40 kysymystä Veroilmoituksen palautus Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat palauttavat veroilmoituksen viimeistään 29.2.2012. Samalla voi jättää kalen terivuoden 2011 kausiveroilmoituksen. Metsätaloutta harjoittavien vero tusyhtymien tulee antaa metsä talouden veroilmoitus myös viimeistään 29.2.2012. Liikkeen- tai ammatinharjoittajat voivat antaa metsätalouden veroilmoituksen yhdessä muiden tuloveroilmoitustensa kanssa viimeistään 2.4.2012. Ei-arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat jättävät metsä talouden veroilmoituksen joko 8.5.2012 tai 15.5.2012 mennessä esitäytettyyn verolomakkeeseen merkityn palauttamispäivän mukaan. metsävero ilmoituksesta Aarre kokosi hyödylliset vinkit metsäveroilmoitusta täyttäville. Parhaiten urakasta selviää, kun pitää veroasiat mielessä koko vuoden. TEKSTI ANU SUSI KUVAT HANNU HUTTU, JYRKI LUUKKONEN, HARRI MÄENPÄÄ, VESA RANTA JA PENTTI VÄNSKÄ ASIANTUNTIJAT VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ HELI MUTKALA-KÄHKÖNEN (METSÄNOMISTAJIEN LIITTO LÄNSI-SUOMI), YLITARKASTAJA KARI PILHJERTA (VEROHALLINTO) JA metsäneuvoja Kati Häkkinen (mhyp) On taas aika kaivaa esiin viimevuotiset kuitit, ajopäiväkirjat ja muistikirjamerkinnät metsäveroilmoituksen täyttämistä varten. Puun myyntituloista verottaja saa tiedot ostajalta, mutta metsänhoidon kustannusten osoittaminen on metsänomistajan omalla kontolla. Edes lakisääteinen metsänhoitomaksu ei kirjaudu automaattisesti verottajan tietoihin. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi taimikoiden tai myrskytuhojen tarkastuskäyntien matkakustannukset ovat vähennyskelpoisia. Jos käyttää omaa autoa, matkat on hyvä merkitä ajopäiväkirjaan heti reissun jälkeen, jottei asia unohdu. Vaiva ei ole turha, sillä kustannuksista saa hyvityksiä muussa verotuksessa, jos viime vuonna metsästä ei tullut tuloja. Lisää vähennyskelpoisia menoja luetellaan sivulla 44. Viime vuosi 2011 oli viimeinen, jolloin olivat voimassa eduskunnan vuonna 2008 myöntämät, puukaupan vauhdittamiseksi säädetyt määräaikaiset puukaupan verohuojennukset. Nyt täytettävä metsäveroilmoitus on siksi viimeinen, jossa puukaupat tarvitsee erotella kaupantekoajan mukaan eri verohuojennusluokkiin. Kun vuonna 2010 puukauppojen myyntituloista saattoi mennä veroa kolmen eri prosenttiosuuden mukaan. Nyt huojennusten viimeisenä vuonna maksetaan ennen 1.4.2008 ja 1.1.2011 jälkeen solmituista puukaupoista täyttä veroa. Jaksolla 1.4.2008 31.12.2010 solmittujen puukauppojen myyntituloista veronalaista on 75 prosenttia Verovähennyksiä laskiessa pitää muistaa, että verohuojennuksen piirissä olevien puukauppojen menot eivät ole kokonaan vähennyskelpoisia. Voi täyttää myös netissä Metsäveroilmoituksen täyttäminen ja lähettäminen onnistuvat myös sähköisesti. Yksityishenkilö voi kirjautua verkkopankkitunnuksillaan suomi.fi-asiointipalveluun veroilmoitusta jättämään. Yhteisöt ja perikunnat tarvitsevat ilmoittamiseen omat Katso-tunnukset. Myös arvonlisäverojen kausiveroilmoituksen voi jättää verottajalle Internetin kautta Verohallinnon verotilipalvelussa. Nyt täytettävä veroilmoitus ei juuri poikkea vuoden 2010 metsäveroilmoituksesta. Sen sijaan ensi vuonna metsätalouden veroilmoituksen täyttäjiä odottavat isommat muutokset. Vuoden 2012 alussa pääomaveroprosentti nousi ja kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaiset tuet muuttuivat verollisiksi. Katsaus vuoden 2012 veromuutoksiin löytyy vero-oppaamme lopusta sivulta 47. n paras uudenvuodenlupaus on aloittaa heti tammikuussa kuluvan vuoden tositteiden järjestelmällinen kerääminen ja kirjata menot säntillisiksi muistiinpanoiksi heti kun niitä tulee. Anna-Kaija Salminen on opiskellut metsäverotuksen kiemuroita kursseilla. Anna-Kaija Salminen Kotikunta: Haukipudas Ammatti: perushoitaja, osa-aikaeläkkeellä Metsäomaisuus: 30 hehtaaria metsää, josta osa perittyä ja osa itse ostettua. Alv-selvitys ruutupaperilla Anna-Kaija Salminen, 59, viihtyy metsässä eivätkä metsänhoitotyötkään ole hänelle vieraita. Kylvö ja istuttaminen sujuvat mallikkaasti. Teen myös pientä harvennusta moottorisahalla, jonka käyttöä olen oppinut polttopuusavotassa. Myyntihakkuut ja vaativimmat metsänhoitotyöt hän teettää metsänhoitoyhdistyksellä. Myös puukaupat hän on antanut valtakirjalla yhdistyksen hoidettavaksi. Tänä vuonna metsänhoitoyhdistys tekee myös Salmisen metsäveroilmoituksen hoidettuaan viime vuonna puukaupanteon tämän puolesta. Normaalisti Anna-Kaija Salminen laatii veroilmoituksen itse. Myös kausiveroilmoituksen teen itse. Hän innostuu muistelemaan taannoista arvonlisäveroilmoitustaan, jonka liitteenä verottajalle meni arkisesti ruutupaperilla täsmätietoa arvonlisäverojen palautukseen oikeuttaneista hankinnoista. Minua neuvottiin, että pääasia on tietojen paikkansapitävyys. Ja niinpä tosiaan sain verottajalta melkein bumerangina maksamani alvit takaisin. Hiljattain Anna-Kaija Salminen osti lisää metsää kesämökkipalstansa läheltä. Kun takana on tuoreita puukauppoja, hän aikoo hyödyntää metsävähennysmahdollisuutta. Haukiputaalainen metsänomistaja aikoo tänä vuonna osallistua metsänomistajille tarkoitetuille kursseille ja kannustaa muitakin metsänomistajia mukaan verokursseille ja metsäpäiville. Se kannattaa. 36 metsä AARRE 1/12 metsä 37
2C-lomakkeen sivu 1: I Laskelma metsätalouden pääomatulosta, kohdat 1. 3. Metsätalouden tulojen merkitseminen 1 Miten määräytyvät metsätalouden verot? Metsätalouden verotus on pääomatulojen verotusta. Verotettava tulo saadaan, kun vähennetään metsästä saaduista tuloista kaikki metsätalouteen liittyvät menot. Saadusta loppusummasta maksetaan veroa pääomaveroprosentin mukaan eli verovuonna 2011 28 prosenttia. Jos metsätalouden tulos jää miinukselle, kuten varsin usein käy, alijäämä hyvitetään muussa verotuksessa. 2 Miten metsätuloista peritään ennakonpidätystä? Puun ostaja pidättää puukauppatulosta ennakonpidätyksen ja tilittää sen valtiolle samaan tapaan kuin työnantaja palkansaajan ansiotuloista. Pystykaupoissa vuonna 2011 sovellettu ennakonpidätysprosentti on 19 ja hankintakaupoissa 13. Jos puukauppa on tehty osittaisen verovapauden aikaan, ennakonpidätysprosentit ovat tätä alemmat (15 % ja 10 %). Vakuutusyhtiöt tekevät 19 prosentin ennakonpidätyksen metsävakuutuskorvauksista. Ennakonpidätysprosentissa on otettu huomioon metsänhoidon kustannuksista aiheutuvat vähennykset. n lopulliset verot lasketaan metsäveroilmoituksen tietojen perusteella. Sen mukaan metsänomistaja saa aikanaan joko jälkiveroja tai veronpalautuksia. 3 Mitä luetaan metsätalouden pääomatuloihin? Metsätalouden pääomatuloiksi lasketaan puun myyntitulot, metsätuhoista maksetut vakuutuskorvaukset, hirvivahinkokorvaukset ja osa metsätalouden tuista. Pääomatuloksi luetaan myös joulukuusien, koristehavun ja polttopuun myyntitulot. Hannu Haapala Metsätie 11 12300 Metsälä 62 500 00 Metsälä 1234567-8 4 900 00 3 675 00 62 500 00 3 675 00 2 750 00 2 750 00 Oman asuinrakennuksen lämmitykseen käytetty puu on verovapaata. 6 000 00 6 000 00 540 00 3 850 00 207 00 1173 00 Muista, että Aarteen tilausmaksu on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen. 4 390 00 207 00 58 328 00 4 Vieläkö vuonna 2011 oli määräaikaisia verohuojennuksia? Vuoden 2011 verotuksessa verohuojennuksen saa ajalla 1.4.2008 31.12.2010 solmittujen puukauppojen tuloista. Niistä lasketaan veronalaiseksi tuloksi 75 prosenttia. Ne merkitään omaan sarakkeeseensa 2C-verolomakkeen sivulla 1 kohdassa 1. Puun myyntitulot puukaupan tekoajankohdan mukaan eriteltynä. Ennen 1.4.2008 sekä 1.1.2011 jälkeen solmittujen puukauppojen tulot ovat kokonaan veronalaisia. Esimerkkilomake 1. Puunmyyntitulot ilmoitetaan puukaupan solmimisajankohdan mukaan. 603 Vuoden 2011 aikana solmitun ja maksetun pystykaupan puunmyyntitulot ovat kokonaan veronalaisia. 675 Jaksolla 1.4.2008 31.12.2010 solmitun, vuonna 2011 maksetun energiapuukaupan tulot ilmoitetaan hankintakauppana, sillä puu on myyty korjattuna. Korjuun hoiti tässä metsänhoitoyhdistys. Verohuojennuksen piirissä olevista tuloista on veronalaista 75 prosenttia. Veronalainen osuus ilmoitetaan kohdassa 678. 2.1. Myrskytuhosta saatu vakuutuskorvaus on metsätalouden verotuksessa pääomatuloa. 4.2. Menovarauksella siirretään osa vuoden 2011 tuloista verotuksellisesti tuleville vuosille. Menoja syntyy tulevina vuosina vuonna 2011 tehdyn päätehakkuun uudistamiskustannuksista. Lisäksi vuosittain tulee vähennettäviä kuluja esimerkiksi matkakuluista ja metsäalan ammattilehtien tilausmaksuista. 6. Vuosimenoja on syntynyt matkoista metsätiloille sekä muista vuosimenoista. Muihin vuosimenoihin sisältyvät lehtien tilausmaksujen ja muiden kulujen lisäksi myös verohuojennetun energiapuukaupan korjuukustannukset niiden vähennyskelpoiselta osalta (0,75 x kokonaiskustannukset 4 600 e = 3 450 e). 7. Poistoja voi tehdä suurista investoinneista. Tiedot poistoista on merkittävä omiin muistiinpanoihin kustakin investoinnista erikseen. 644 ja 628 Aiemmin tehdyn ojituksen kustannuksista oli jäljellä 1 380 euroa (= menojäännös). Summasta tehtiin 15 %:n eli 207 euron poisto. Poiston jälkeen tulevina vuosina poistettavaksi menojäännökseksi jää 1 173 euroa. 5 Onko omaan käyttöön otettu puu verollista? Metsätalouden pääomatuloksi lasketaan myös omaan käyttöön eli asuinrakennuksen, rantasaunan, kesämökin tai muiden yksityistalouden rakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen tai muuhun käyttöön otetun puutavaran kantohinta. Puun arvon laskemiseksi voi käyttää verottajan Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa annettuja kantohintoja, jotka löytyvät verottajan verkkopalvelusta osoitteesta www.vero.fi (Syventävät vero-ohjeet > Henkilöasiakkaan tuloverotus > Yhtenäistämisohjeet). Myös alempien hintojen käyttäminen on mahdollista, jos sille on hyvät perustelut. 6 Entä omaan käyttöön otettu polttopuu? Oman asuinrakennuksen lämmitykseen käytetty puu on verovapaata. Verovapaita ovat myös tulot metsän keräilytuotteista, kuten marjoista, sienistä ja kävyistä. Kemera-tuet ovat vuoden 2011 metsäverotuksessa verovapaita. 7 Ilmoitetaanko Kemera-tuet metsätalouden tuloissa? Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset tuet ovat vuoden 2011 verotuksessa verovapaita eikä niitä siksi ilmoiteta. Metsäveroilmoituksen kohdassa 2.3. Metsätalouden tuet ilmoitetaan muut kuin Kemera-lain perusteella myönnetyt tuet, kuten valtiolta metsänhoitotöihin saatu työllistämistuki, jotka ovat verollista tuloa. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman mukaiset metsänsuojelukorvaukset ovat verovapaita vuonna 2011. 8 Jos vuonna 2011 jätetyn Kemera-tukihakemuksen tuet tilitetään tukirahojen loppumisen vuoksi vasta vuonna 2012, onko tuki silloin verollista? Kemera-tuet muuttuivat verollisiksi vuoden 2012 alusta alkaen. Jos vuonna 2011 myönnetyt Kemera-tuet maksetaan vasta vuoden 2012 puolella, ne ovat verollista tuloa vuoden 2012 verotuksessa. Tällaisten, vuoden 2011 puolella tehtyjen Kemera-tuettujen töiden kustannukset lasketaan vuosimenoiksi vuoden 2011 verotuksessa. Näin kulut saa vähennettyä verotuksessa. Hankintakauppojen verotus 9 Miten verotetaan hankintakauppoja? Hankintakaupoissa metsänomistaja myy puun valmiiksi hakattuna ja tien varteen toimitettuna. Hän voi tehdä hakkuun ja kuljetuksen itse tai teettää korjuun metsänhoitoyhdistyksellä tai metsäpalveluyrityksellä. Jos hakkuun tekee itse, puukaupan veron alainen osuus saadaan vähentämällä oman hankintatyön arvo puukaupan puunmyyntitulosta. Jos puunkorjuu teetetään ulkopuolisella taholla, kyse ei ole tällaisesta hankintatyöstä. Teetetyn korjuupalvelun kustannukset vähennetään silloin lomakkeen sivulla 1 kohdassa 6. Vuosimenot. Tulot ilmoitetaan kuitenkin hankintakauppojen kohdassa. 10 Kuinka lasketaan hankintatyön arvo? Oman hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin saakka. Veroilmoituslomakkeella hankintatyön arvo vähennetään hankintakaupan arvosta. Työn arvo saadaan käyttämällä joko metsäveroilmoituksen täyttöohjeissa annettuja kuutiometrikohtaisia taksoja tai metsurien työehtosopimustaulukoiden taksoja. Verovapaus on maatilakohtainen, eli kullakin maatilalla voi tehdä hankintatyötä verottomasti 125 kuutiometriin saakka. Hankintatyön tekijä voi olla myös puoliso tai kotona asuva, ennen verovuotta 14 vuotta täyttänyt oma lapsi. Kuolinpesien ja verotusyhtymien kohdalla hankintatyön tekijöitä voivat olla osakkaat perheenjäsenineen. Tarkempi selvitys tehdystä hankintatyöstä annetaan veroilmoituksen sivulla 2 kohdassa II Selvitys vuonna 2011 tehdystä hankintatyöstä. 2C-lomakkeen sivu 1: 4. Metsävähennys ja varaukset Tarkkana metsävähennyksen kanssa 11 Mitä tarkoittaa metsävähennysoikeus? Metsävähennysoikeus antaa ostetun metsätilan omistajalle mahdollisuuden saada osa metsiensä puukauppatuloista 38 metsä AARRE 1/12 AARRE 1/12 metsä 39
käytännössä verovapaasti. Metsävähennyspohja muodostuu ostetun metsän hankintamenon perusteella. 12 Ketkä ovat oikeutettuja metsävähennykseen? Metsävähennykseen ovat oikeutettuja ne metsänomistajat, jotka ovat vuonna 1993 tai sen jälkeen hankkineet metsätiloja joko kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla tai vaihdolla. Metsävähennysoikeutta syntyy 60 prosenttia metsän hankintahinnasta. Jos metsänomistaja on hankkinut esimerkiksi kaksi metsätilaa hankintahinnoilla 15 000 ja 35 000 euroa, hänellä on metsävähennysoikeutta 60 prosenttia yhteenlasketusta hankintahinnasta (50 000 euroa) eli 30 000 euroa. voi siis myydä metsätiloiltaan puuta verottomasti 30 000 euron arvosta. Metsävähennysoikeus on metsänomistajakohtainen ja koostuu kaikkien metsävähennykseen oikeuttavien tilojen yhteenlasketusta metsävähennyspohjien summasta. Yhteistä metsävähennyspohjaa voidaan käyttää metsänomistajan kaikilta metsävähennyskelpoisilta metsätiloilta saatujen tulojen kohdalla. Metsävähennyspohja vähenee sitä mukaa kuin verovähennystä vaatii puukauppojen yhteydessä. Määrää seurataan veroilmoituksen sivulla 2 kohdassa III. Muista nämä Muista ilmoittaa kaikki vähennykset silloinkin, kun metsästä ei ole verovuoden aikana saanut tuloa. Lomakkeet ja täyttöohje löytyvät osoitteesta www.vero.fi/lomakkeet. 2C-lomakkeen voi jättää myös netin kautta. Muista tilittää arvonlisäverot. Myös tämän ns. kausiveroilmoituksen voi jättää sähköisesti. Hae tarvittaessa neuvoja esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksestä tai osallistu veroneuvontatilaisuuksiin. Nyt on aika hankkia kansio ja pistää vuoden 2012 kuittien arkistointi ja kirjanpito kuntoon. Silloin metsäveroilmoituksen täyttäminen käy ensi vuonna sujuvasti eivätkä vähennykset jää unohduksiin. 13 Paljonko metsävähennystä voi käyttää vuodessa? Metsävähennystä voi käyttää enintään 60 prosenttia kunkin verovuoden veronalaisen metsätulon arvosta. Jos pääomatuloja on kertynyt esimerkiksi 8 000 euroa, summasta voi laskea metsävähennykseksi 4 800 euroa. Metsävähennyksen minimimäärä vuodessa on 1 500 euroa, eli sen voi hyödyntää kun pääomatuloja kertyy vähintään 2 500 euron arvosta. metsätilan vaihtaessa omistajaa? 14 Miten käy metsävähennykselle Jos metsänomistaja siirtää metsäkiinteistönsä omistusoikeuden vastikkeettomalla saannolla (esimerkiksi lahjana tai perintönä), metsävähennyspohjan käyttämätön osuus siirtyy uudelle omistajalle. Käyttämätön osuus metsävähennyspohjasta siirtyy myös silloin, jos metsävähennysmetsä liitetään perustettavaan tai jo olemassa olevaan yhteismetsään. Kun lasketaan metsän luovutusvoiton määrää, jo vähennettyjen metsävähennysten yhteismäärä lisätään luovutusvoittoon. Lisättävien metsävähennysten yhteismäärä voi olla enintään 60 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta. Lisättävä metsävähennys voi siis sisältää muiltakin metsävähennyskiinteistöiltä tehtyä metsävähennystä. Tehdyt metsävähennykset lisätään myös luovutustappioon. Vähennettyä metsävähennystä ei lisätä metsäkiinteistön luovutusvoittoon tai -tappioon, jos luovutettu metsäkiinteistö ei ole ollut metsävähennysjärjestelmässä, metsäkiinteistö on saatu vastikkeetta ilman siirtyvää metsävähennysoikeutta, metsäkiinteistö luovutetaan täysin vastikkeetta tai sen luovutusvoitto on täysin veroton. Metsäveroilmoituksessa luovutusvoittoihin lisättyjen metsävähennysten määrä merkitään lomakkeen sivulle 2 kohtaan 16. Meno- ja tuhovaraukset 15 Mihin käytetään menovarausta? Tekemällä menovarauksen metsänomistaja voi siirtää osan puukaupan tuloista verotettavaksi tulevina vuosina. Menovaraukseksi merkityn osuuden verojen maksu siis siirtyy myöhemmäksi. Sen avulla siirretään puukaupasta saatua verotettavaa tuloa tuleville vuosille, jolloin on odotettavissa vähennettäviä kustannuksia. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia puunmyyntituloista. Etelä-Suomessa menovaraukset on tuloutettava verotuksessa neljän vuoden aikana ja Lapin ja Oulun lääneissä kuuden vuoden aikana. 16 Milloin voi tehdä tuhovarauksen? Tuhovarauksella siirretään metsätuhojen perusteella saatuja vakuutuskorvauksia verotettavaksi tulevina vuosina, jolloin on tulossa niihin liittyviä vähennettäviä kustannuksia. Jos esimerkiksi myrskytuhosta on saatu vakuutuskorvaus vuonna 2011 ja metsään on tehtävä metsänuudistamistöitä tulevana keväänä, nyt voi tehdä uudistamiskustannusten suuruisen tuhovarauksen. Omiin muistiinpanoihin on liitettävä metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen arvio uudistamiskustannusten suuruudesta. Tuhovaraus tuloutetaan sen vuoden verotuksessa, jona kustannukset syntyvät ja merkitään vähennyksiin. 17 Miten tehdyistä varauksista pysyy selvillä? Veroilmoituksen sivulle 2 kohtaan IV merkitään aikaisempina vuosina tehdyt ja tuloutetut meno- ja tuhovaraukset. Jäljellä olevien varausten määrän näkee edellisen vuoden veroilmoituksesta. 18 Tämän vuoden alussa pääomavero Nouseeko veroprosentti, jos nyt tekee meno- tai tuhovarauksen? nousi 30 prosenttiin alle 50 000 euron pääomatuloista ja 32 prosenttiin sitä suuremmista tuloista. Vuoden 2011 pääomatulojen veroprosentti on vielä 28 prosenttia. Tulevina vuosina tuloutetusta menovarauksesta maksetaan korotuksen mukaista veroprosenttia. Jos nyt vuoden 2011 verotuksessa tulouttaa vanhoja varauksia, ne saa alhaisemmalla verokannalla kuin ensi vuoden verotuksessa. Meno- ja tuhovarauksia harkitessa kannattaa kuitenkin muistaa, että niiden tarkoitus on tasata tulo- ja menovirtoja. 19 Kannattaako veroilmoitus palauttaa, vaikka metsätaloudesta ei ole tuloja? Metsätalouden menot kannattaa aina ilmoittaa, vaikka tuloja ei kertyisikään. Metsätalouden verotuksessa syntyy silloin alijäämä, joka vähennetään ensisijaisesti metsänomistajan muista pääomatuloista. Jos muita pääomatuloja ei ole, alijäämästä voidaan tehdä pääomaveroprosentin (28 prosenttia) suuruinen vähennys metsänomistajan ansio- tai eläketulojen verotuksessa. Verovelvolliskohtainen hyvitys on enintään 1 400 euroa. Puolisoilla hyvitys on yhteensä 2 800 euroa, ja lisäksi lapsista saa 400 tai 800 euron lisäyksen. Hyvityksen ylittävä osuus lasketaan pääomatulolajin tappioksi, jonka voi vähentää kokonaisuudessaan pääomaverotuksessa kymmenen seuraavan vuoden aikana. Kuolinpesille tappioiden kymmenen vuoden vähentämisoikeus voi olla ongelmallisen lyhyt aika, sillä niiden kohdalla ei usein ole mahdollista vähentää metsätalouden alijäämää muista pääomatuloista tai ansiotulojen veroista. 20 Voiko menojen ilmoittamista siirtää tuleviin veroilmoituksiin? Menot, samoin kuin tulot, pitää ilmoittaa samana vuonna kuin ne on maksettu tai tuloutettu. 2C-lomakkeen sivu 1: 6. 8. Vähennykset ja poistot Älä unohda vähennyksiä 21 Millä perusteilla voi tehdä metsätalouden verovähennyksiä? Metsätalouden verotuksessa metsänomistaja saa vähentää puun tuottamisesta ja korjuusta aiheutuneet menot sekä metsätalouden hallintoon liittyviä kustannuksia. Kustannukset jaetaan vuosimenoihin, suurempien hankintojen poistoihin sekä toisesta tulolähteestä siirrettäviin menoihin, jotka tulevat pääosin maataloudesta. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän laskee kustannukset, niin että niissä on mukana alv. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja vähentää kustannuksista arvonlisäverot ja ilmoittaa maksamansa alvit kausiveroilmoituksella alv-palautuksia varten. 22 Mitä luetaan vähennyskelpoisiin palkkakuluihin? Palkkakuluilla tarkoitetaan metsätalouden töihin palkatun vieraan työntekijän palkkauksesta koituneita kustannuksia. Myös oman perheenjäsenen palkka sivukuluineen on vähennyskelpoinen lukuun ottamatta puolisoa tai alle 15-vuotiasta lasta. Metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäpalveluyrittäjältä ostetut palvelut vähennetään vuosimenoina. Pauli Rimpiläinen on perehtynyt verosuunnittelun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Pauli Rimpiläinen Kotikunta: Kontiolahti Ammatti: yrittäjä Metsäomaisuus: 130 hehtaaria metsiä, jotka muodostuvat kahdesta 2000- luvulla ostetusta tilasta. Suojelukorvaus oli verovapaata Pauli Rimpiläinen, 49, hankki ensimmäisen metsätilansa vuonna 2004. Metsätöiden tekeminen osoittautui niin mukavaksi puuhaksi, että Rimpiläinen osti toisen tilan vuonna 2010. Tilojen yhteispinta-ala on nyt kasvanut yli sataan hehtaariin, mutta edelleen metsän omistaminen on kontiolahtelaiselle kukkakauppa- ja hautaustoimistoyrittäjälle pääasiassa harrastus. Koska tilat on hankittu lainarahoituksella ja lainat maksetaan takaisin puunmyyntituloilla, Rimpiläinen on kuitenkin perehtynyt tarkoin metsäverotukseen ja pyrkii hyödyntämään huolellisen verosuunnittelun tarjoamat mahdollisuudet. Metsäveroilmoituksen Rimpiläinen tekee itse. Metsävähennystä olen hyödyntänyt ja menovarausta käyttänyt. Menovaraus on sopivasti jaksottanut tuloa niille vuosille, jolloin ei ole hakkuutuloa mutta on uudistamiskuluja, lannoitusta, ojitusta tai muuta sellaista. Mönkijä on mielenkiintoinen työkalu, josta teen vähennykset vuosipoistoina. Mönkijän avulla saa myös nuorison mukaan hyvään harrastukseen. Metsissään ahkerasti viihtyvä mies korostaa pitkäjänteisyyden ja järjestelmällisyyden helpottavan huomattavasti veroilmoituksen tekemistä. Kun kuitit on pantu järjestykseen jo edellisen vuoden mittaan, niistä on helppo laskea kulut yhteen ilmoitusta tehtäessä. Kuittejahan metsänsä tunnolliselle hoitajalle kertyy: polttoainekulut, työvälineet ja tarvikkeet, työvaatteet ja muuta. Kun Rimpiläinen hankki toisen metsätilansa reilu vuosi sitten, hän sai kaupan myötä uuden mausteen metsänomistajuuteensa. Tilan vesiplutakoissa lisääntyy Suomessa hyvin harvinainen rupilisko. Metsänkäyttöilmoitus laukaisi neuvottelut alueen suojelusta, ja lopputuloksena tilalle perustettiin vajaan neljän hehtaarin suojelualue. Kyseiseltä alueelta olisi ensiharvennettu rauduskoivikkoa, mutta osa siitä on muutenkin metsätalouteen kelpaamatonta. Mielestäni sain suojelusta asiallisen korvauksen ja sehän on vielä verovapaata, Rimpiläinen pohtii. Nyt siis sekä rupiliskot että maanomistaja ovat tyytyväisiä. Tähänastinen kokemus metsäverotuksesta ei ole tuonut suurta valittamisen aihetta. Verotus ei harrastusta haittaa, se tekee siitä mielenkiintoisen, muuta yritystoimintaa tukevan työsaran, Pauli Rimpiläinen luonnehtii. 40 metsä xxx 41
23 Mitä voi vähentää matkakustannuksina? Vähennyskelpoisia ovat oman asunnon ja metsätilan väliset matkakulut. Metsänhoitotöihin liittyvien matkojen lisäksi vähennyskelpoisia ovat muun muassa alan koulutuksiin ja puukauppoihin liittyvät matkat samoin kuin metsätuhojen, taimikoiden ja korjuujäljen tarkastusmatkat. Verovapaiden omien polttopuiden hakeminen ei kuitenkaan käy vähennykseksi. Julkisia kulkuneuvoja käyttävä vähentää matkalippujen hinnan. Omaa autoa käytettäessä kustannus lasketaan kilometrikorvauksena. Yksi harvoja muutoksia vuoden 2011 metsäverotuksessa on kilometrikorvauksen nousu 0,25 euroon per kilometri, kun se aiemmin oli 0,24 euroa. Matkasta kirjataan omiin muistiinpanoihin matkan ajankohta, pituus ja tarkoitus, kuten taimikon raivaus tietyllä metsäkuviolla. Metsätalouteen liittyvää ajoa voi syntyä myös esimerkiksi silloin, kun kuljettaa moottorisahaa huoltoon tai käy metsänhoitoyhdistyksen toimistossa. Kun autossa pitää mukana ajopäiväkirjaa, vähennyskelpoiset matkat eivät unohdu. 24 Verolomakkeen sivun 1 Mitä kuluja voi esittää muihin vähennyksiin? kohtaan 6.3. Muut vuosimenot listataan kaikki muut metsätalouden vuosikulut. Sivun 44 vähennyskelpoisten kustannusten muistilistasta löytyvät tärkeimmät vähennyskelpoiset menot. lta saattavat jäädä merkitsemättä monet pieniltä tuntuvat kulut, kuten postitus- ja puhelinkustannukset. Esimerkiksi puheluista voi pitää kirjaa ja kirjoittaa ylös, mitä metsätalouteen liittyviä asioita on puhelimitse hoitanut. 25 Voiko vähennyksiä tehdä niissä puukaupoissa, joita koskee verohuojennus? Verohuojennettujen puukauppojen kohdalla hakkuu-, puunajo- ja matkakustannuksista voi laskea vähennyskelpoisiksi menoiksi vain verollisen osuuden eli 75 prosenttia menoista. Sen sijaan hakkuisiin liittyvät Hannu Haapala Muista vähennykset! Esimerkkejä vähennyskelpoisista menoista sivulla 44. Verohuojennettujen puukauppojen menoista vain osa on vähennyskelpoisia. 6 000 00 4 600 00 040 123 456 muut työt, kuten ennakkoraivauskulut ja uuden metsän perustamiskulut, voi vähentää kokonaan. Menojen vähennysoikeuden rajaus ei koske arvonlisäveroverollisten metsänomistajien arvonlisäveroja. Ne kirjataan muistiinpanoihin ja vähennetään kausiveroilmoituksella täysimääräisinä. 26 Miten tehdään vähennykset, jos työhön on saatu Kemera-tukea? Jos metsänhoitotyöhön on saatu vuonna 2011 valtion verovapaata Kemera-tukea, kustannuksista voi vähentää tukisumman ylittävän osuuden. Mikäli metsänomistaja on tehnyt työt itse, kustannukset voivat jäädä alle tuen määrän. Silloin tuki voidaan katsoa verovapaaksi tuloksi. Itse tehdyt työt merkitään omiin muistiinpanoihin. Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat voivat merkitä kaikki Kemera-töiden menoihin sisältyvät alvit palautettaviksi. Ei-arvonlisäverovelvolliset käyttävät kustannuksia laskiessaan arvonlisäverollisia hintoja. Kemera-tuen maksu voi joskus siirtyä toteutusvuotta seuraavaan vuoteen, jos vaikkapa tukirahat ovat loppuneet kesken vuoden. Silloin kulut voi toteutusvuonna kirjata täysimääräisinä vuosimenoihin. Kun tuki seuraavana vuonna tuloutetaan, avustuksesta kirjataan työn kustannusten suuruinen osuus metsätalouden pääomatuloksi. Esimerkkilomake 21. 22. Tässä kohdassa seurataan jäljellä olevien varausten määrää. Esimerkkilomakkeelle on merkitty vuonna 2011 tehty menovaraus (kohta 616). Tulevien vuosien veroilmoituksiin merkitään tulouttamattomiin varauksiin osuus, joka jää jäljelle, kun luvusta vähennetään menoja varten tuloutettu osuus. 23.1. Osittain verovapaisiin puukauppoihin liittyvistä kustannuksista voi laskea vähennyksiin vain veronalaisen osuuden verran. Tässä ilmoitetaan menojen kokonaissumma. 679 Verohuojennetulla jaksolla solmitun energiapuukaupan metsänhoitoyhdistyksen laskuttamat korjuukustannukset olivat yhteensä 4 600 e. Siitä 75 % eli 3 450 e on laskettu mukaan sivun 1 kohdassa 624 ilmoitettuihin muihin vuosimenoihin. Tarkka kannattaa olla Opettajan työstä neljättä talvea eläkkeellä oleva Eero Tanttu, 64, voi nykyään paneutua metsiensä hoitoon täysipäiväisesti niin halutessaan. Se tuntuu kivalta. Ansiotyössä ollessani oli aika usein huono omatunto, kun en ehtinyt tarpeeksi usein metsään, Eero Tanttu tuumii. Silloin hän teetti suuren osan töistä paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä. Taimikonhoitotöitä Tanttu pyrkii tekemään itse mahdollisimman paljon. Työlistalle kuuluu myös puunajoa omalla kalustolla. Tänä talvena hän on ajanut puut ensiharvennushakkuulta, jota on tehnyt Tantun sukulaismies. Vuosi sitten Keski-Suomen metsissä riehunut myrsky teetti runsaasti töitä, kun puut piti kerätä traktorilla yksitellen. Viitasaarelainen metsänomistaja haluaa pysytellä ajan tasalla tilansa tuloista ja menoista. Kirjanpidon hän hoitaa tietokoneella. Asiat tulee käytyä läpi, kun hoitaa itse kirjaukset. Kannattaa olla kärryillä siitä, missä kulloinkin mennään. Eero Tanttu Kotikunta: Viitasaari Ammatti: eläkkeellä opettajan työstä Metsäomaisuus: Omistaa yhdessä vaimonsa Kaisan kanssa 240 hehtaaria metsää. Metsät Eero Tanttu lunasti vanhemmiltaan vuonna 1980. Eero Tanttu ajaa ensiharvennuspuut tienvarteen omalla kalustollaan. Varsinaisen metsäveroilmoituksen Tanttu teettää ProAgrian asiantuntijalla Jukka Paanasella. Hän perustelee, että kun ilmoituksen tekee ammattilainen, kaikki vähennykset ja mahdolliset varaukset tulevat varmasti hyödynnetyksi. On se niin vaativa kokonaisuus, että jos sen itse tekisi, saattaisi tulla takkiin, varsinkin kun veroilmoitus tehdään vain kerran vuodessa eivätkä kaikki pykälät pysy päässä. Tanttu korostaa, että kaikki metsätalouden kulut, pienetkin, kannattaa kirjata ylös joka vuosi. Jos niitä ei voi vähentää metsätuloista, ne otetaan huomioon muussa verotuksessa. Metsätalouden näkymiä Eero Tanttu on seurannut muun muassa metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävissä. Pintaalaverotuksesta luopuminen oli hänestä askel oikeaan suuntaan, mutta vielä olisi paljon parannettavaa. Sukupolvenvaihdosasiat olisi saatava kuntoon ja metsätalous muutenkin samalle viivalle muun yritystoiminnan kanssa. 42 metsä xxx 43
Yhdistys neuvoo veroasioissa Metsänhoitoyhdistys Kuusamon alueella noin kolmannes metsätiloista on kiinteistö- tai metsäyhtymän omistuksessa. Tähän ratkaisuun päätyivät muutama vuosi sitten myös Raija Mustonen, 60, ja hänen viisi sisarustaan. Perintömetsiä ei haluttu pilkkoa vaan päätettiin säilyttää metsätaloudellisesti toimiva kokonaisuus. Raija Mustonen asuu Kuusamossa, mutta suurin osa sisaruksista on muuttanut muualle. Niinpä metsäomaisuuden hoitaminen on hänen vastuullaan. Käytännössä se tarkoittaa papereiden juoksuttamista metsänhoitoyhdistykselle, joka hoitaa tilan metsätyöt. Mhy Kuusamon metsäneuvoja tekee myös yhtymän metsäveroilmoituksen. Raija Mustonen teettää yhtymän metsä työt paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä, samoin metsäveroilmoituksen. Tilalla tehtiin pari vuotta sitten hakkuita. Yhdessä metsänhoitoyhdistyksen kanssa käytiin silloin läpi myös verotukseen liittyviä kysymyksiä ja hyviä neuvoja sai tarvittaessa, Raija Mustonen kiittelee. Työkiireideni vuoksi minulla ei ole aikaa paneutua riittävästi metsäasioihin, joten tämä on koettu toimivaksi ratkaisuksi. Myös taimikonhoito- ja istutustyöt teetämme, koska näin monen osakkaan on mahdotonta osallistua samanaikaisesti ja yhtä suurella panoksella tilan töihin, Mustonen kertoo. Myyjän työnsä lisäksi hän toimii äitinsä omaishoitajana, joten vapaa-aikaa on niukasti. Metsässämme käyn lähinnä marjareissuilla. Metsätöissä olen ollut siellä silloin, kun istutin 13 14-vuotiaana isän kanssa taimia. Raija Mustonen Kotikunta: Kuusamo Ammatti: myyjä Metsäomaisuus: Kuusamossa noin 84 hehtaaria perintömetsää, jonka omistaa kuuden sisaruksen kiinteistöyhtymä. Esimerkkejä vähennyskelpoisista menoista matkat asuinpaikalta metsätilalle tarkastuskäynnille tai metsätöihin, matkat alan tilaisuuksiin (esimerkiksi verokoulutukset ja metsä messut) ja puukaupantekoon, asiointikäynnit metsänhoitoyhdistyksessä jne. metsätalouden harjoittamiseen liittyvät opintomatkat vieraiden henkilöiden palkkauskulut, työntekijän matka- ja ateriakulut metsävakuutusmaksut metsänhoitomaksu metsäsuunnitelman teko, puukaupan teko, veroneuvonta ja kirjanpito työ- ja turva-asut, -jalkineet ja -rukkaset vesurit, sahat, istutusvälineet ja torjunta-aineet raivaussaha ja moottorisaha metsätalouskäyttöön hankittu kalusto, kuten mönkijä laitteiden ja koneiden polttoaineet ja teräöljy, huollot ja korjaukset mönkijän vuosikulut kirjanpidon mukaan kurssit, ammattikirjallisuus sekä ammattilehtien (kuten Aarrelehden) tilausmaksut puhelin-, posti- ja tietotekniikkakulut MTK:n jäsenmaksu Suomen Metsäsäätiön vapaaehtoinen menekinedistämismaksu metsätalouden rakennusten ja tonttien kiinteistövero metsätalouden lainojen liitännäiskulut lannoitteet ja lannoitustyö, kantokäsittely, metsäteiden kunnossapito ja perusparannuskustannukset, ojien perkaus koneyrittäjille maksetut korvaukset puunkorjuusta ja metsäajosta sekä maanmuokkauksesta 27 Milloin tehdään poistoja? Vuosimenoihin kirjataan hankinnat, joiden arvo on enintään 200 euroa. Sitä suuremmat hankinnat vähennetään yleensä poistomenettelyn kautta. Jos kuitenkin arvioi tätä kalliimman raivaus- tai moottorisahan käyttöiän jäävän alle kolmen vuoden, myös sahan voi vähentää vuosi menoissa. Vuosipoistoin vähennetään tyypillisesti koneiden ja laitteiden hankintoja sekä metsäteiden rakentamisen ja kunnostusojitusten kustannuksia. Ensimmäinen poisto tehdään sinä vuonna, jona hyödyke otetaan käyttöön. Ensimmäisenä vuonna poisto tehdään hankintamenosta ja seuraavina vuosina menojäännöksestä. Menojäännöksellä tarkoitetaan aikaisempien vuosien poistojen jälkeen jäljellä olevaa arvoa. Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat kirjaavat hyödykkeiden alvit maksuvuoden vähennettäviksi arvonlisäveroiksi. Ei-arvonlisäverovelvolliset laskevat poistot arvonlisäverollisesta hankintamenosta. Voiko mönkijän kustannukset vähentää metsäverotuksessa? 28 Mönkijän voi merkitä metsätalouskäyttöön, jos sen käytöstä yli 50 prosenttia on metsäajoa. Silloin sen hankintahinta on mahdollista vähentää metsäverotuksessa. Metsätalouskäyttö pitää kyetä tarvittaessa osoittamaan verottajalle esimerkiksi ajopäiväkirjan avulla. Kaikkia mönkijämalleja Mönkijän metsätalouskäyttö on osoitettava. ei hyväksytä metsätalouskäytön laitteiksi. Kannattaa huomata, että omaan käyttöön tulevan verovapaan polttopuun kuljetusta ei lueta metsätalouskäytöksi. Jos pääosin muuhun käyttöön hankittua mönkijää käyttää metsätöissä, esimerkiksi taimien kuljetuksessa, työkustannukset voi vähentää metsäverotuksessa käyttötunteihin perustuvana tuntivähennyksenä. 29 Kannattaako isompia menoja osuttaa niille vuosille, joille on suunnitellut puukauppoja? Tarpeelliset hankinnat kannattaa tehdä silloin, kun niille on käyttöä. Vähennyksiä voi tehdä myös niinä vuosina, jolloin metsätaloudesta ei ole tuloja, ja verotettavia tuloja voi siirtää varauksilla tuleviin vuosiin. Uutta metsävähennyspohjaa Jukka Aaltonen, 52, viihtyy metsissä monessa roolissa: metsänomistajana, metsästäjänä ja kuntoilijana. Etämetsänomistajuus mahdollistaa pääkaupunkilaiselle virkistäytymisen omassa metsässä. Toisaalta välimatka Helsingistä metsätiloille rajoittaa suuresti metsätöiden tekemistä itse. Siksi teetämme suurimman osan yhtymän metsätöistä ulkopuolisilla. Ehkä sitten joskus eläkkeellä tilanne on toinen. Aaltonen hoitaa kolmen sisaruksen muodostaman, Sastamalassa sijaitsevan kiinteistöyhtymän metsäasiat ja tekee mielellään esimerkiksi taimikonhoitoa, jos aikaa vain on. Hänestä on hyvä, että yhtymässä on ainakin yksi osakas, joka on kiinnostunut metsänhoidosta. Se helpottaa huomattavasti asioiden hoitamista. Hän täyttää itse yhtymän metsäveroilmoituksen. Niin pysyy ajan tasalla ja näkee miten verotus toimii. Muutaman kymmenen tapahtuman kirjaaminen vuodessa on lopulta aika yksinkertaista. Etämetsänomistajana Aaltonen hyödyntää tarkasti mahdollisuuden vähentää Jukka Aaltonen Kotikunta: Helsinki Ammatti: sijoitusjohtaja Metsäomaisuus: Reilut 30 hehtaaria metsää Sastamalassa ja pieni oma palsta Luvialla. Perintönä tulleet metsät omistaa kiinteistöyhtymä, jonka osakkaita ovat myös Jukka Aaltosen kaksi sisarta. Jukka Aaltonen hyödyntää metsiään myös metsästysharrastukseen. verotuksessa kodin ja metsätilan väliset matkakulut. Myös raivaus- ja moottorisahan hankintakulut on voinut vähentää. Hiljattain Jukka Aaltonen perehtyi metsäpalstan ostoa ja myyntiä koskeviin veroseuraamuksiin, kun hän lunasti sisariltaan osuudet Luvialla sijainneesta palstasta. Koska se oli ollut yhtymällä yli kymmenen vuotta, sisaret pystyivät myymään verovapaasti osuutensa veljelleen. Minä taas sain oston myötä mahdollisuuden tehdä metsävähennyksiä tulevaisuuden puukaupoissa, Aaltonen toteaa. Hän pitää metsäverotusta kohtalaisen hyvänä metsänomistajan kannalta. Valitettavasti valtiontalouden ongelmat heijastuvat tulevaisuudessa metsätalouden tukiin, Aaltonen pelkää. Vaikka metsä tuottaa sijoituksena suhteellisen heikosti, Jukka Aaltonen uskoo metsätalouden tulevaisuuteen. Metsä- ja erityisesti paperiteollisuuden ahdinko on tilapäistä, uutta bisnestä syntyy. Puu on uusiutuva luonnonvara, ja tämän asian merkitys kasvaa jatkuvasti. 44 metsä xxx 45
Muistiinpanot auttavat 30 Kuinka tarkat muistiinpanot metsäveroilmoitusta varten vaaditaan? Metsätalouden menojen ja tulojen tarkasta kirjaamisesta on hyötyä metsäveroilmoitusta täyttäessä, mutta niitä tarvitaan myös silloin, jos verottaja pyytää tositteita ja muistiinpanoja nähtäväkseen verotarkastusta varten. Tätä varten muistiinpanoissa on oltava selkeästi ylhäällä kaikki kalenterivuoden taloudelliset tapahtumat. Jos metsänomistaja on käyttänyt esimerkiksi omaa autoa selvityksen lomakkeella 36. Lomake palautetaan yhdessä 2C-lomakkeen kanssa, jos esitäytettyihin tietoihin on korjattavaa tai täydennettävää. Sen perusteella verottaja jakaa metsätalouden tuloksen osakkaiden kesken. Kuolinpesä katsotaan erilliseksi verovelvolliseksi, josta täytetään yksi lomake. Kuolinpesän tuloja ei jaeta perikunnan jäsenten henkilökohtaisiksi tuloiksi. Yhtymän ja kuolinpesän verotuksessa osakkaiden henkilökohtaisesti maksamat metsätalouden menot, kuten matkakulut, vähennetään yhteisinä menoina. Osakkaiden on siksi hyvä keskenään sopia asioiden hoidosta. Myös yhteismetsä on erillinen verovelvollinen. Yhteismetsä tekee veroilmoituksen osakkaidensa puolesta. Yhteismetsän osakkaat eivät maksa enää veroja yhteismetsän heille ylijäämästään jakamista jakoosuuksista. Kannattaa ilmoittautua alvvelvolliseksi 34 Ketkä ovat arvonlisäverovelvollisia? Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki metsänomistajat, jotka ovat tehneet puukauppaa vähintään 8 500 euron arvosta. Tätä pienemmällä liikevaihdolla alv-velvolliseksi hakeutuminen on vapaaehtoista. Kerran arvonlisävelvolliseksi hakeutunut pysyy alv-velvollisena ilman eri ilmoitusta. Vuoden 2011 osalta ei voi enää hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, mutta asian voi nyt hoitaa verovuoden 2012 osalta. 35 Kannattaako arvonlisäverovelvollisuus? Yleensä kannattaa, sillä silloin voi vähentää kaikki metsätulon hankkimiskustannuksiin sisältyneet arvonlisäverot puun myynnistä maksetuista arvonlisäveroista. Verotuksellinen etu on suurempi kuin verovähennysten kautta saatu hyöty, sillä arvonlisäverot saa palautuksena kokonaan. Jos arvonlisäveroa on maksanut enemmän kuin sitä on saanut, verottaja maksaa erotuksen takaisin. 36 Voiko metsänomistaja ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi myös silloin, jos hänellä ei ole metsätuloja? Kyllä, arvonlisäveron palautuksen saa silloinkin, jos ei ole saanut puukauppoihin liittyviä arvonlisäveroja. 37 Onko tilanteita, joissa arvonlisäverovelvollisuus ei kannata? Harvemmin. Niin saattaa käydä, jos omasta metsästä on otettu merkittävä määrä puuta omaan käyttöön, esimerkiksi talon rakentamista varten. 38 Miten arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan? laskee itse maksamansa arvonlisäveron määrän ja ilmoittaa maksetut alvit verottajalle kausiveroilmoituksella. Hän myös tilittää veron valtion verotilille määräpäivään mennessä. Maksussa käytetään verotilin henkilökohtaista viitenumeroa. Viitenumero säilyy samana vuodesta toiseen. Kausiveroilmoitus jätetään verottajalle samaan aikaan metsäveroilmoituksen kanssa eli helmikuun lopussa. Metsätalouden arvonlisävero maksetaan verotilille kalenterivuosittain. Tilitettävän veron määrän saa lasketuksi vähentämällä maksukauden myyntien arvonlisäverosta saman jakson vähennyskelpoisiin kustannuksiin sisältyneet alvit. 39 Mikä on Verotili-palvelu? Verohallinnon Verotili-palvelu on tarkoitettu arvonlisäverotietojen hallintaan. Palvelun kautta voi tehdä kausiveroilmoituksen ja tarkistaa omat arvonlisäverotietonsa, kuten palautukset tai viitenumeron. Yksityishenkilö pääsee rekisteröitymään verotililleen omien verkkopankkitunnustensa avulla. Verotusyhtymät ja kuolinpesät joutuvat hakemaan erillisen Katso-tunnisteen. Palvelun löytää nettiosoitteesta www.vero.fi/verotili. 40 Milloin ja miten kausiveroilmoitus annetaan? Arvonlisäverovelvollisten metsänomistajien on jätettävä sekä kausiveroilmoitus että metsäverotuksen 2C-lomake 29.2.2012 mennessä. Moni on siirtynyt verotilin käyttäjäksi ja ilmoittaa arvonlisäverot sähköisesti. Kausiveroilmoituksen voi yhä myös lähettää postitse. Verottaja postittaa esitäytettyjen metsäveroilmoitusten mukana kaikille myös kausiveroilmoituslomakkeen muistutuksena siitä, että alvit voi ilmoittaa myös paperilomakkeella. Jos ei ole arvonlisäverovelvollinen, lomaketta ei tarvitse jättää. Alv-velvolliseksi hakeutuneiden sen sijaan on palautettava lomake myös silloin, kun heillä ei ole ilmoitettavia arvonlisäveroja. Kiristyksiä verovuonna 2012 Juuri alkaneen verovuoden huomattavin muutos metsänomistajan verotuksessa on pääomaverotuksen kiristyminen. Vuonna 2012 pääomaveroa maksetaan 30 prosenttia silloin, kun pääomatulot jäävät alle 50 000 euron. Jos tulot ylittävät tämän rajan, veroprosentti nousee 32:een. Vastaavaa progressiota ei pääomaverotuksessa ole aiemmin ollut. Jatkossa metsänomistajan kannattaa miettiä, voisiko puukauppatuloja hajauttaa useammalle vuodelle, jos 50 000 euron pääomatulojen raja alkaa häämöttää. Summassa otetaan huomioon myös muut pääomatulot. Metsätalouden harjoittajalla 50 000 euron raja voi ylittyä helposti jo esimerkiksi metsätilan veronalaisen luovutusvoiton takia, muistuttaa Kaikista ajoista on oltava merkintä ajoneuvon ajopäiväkirjassa. Yhteismetsät metsään kohdistuvilla matkoilla tai mönkijää metsätöissä, kaikista ajoista on oltava ajopäiväkirjamerkintä. Monet organisaatiot, kuten metsänhoitoyhdistykset, ovat julkaisseet muistiinpanojen tekoa varten erilaisia apuvälineitä ja lomakkeita. Olemassa on myös sähköisiä palveluja veromuistiinpanoihin. Menoihin ja tuloihin liittyviä tositteita ei lähetetä veroilmoituksen mukana verottajalle, vaan ne arkistoidaan itselle. 31 Kauanko kuitteja ja muistiinpanoja on säilytettävä? Muistiinpanoja on säilytettävä verotarkastusten varalta kuuden vuoden ajan. Eri omistusmuotojen verotus 32 Miten aviopuolisot laativat metsäveroilmoituksen? Aviopuolisot jättävät yhteisen veroilmoituksen, johon on koottu tiedot kummankin yksin sekä molempien yhdessä omistamista metsätiloista. Heitä verotetaan kuin verotusyhtymää. Metsätalouden tulonjako tapahtuu puolisoiden omistusosuuksien suhteessa. 33 Millä tavoin kuolinpesien, metsäyhtymien ja yhteismetsien verotus poikkeaa toisistaan? Myös kuolinpesä ja metsäyhtymä täyttävät yhden yhteisen 2C-lomakkeen. Yhtymä tekee lisäksi tarvittaessa yhtymä- ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta. Pääomatulojen veroprosentin nousu tähänastisesta 28 prosentista näkyy myös metsätuloihin kohdistuvissa ennakonpidätysprosenteissa, jotka nousivat yhden prosenttiyksikön. Pystykaupoissa ja metsävakuutuskorvauksissa ennakonpidätysprosentti on 1.1.2012 alkaen 20, hankintakaupoissa 14. Yhteismetsillä alempi vero Yhteismetsien veroetu suhteessa muihin metsänomistusmuotoihin säilyy, vaikka vero nousee aiemmasta 26 prosentista 28 prosenttiin. Yhteismetsien verokantaetu on Pilhjertan mukaan säädetty tuloverolaissa de minimis -pohjaiseksi valtion tueksi, samaan tapaan kuin Heli Mutkala- Kähkösen vinkit 1 Tee selkeät veromuistiinpanot ja pidä ajopäiväkirja aina mukanasi autossa. 2 Ole tarkka ilmoittaessasi Kemera-tuettujen töiden menoja sekä verohuojennettuja puukauppoja ja niihin liittyviä vähennyksiä. 3 Veroneuvontaa on saatavilla esimerkiksi omasta metsänhoitoyhdistyksestä. metsävähennys kaikkien metsänomistajien osalta. De minimis -tukia voi saada yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Raja tulee vastaan lähinnä suurilla yhteismetsillä. Tämän vuoden aikana selvitetään EU:n komission kanssa, onko todella kyse tämänluonteisesta tuesta. Mahdollista on, että yhteismetsien verokantaetu ja metsävähennys poistuvat jatkossa de minimis -tukien joukosta. Kemera-tuet verollisiksi Kestävän metsätalouden tuet muuttuivat vuoden 2012 alussa saajalleen veronalaiseksi tuloksi. Kun vuoden 2011 Kemera-töihin liittyvistä menoista saattoi merkitä vähennyksiksi vain tuen ylittävän osuuden, ensi vuonna menot voi vähentää kokonaisuudessaan. Muutos kiristää verotusta sellaisissa Kemera-tuetuissa töissä, joissa hoitotöissä syntyneet menot ovat jääneet alle saatujen tukien. Näin on voinut käydä esimerkiksi metsänomistajan itse tekemässä taimikonhoitotyössä. Jos menoja kertyy vähintään saatavien tukien verran, taloudellinen tulos on metsänomistajalle sama kuin ennen muutosta. Suurempi asia on se, että Kemera-lain nojalla on maksettu myös ympäristötukisopimusten korvauksia. Koska niihin ei juuri liity menopuolta, se tarkoittaa sitä, että ympäristötuesta tulee veronalaista, huomauttaa Kari Pilhjerta. Uudistus on sikäli hyvä, että se selkeyttää verojärjestelmää. Se korostaa metsänomistajan verotuksessa todellisten tulojen ja menojen periaatetta, Pilhjerta katsoo. Vanha järjestelmä oli monimutkaisempi. Jos oli saanut verovapaata tukea, menoja ei saanut vähentää tuen osalta. Jos Kemera-tuki ei tullut samana vuonna kuin työstä koitui menoja, menot joutui vähentämään tekovuonna ja tulouttamaan tuet tuloina seuraavana vuonna. Arvioita veromuutosten vaikutuksista valtion verotuloihin on hankala laskea, mutta niiden on arveltu lisäävän valtion verotuloja muutamalla miljoonalla eurolla. säilyttävät kahden prosenttiyksikön veroetunsa. LISÄTIETOJA: www.mhy.fi Perintöverotus kiristyy Suurten metsätilojen perintöverot nousevat tänä vuonna, sillä veroon tuli uusi porras. Vuonna 2012 yli 200 000 euron perintö- tai lahjaosuuksista maksetaan veroa 16 prosenttia, kun aiempi prosentti oli 13. Tämä merkitsee tuntuvaa kiristystä suurimpien metsätilojen sukupolvenvaihdoksen verotukseen. 46 metsä xxx 47