertotalous oikein on ja miten sitä voidaan opettaa. Kiertotalous on näkyvä teema myös Bisneskurssien sisällöissä. bisneskurssit.fi OK!Akatemia. OK!Akatemia on TATin ja Elinkeinoelämän Keskusliiton opettajankouluttajille vuosittain syksyisin järjestämä seminaari. Lisätietoja kevään aikana. tat.fi/mika-tat/okakatemia OpeTET Opettajien työelämään tutustuminen. Tarjoanko nuorille riittävästi kokemuksia mahdollisuuksista, joita työelämä tarjoaa? Tiedänkö itse tarpeeksi valmiuksista, mitä tämän päivän työelämässä tarvitaan? Olenko asenteeltani yritteliäs ja uusia oivalluksia tavoitteleva esimerkki. kunkoululoppuu.fi/materiaali/opetet-opettajientyoelamaan-tutustuminen Talous tutuksi. Oppilaat tulevat kohtaamaan elämässään lukuisia oman taloutensa hallintaan liittyviä haasteita. Miten heitä voi valmistaa tähän? Talous tutuksi -koulutukset ovat opettajien tukena. Koulutus toteutetaan vuosittain elo-syyskuun aikana useilla paikkakunnilla. Sisältö on suunniteltu erityisesti historian ja yhteiskuntaopin ja matematiikan opettajille, kotitalous- ja luokanopettajille, rehtoreille, opoille ja opettajiksi opiskeleville. Koulutus sopii opettajille niin ala- ja yläkouluissa kuin lukioissa. Kurssille osallistuminen ei vaadi aikaisempaa osallistumista tai taustatietoja. Koulutukset ovat maksuttomia ja useissa kouluissa ne on mahdollista hyödyntää veso-päivänä. Voit tiedustella asiaa koulusi rehtorilta. Koulutusten järjestäjinä ovat Pörssisäätiö, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto, Finanssiala, Opetushallitus, Suomen Pankki sekä Talous ja nuoret TAT. porssisaatio.fi/opetus/talous-tutuksi 82 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI LAURI ROTKO SAMI PULKKINEN MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 83

IIRO RAUTIAINEN KUN KANSANTERVEYDESTÄ OLTIIN RIITTÄVÄN HUOLISSAAN, PYSTYTTIIN SUHTEELLISEN NOPEASTI RAKENTAMAAN OMA AINEKOKONAISUUTENSA ELI TERVEYSTIETO. SAMAA TOIVON MYÖS TALOUSTIEDOLLE. Taloustiedon Opettajien puheenjohtaja Auli Ojala. 84 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

Mitä sanovat kokeneet opettajat? FINANSSIALA on järjestänyt Zaldo-kisoja vuodesta 2012. Johtava asiantuntija Tarja Kallosen havainto on se, että koulujen kymmenen parhaiten menestyneiden joukossa on usein samoja kouluja. Kun Zaldossa kisataan luokan keskiarvolla, voisi päätellä, että jotain näissä kouluissa tehdään tavattoman hyvin ja tehokkaasti. Päätimme kysyä, miten Merikosken koulussa Oulussa ja Karakallion koulussa Espoossa talousosaamista oikein opetetaan. Zaldo.fi-osoitteessa oleva talousoppimateriaali tehtiin alun perin yläkoululaisille yhteiskuntaoppiin kuuluvan talousosaamisen opetuksen tueksi. Materiaalia on tarkoitus käyttää opettajan johdolla. Siihen kuuluu vuorovaikutteisia harjoitteita ja koko luokan voimin tehtävä lopputesti, jota voi halutessaan käyttää kurssikokeena. Materiaalin tarjoavat Nuori Yrittäjyys ry, Finanssiala ry ja FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta yhteistyössä Sitran ja Pörssisäätiön kanssa. Uuden opetussuunnitelman myötä talousosaamista alettiin opettaa alakoulussakin. Zaldosta tehtiin siksi viime syksyksi oma versionsa alakouluikäisille: Mini-Zaldo. Nyt kaikille luokkaasteille neljännestä yhdeksänteen luokkaan asti on oma räätälöity sisältönsä ja lopputesti. Kaikille maksutonta talousoppimateriaalia voi hyödyntää lisämateriaalina talousopetuksen rinnalla. Tunnilla tulkitaan talousuutisia Taloustiedon opettamiseen ei ole koulutusta. Olen itse kiinnostunut talousasioista, ja antennit pitää itsellä olla maailmaan. Pitää seurata uutisia ja osata seuloa, mikä tekee uutisesta merkittävän. Tieto oppikirjoissa vanhentuu. Seiskat ja kasit eivät lue uutisia, kun eivät koe niitä itselleen merkittäväksi. Pitää rakentaa kitkapintaa ja keskustella, sanoo historian ja yhteiskuntaopin opettaja Matti Arola Merikosken koulusta Oulusta. Luokassa on 20 oppilasta, joista puolet Arolan mukaan osallistuu keskusteluun. Jokainen joutuu ainakin kerran viikossa vastaamaan, mikä on ollut kiinnostava uutinen. Näkökulmia ovat maailma, Suomi, Oulu ja talousasiat. Tiesin, että tämä ysien porukka on hyvä! Olen erittäin ylpeä siitä, että oppilaat pärjäsivät kovatasoisessa kisassa. Meidän mottomme täällä on, ettei yritetä parasta, vaan tehdään paras!, iloitsee Arola voitosta. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 85

MITÄ SANOVAT KOKENEET OPETTAJAT? OPETTAJALLE AIKA ON KRIITTINEN TEKIJÄ. VIDEOSTA PITÄÄ TIETÄÄ, MIHIN SE OPETUSSUUNNITELMASSA LIITTYY JA KAUANKO SE KESTÄÄ. 44 EK 2018 Tämä uusi Zaldo on erittäin hyvä, parempi kuin aiempi! Se on uudenaikainen, opetussuunnitelman mukainen ja harjoitteita voi tehdä kotona. Viimeksi kävimme läpi sitä, miksi Nordean pääkonttori tuli takaisin Suomeen. Päästimme puhumaan yhteisöveroista ja pankkitalletuksista. Kodin merkitys Arolan mukaan näkyy. Siksi tuon keskustelut luokkaan ja arkipäiväistän talousasioita. Meillä on kaksi tärkeää r:ää - rakkaus ja raha. Rahaa tarvitaan ensimmäiseksi näkkileivän ostamiseen. Puhumme myös sijoittamisesta ja säästämisestä. Yseille on koko lukukauden kestävä sijoituskisa, jota olen pyörittänyt 10 vuotta. Syksyllä jokainen ostaa yhden osakkeen. Neuvoa voi kysellä koulun pörssihailta, it-opettajalta, omilta vanhemmilta tai vaikka naapurin Veikolta. Vuosi seurataan yrityksiä ja toimialoja. Osakkeen voi myydä ja ostaa saadulla rahalla uuden. Keväällä lasketaan tulokset. Kasit seuraavat kiinnostuneina ja odottavat, että pääsevät itse seuraavana vuonna kisaan mukaan. Kirjaa ei ole paljon opiskeltu, kun se on niin paperinmakuista. Kauppalehteä ja Kalevaa me luemme. Ja matematiikan kanssa on yhteistyötä. Ysiluokalla kerrataan prosenttilaskut, jotta pärjäjään Zaldo-kisoissa. Tärkeintä on keskustelu silloin ajatellaan ja opitaan Karakallion koulu on myös kestomenestyjä Zaldo-kisoissa. Zaldo on opetuksen tukena. En minä sitä kilpailuna pidä, sanoo historian ja yhteiskuntaopin opettaja Riitta Mikkola Karakallion koulusta Espoosta. Meillä yhteiskuntaopin opetuksessa tärkeintä on keskustelu luokassa, koska silloin oppilaat myös ajattelevat ja oppivat. Mikkolaa huolestuttaa se, että enää nuoret eivät seuraa yleis-, talous- tai politiikan uutisia. Vain yksi oli tietoinen edellisen päivän lakkopäivästä, sillä useimmat nuoret seuraavat enää vain iltapäivälehtien uutisotsikoita. Vaikeinta on Mikkolan mielestä silloin, jos aihe ei oppilaita kiinnosta. Vaihtelu on luokkakohtaista. Riitta Mikkola sanoo, että opettajalle aika on kriittinen tekijä. Videosta pitää tietää, mihin se opetussuunnitelmassa liittyy ja kauanko se kestää. Helpointa opetukseen on sovittaa pieniä elementtejä, esim. videoita, jotka ovat maksimissaan kolme minuuttia. Lukuvuoden aikana voi Mikkolan mukaan tehdä yhden laajemman projektin, muuhun ei aika riitä. Meillä on keväällä yhteiskuntaopissa vaaliseuranta, jossa jokainen oppilas valitsee yhden ehdokkaan, jonka viestejä ja kampanjointia ja läpimenoa seuraa ja tekee siitä raportin. Tammikuussa osallistumme Yritys Hyvä -kilpailuun äidinkielen, englannin ja yhteiskuntatieteiden kanssa. Samoin yhteistyö yhteiskuntaopin ja matematiikan välillä on luonnikasta. Vaikka taloustaitojen opettaminen kotitalouden kanssa olisi kiinnostavaa, järjestely on hankala. Kotitaloutta opetetaan 7. luokalla, silloin opetan luokalle historiaa. Taloustiedosta oma oppiaine Taloustiedon opetus on kouluissa jäänyt liian vähälle huomiolle, mikä osaltaan heikentää nuorten kykyä selviytyä elämän arjesta. Talouden perusasioiden pitäisi tulla nuorille tu- 86 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

MITÄ SANOVAT KOKENEET OPETTAJAT? tuiksi jo peruskoulussa, toteaa Taloustiedon Opettajat ry:n puheenjohtaja Auli Ojala. Ojala ehdottaa, että taloustiedosta tehtäisiin oma aineensa terveystiedon tapaan. Kun kansanterveydestä oltiin riittävän huolissaan, pystyttiin suhteellisen nopeasti rakentamaan oma ainekokonaisuutena. Samaa toivon myös taloustiedolle. Voi todeta, että taloustiedon perusteiden hallinta on osa ihmisten selviytymisstrategiaa samaan tapaan kuin terveydenhoito auttaa keventämään sairaanhoidon kuluja. Yrityskylä on Auli Ojalan mukaan valtavan hieno toteutus, joka tarvitsisi heti jatkoa yläkoulun alaluokilla. Nyt nuoret saadaan innostumaan talousasioista Yrityskylässä 6. luokalla. Sitä innostusta pitäisi hyödyntää 7. ja 8. luokilla paljon paljon paremmin. Perustaidoille osaamistakuu Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmaisi huolensa suomalaisten osaamisesta. Julkaisuun Koulutustakuusta opintotakuu haastateltiin kuutta peruskoulun asiantuntijaa ottamaan kantaa mikä toimii ja mitä pitäisi tehdä toisin? Asiantuntijoina olivat Jouni Välijärvi, Minna Harmanen, Maarit Rossi, Markku Jahnukainen, Mia Gerdt ja Mikko-Jussi Laakso. Syrjäytymisen ehkäisy on tehokkainta ja vaikuttavinta opintien alussa. Oikealla hetkellä annettu yksilöllinen tuki estää ongelmien kasvamisen liian suuriksi. Erityisesti pitää kääntää katse niihin lapsiin ja nuoriin, joiden koulutien alku ja siirtyminen jatko-opintoihin tarvitsisi nykyistä enemmän tukea. 44 Peruskoulun tärkeä tehtävä on luoda jokaiselle oppilaalle hyvä perusta elinikäiseen oppimiseen. Sen pitää myös herättää nuori kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan. Koulutustakuusta onkin siirryttävä osaamistakuuseen. Jokaisella nuorella on oltava hyvä perustaidot, kun hän päättää peruskoulun. EK ehdottaa seuraavan hallituksen koulutuspolitiikan kärjeksi perustaitojen osaamistakuuta. 44 1. VAHVISTETAAN PERUSTAITOJA YKSILÖLLI- SELLÄ TUELLA. Perustaidot (luku- ja kirjoitustaito, matematiikka) luovat oppimisen ja opiskelun perustan. Ne ehkäisevät tehokkaasti syrjäytymistä. 2. OTETAAN KÄYTTÖÖN OPPIMISANALYTIIKKA. PISA-tulokset osoittavat, että heikkojen osaajien määrä on kasvanut Suomessa esimerkiksi lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden alueilla. Lisäksi huippuosaajia on varsin vähän, eikä luonnontieteiden opiskelu kiinnosta suomalaisnuoria. Lasten ja nuorten talousosaamista on tarpeen vahvistaa läpi koulutusjärjestelmän. Taloustaitojen oppiminen puolestaan edellyttää hyviä perustaitoja. Perustaitojen varmistamiseksi olisi otettava käyttöön oppimisanalytiikka. Se on opettajien ja oppimisen tuen työväline. Sen avulla on mahdollista tunnistaa oppimisvaikeudet ja kohdentaa tukitoimia oikea-aikaisesti. 3. KÄYNNISTETÄÄN YLÄKOULU-UUDISTUS. Osaamistakuu edellyttää henkilökohtaista oppimisen ohjausta ja yksilöllistä tukea. Suomessa on jo käytössä joustavan perusopetuksen toimintamalli, jota kautta osaamistakuun rahoitus voidaan kohdentaa. Koulu saa itse päättää, kuinka se organisoi opetuksen ja ohjauksen osaamistakuun varmistamiseksi. TALOUSTIEDON OPETUS ON KOULUISSA JÄÄNYT LIIAN VÄHÄLLE HUOMIOLLE, MIKÄ OSALTAAN HEIKENTÄÄ NUORTEN KYKYÄ SELVIYTYÄ ELÄMÄN ARJESTA. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 87

IIRO RAUTIAINEN PELEISSÄ JA TALOUDESSA ON PALJON SAMANLAISIA ELEMENTTEJÄ. MOLEMMISSA ON NIUKKUUTTA JA HALUTAAN KÄYTTÄÄ RESURSSEJA TEHOKKAASTI. PELIT OVAT LUPAAVA TAPA OPETTAA TALOUTTA. Professori Panu Kalmi, Vaasan yliopisto 88 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

Tutkittua tietoa Yrityskylistä, peleistä ja yrittäjyyteen innostamisesta VAASAN yliopistossa on professori Panu Kalmin johdolla tehty tutkimusta sekä Yrityskylien vaikuttavuudesta sekä siitä, kannattaako pelejä käyttää taloustiedon opetuksessa. Tutkimus osoittaa Yrityskylä Yläkoulun vaikuttavuuden Vaasan yliopiston toteuttaman tutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaisille suunnattu pelillistetty oppimisympäristö Yrityskylä parantaa nuorten taloustietämystä selkeästi. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa tutkittiin kolmen yläkoulun pelillisen ohjelman vaikutusta oppimiseen lukuvuoden 2017 2018 aikana. Tutkimuksen mukaan TATin koordinoiman Yrityskylä Yläkoulun oppimiskokonaisuuteen osallistuvien yhdeksäsluokkalaisten tietämys taloudesta lisääntyi selkeästi enemmän kuin sellaisilla nuorilla, jotka eivät osallistuneet oppimiskokonaisuuteen. 45 Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pelilliset ja toiminnalliset menetelmät toimivat hyvin talousasioiden opetuksessa. Aktivointi tekemisen kautta edesauttaa oppimista ja asioiden omaksumista, kommentoi tutkimushanketta johtanut Panu Kalmi. Kalmin mukaan näyttäisi siltä, että myös kiinnostus talousasioita kohtaan kasvaa pelillisessä ympäristössä. Tutkimus on jatkoa Kalmin vuonna 2015 toteuttamalle tutkimukselle, jonka mukaan myös kuudesluokkalaisille suunnattu Yrityskylä parantaa nuorten talousosaamista merkittävästi. Pelillistäminen tukee talousopetusta Kalmin tutkimustulosten mukaan opetuksessa on tärkeää nivoa pelit yhteen muun opetuksen kanssa. Yrityskylä Yläkoulu onkin oppimiskokonaisuus, joka koostuu oppitunneilla opetettavasta oppimateriaalista sekä Yrityskylä-vierailusta eli digitaalisesta pelistä ja sen ympärille rakennetusta fyysisestä oppimisympäristöstä. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin paljon myönteisiä kokemuksia pelillistämisestä sekä oppilaiden, että opettajien osalta. Pelaaminen tuo vaihtelua opetukseen, se motivoi oppilaita, syventää käsiteltävää asiaa sekä tuo käsitteitä tutuksi hauskalla tavalla. Talousopetus on laaja kokonaisuus, jossa pelaaminen on yksi hyvä lisäpalikka. TAT julkaisi marraskuun alussa yhdessä Nordean ja Pörssisäätiön kanssa kehitetyn Taloussankari-mobiilipelin, jota voi myös käyttää talousopetuksen tukena yläkouluissa. 45 TAT 2018 tiedote MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 89

TUTKITTUA TIETOA Tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisten tietämys talousasioista parani oppimisjakson aikana keskimäärin noin 17 prosenttia. 46 Vaasan yliopisto 2016 Kannustavaa vuorovaikutusta Yrityskylä Yläkoulun peli ja sen ympärille rakennettu fyysinen oppimisympäristö ohjaavat yhdeksäsluokkalaisia jatkuvaan keskinäiseen vuorovaikutukseen. Oppilaat harjoittelevat erilaisia vuorovaikutustilanteita esimerkiksi pankin lainaneuvotteluissa ja myyntitilanteissa asiakkaiden kanssa. Lisäksi pelissä onnistuminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua oman tiimin kanssa. Digitaalinen peli ja aidot kohtaamiset täydentävät toisiaan erinomaisesti, mikä näkyy tutkimuksen lisäksi myös Yrityskylän vuosittain keräämissä oppilaiden ja opettajien palautteissa. Yrityskylä avaa talouden käsitteitä Yrityskylä parantaa merkittävästi koululaisten talousosaamista, kertoi Vaasan yliopiston tutkimus vuodelta 2016, jonka toteutettiin Suomen Akatemian rahoituksella. 46 Panu Kalmin mukaan tulokset osoittivat, että talousasioita voi opettaa menestyksellisesti jo alakoululaisille. Talousasiat pitää pystyä esittämään käytännönläheiselle ja elämänmakuisella tavalla, jotta niiden hallinnasta tulee myöhemmin luonteva osa arkista elämää. Yrityskylässä nuori oppii työelämästä, taloudesta ja yrittäjyydestä. Tietoja ja taitoja kartutetaan aluksi koulussa kymmenen oppitunnin verran. Kokonaisuus huipentuu vierailuun talouden toimintaa simuloivassa oppimisympäristössä, jossa oppilaat viettävät koulupäivän. Jokainen oppilas työskentelee ammatissa, saa palkkaa, oppii maksamaan laskuja ja kuluttamaan vastuullisesti. Alakoululaisten motivoiminen talousoppimiseen on tärkeää, sillä tuossa iässä ei ole ehditty myöskään omaksua huonoja taloudenhallinnan käytäntöjä. Peruskoulussa kyetään tavoittamaan vielä koko ikäluokka, Kalmi korostaa. Tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisten tietämys talousasioista parani oppimisjakson aikana keskimäärin noin 17 prosenttia. Tulos saatiin vertailemalla koululaisten tietotasoa ennen osallistumista ja sen jälkeen. Tietämys lisääntyi eniten korosta, yrityksen voitosta ja kilpailun vaikutuksesta hinnoitteluun. Tutkimuksessa ei havaittu sukupuolieroja. Yrityskylä lisäsi tutkimuksen mukaan myös kiinnostusta säästämiseen ja sitä kautta säästämisaktiivisuutta. Lasten mielestä he oppivat oman talouden hoitamisen ja työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja. Vaasan yliopisto keräsi tutkimusaineiston 46 koulusta Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Seinäjoella lukuvuoden 2014 2015 aikana. Sekä alku- että loppukyselyyn vastasi noin 900 oppilasta. Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu Yrityskylä toimii valtakunnallisesti kahdeksalla alueella, tavoittaa noin 70 000 oppilasta vuodessa ja perustuu suomalaiseen opetussuunnitelmaan. Pelit ovat hyvä tapa opettaa taloutta Pelejä on kovasti parjattu, mutta väitän, että niiden avulla voi oppia hauskasti ja tehokkaasti myös monien tylsinä pitämiä aiheita, kuten vaikkapa taloutta, kommentoi 2016 Vaasan yliopiston viestinnän yliopisto-opettaja, pelitutkija Olli Raatikainen. Raatikainen ja Kalmi tutkivat sitä, miten taloutta voitaisiin opettaa paremmin ja millaisia vaikutuksia pelillisellä opetuksella olisi talouden hallintaan ja sitä kautta myös yhteiskuntaan kuten vaikkapa nuorten ylivelkaantumiseen. Peleissä ja taloudessa on paljon samanlaisia elementtejä. Molemmissa on niukkuutta ja halutaan käyttää resursseja tehokkaasti. Pelit ovat lupaava tapa opettaa taloutta, Kalmi sanoo. 90 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

TUTKITTUA TIETOA Millaisten pelien kautta taloutta voisi sitten oppia? Tietokone-, konsoli- tai mobiilipelit eivät ole suinkaan ainut vaihtoehto. Kalmi kertoo tutkivansa hyvin erityyppisiä pelejä talousopetuksessa: esimerkiksi 6.- ja 9.-luokkalaisille suunnattua pedagogista Yrityskylä-roolipeliä, Koulutuskeskus Sedun kehittämää, monia pelejä sisältävää OmaOnni-oppimisympäristöä ja MoneyFlowChallenge-mobiilipeliä. Talouden opetukseen voi käyttää hyvin monenlaisia pelejä, sanoo Kalmi ja mainitsee esimerkkinä koululaisten supersuosikin eli rakentelu- ja selviytymispeli Minecraftin, jota käytetään talouden opettamiseen. Monipuoliset opetusmenetelmät edistävät yrittäjyyttä Arviointi ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen yrittäjyys ja innovaatiotoiminnasta julkaistiin joulukuun 2018 alussa. Yrtti-arvioinnin keskiössä on yrittäjyysopinnot, yrittäjyyttä tukeva toimintakulttuuri ja opiskelijoiden yrittäjyyden oppimisen kokemus. Arviointi toteutettiin moninäkökulmaisesti useita erilaisia aineistoja hyödyntäen. Arvioinnin toteuttaja oli Kansallinen koulutuksen arviointineuvosto Karvi. Arviointiin osallistuivat ammatilliset nuoret (yli 10 000 vastaajaa) ja korkea-asteen opiskelijat (2 600 vastaajaa). Näiden lisäksi tehtiin noin 300 syvähaastattelua. Tulokset (Karvi, 2018) 1. KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMINEN. Yrittäjyyden edistämisessä keskeistä on yrittäjyysopinnoista kiinnostuneiden opiskelijoiden tunnistaminen. Vaikka eri koulutusorganisaatioissa järjestettiin yrittäjyysopintoja, opiskelijat eivät välttämättä olleet niistä tietoisia tai heidän ei oletettu valitsevan niitä. 2. YRITTÄJYYTTÄ OPITAAN MONIPUOLISILLA OPE- TUSMENETELMILLÄ. Opiskelijat pitivät monipuolisia opetusmenetelmiä, yritysyhteistyötä, yrittäjyystarinoiden kuulemista ja autenttisia yrittäjyyskokemuksia parhaina tapoina oppia yrittäjyyttä. Verkko-opintoina toteutettuihin yrittäjyysopintoihin opiskelijat suhtautuivat kriittisesti. Teoreettisten yrittäjyysopintojen kohdalla ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden näkemykset erosivat: ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokivat teoreettiset opinnot hyvänä tapana oppia yrittäjyyttä, kun taas korkeakouluopiskelijat kertoivat, että teoreettiset opinnot eivät riitä yrittäjyysopintojen ainoana toteutusmuotona. 3. YRITTÄJYYTEEN SUHTAUDUTAAN MYÖNTEI- SESTI. Opiskelijoiden mukaan henkilökunta suhtautui yrittäjyyteen myönteisesti. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri lisäsi opiskelijoiden kokemusta yrittäjyyden oppimisesta. 4. YRITTÄJYYSTOIMINNASTA TIEDOTTAMISESSA PUUTTEITA. Koulutusorganisaatioissa oli puutteita yrittäjyysopinnoista ja yrittäjyyteen liittyvistä tilaisuuksista tiedottamisessa. Tieto siitä, miten koulutusorganisaatiot tukivat yrittäjäksi ryhtyvää opiskelijaa, ei tavoittanut opiskelijoita helposti. 5. YRITYSYHTEISTYÖLLE SELKEÄT RAKENTEET. Koulutusorganisaatioissa oli toimivia yritysyhteistyön malleja. Parhaimmillaan yritysyhteistyö oli suunnitelmallista ja kaikkia osapuolia hyödyttävää, sillä oli strategiset tavoitteet, siitä kerättiin palautetta ja sen toteutumista voitiin seurata. Toisaalta yritysyhteistyö saattoi rakentua vain opettajien tai muun henkilöstön henkilökohtaisten verkostojen varaan, jolloin yhteistyön jatkuvuutta oli vaikea taata. PELEJÄ ON KOVASTI PARJATTU, MUTTA VÄITÄN, ETTÄ NIIDEN AVULLA VOI OPPIA HAUSKASTI JA TEHOKKAASTI MYÖS MONIEN TYLSINÄ PITÄMIÄ AIHEITA, KUTEN VAIKKAPA TALOUTTA Vaasan yliopiston viestinnän yliopisto-opettaja, pelitutkija Olli Raatikainen. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 91

RAPORTIN KESKEISET HAVAINNOT JA SUOSITUKSET ON TÄRKEÄÄ ENSIN LUODA LAPSILLE JA NUORILLE USKO PAREMPAAN HUOMISEEN JA SEN JÄLKEEN OSOITTAA KEINOT SEN SAAVUTTAMISEEN, MUKAAN LUKIEN TALOUDENHALLINNAN VÄLINEET. Professori Panu Kalmi, Vaasan yliopisto. Raportin keskeiset havainnot ja suositukset nuorten talousosaamisen kehittämiseksi Tiivistelmä keskeisistä havainnoista 1. SYYTÄ OLLA HUOLISSAAN? Suomessa on talousongelmaisia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Maksuhäiriömerkintä on liki joka kymmenennellä kansalaisella. Vaikka yli varojen elämistä tapahtuu kaikissa tulo- ja sosiaaliluokissa, riski velkaantumiseen on suurempi nuorilla, pienituloisilla ja vähemmän koulutetuilla. Velkakierteeseen ajautuneiden nuorten kohdalla kyse on osaltaan tiedon puutteesta, mutta osaltaan kyse on myös kärsimättömyydestä, sosiaalisesta paineesta ja hälläväliä-asenteesta ongelmien kasautuessa. Rahasta puhuminen kotona ja koulussa tuovat rahan arkeen. Puhuminen ei lisää rahan määrää, mutta se lisää ymmärrystä sen käytössä. Se myös helpottaa avun hakemista mahdollisissa rahaongelmissa. 2. TÄMÄN PÄIVÄN JA HUOMISEN TALOUSOSAAMISTARPEET Raha on muuttunut näkymättömäksi. Pankkija luottokortit, lähimaksut, e-laskut ja erilaiset maksusovellukset pitävät huolen siitä, ettemme enää näe rahaa. Uuden edessä tarvitsemme uudenlaista tietoa ja taitoa taloudesta. Talousosaaminen onkin luku- ja kirjoitustaitoon verrattava taito, jota ilman elämässä ei pärjää. Siksi jokaisella nuorella on oikeus ja velvollisuuskin miettiä talouteen liittyviä asioita. 2020-luvulla yhä tärkeämmäksi arvoksi nousee vastuullisuus. Se on sitä kuluttamisessa kuin myös taloudellisessa käyttäytymisessä. On vastuullista ymmärtää omien valintojen seuraukset myös huomista pitemmälle. Lapsiin kohdistuu yhä varhemmin mainontaa ja markkinointia. Talouden aakkosia tulisikin tarjota jo esikoulussa ja peruskoulun ensimmäisillä luokilla. 3. OPETTAJIEN TALOUSOSAAMISEN TUTKIMUS Opettajat nostavat taloustaitojen hallinnan ja taloustaitoihin innostamisen tärkeäksi tehtäväksi suomalaiselle koululle. 94 % opettajista pitää taloustaitojen opettamista tärkeänä. Eri opettajaryhmillä on erilaiset valmiudet opettaa taloutta: Neljä viidestä tutkimukseen vastanneesta opettajasta kertoo talousosaamisensa perustuvan omaan aktiivisuuteen ja perehtyneisyyteen, ei ammatilliseen perus- tai täydennyskoulutukseen. 92 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

RAPORTIN KESKEISET HAVAINNOT JA SUOSITUKSET Yli puolet opettajista haluaisi parantaa omaa talousosaamistaan ja osallistua talousosaamista vahvistavaan täydennyskoulutukseen jo tämän lukukauden aikana. Kolmannes tutkimukseen osallistuneista ilmaisi kiinnostuksensa tulla mukaan talousopetuksen kehittämisen verkostoon, ja yli puolet halusi saada asiasta lisää tietoa. Luokanopettajakoulutuksessa kaksi opiskelijaa kolmesta halusi osallistua omaa talousosaamista syventävään opetukseen opintojen aikana. Koulussa talousosaamisen opettaminen on perinteisesti kuulunut yhteiskuntaopin opettajille. Uudistuneiden opetussuunnitelmien myötä taloutta opettavat nyt myös muutkin opettajaryhmät. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien näkemykset talousopetuksesta eroavatkin hieman muiden opettajien näkemyksistä. He ovat hieman vähemmän huolissaan nuorten heikosta talousosaamisesta kuin opettajat keskimäärin (59 % vrt. 64 %). He uskovat hieman muita opettajia vahvemmin, että opettaja pystyy vaikuttamaan oppilaan talousosaamiseen (83 % vrt. 78 %). Talousosaamisensa historian ja yhteiskuntaopin opettajat kokevat vahvempana kuin muut opettajat. Yhdeksän kymmenestä kokee, että heidän talousosaamisensa on yhteneväinen kouluasteen opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa (89 % vrt. 72 %). Heillä on riittävät perustiedot opettaa taloutta (91 % vrt. 71 %). 4. TALOUSOSAAMINEN OPETUS- SUUNNITELMISSA JA OPPIKIRJOISSA Uudistuneissa opetussuunnitelmissa talousosaamisen painoarvo on kasvanut. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa on määritelty seitsemän kaikki oppiaineet ja vuosiluokat läpäisevää laaja-alaisen osaamisen aluetta. Kolmessa näistä on mukana myös talousosaamista. Perusopetuksessa oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Lukio-opetuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden tahtoa ja taitoa toimia aktiivisina kansalaisina sekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden tuntemustaan. Ammatillisissa perustutkinnoissa kaikille opiskelijoille on yhteisenä tutkinnon osana yhteiskunta- ja työelämäosaaminen, mikä pitää sisällään opiskelijan oman talouden suunnittelua ja siihen liittyvien riskien arviointia. Uudistuneet opetussuunnitelmat sekä uudistunut oppimateriaali antavat hyvät edellytykset taloustiedon opetukselle ja sen kehittämiselle. Taloustiedon opetuksessa tuleekin huolehtia siitä, että kokonaisuudesta rakentuu nuorelle selkeä talousosaamisen polku. Kun taloustiedon opetus on sisällytetty mukaan eri oppiaineisiin, riski on sen jääminen irrallisiksi sirpaleiksi. Yhtenäisen talousosaamisen koulupolun rakentaminen vaatii tiivistä yhteistyötä eri oppiaineiden välille. 5. ESIMERKKEJÄ TALOUSOPETUKSEN TUEKSI Suomessa on lukuisa määrä tahoja, jotka tuottavat talousopetusta täydentävää materiaalia ja verkko on hyvä kanava materiaalin välittämiseen ja jakamiseen. Opettajalle aika on kriittinen tekijä. Talousopetusta tukeva materiaali on hajallaan ja sisältöä kuvaavat tiedot satunnaisia. Aineistojen käyttöä edistäisi, jos sisältö olisi kuvattu selkeästi ja se löytyisi yhdestä paikasta. Opetuksen suunnittelussa koulutustason mukainen luokittelu palvelee opettajia paremmin kuin pelkkä aiheen mukainen luokittelu. 6. MITÄ SANOVAT KOKENEET OPETTAJAT? Kuinka tehdä taloudesta kiinnostava ja jokaista koskettava aihe? Kokenut opettaja tuo keskustelut luokkaan ja arkipäiväistää kulloisenkin teeman. Kun oppilaat saadaan keskustelemaan arkipäivän talousasioista, he oppivat myös soveltamaan tietoa omassa elämässään. Pitkäjänteisyys talousasioiden opettamisessa on tärkeää. Sen myötä ymmärrys syvenee. Hyviä keinoja opetuksessa ovat myös valtakunnalliset kisat, yhteisprojektit tai erilaiset sijoituskisat. Kun opettaja itse on kiinnostunut talousasioista ja seuraa talouden, yhteiskunnan ja po- Suomenkin kannattaa strategian luontia harkita, mutta sen luomisesta ei saisi tulla itsetarkoitus, lopputulos ratkaisee. Olennainen osa talousosaamisen edistämistä on tavoitteiden asettaminen. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki, valtiovarainministeriö. MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 93

RAPORTIN KESKEISET HAVAINNOT JA SUOSITUKSET Talousosaamisen koulupolku opetussuunnitelmissa ESIOPETUS Osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. PERUSOPETUS Peruskoulu vahvistaa lasten ja nuorten omaaloitteisuutta, oman talouden ja elämän hallinnan taitoja sekä kestävää kulutuskäyttäytymistä. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot & Työelämätaidot ja yrittäjyys. LUKIO-OPETUS Lukion tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden tahtoa ja taitoa toimia aktiivisina kansalaisina sekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden tuntemustaan. AMMATILLINEN KOULUTUS Tavoitteena antaa valmiuksia toimimiseen itsenäisenä ammatin harjoittajana että yrittäjänä sekä tukea opiskelijan kehitystä hyväksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. T Y Ö E L Ä M Ä Varhaiskasvatus 1. 6. luokka 7. 9. luokka Lukio & ammatillinen koulutus litiikan kenttää aktiivisesti, hänellä on parhaat mahdollisuudet myös saada oppilaat innostumaan taloudesta. Valtakunnallisissa Zaldo-kisoissa parhaiten menestyvien koulujen listalla on usein samoja kouluja. Niiden taustalla on usein myös samoja opettajia. He tietävät, miten tehdä taloudesta kiinnostavaa. 7. TUTKITTUA TIETOA YRITYSKYLISTÄ, PELEISTÄ JA YRITTÄJYYTEEN INNOSTAMISESTA Tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisten tietämys talousasioista parani Yrityskylä-oppimisjakson aikana keskimäärin 17 %. Tulos saatiin vertailemalla koululaisten tietotasoa ennen osallistumista ja sen jälkeen. Lasten mielestä he oppivat oman talouden hoitamisen ja työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja. Uusi tutkimus todistaa myös, että pelien kautta taloutta voi oppia hauskasti ja tehokkaasti. Peleissä ja taloudessa on paljon samanlaisia elementtejä. Molemmissa on niukkuutta ja halutaan käyttää resursseja tehokkaasti. Yrittäjyyteen kannustavalla toimintakulttuurilla on myönteinen vaikutus opiskelijoille aloittaa yritystoiminta tai osallistua yritystoiminta. Parhaiten opiskelijat kokivat oppivansa silloin, kun käytössä oli useita eri opetusmenetelmiä. Suositukset nuorten talousosaamisen kehittämiseksi 1. Suomeen tarvitaan kansallinen talousosaamisen strategia. 2. Nuoret mukaan pöytiin, joissa puhutaan rahasta, taloudesta ja tulevaisuudesta. 3. Taloustaitojen opettaminen on kodin ja koulun yhteinen asia. 4. Opettajille tulee tarjota riittävä koulutus ja työkalut opettaa taloutta. 5. Erityishuomio kriittisiin vuosiin. 6. Nuorten maksuhäiriöt kuriin. 1. Suomeen tarvitaan kansallinen talousosaamisen strategia Kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteena on nostaa Suomi toiselta sijalta maailman kärkeen talouslukutaidossa. Tämän lisäksi tarvitaan ohjelma, joka tekee Suomesta maan, jossa on maailman pienin köyhtymis- ja syrjäytymisriski. Nyt olemme sijalla neljä. OECD on luonut yleisperiaatteet talousosaamisen kansalliselle strategialle, jotka G20-maat ovat hyväksyneet. Tämän pohjalta useat kymmenet maat ovat luoneet oman talousosaamisen strategiansa. 94 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

RAPORTIN KESKEISET HAVAINNOT JA SUOSITUKSET Suomessa on hyviä toimijoita, mm. taloudenhallinnan neuvottelukunta, mutta toiminta on sirpaleista ja ohjeistuksia antavaa. Nyt tarvitaan kansallisen talousosaamisen strategia ja vaikuttava toimintaa koordinoiva taho sekä riittävät resurssit. TAT on valmis ottamaan vastuuta nuorten ja opettajien talousosaamisen nostamisesta. Suomessa 28 % nuorista eli vuonna 2016 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Näiden riskien pienentäminen ja talousosaamisen kehittäminen rakentavat Suomelle myös parempaa tulevaisuutta. 2. Nuoret mukaan pöytiin, joissa puhutaan rahasta, taloudesta ja tulevaisuudesta Varmistetaan, että nuoret ovat tasa-arvoisesti keskustelemassa, kertomassa näkemyksiään ja vaikuttamassa aina, kun taloudesta puhutaan ja päätetään eri areenoilla. Nuoret ovat tulevaisuus, ja siksi nuorilla on oikeus ja velvollisuuskin miettiä talouteen ja tulevaisuuteen liittyviä asioita ja olla mukana niitä toteuttamassa. Kuullaan ja ymmärretään nuorten viestit siitä, että kolme neljästä haluaa parantaa omaa talousosaamistaan koulu on se paikka, jossa taloustaitoja halutaan oppia vain joka viidennen mielestä koulu tarjoaa tällä hetkellä riittävät talousosaamisen valmiudet. 3. Taloustaitojen opettaminen on kodin ja koulun yhteinen asia Taloustaitojen opettaminen alkaa varhaislapsuudesta ja jatkuu aikuisuuteen. Se on kodin ja koulun yhteinen asia, jossa koulun tehtävä on varmistaa, että jokainen nuori saa talouden perustaidot. Uudistuneet opetussuunnitelmat antavat taloustaitojen opettamiselle hyvät lähtökohdat. 4. Opettajille tulee tarjota riittävä koulutus ja työkalut opettaa taloutta Eri opettajaryhmillä on erilaiset valmiudet opettaa taloutta. Opettajankoulutuksen tulee tarjota riittävät talousosaamisen perustaidot niissä aineissa, joissa talousaineet sisältyvät opetussuunnitelmaan. Taloutta opettaville opettajille tulee tarjota mahdollisuus ylläpitää ja täydentää omaa talousosaamistaan sekä osallistua talousosaamista vahvistavaan täydennyskoulutukseen. Talousopetusta tukemaan opettajille tulee tarjota myös työkalut. Opettajien toiveissa tärkeimmäksi nousivat heti käyttövalmis materiaali, ajankohtainen taloustieto sekä eri luokkaasteille tarkoitetut digitaaliset aineistot. 5. Erityishuomio kriittisiin vuosiin Talousopetuksessa olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota koulutuksen nivelvaiheisiin eli peruskoulun alkuun sekä siirtymiseen toisen asteen opintoihin. Lapsen siirtyminen esiopetuksen ja koulun piiriin Lapsiin kohdistuu yhä varhemmin mainontaa ja markkinointia. Talousopetuksen aloitusta olisi syytä varhentaa nykyisestä 4. vuosiluokasta. Myös asenteet syntyvät varhain. Esi- ja alakoululaisten motivoiminen taloustaitojen oppimiseen on tärkeää, sillä tuolloin voitaisiin edistää ja tukea hyviä käytäntöjä. Nuorten siirtyminen toisen asteen oppilaitoksiin Nuoren kannalta kriittisiä vaiheita ovat itsenäistyminen ja sitä seuraavat vuodet. Viemällä taloustaitojen opetus toisen asteen oppilaitoksiin sekä muihin nuorille suunnattuihin palveluihin, kuten työpajoille ja starttivalmennukseen, nuoret voidaan tavoittaa oikea-aikaisesti ja mahdollisesti myös ennaltaehkäisevästi. 6. Nuorten maksuhäiriöt kuriin Kansalaisten talousosaamisen kehittämisen rinnalla tarvitsemme reiluja pelisääntöjä ja sääntelyä rahatuotteiden markkinointiin ja saatavuuteen sekä yhteistä tahtoa, jolla tilanne pysyy hallinnassa niin yksilön, kotitalouksien kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Estetään nuorta pilaamasta elämänsä ennen kuin se on kunnolla edes alkanut! MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 95

Lähteet EK (2018) Koulutustakuusta osaamistakuuseen. Ajatuksia perusopetuksen uudistamisesta. Kuusi asiantuntijaa kuusi näkökulmaa tulevaisuuden peruskouluun. ek.fi/wp-content/uploads/ek_koulutustakuusta_osaamistakuu_final_3.12.2018_ net.pdf Finanssiala (2018) Ei yritetä parasta, vaan tehdään paras! asenne kantoi talouskisaan Brysseliin www.finanssiala.fi/uutismajakka/sivut/ Asenne_vei_Brysseliin_EMQ.aspx HS 24.5.2018 Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- ja syrjäytymisriskin alla Silti vain kolmessa Euroopan maassa tilanne parempi www.hs.fi/talous/art-2000005692627.html HS 16.7.2018: Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on huolissaan maksuhäiriöistä ja vakuudettomista kulutusluotoista. Tarvitaan lisää valistusta www.hs.fi/talous/art-2000005756988.html HS 2.8.2018 Talousosaaminen parantaa nuoren itsetuntoa www.hs.fi/paivanlehti/02082018/art- 2000005776150.html HS 12.8.2018 Niklas nosti 2000 euron pikavipin, hyppäsi bussiin ja pelasi rahat työmatkalla. Unelmien toimiala takoo satumaisia tuottoja, mutta jättää jälkeensä rumia tarinoita www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005787350. html HS 14.8.2018 Nuorten taloustaidot kasvavat myös harrastuksissa 2000005789836.html HS 26.8.2018 Moni aikuistuva nuori tyrii luottotietonsa 2000005803496.html HS 6.10.2018 Pääkirjoitus. Häpeä voi estää hakemasta velka-apua ajoissa, joten ongelmien ehkäisyyn tarvitaan lainsäädäntöä ja asenteiden muutosta www.hs.fi/paivanlehti/14082018/art- www.hs.fi/paivanlehti/26082018/art- www.hs.fi/paakirjoitukset/art- 2000005854337.html Kalmi Panu & Ruuskanen Olli-Pekka (2016) Suomalaiset pärjäävät taloudellisessa tietämyksessä ja käyttäytymisessä hyvin suhteessa muihin maihin. Kalmi Panu (2017) Vaasan Yliopisto, asiantuntijablogi 6.9.2017. Nuorten taloudenhallinta kuviteltavissa olevissa maailmoissa www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/03/kalmi_ruuskanen.pdf www.univaasa.fi/fi/blogs/expert/taloudesta/nuoretjaraha/ Kalmi Panu (2018) Vaasan Yliopisto, asiantuntijablogi 27.8.2018. Puolustuspuhe talouskasvatukselle. www.univaasa.fi/fi/blogs/expert/taloudesta/puolustuspuhe_talouskasvatukselle/ Karvi. Yrtti-hanke. 2018. Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. karvi.fi/event/yrittajyys-ja-innovaatiotoi- minta-amatillisesssa-koulutuksessa-ja-kor- keakouluissa-yrtti-hanke Karvi (2018) Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmä. Yrittämään oppii yrittämällä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa -arviointi. karvi.fi/publication/yrittamaan-oppii-yrittamalla-tiivistelma/ Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531 Nuoret ja velka akatemiahankkeen tutkimuskoosteita 2017 lauda.ulapland.fi/handle/10024/62781 Opetushallitus. Ammatillinen koulutus Majamaa Karoliina, Rantala Kati, Sarasoja Laura (2017) Viime vuosien muutokset vakavissa velkaongelmissa. Analyysi velkomustuomioista. Yhteiskuntapolitiikka. http://www.julkari.fi/handle/10024/135270 www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus Opetushallitus. Perusopetus. Opetussuunnitelman ydinasiat. www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/opetussuunnitelma_ja_tuntijako/ perusopetus_nyt 96 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

Opetushallitus (2014) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. www.oph.fi/download/163777_perus- opetuksen_opetussuunnitelman_perus- teet_2014.pdf Opetushallitus (2015) Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. www.oph.fi/download/172124_lukion_ opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf Opetushallitus (2016) Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet 2016 http://www.oph.fi/download/179349_ Opetushallitus (2018) Ammatillinen. Uudistuvat tutkintojen perusteet 2018. Opintopolku. Ammatillinen koulutus. eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf www.oph.fi/reformintuki/tutkinnot/uudistuvat_tutkintojen_perusteet kooste/ammatillinenkoulutus?hakutyyppi=perusteet Suomen Asiakastieto. Tiedote 8.1.2018. Kuluttajien maksuhäiriöt jälleen selvässä kasvussa. www.asiakastieto.fi/web/fi/asiakastieto- media/uutiset/kuluttajien-maksuhairiot-jal- leen-selvassa-kasvussa.html Suomen Asiakastieto. Tiedote 11.10.2018. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä jo yli 380 000 myös asuntolainoja jää maksamatta. www.asiakastieto.fi/web/fi/asiakastieto- media/maksuhairioisten-henkiloiden-maa- ra-jo-yli-380-000-myos-asuntolainoja-jaa- maksamatta.html Suomen Pankki (2018) Talouslukutaito 2020-luvulla. Suomen Pankin maksuneuvoston e-kirjanen. www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/ raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/ suomen-pankki-katalystina-maksuneuvos- to/maksuneuvoston_e-kirjanen_2018_ta- louslukutaito_2020-luvulla.pdf Takuusäätiö. Tiedote 3.10.2018. Takuusäätiön neuvonta ennätysruuhkainen velallisten ahdinko syvenee. www.takuusaatio.fi/takuusaation-neuvon- ta-ennatysruuhkainen-velallisten-ahdin- ko-syvenee Taloustaitohanke. Sivusto on pankkien yhteisen taloustaitohankkeen vapaaehtoisille ja nuorten ryhmänohjaajille. taloustaitohanke.yhdistysavain.fi/ TAT (2018) Nuorten talousosaaminen -tutkimus. Tutkimuksen toteutti T-Media Oy. www.tat.fi/materiaalipankki/nuorten-talousosaaminen-tutkimus/ TAT (2019) Opettajien talousosaaminen -tutkimus. Tutkimuksen toteutti T-Media Oy. Thurén Julia (2018) Kaikki rahasta. Gummerus Kustannus Oy. Tilastokeskus. Tiedote 24.5.2018. 118 miljoonaa EU-kansalaista on köyhyystai syrjäytymisriskissä http://www.stat.fi/til/tjt/2016/04/ tjt_2016_04_2018-05-24_tie_001_fi.html Vaasan yliopisto. Tiedote 10.5.2016. Taloustaitojen opettaminen tärkeää jo alakoulussa pelillisestä oppimisesta hyviä tuloksia www.univaasa.fi/fi/news/yrityskyla/ Vaasan yliopisto. Tiedote 3.4.2018. Pelaaminen ei viekään turmioon vaan tekee talousguruksi, 3.4.2018 TAT. Tiedote 28.11.2018. Tuore tutkimus osoittaa Yrityskylä Yläkoulun vaikuttavuuden www.tat.fi/tuore-tutkimus-osoittaa-yrityskyla-ylakoulun-vaikuttavuuden/ tat.fi/materiaalipankki/opettajien-talousosaaminen-tutkimus www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tut- kimus/pelaaminen-ei-viekaan-turmioon- vaan-tekee-talousguruksi.html MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 97

Henkilöt, joita raporttiin on siteerattu: Arola Matti, historian ja yhteiskuntatiedon opettaja, Merikosken koulu Oulu, 85, 86 Forsman Pauliina, aluepäällikkö, Yrityskylä, TAT, 19 Huttunen Tytti, viestintäkoordinaattori, Yrityskylä, TAT, 19 Kaihari Kristina, opetusneuvos, Opetushallitus, 19, 22, 52 Kivisaari Esko, varatoimitusjohtaja, Finanssiala, 18 Kujanpää Ville, kehittämissuunnittelija, Mun talous -toiminta, Suomen Setlementtiliitto, 14 Kuusela Pirjo K., yhteiskuntavastuujohtaja, Nordea, 17 Lindberg Essi, Mun talous -projektikoordinaattori, Nuorisosäätiö, 14 Mikkonen Henna, ekonomisti, OP Ryhmä, 12, 20, 21, 22 Ojala Auli, puheenjohtaja, Taloustiedon Opettajat ry, 84, 87 Pantzar Juha A, toimitusjohtaja, Takuusäätiö, 8, 9, 10, 11, 12, 14, 15, 17, 21, 22 Peltonen Timo, toimistopäällikkö, Finanssivalvonta, 20, 21, 50 Pihlajamäki Päivi, aluekoordinaattori, Yrityskylä, TAT, 19 Raatikainen Olli, pelitutkija, Vaasan yliopiston viestinnän yliopisto-opettaja, 90, 91 Raijas Anu, tutkimuspäällikkö, Kuluttajavirasto, 18, 21, 23 Ruuskanen Olli-Pekka, tutkimusjohtaja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, 12 Kallonen Tarja, johtava asiantuntija, Finanssiala, 85 Kalmi Panu, taloustieteen professori, Vaasan yliopisto, 12, 13, 88, 89, 90 Lounasmeri Sari, toimitusjohtaja, Pörssisäätiö, 18 Mikkola Riitta, historian, yhteiskuntatiedon ja venäjän opettaja, Karakallion koulu Espoo, 86 Piha Eeva, projektipäällikkö, Taloustaitohanke, Helsingin Diakonissalaitos, 10, 11, 21, 22 Thurén Julia, kirjailija, toimittaja, 14, 17 Opettajien ja opettajakouluttajien talousosaamisen ohjausryhmä: Tenhunen- Ruotsalainen Liisa, Talous ja nuoret TAT, puheenjohtaja Bálint Minna, Opetushallitus Kaihari Kristina, Opetushallitus Kalmi Panu, Vaasan yliopisto Koistinen Kaisa, Yrityskylä, TAT Kupila Pauliina, Opettajankoulutusfoorumi Laakso Tuomo, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lavonen Jari, Opettajankoulutusfoorumi Mahlamäki-Kultanen Seija, Opettajankoulutusfoorumi Mikkola Armi, Opettajankoulutusfoorumi Nurmi Armi, Suomen opinto-ohjaajat Ruhanen Kirsi, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL Snellman Heli, Suomen Pankki Turpeinen Juha-Matti, Oulun yliopisto ja Suomen harjoittelukoulut Törnroos Eva-Stina, Suomen Luokanopettajat Vahtivuori-Hänninen Sanna, Opettajankoulutusfoorumi Vanhala Minna, Kotitalousopettajien Liitto KTAOL Vehmassalo Aleksi, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Väisänen Kari, Talous ja nuoret TAT Välimäki Jasmin, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL 98 MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT

DORA DALILLA MUN ELÄMÄ, MUN RAHAT 99

Talousasiat ovat nuorten mielestä kiinnostavia, ja heillä on halua talousosaamisen parantamiseen. Nuorten mielestä koulu on paikka, jossa taloutta pitäisi opettaa. Mitä mieltä opettajat ovat? Minkälaisena he kokevat taloustaitonsa? Minkälaista tukea tai tietoa opettajat tarvitsisivat taloustiedon opettamista varten? Ovatko opettajat huolissaan nuorten heikosta talousosaamisesta? Tämä kädessäsi oleva Mun elämä, mun rahat opettajien talousosaamisen tutkimus ja raportti antaa vastauksen näihin kysymyksiin. Se antaa myös suosituksia talousosaamisen kehittämiseen Suomessa.