Degerby KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014
Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy 31.12.2014. Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. Paikalla olivat: Gun-May Kata, yrittäjä kangasliike Kataska, torimyyjä (pehmolelut) Senja Martikainen, yrittäjä, ateljee-ompelimo Degerbyssä Terese Norrvik, yrittäjä, Nappitiikerit-liike Cecilia Montén, Fiskars Forumin kokouspäällikkö Maria Lindén, Siuntio, Porkkalan opas, monessa mukana alueen matkailuun liittyen, miehellä Degerbyssä tila ja vuokramökki Maira Lindeberg, Tiibetin-buddhalaisen retriitin ja meditointikeskuksen pitäjä Robert Lemström, teräsalan yrittäjä, koulutusta matkailualalla, Inkoon kunnanhallituksessa Berit Mariani-Cerati, Visit Southpoint Finland, matkailumarkkinointia Mikko Auri, yrittäjä, Lomamäen lemmikkipuisto Caj Degerholm, hotelliyrittäjä Helsingissä ja Vantaalla, Igormuseon hallituksen jäsen Lena Selén, Degerbyn kyläyhdistyksen sihteeri, opas Berndt Gottberg, Degerby Igor museon osaston hallituksen jäsen, opas Sonja Bäckman, Degerbyn kyläyhdistyksen Leader+ projektin projektisihteeri, opas Tiina Perämäki Soila Palviainen Simo Palviainen Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh. 045 129 0199, soila.palviainen@entra.fi Simo Palviainen, puh. 050 584 5587, simo.palviainen@entra.fi - 2 -
SISÄLLYSLUETTELO 1.Perustietoja ja historiaa... 4 2.Kylän matkailun kehityksen taustat...5 3.Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät... 6 4.Kylämatkailun kehittäminen... 7 4.1.Visio ja tavoitteet... 7 4.2.Toimenpiteet ja toiminta... 8 4.3.Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto... 8 4.4.Riskit ja haasteet... 9 4.5.Seuranta... 9 5.Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä... 9 6.Kylän hanketoiminta... 9 7.Kehitystyön näkymät...10 8.Kylän matkailun kehittyminen... 11 9.Kylämatkailutuotteet... 13 10.Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat... 13-3 -
1. Perustietoja ja historiaa Degerby sijaitsee Inkoossa, valtatie 51:n varrella, n. 15 km Kirkkonummelta Karjaan suuntaan. Lohjalta Degerbyhyn tulee matkaa vajaat 30 km. Degerbyssä on tällä hetkellä asukkaita n. 1400. Degerbyn kunta 1867-1945 Kun Inkoon pitäjänmakasiini, tuohon aikaan keskeinen sosiaalipalvelu, kävi ahtaaksi, degerbyläiset ehdottivat 1849 että he voisivat rakentaa oman viljamakasiinin. Paikaksi valittiin Ollasin Västerkrokbybacken. Kun kunnallishallinnosta säädettiin 1867, käytettiin tilaisuus hyväksi ja Degerbystä muodostettiin oma kunta. Siihen liitettiin 24 kylää, joista läntisimmät olivat Flyt, Västersolberg ja Rådkila. Ensimmäinen koulu avattiin 1874 kirkonkylässä. Hallinnon perusperiaate oli yksinkertainen: jos toimenpiteestä oli kuluja, oli aina parempi jos nämä saatiin siirrettyä seuraavalle vuodelle, mutta jos toimenpiteestä seurasi säästöjä, oli siihen heti ryhdyttävä. Tällä talousopilla Degerbystä tuli hyvin hoidettu pieni kunta, jossa oli lopulta seitsemän koulutaloa, kunnantupa, kirjasto, lastenhoitola, terveyssisar ja palopäällikkö. Byrokratiasta ei juuri voinut puhua: kerrotaan, että taksoituslautakunnan puheenjohtaja maksoi veron omasta pussistaan, mikäli joku ei kyennyt siitä selviämään. Kirkonkylässä oli kirkon lisäksi kunnankanslia, Rosenberg, joka nykyään toimii kyläkonttorina, sekä 1891 perustettu posti. Kunnan toinen keskus Solberg (Päivölä) oli vilkas pieni taajama. Siellä sijaitsi rautatieasema. Solberg muistuttikin hieman kauppalaa, vaikutteille avointa ja ennakkoluulotonta. Jatkosodan päättyessä Degerbystä tuli osa Porkkalan neuvostoliittolaista sotilastukikohtaa. Degerbyn kunta lakkasi olemasta 1. tammikuuta 1946, se liitettiin Inkooseen. Degerbystä ei enää tullut itsenäistä. - 4 -
Porkkalan vuokrakausi 1944-1956 Vuokrakautena Porkkala oli osa Leningradin piiriä, ja alueen venäjänkielinen nimi oli Porkkala- Udd. Jatkosodan päätyttyä Suomi joutui muiden muassa luopumaan Porkkalasta 50 vuodeksi - eli vuoteen 1994. Kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, kolmasosa Siuntiosta ja melkein koko Degerbyn kunta kuului vuokrattavaan alueeseen. Porkkalaan sijoitettiin ainakin 30 000 neuvostoliittolaista, todennäköisesti vielä enemmän. Noin kolmasosa oli siviilejä, upseerien perheenjäseniä, sairaanhoitajia, opettajia jne. Heinäkuussa 1955 Neuvostoliitto kuitenkin päätti paluttaa Porkkalan alueen Suomelle. 300-500 bunkkeria räjäytettiin, jälkiä peitettiin ja neuvostoliittolaisten evakuointi toimitettiin kiireessä. Raja avattiin virallisesti 26. tammikuuta 1956. Porkkalalaiset saivat ensimmäistä kertaa käydä alueella 4. helmikuuta. Seurakunta liitettiin Inkoon seurakuntaan 1. tammikuuta 1950. Degerbyläiset ovat inkoolaisia. Mutta todella vahvasti myös degerbyläisiä. Torbackassa on lentokenttä pienille koneille. Ympäröiville pelloille kokoontuu paljon muuttolintuja, paikka onkin erinomainen näköalapaikka lintuharrastajille. Kesällä mansikkakauden huomaa myös Degerbyssä, mansikoita voi joko ostaa tai poimia itse. 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Porkkalan vuokra-aika muodostaa tärkeän osan Degerbyn historiaa. Historia on ainutlaatuista, joten se on nykyäänkin matkailun taustalla vahvasti. Vuokra-ajan historia kiinnostaa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Esimerkiksi Porkkalassa olleiden venäläisten jälkeläiset ovat kiinnostuneita alueesta ja siten potentiaalinen matkailijaryhmä. Myös historiantutkijat ovat alueesta kiinnostuneita sen ainutlaatuisuuden vuoksi. Vuokra aikaa kutsutaan Porkkalan Parenteesiksi, minkä nimen on myös matkailyrittäjien yhdistys ottanut itselleen. Parenteesin matkailutarjonnassa on Degerbystä mukana Igor-museo, Camp Degerö, Lomamäen Lemmikkipuisto, Uudenmaan virkistysalueyhdistys ja sitä kautta Kopparnäsin virkistysalue ja Kestikievari Kopparnäs ja Degerby Deli Oy. Yrittäjät tarjoavat näiden lisäksi mm. kiertoajeluja ja mahdollisuuksia osallistua erilaisiin tapahtumiin. Vuokra-ajasta kertova, jo v. 1997 avattu Igor-museo onkin kylässä suosittu käyntikohde. Toinen merkittävä matkailun taustaelementti on Kopparnäsin virkistysalue, minkä hyödyntämistä voi kehittää vielä huomattavasti. Myös matkanjärjestäjäoikeudet omaava bussiyhtiö Lundström on tehnyt jo pitkään yhteistyötä kylän kanssa. - 5 -
Matkailussa kävijämäärät eivät ole lisääntyneet viime vuosina, mutta kiinnostus on maantieteellisesti entistä laajempaa. 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Degerbyn ykkösteema on selvästi sotahistoriallinen Porkkalan alueen vuokraaika. Eri kohderyhmille suunnattujen sotahistoriakierrosten kehittäminen entisestään on hyvä tavoite. Siihen liittyy museokierrokset Länsi-Uudellamaalla. Kierrokseen kuuluu itseoikeutettuna Igormuseo. Matkailijoille on kehitetty mm. war-time-cake eli pula-ajan kakku, jota on kokeellisesti tarjoiltu ryhmille viime kesänä. Toinen selkeä teema on luontomatkailu. Vain muutaman kilometrin päässä Degerbystä sijaitseva Kopparnäsin merellinen virkistysalue muodostuu laajasta manneralueesta sekä meri- ja saaristoalueesta. Pinta-ala on yhteensä yli 700 ha. Kopparnäs vaalii saariston kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoja. Alueen vieressä on myös Långvassofjärdenin linnustonsuojelualue. Alueen palvelut ovat vielä hieman kehittymättömät mutta siellä on kuitenkin jo yöpymismahdollisuuksia, ravintola ja mm. lintutorni. Suurimmassa saaressa, Stora Halsössä on myös pieni itsepalveluperiaatteella toimiva sauna. Nykyään aluetta käyttävät lähinnä yksittäismatkailijat, erityisesti lintubongarit. Alueelle on järjestetty opastettuja kierroksia, mutta niitä voisi kehittää. Lintujen muutot ovat alueella hyvin nähtävissä sekä syksyisin että keväisin. Kopparnäsin kievariin on tullut uusi yrittäjä, joten siinäkin mielessä monenlainen matkailullinen kehittäminen saattaa olla ajankohtaista. Edellä mainitut kaksi teemaa kiinnostavat varmasti seuraavia kohderyhmiä: Venäläiset, erityisesti Porkkalan alueella syntyneet ja mahdollisesti asuneet sekä heidän jälkeläisensä, ovat alueesta kiinnostuneita. Muutkin ulkomaalaiset ovat potentiaalinen matkailijaryhmä. Markkinointia ei ole vielä tehty, vaikka mm. kielitaitoa kylässä olisi käytettävissä. Historiasta ovat lisäksi aina kiinnostuneita kolmannen iän ryhmät ja uutena ideana ovat myös nuoret (koululaiset) joille sekä historia että luonto ovat opetuksellisestikin kiinnostavia tutustumisaiheita. Ongelmana on koulujen kohdalla raha, joten tuon kohderyhmän saaminen liikkeelle on toistaiseksi vaikeata. Kylä on tehnyt markkinointityötä käymällä kouluissa kertomassa oppilaille alueen lähihistoriasta. - 6 -
Porkkalanniemi on myös moottoripyöräilijöiden mieleen ja polkupyöräilijöitä liikkuu niin ikään. Pyöräilyreittikartta on olemassa. Lintubongarit ja yleisemmin retkeilijät ovat Kopparnäsin ja Lånvassofjärdenin itsestään selviä kohderyhmiä. Myös aivan kylän liepeillä, kantatien varrella on lintujen muuttoaikoina paljon bongareita. Luonnosta ja saaristokulttuurista on kuitenkin kiinnostuneita paljon laajemminkin. Sellaisia ryhmiä voivat olla mm. kolmannen iän ryhmät. Degerbyn sijainti kantatie 51:n välittömässä läheisyydessä tekee myös läpiajoliikenteestä sopivan kohderyhmän. Kylästä on matkaa Helsinkiin suunnilleen puolisen tuntia ja Turusta menee aikaa yli 1,5 tuntia ja Hangosta noin tunti. Sijainti on siis myös tässä mielessä kohtalaisen hyvä. Lisäksi kylän maisema avautuu juuri Degerbyn kohdalla Helsingistä päin tultaessa ikään kuin ensimmäistä kertaa selvästi maalaismaisena ja kylän keskusta näkyy selvästi muuta aluetta korkeammalla. 4. Kylämatkailun kehittäminen Suunnitteilla on uusi projekti jonka avulla on tarkoitus uusia Igor-museon näyttelyitä. Lisäksi koetetaan saada uutta teknologiaa käyttöön museon modernisoimiseksi ja herättää ehkä silläkin tavalla nuorempien sukupolvien mielenkiintoa historiaa kohtaan. Museoyhteistyöhön on myös tarkoitus panostaa Länsi-Uudellamaalla (museokierrokset). 4.1. Visio ja tavoitteet Tuotekehitystä ja tuotteistamista tarvitaan seuraavaksi. Olisi löydettävä markkinointitoimijoita ja välitys- ja myyntiorganisaatioita. Yksi mahdollisuus on lanseerata takuulähtötyyppinen, sesonkiaikaan muutaman kerran toistuva tuote. Sitä pitäisi markkinoida hyvin etukäteen ja aloittaa vain muutamilla lähdöillä, vaikka takuulähtöihin kätkeytyykin aina pieni riski. On mahdollista että paikalle ei tule niin paljoa osallistujia ensimmäisillä kerroilla, että se kattaisi kustannukset. Tällöin kohteena ovat yksittäismatkailijat. Porkkalan alue kiinnostaa venäläisiä ja vaikka he eivät olekaan suurin ryhmä, silti kiinnostuneita on aika paljon. Kohderyhmälle pitäisi saada entistä enemmän matkailutuotteita myyntiin. Majoitustilaa kaivataan lisää, joten investointeja pitäisi saada kylään. Yksi paikka on pankkitalo joka on nyt vajaakäytössä, mutta jossa on potentiaalia. Siihen voisi laittaa vaikka ravintolan. Eräs kokki on jo etsinytkin kylästä paikkaa huippuravintolalle. Hänen mielestään Helsingistä tulisi riittävästi asiakkaita pelkästään ravintolaan, mikäli se olisi tarpeeksi hyvä. Esim. Torbackan (aivan kylän vieressä) lentokenttä parantaa helsinkiläisten asiakkaiden tulomahdollisuuksia. - 7 -
Vuosina 1931-32 rakennettua Degerbyn kirkkoa voisi hyödyntää lisää. Kirkkokahvit järjestetään aina kirkon jälkeen. Joulukuusivarkaat-filmi on tehty Degerbyssä ja Inkoossa. Filmi tulee jouluisin tv-stä ja se on youtubessa ainakin. Visioita on paljon, toteutus ei vielä ole edennyt. Leena Lehtolaisen kiertoajelut eivät ole vetäneet väkeä. Syy voi olla markkinoinnissa. Kylä kaipaa ylipäätään enemmän matkailijoille tarkoitettuja palveluita. 4.2. Toimenpiteet ja toiminta Tuotteistamista tarvitaan lisää. Kuuluisuuksien käyttöä voisi lisätä, mikäli he vain suostuvat. Degerbyssä asuvia kuuluisuuksia ovat mm. Kisu Jernström, Leena Lehtolainen ja Marcus Grönholm. Kylän hahmona on esiintynytkin jo mm. kirkkoherra Vigge. Joskus hahmoina on esiintynyt myös neuvostosotilaita. Hahmoa kannattaa ehkä kehitellä ja tuottaa sen avulla ja sen ympärille näytelmällisiä elementtejä kuten draamaopastuksia tms. Eräs idea voisi olla järjestää tutustumisia paikalliseen väestöön ja elämäntapaan; ihmisten arkeen. Asiakas voi esimerkiksi valita jonkun kodin ja mennä sinne ja siellä on vaikkapa illallinen lisäksi. Kesto n. 3 tuntia ja ohjeistukset annetaan etukäteen myös kutsujille. Mm. Cosy Finland on jo tuotteistanut vierailuisäntä -konseptin. Kunnan mahdollisuudet matkailun kehittämisessä ovat tällä hetkellä erittäin rajalliset. Inkoossa ei ehkä ole myöskään vaadittavaa osaamista uusien yritysten ja yrittäjien houkuttelemiseksi kuntaan. Toisenlaisena esimerkkinä esiin nousee Mäntsälä, joka toimii sillä periaatteella että kun joku ottaa yhteyttä yritysasioissa, saadaan yhteydenottajaa askarruttaviin kysymyksiin hyvin nopeasti vastauksia. Tällaisen toiminnan on myös todettu tuottavan tulosta. Degerbyn kylässä ei ole jätevesitekniikkaa ja infrastruktuuri vanhenee, koska kylässä on ollut jo monta vuotta rakennuskielto. Nämä asiat tulisi saada paremmalle tolalle. Toiminnan koordinointia matkailussakin tarvitaan eli sitä on syytä kehittää. Toimijoita tarvitaan vaikkapa projektien valmisteluun ja ideointiin. Markkinointitapoja tulee pohtia ja kehittää. Matkamessuilla eivät useat isot näytteilleasettajat enää tule, koska messujen toimintapa ja merkitys on muuttunut. Inkoo on mukana LUMO:ssa (Länsi-Uudenmaan matkailun myynti- ja markkinointi Oy) ja Porkkala-Travel on myös edelleen toimiva matkatoimisto. Markkinointi tapahtuu tällä hetkellä paikallislehtien, paikallisen radion, kotisivujen, Facebookin, Twitterin, Instagramin ja mainoslehtisten avulla. Verkostoa pitää kehittää ja jopa laajentaa yrityksiä lisää mukaan kehitystyöhön. 4.3. Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto o Porkkalan Parenteesi ry jonka kautta Porkkala Travel (alueen matkanjärjestäjä) ja monia yrityksiä alueella - laaja verkosto - 8 -
o o Porkkalan Parenteesin kautta mukana LUMOssa Degerbyssä yhteistyötä tekevät Igor-museo, Degerby Deli, Kopparnäsin kestikievari, Nappitiikerit, Lundström, Lomamäen lemmikkipuisto esim. yhteisiä esitteitä ja tapahtumia o Lomalaidun kylämatkailuesite 2015 4.4. Riskit ja haasteet Degerbyssä ei ole tavanomaisinta pienten kylien riskiä eli vanhentuvaan väestöön liittyvää. Kylän väestö on nuorempaa kuin matkailukylissä keskimäärin ja lisäksi väestön vaihtuvuus on jatkuvaa eikä väestökato vaivaa. Nuorten saaminen mukaan toimintaan koetaan kuitenkin haasteelliseksi. 4.5. Seuranta Ei ole ollut resursseja tilastoja on kerätty museon kävijämäärästä. 5. Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Taloudelliset resurssit koetaan niukoiksi ja siten myös henkilöstöresurssit, koska kokopäivätyön tekeminen edellyttää että siitä saa korvauksen. Käytännössä on kuitenkin niin, että talousresurssit koetaan lähes missä tahansa niukoiksi, koska se kuuluu rahan luonteeseen. Degerbyn taloudelliset toiveet liittyvät palkallisen työn mahdollistamiseen ja suurehkoihin investointeihin. Markkinointiresursseja tarvitaan lisää. Investointeja ja työtä vaatisi myös pieni infokeskus, jossa voisi myydä paikallisia tuotteita. Hyvä sivut netissä ovat tärkeitä. Degerbyssä on poikkeuksellisenkin hyvä nettisivut ja kylän yleisen informoinnin kannalta niitä pidetään myös hyvin ajan tasalla. Porkkalan parenteesin sivuilta saa monta elementtiä jo ja sieltä voi suunnitella kokonaisuudenkin matkailutuotteelle. 6. Kylän hanketoiminta Tavoitteena on hakea Leader-hanketta matkailuasioihin kunhan rahoitusasiat siellä selkiintyvät. Hakijana Degerbyn kyläyhdistys. Suurin ongelma on, että suurin rahoittaja Svenska kulturfonden ei tue matkailuhankkeita. Aikaisempia hankkeita on ollut runsaasti: Leader-hanke jonka avulla Igor-museo avattiin - 9 -
Degrebyssä sijaitseva bunkkeri kaivettiin esiin ja avattiin yleisölle kirjaprojekteja Hanke, jonka avulla avattiin kyläkonttori, infopiste, kauppa ja saatiin perennaistutukset museon takapihalle Kaksi vuorokautta -hanke jossa parannettiin yhteistyötä Igor-museon, Torpin tykkien ja Lappohjan rintamamuseon kesken tällä hetkellä menossa: Interaktiivinen Degerby: kotisivujen uusiminen, lähihistorian välittäminen kouluihin mm. seminaarien, kylätapaamisien ja kiertoajeluiden avulla. Lisäksi kyläsuunnitelman laatiminen kuuuluu hankkeeseen. 7. Kehitystyön näkymät Kehittäminen näyttää kiinnostavan kovasti, koska konsultointiin tarkoitetussa tilaisuudessa oli kaikista eniten väkeä. Tilaisuutta oli markkinoitu tosin ideointitilaisuutena, millaiseksi se muodostuikin. Yhteistyökumppanit ovat hyviä, mutta uusia yrityksiä, verkostoja, keinoja ja ideoita kaivataan. - 10 -
8. Kylän matkailun kehittyminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii - 11 -
Degerby on vireä ja nuori kylä ja se sijaitsee otollisesti liikenneyhteyksiin ja suuriin kaupunkeihin nähden. Kylä sijoittuu luokittelussa tällä hetkellä tasolle 1. Suurimmat haasteet liittyvät laatuun sekä markkinointiin ja myyntiin. Laatu- ja palautejärjestelmien käyttööoton jälkeen kylä on valmis panostamaan jopa laadukkaaseen kansainväliseen matkailuun. Kriteerien täyttyminen siellä tosin vaatii vielä melko paljon työtä ja panostuksia. - 12 -
9. Kylämatkailutuotteet Kylämatkailuotteita ei toistaiseksi ole. 10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat Grefvaksen torppa Karl-Göran Karlsson Halvdelsintie 48, 10160 Degerby +358 (0)40 7571839 / +358 (0)400 646 398 /+358 (0)9 2213 073 kg.grefvas@elisanet.fi www.elisanet.fi/kg.grefvas Torskrog Tonttukaari 1, 10160 Degerby Puh: +358 (0)44 0258143 Lounastarjoilua www.facebook.com/torskrog Valkoinen Veranta Degerbyntie 3, 10160 Degerby Katariina Rautakoski puh. +358 (0)400-625029 valkoinenveranta@gmail.com www.valkoinenveranta.fi Hindersin mansikat ja vadelmat Bo-Erik ja Benita Björkroth Degerbyntie 194, 10160 Degerby +358 (0)50 3470364 Kopparnäsin kestikievari Råbergintie 23, 10160 Degerby +358 (0)400 701 159 kestikievari@kolumbus.fi www.facebook.com/kestikievarikopp Porkkala bus (9-hengen minibussi) Berndt Gottberg Torbackantie 244, 10160 Degerby Opastusta Porkkalan alueella ja Helsingissä. Kielet: suomi, ruotsi, englanti ja saksa. +358 (0)400 528 598 b.gottberg@kolumbus.fi - 13 -
Nappitiikerit Degerbyntie 11 B (vanhassa pankkitalossa) 10160 Degerby Käsityökursseja järjestetään jatkuvasti! Myymälä: +358 (0)50 5882884 Terese: +358 (0)40 7035168 info@nappitiikerit.fi www.nappitiikerit.fi Mangsin tila Vuodepaikkoja n. 30:lle hengelle Solbergintie 662, 10140 Solberg +35840 546 4786 mangs.gard@kolumbus.fi www.mangsgard.fi Porkkalan Marja Elina Kontti Degerbyntie 408 Puh. 050-3209582 elina.kontti@luukku.com Camp Degerö Elämystapahtumat, elokuvarekvisiitta, promootiot, häät, panssarivaunuajelut jne. Sten Johansson 0400 403 140 sten.johansson@ideste.inet.fi www.campdegero.com Lomamäen lemmikkipuisto Torbackantie 213 10160 Degerby +358 40 900 9181 www.lemmikkipuisto.fi Igor-museo Furuborgintie 6 10160 Degerby igor@degerby.fi +358 405418526 Buddhabacken - Rangjung Ösel Buddhalainen retriittipaikka meditaatiolle, mietiskelylle ja joogalle. Kocksby. Yhteys: +358 (0)50 60696/ Lindeberg info@rangjungosel.org www.facebook.com/rangjungosel.retreat Degerby Deli Degerbyntie 6, 10160 Degerby +358 (0)400 456 009 +358 (0)40 54 664 01 kisu@kisun.fi www.degerbydeli.fi - 14 -
Flythin tila, mansikoita Kalle Åberg Puh. 0400-489907 Granåsan hevostila Talli, hevosten koulutus, opetus ja valmennus Kvisintie 15 10160 Degerby info@granasa.fi Åsa Grönlund Puh: 040 732 4620 asa.gronlund@granasa.fi www.granasa.fi www.facebook.com/granåsa-hästgårdhevostila Kyläkonttori Rosenberg Kyläkonttori Rosenberg sijaitsee museopihalla. Furuborgintie 6 10160 Degerby +358 40 541 8526 igor@degerby.fi Kopparnäsin virkistysalue Vuodesta 2003 Kopparnäs on toiminut virkistysalueena, johon kuuluu 450 hehtaaria mannermaata, 67 hehtaaria saaria ja 195 hehtaarin vesialue. Alueen omistaa Uudenmaan virkistysalueyhdistys, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että omistajia ovat kaikki Uudenmaan kuntien asukkaat, heillä on sekä omistajien oikeus että vastuu. Kopparnäsin lahden länsipuolella sijaitsee Långvassofjärdenin linnunsuojelualue, jonka itäosaa hoitaa Metsähallitus. Suosittu Rävbergetin näköalapaikka sijaitsee korkealla merenpinnan yläpuolella, ja juuri tämä paikka selittää, miksi Porkkalan sijainti on ollut historian monessa vaiheessa tärkeässä roolissa. Berguddenin erikoinen kalliomuodostelma houkuttelee myös ulkomaalaisia vieraita. Tie sinne on tasainen ja sopii hyvin myös liikuntaesteisille. Kopparnäsissä on myös lintutorni ja entisessä kurssikeskuksessa toimii myös Kopparnäsin kestikievari. puh. 0400-701159, Råbergintie 23. Huolto ja valvonta: Kari Sontag p. 050 3535 699 www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi Degerbyn kyläyhdistys pj: Seija Westerholm 040 743 6202 siht: Lena Selén 040 541 8526 igor@degerby.fi - 15 -