Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola

Osavuosikatsaus 3/2018

Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Esterinportti 2 B 00240 Helsinki Finland +358 9 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi uudenmaanliitto.fi

SISÄLLYS Maakuntajohtajan katsaus... 4 Yleiset näkymät...4 Sote- ja maakuntauudistus...5 Aluesuunnittelu...5 Aluekehittäminen...6 Viestintä...8 Kansainväliset asiat...10 Talous, sisäinen valvonta ja riskienhallinta...11

Maakuntajohtajan katsaus Yleiset näkymät Suomen talouden kasvu on jatkunut laaja-alaisena myös vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla. BKT:n vuosikasvun ennustetaan yltävän kuluvana vuonna lähes kolmen prosentin tuntumaan. Korkeasuhdanteesta huolimatta merkkejä kasvun hidastumisesta on kuitenkin jo näkyvissä. Maailmantalouden vaimentuneet kasvunäkymät ja kauppapoliittinen epävarmuus luovat riskejä Suomen vientikysynnälle. Tämä heijastuu erityisesti tehdasteollisuuden suhdannenäkymiin. Myös työllisyys on jatkanut parantumistaan ja yritysten työllisyysodotukset ovat yhä kasvussa jokaisella päätoimialalla. Työllisyyden ripeästä kasvusta huolimatta työvoimakustannusten kehitys on pysynyt maltillisena, mikä on tukenut yritysten kustannuskilpailukykyä ja näin erityisesti Suomen vientisektoria. Työmarkkinoiden piristyessä myös avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut nopeasti suhteessa työttömien työnhakijoiden määrään. Kehitys viestii yritysten vaikeudesta löytää sopivaa työvoimaa tarpeisiinsa ja ennakoi samalla työllisyyskasvun hidastumista lähitulevaisuudessa. Myös Uudenmaan talous- ja työllisyyskehitys on jatkunut kuluvana vuonna suotuisana. Vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä maakunnan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi yli kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Nopeinta kasvu oli teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Rakentamisessa kasvu sen sijaan laantui kahden prosentin tuntumaan. Viimeisimmän suhdannebarometrin perusteella yritysten lähitulevaisuuden suhdanneodotukset ovat hieman vaimentuneet, mutta pysyneet kuitenkin edelleen vahvalla tasolla. Toimialojen liikevaihtojen ripeästä kasvusta huolimatta Uudenmaan viennin arvo kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä puolikkaalla ainoastaan prosentin edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kokonaisuudessaan maakunnan vienti oli 9,2 miljardia euroa, mikä vastasi 29 prosenttia koko maan viennin arvosta. Tuonnin arvosta Uudenmaan osuus oli puolestaan 58 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan Uudellamaalla oli syyskuun lopussa yhteensä 69 627 työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 9 780 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,2 prosenttia. Osuus oli 0,6 prosenttia matalampi kuin koko maan vastaava lukema. Kaikista Suomen työttömistä Uudellamaalla asui 30 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä Uudellamaalla oli syyskuun lopussa 23 027, mikä oli 8 180 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista maakunnan työttömistä oli 33,1 prosenttia. Nuoria eli alle 25-vuotiaita työttömiä oli maakunnassa syyskuussa 6 617. Viime vuoden syyskuusta nuorisotyöttömien määrä väheni noin yhdeksän prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä oli 9,5 prosenttia. Uusia avoimia työpaikkoja maakunnassa oli syyskuun aikana haussa 16 729. Tämä oli 1 748 (11,7 prosenttia) työpaikkaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Sote- ja maakuntauudistus Maakunta- ja soteuudistusta valmistelevaan Uusimaa 2019 -hankkeeseen rekrytoitiin vuoden 2018 alussa noin 60 uutta valmistelijaa ja hankkeessa työskentelee jo yli 180 henkilöä, joista noin puolet sijoittuvat yleishankkeeseen ja puolet ict-hankkeeseen. Sidosryhmät ja maakuntaan liittyvät organisaatiot ovat olleet keskeisiä kumppaneita valmistelutyössä. Hankkeen ohjausrakennetta vahvistettiin entisestään maakuntahallituksen päätöksillä 4.6.2018 128 ja 129. Kesäkuisilla päätöksillään maakuntahallitus asetti alaisuuteensa sote -toimikunnan sekä konserni- ja elinvoimatoimikunnan. Molemmat toimikunnat ovat kokoontuneet säännöllisesti. Hallitus ilmoitti kesäkuun lopussa maakunta- ja sote -uudistuksen toimeenpanon lykkääntymisestä vuodella tammikuulle 2021. Kesälomakauden jälkeen muutosjohto varautui uuteen tilanteeseen ottaen huomioon myös sen mahdollisuuden, että hallituksen lakiehdotuk sia ei lainkaan ehditä hyväksyä tällä hallituskaudella. Hankkeessa jatkettiin sisältövalmistelua täysimääräisesti, eivätkä maakuntaan liittyvät organisaatiot tai muut henkilöstöresurssejaan maakuntavalmisteluun antaneet organisaatiot vetäneet edustajiaan pois. Erityistä huomiota valmistelussa on raportointijaksolla kiinnitetty siihen, miten valmistelutyön tulokset ovat kaikissa tilanteissa sidosryhmien käytettävissä maakuntaratkaisusta riippumatta. Henkilöstölle on tiedotettu tilanteesta säännönmukaisesti ja heille on tarjottu mahdollisuus myös yksilöllisiin keskusteluihin. Aluesuunnittelu Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu käynnistyi vuonna 2016. Suunnittelualueena on koko Uusimaa ja kaavan aikatähtäin on vuodessa 2050. Uusimaa-kaava koostuu kolmen seudun vaihekaavoista, jotka laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Seutujen kaavoja ohjaa Uudenmaan kokonaisuutta tarkasteleva Uudenmaan rakennesuunnitelma, jota kaavatyön alkuvaiheessa valmisteltiin oikeusvaikutteisena rakennekaavana. Rakennekaavan luonnos, suunnitteluperiaatekortit sekä kaavan taustaselvitykset koottiin alkuvuona 2018 valmisteluaineistoksi, joka oli nähtävillä ja lausunnoilla 27.2.-13.4.2018. Kevään 2018 aikana käsiteltiin kaavan palautetta ja jatkettiin seutujen vaihekaavojen laadintaa valmisteluaineiston, siitä saadun palautteen, selvitysten sekä vuorovaikutuksen pohjalta. Uusimaa-kaavan vuorovaikutus on myös jatkunut aktiivisena koko vuoden 2018 ajan, mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien ja asiantuntijaryhmien kokouksien sekä muiden sidosryhmien tapaamisten ja tilaisuuksien muodossa. Valmisteluaineistosta saadun palautteen perusteella hallitus päätti kesäkuussa lisätä kaavan aikatauluun seutujen luonnosten nähtävilläolo- ja lausuntokierroksen kuitenkin siten, että kaavan kokonaisaikataulua ei muutettu. Saadun palautteen pohjalta hallitus myös linjasi merkittävimmät toimenpiteet seutujen vaihekaavojen luonnosten viimeistelyä varten. Rakennesuunnitelman, valmisteluaineiston, siitä saadun palautteen sekä vuorovaikutuksen ja hallituksen linjaamien toimenpiteiden perusteella valmisteltiin kesä- ja elokuussa seutujen kaavojen luonnosten periaatteet. Elokuun kokouksessa 20.8.2018 hallitukselle esiteltiin ja se merkitsi tiedoksi periaatteet teemoista: ympäristön voimavarat ja vetovoima, energia ja yhdyskuntatekninen huolto sekä puolustusvoimien alueet. Syyskuun kokouksessa 17.9.2018 hallitukselle esiteltiin ja se merkitsi tiedoksi periaatteet kaavan muista teemoista: kasvun kestävä ohjaaminen, liikkuminen ja logistiikka sekä elinkeinot ja kauppa. Syyskuun kokouksessa hallitukselle esiteltiin myös Uusimaa kaavan luonnos, joka koostuu oikeusvaikutteisesta kaavakartasta, oikeusvaikutteisista merkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaratkaisuja selventävästä kaavaselostuksesta liitekarttoineen. Hallitus päätti, että Uusimaa

kaavan luonnos voidaan kaava-aineiston viimeistelyn jälkeen asettaa nähtäville ja lähettää lausunnoille syksyllä 2018. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtävillä 27.11.2017-3.1.2018. Ehdotuksesta annettiin 13 muistutusta, joihin maakuntahallitus hyväksyi vastineet 26.2.2018. Maakuntahallitus hyväksyi osaltaan kaavaehdotuksen huhtikuussa. Maakuntahallituksen esityksestä valtuusto hyväksyi kaavan kesäkuun kokouksessaan. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 17.9.2018, että Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava tulee Östersundomin alueen osalta voimaan valituksista huolimatta ennen kuin kaava saa lopullisen lainvoiman. Maakuntakaava tulee voimaan, kun siitä on kuulutettu maakuntakaavan alueeseen kuuluvissa kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset niissä julkaistaan. EU:n Interreg-ohjelman osarahoittamat liikenteen kehittämishankkeet NSB CoRe, FinEst Link ja Scandria2Act edistävät Uudenmaan kansainvälistä saavutettavuutta matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Hankkeiden toiminta ulottuu käytännön tason kehittämistoimista korkean tason EU-vaikuttamiseen. FinEst Link-hankkeen loppuseminaari pidettiin 7.2.2018 Tallinnassa. Siellä esiteltiin hankkeen tuloksia ja pohjustettiin seuraavia askeleita hankkeen edistämiseksi. Vuoden 2017 alusta lähtien Uudenmaan liitto yhteistyössä Suomen kasvukäytävän ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkostojen kanssa jakaa TEM:n myöntämää AIKO-rahoitusta matkustaja- ja rahtiliikenteen kehittämiseksi. Suomen kasvukäytävän hankkeena liitto on selvittänyt yhdessä konsulttien ja sidosryhmien kanssa Lentoradan vaikutuksia Uudellemaalle ja laajemmin koko Suomeen. Lisäksi Liikennevirasto on päivittänyt Lentoradan linjaussuunnitelman ja kustannusarvion sekä valmistellut vaihtoehtona Lentoradalle pääradan lisäraidesuunnitelmaa. Merialuesuunnitelmat ovat merialueiden käyttöä ohjaavia yleispiirteisiä ja oikeusvaikutuksettomia suunnitelmia, jotka rannikon maakunnat laativat yhteistyössä vuoteen 2021 mennessä. Suomenlahden merialuesuunnitelman laatimisesta vastaavat Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot. Merialuesuunnitelman laatimiseen velvoittaa maankäyttö- ja rakennuslain muutos 482/2016, joka pohjaa merialuesuunnittelua koskevaan puitedirektiiviin 2014/89/EU. Suunnittelualue ulottuu rantaviivasta talousalueen ulkorajalle. Merialuesuunnittelulla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja sinistä kasvua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristö hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnitelman laatiminen on aloitettu yhteistyössä ympäristöministeriön, muiden rannikon maakuntien liittojen ja sidosryhmien kanssa. Uudenmaan ja Kymenlaakson liiton hallitukset päättivät Suomenlahden merialuesuunnitelman laadinnan käynnistämisestä huhtikuun kokouksissaan. Aluekehittäminen Maakuntavaltuuston joulukuussa 2017 hyväksymää Uusimaa-ohjelma 2.0: a toteutetaan yhteistyössä kuntien, kehittämisyhtiöiden, järjestöjen, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Uusimaa-ohjelman sisällön tunnetuksi tekemiseksi huhtitoukokuussa toteutettiin neljä Uusimaa 2.0 RoadShow-tilaisuutta eri puolilla maakuntaa. Porvoossa, Järvenpäässä, Hangossa ja Helsingissä järjestetyissä tilaisuuksissa esiteltiin Uusimaa-ohjelma 2.0, kerrottiin hanketoiminnan rahoitusmahdollisuuksista, erityisesti EUrahoituksesta sekä luotiin ajankohtaiskatsaus maakuntauudistuksen tilanteeseen. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 250 henkeä. Uusimaa-ohjelman 2.0 mukaisesti päivitetyn toimeenpanosuunnitelman (TOPSU) toteuttaminen käynnistettiin Maakunnan yhteistyöryhmän ohjauksessa. Uusimaa-ohjelma 2.0:an sisältyvän neljän verrokkialueen kanssa käynnistettiin yhteistyö tavoitteena ohjelmien ja niiden toteuttamisen vertailu sekä toisten kokemuksesta oppiminen. Verrokkialueiden Tukholma, Kööpenhamina, Hampuri ja Amsterdam kehittymistä on verrattu

mm. sosiaalisen kehityksen ja kilpailukyvyn osalta. Liitto valmistelee verrokkialueiden kesken marraskuussa 2018 järjestettävää seminaaria. Huhtikuussa asiasta keskusteltiin Hampurin hallinnon kanssa ja kesäkuussa asia koskeva aloite tehtiin Hampurin lisäksi muille verrokkialueille. Verrokkialueseminaarin valmistelua on jatkettu eri osapuolten kanssa tavoitteena kaikille hyötyä tuottava tilaisuus. Syyskuussa Amsterdam Metropolitan alueella järjestetyt suunnittelutapaamisen nostivat keskiöön ilmastonmuutoksen hillinnän ohjelmien ja toimenpiteiden tärkeyden kaikille osapuolille. Hiilineutraali Uusimaa tiekartan päivittäminen on yksi Uusimaa-ohjelman 2.0 tavoitteita. Tiekartan päivittämistä on valmisteltu monesta eri suunnasta. Climate KIC Pioneer on Practice työskenteli Uudenmaan liitossa kuuden viikon ajan. Tuona aikana hän arvioi verrokkialueiden hiilineutraaliusohjelmat ja valmisteli raportin joka sisältää verrokkialueiden hiilineutraalistrategioiden arviot ml. niiden vahvuudet ja heikkoudet. Raporttia tullaan käyttämään hyödyksi verrokkialueiden kanssa tehtävän työskentelyn suunnittelussa. Vuoden 2019 yritysten valinta toteutettiin raportointijakson aikana. Valituiksi tulivat suurehko lääketieteen teknologian perheyritys tuotannollisten yritysten sarjassa ja matkailupalveluita tarjoava perheyritys palvelusektorin sarjassa. Startup-sarjassa valituksi tuli muovin käytön vähentämiseen tähtäävien pakkausten parissa työskentelevä alkava yritys. Vuoden yritys 2019 tunnustuspalkinnot jaetaan maakuntaparlamentissa marraskuussa 2018. Uudenmaan liiton tietopalvelun uudistamista jatkettiin tavoitteen eri lähteistä saatavilla olevan tietoaineiston aiempaa vaivattomampi käyttö ja hyödyntäminen. Työvoima- ja elinkeinoministeriön tilannekuvakeskustelut käytiin helmikuussa. Keskusteluja varten valmisteltiin tilastoanalyysiin, maakuntaohjelmaan ja älykkään erikoitumisen strategiaan perustuva tilannekuva. Keskusteluissa oli mukana maakuntauudistus Uusimaa2019 hankkeen edustajat. Aluekehityksen asiantuntijat ovat osallistuneet uuden maakunnan strategian valmisteluun, ennakointiprosessin hahmottamiseen ja kasvupalveluihin liittyvään valmisteluun. Alkuvuodesta Uudenmaan liitossa oli käsittelyssä kaksi EAKR-hankehakua (Etelä-Suomen EAKR-haku ja kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika-haku). Keväällä päättyneistä hauista käynnistyi yhteensä 67 uutta hanketta Uudenmaan liiton rahoittamana. Etelä-Suomen rakennerahastojen ohjelmakauden puolivälissä koottiin ja julkaistiin tulosjulkaisu Kasvualustana Etelä-Suomi onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta 2014-2020". Julkaisuun liittyen toteutettiin myös ohjelmakauden puolivälitilaisuus, jossa kuultiin hanketuloksia Etelä-Suomesta ja käytiin keskustelua koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Rakennerahastoryhmä osallistui myös Eurooppa-päivän 9.5. EU-rahoitusinfon järjestämiseen. Tuensaajien hankehallinnon osaamista on tuettu järjestämällä kaksi samansisältöistä starttikoulutuspäivää, jotka keräsivät yhteensä 180 osallistujaa. Lisäksi on toteutettu kolme webinaaria hankkeiden hallinnoimiseen liittyen. Lisäksi on valmisteltu rakennerahastohallinnon järjestäytymistä maakuntauudistuksen jälkeen. Syyskuulla käynnistettiin rakennerahastojen seuraavan ohjelmakauden 2021-2027 valmistelutyö. Ohjelmavalmistelu tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamana, mutta kuitenkin alueet ja maakunnallisen valmistelun huomioiden. Ohjelmavalmistelu käynnistyy analyysityöllä, jonka tavoitteena on tarkastella sekä kuluvan ohjelmakauden tuloksia ja vaikutuksia että ennakoida tulevan ohjelmakauden toimintaympäristöstä nousevia ilmiöitä. Älykkään erikoistumisen strategian viestinnässä Uudenmaan osaamista tuodaan esiin digitaalisissa kanavissa. Pääkanavat ovat helsinkismart.fi -verkkosivusto, Twitter- ja Youtube kanavat. Jokaiselle kanavalle on oma konsepti, ja niihin tuotetaan sisältöä Helsinki Smart Region -viestintästrategian pohjalta. Toukokuussa 2018 toteutettiin helsinkismart.fi verkkosivustolle uusi viestintästrategia. Lisäksi lanseerattiin uusi Smart Minds -artikkelikonsepti. Käytännössä RIS3-strategiaa toteutetaan vuonna 2018 rakennerahastohankkeiden ja erityisesti AIKO ERM -hankkeiden (alueelliset ja innovatiiviset kokeilut) valintakriteerien kautta.

Useamman AIKO-hankkeen kokonaisuudella edistetään mm. terveydenhoidon digitalisoitumiseen liittyvää alueellista kehitystyötä sekä digitaalisten palveluiden saatavuutta Uudellamaalla. Raportointikaudella seurattiin ja tuettiin käynnissä olevien hankkeiden toteutumista sekä toteutettiin rahoitushaku Citizen City teeman puitteissa. Hakukierroksen tuloksena oli neljän hankkeen hyväksyminen rahoitettavaksi. Kesäkuussa 2018 käynnistyi Interreg Europe -ohjelmassa hyväksytty Medtech4Europe hanke, jossa Uudenmaan liitto on partnerina n. 160.000 euron rahoitusosuudella. Tavoitteena on terveysteknologian alan yhteistyön aktivointi koheesiopolitiikan ja älykkään erikoistumisen välineillä. Samalla kartoitetaan alan suhteellisen raskaan EU-tason säätelyn vaikutusta mm tutkimustoimintaan pohjautuvien yritysten kasvumahdollisuuksiin. Terveysteknologia on hyvin vientivaltainen kasvuala myös Uudellamaalla. Uudenmaan liiton paikallisia kumppaneita hankkeessa ovat mm. alan yrityksiä edustava Terveysteknologian liitto (Healthtech Finland) sekä Helsinki Business Hub. Vuoden 2018 tammikuussa Uudenmaan liiton koordinoiman ieer-hankkeen partnerit kokoontuivat Helsingissä alueiden toimintasuunnitelmien vertaisarvioinnin ja maaliskuun konferenssin suunnittelun merkeissä. Valencian alueen yrittäjyyskoulutukseen liittyvä toimintatapa sai laajaa kiinnostusta ja Uudenmaan liitto (konsortio) haki sen kehittämiseen ja hyödyntämiseen Interreg-sihteeristöltä pilottitoimintatukea. Hakemus hyväksyttiin kesäkuussa. Maaliskuun mid-term -konferenssissa keskusteltiin hankkeessa yli 700 henkilön yhteistyönä tuotetuista tuloksista ja esiteltiin niitä laajasti. Julkaistuun sähköiseen käsikirjaan on koottu kymmeniä hyviä käytäntöjä, alueiden raportteja sekä temaattisia raportteja. Konferenssissa oli noin 120 osallistujaa. Toisena päivänä alueiden korkean tason edustajat allekirjoittivat toimintasuunnitelman ja sitoutuivat niiden toteuttamiseen. Central Baltic -ohjelman kontaktipiste Uudenmaan liiton EU-palveluissa tiedottaa ohjelman rahoitusmahdollisuuksista ja edistää rahoitusohjelman toteutumista. Ohjelmakauden loppua kohden on painopisteeksi noussut EU-rahoituksen tuloksista tiedottaminen. Ohjelman neljäs rahoituskierros toteutetaan syksyllä 2018. Hakukierroksesta tiedottaminen on aloitettu kevään 2018 aikana ja rahoituspiste on vieraillut tapahtumissa sekä tavannut alueen toimijoita. Kontaktipiste oli mukana järjestämässä mm uusien projektien aloitusseminaaria (huhtikuu 2018, Turku) sekä yli sata osanottajaa koonnutta Uudenmaan liiton Eurooppa-päivän tapahtumaa toukokuussa. Onnistunut tapahtuma järjestettiin EU -palveluiden ja rakennerahastotiimin yhteistyönä. Viestintä Kaavaviestinnässä pääpaino on ollut kuluvana vuonna Uusimaa-kaavan 2050 valmistelussa. Alkuvuodesta nähtävillä oli kaava-aineisto ja syksyllä valmistauduttiin kaavaluonnoksen nähtäville tuloon. Molemmissa vaiheissa viestintä päivitti verkkoon aineistot kommentoitavaksi, ja kommentointimahdollisuudesta tiedotettiin laajasti liiton kanavissa. Yhdessä liiton kaava - asiantuntijoiden kanssa suunniteltiin piirrosvideo esittelemään Uusimaa-kaavan tärkeimpiä teemoja. Kesäkuussa viestittiin Östersundomin alueen maakuntakaavasta, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi äänestysten jälkeen. Syksyyn mennessä maakuntakaavan uutiskirje ilmestyi neljä kertaa. Uusimaa 2.0 RoadShow -kiertue huhti toukokuussa nosti keskusteluun Uusimaa-ohjelman sekä maakunnan päivänpolttavat kehittämiskysymykset. Yleisötilaisuudet pidettiin Hangossa, Helsingissä, Järvenpäässä ja Porvoossa. Viestintä markkinoi kiertuetta ja herätteli keskustelua sosiaalisessa mediassa ja julkaisi uutiskirjeitä. Tapahtumien yleisöä aktivoitiin viestiseinä- ja äänestystoiminnoilla.

Toukokuussa vietettiin kulttuuri ja muutos -teemaista Uusimaa-viikkoa, jossa oli mukana ennätysmäärä tapahtumia, yli kolmekymmentä. Viestinnässä panostettiin erityisesti sosiaalisessa mediassa markkinointiin. Ensi kertaa kokeiltiin lyhyttä mainoskampanjaa metrojen ja raitiovaunujen mainosnäytöillä. Markkinointi tuotti selvästi tulosta: Facebookin julkaisut tavoittivat lähes 80 000 ihmistä ja Uusimaa-viikon verkkosivuilla vierailtiin kevään aikana noin 10 000 kertaa. Viestintä julkaisi ja jakoi tiedotteita ja juttuja aktiivisesti. Osana viikkoa viestintä nosti esille vuoden menestyjät: vuoden kyläksi valitun Loviisan Strömforsin ja Uusimaa - palkinnon saaneen Lapinlahden Lähteen Helsingistä. Vuoden 2019 Uusimaa-viikkoon valmistautuminen aloitettiin kesällä päivittämällä materiaalit ja nettisivut uuteen teemaan tasa - arvo ja yhdenvertaisuus. Kesäkauden jälkeen käynnistyi toisen liiton viestinnän vastuulla olevan päätapahtuman, Maakuntaparlamentin valmistelu. Ohjelman valmistuttua ja ilmoittautumisen avauduttua parlamenttia markkinoitiin aktiivisesti kaikissa liiton kanavissa. Kaksipäiväiseen tapahtumaan hankittiin osallistujien käyttöön tapahtumasovellus, viestiseinä- ja äänestystyökalu sekä uutuutena selfiekioski aktivoimaan some-jakoja. Tapahtuman ensimmäinen päivä tullaan näyttämään suorana verkossa ja jälkikäteen voi katsoa tallenteen. Uudenmaan ajankohtaistietoa sisältävän verkkopalvelun, Uusimaa-tietopankin, tehomarkkinointi käynnistettiin kesällä. Twitteriin ja Facebookiin nostettiin muutaman viikon välein kiinnostavia tilastopoimintoja Uudeltamaalta selkeillä visualisoinneilla tuettuina. Nämä keräsivät mukavasti peukutuksia. Syyskauden alkaessa käynnistettiin tietopankin etusivun uudistaminen ja samalla aloitettiin sisällöntuotannon kehitystyö. Rakennerahastokauden puolivälin kunniaksi järjestettiin maaliskuussa yleisötilaisuus Kansallismuseolla. Ohjelmakauden hanketuloksia esiteltiin myös sähköisessä julkaisussa. Lisäksi pidettiin EU-rahoituksen ajankohtaispäivä. Suositut verkkoklinikat keräsivät hanketoimijoita oppimaan oman koneen äärelle. Tapahtumia markkinoitiin laajasti ja onnistuneita hankkeita nostettiin esille sosiaalisessa mediassa. Vuoroin Hämeen ELY:n kanssa julkaistava uutiskirje ilmestyi syksyyn mennessä kolmesti. Mediassa saivat laajasti huomiota etenkin Tallinna-tunnelin selvityshankkeen tulokset. Vuoden alussa Tallinnassa esitellystä selvityksestä julkaistiin maailman laajuisesti satoja lehtijuttuja ja hankkeen tuloksista kertova englanninkielinen video on saanut jo yli 15 000 katsojaa. Lisäksi medianäkyvyyttä keräsivät maakuntavaltuuston kokoukset, joissa käytiin vilkasta keskustelua sote- ja maakuntauudistuksesta. Liiton viestintä kutsui median edustajia myös taustatilaisuuteen tutustumaan uudistuksen valmisteluun. Toisessa mediatilaisuudessa perehdytettiin toimittajia maakuntakaavaan sekä liiton toimintaan yleisesti. Maakunta- ja sote-uudistuksen viestinnässä Uusimaa 2019 -hankkeen verkkosivut säilyttivät asemansa pääkanavana. Lukijoita helpotettiin ymmärtämään valmistelun monipuolisuus lisäämällä esittelyt kaikista valmistelualueista. Uutiskirje ilmestyi kuukausittain. Viestinnän koulutuksessa osa hankejohtajista osallistui sparraukseen, jossa palautettiin mieleen median toimintatapoja ja harjoiteltiin haastattelujen antamista. Hankkeen viestintä on myös tukenut uuden maakunnan viestintäratkaisujen suunnittelussa. Sisällöissä pääpaino oli edunvalvonnassa ja Uudellemaalle sopivien ratkaisujen esiintuomisessa, missä muutosjohtajien näkemykset ovat saaneet hyvin näkyvyyttä. Keväällä uusmaalaisia osallistettiin laajasti uuden maakunnan strategian ideointiin. Some - mainontaa ja feissareita hyödyntävä markkinointikampanja tuotti kyselyyn yli 3 000 vastausta. Viestinnässä hyödynnettiin aiempaa enemmän videoita. Uudistushankkeen viestintä valmisteli yhdessä asiantuntijoiden kanssa maakuntavaaliehdokkaille suunnatun perehdytysmateriaalin uuden maakunnan päätöksentekoon. Sote-viestintään saatiin lisävahvistusta kun syksyllä rekrytoitiin uusi viestinnän asiantuntija. EU:n uusi saavutettavuusdirektiivi edellytti viestinnältä tarkkaa perehtymistä direktiivin vaatimuksiin. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että valtion ja kuntien verkkopalvelut ova t kaikkien kansalaisten käytettävissä myöskin niiden, jotka käyttävät apuvälineitä verkossa

asioidessaan. Liiton verkkosivuille päädyttiin tekemään useita muutoksia yhdessä julkaisujärjestelmän tarjoajan kanssa, esimerkiksi tekstien värikontrastia parannettiin, lukulaitteella tai näppäimistöllä navigointia parannettiin ja valikkonäkymää muutettiin käytettävämmäksi. Uutena työkaluna otettiin käyttöön Siteimprove verkkosivujen analysointiin. Työkalun avulla seurataan esimerkiksi verkkosivuston laatua, saavutettavuutta ja hakukonenäkyvyyttä. Uudenmaan liiton verkkosivut ovat osoittautuneet Siteimproven analyysin mukaan keskimääräistä laadukkaammiksi. Sivuston laadun, saavutettavuuden ja hakukoneoptimoinnin yhteistulos on 80,5/100, kun toimialamme keskimääräinen tulos on 66,9/100. Liiton verkkosivuille ja Uusimaa2019-sivustolle päivitettiin myös EU:n uuden tietosuojaasetuksen mukaiset lomakkeet ja selosteet, ja sidosryhmiä informoitiin muutoksesta uutiskirjeellä. Syksyllä viestinnän työtilausjärjestelmää kehitettiin tehokkaammaksi liiton yhteisissä työtiloissa. Viestinnän vuosikello avattiin kaikkien asiantuntijoiden käyttöön tulevien viestintätarpeiden kirjaamiseksi, ja samalla kahden viikon välein kokoontuva viestintätiimi lakkautettiin. Sosiaalisessa mediassa tehtiin uusi aluevaltaus kun syyskauden alussa avattiin Instagramiin liiton My Uusimaa -tili. Kohderyhmänä ovat tavalliset uusmaalaiset, etenkin nuoret aikuiset. Tavoitteena on luoda positiivista kuvaa Uudestamaasta, ja innostaa uusmaalaisia maakun nan identiteetin rakentamiseen. Liiton asiantuntijoita kannustettiin sosiaalisen median käyttäjiksi tarjoamalla henkilökohtaista sparrausta. Lisäksi viestintä järjesti koulutusta Prezi-esitystyökalun hyödyntämisessä. Kansainväliset asiat EU-vaikuttamisen ja edunvalvonnan kärki on kohdistunut vuonna 2018 seuraavaan, vuoden 2021-2027 EU-rahoituskauteen. EU-vaikuttamista on tehty erityisesti suhteessa rakennerahastoihin, älykkään erikoistumisen toimintatavan jatkumiseen tulevalla EUrahoituskaudella sekä seuraavaan EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan painopisteisiin. Myös EU:n liikennepolitiikassa ja Digitaalinen Eurooppa-ohjelmassa EU-vaikuttamistyötä on tehty systemaattisesti, monikanavaisesti ja strategisesti - mahdollisimman tehokkaasti useita eri vaikuttamiskanavia hyödyntäen. EU-edunvalvontaa on tehty myös kaikkien niiden järjestöjen kautta, joissa Uudenmaan liitto on jäsenenä, kuten CPMR ja BSSSC. Aktiivista EU-vaikuttamista on tehty myös suhteessa Työ- ja Elinkeinoministeriöön (TEM) ja Opetus- ja kulttuuriministeriöön, jolloin on vaikutettu Suomen kansallisiin EU-kantoihin erityisesti tulevissa unionin rahoituskehyksissä 2021-2027, koheesiopolitiikassa ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa siten, että ne vastaisivat mahdollisimman hyvin Uudenmaan intressejä. Erityisen voimakkaita edunvalvontaponnisteluja on tehty sekä Brysselissä että Suomessa, jotta Uudellemaalle tärkeä EU:n merirajojen alueellinen yhteistyöohjelma (Central Baltic, Interreg) jatkuisi myös tulevalla rahoitusokaudella vuoden 2020 jälkeen. Asiaan liittyen on järjestetty useita edunvalvontatapaamisia EU:n komission, EU-neuvoston ja Euroopan parlamentin avainhenkilöiden kanssa. Lisäksi 5.9. 2018 järjestimme Euroopan parlamentissa edunvalvontaja informaatioseminaarin, johon osallistui merirajaohjelma-asetuksesta vastuussa olevat Euroopan parlamentin jäsenet. Helsinki EU Officen ja Uudenmaan liiton asiantuntijat ovat vaikuttaneet ja heiltä on myös pyydetty - lausuntoja useisiin Euroopan parlamentin jäsenten valmistamin mietintöihin, jotka liittyvät seuraavan rahoituskauden asetusesityksiin. Koska kulunut vuosi on ollut tulevan EU-rahoituskauden kannalta tärkeää EU-vaikuttamisen aikaa, Uudenmaan liiton kansainvälisten asioiden yksikkö ja Helsinki EU Office ovat

osallistuneet myös useiden eri Uudenmaan alueen toimijoiden EU-kannanottopapereiden laatimiseen (Uudenmaan liitto, Helsingin yliopisto, Aalto, Luonnonvarakeskus, Helsinki-Espoo- Vantaa-yhteinen kannanotto EU:n kaupunkipolitiikkaan). Näiden kannanottopapereiden lisäksi on laadittu myös suomalaisten maakuntien yhteisiä kannanottoja, kuten EU:n merirajaohjelman tulevaisuuteen vaikuttaminen. Helsingin yliopiston, Vantaan kaupungin, Luonnonvarakeskuksen, Aalto-yliopiston ja Hanken Svenska Handelshögskolanin korkein johto ovat tehneet Brysseliin EU-edunvalvontamatkat Helsinki EU Office valmistelutyön pohjalta. Myös Uudenmaan liiton johdolle ja asiantuntijoille on järjestetty useita EU-edunvalvontaan liittyviä tapaamisia Brysselissä. Vierailut on ovat sisältäneet neuvotteluja EU-instituutioiden korkeimman johdon ja avainvirkamiesten kanssa. Uudenmaan liiton edustaja on toiminut CPMR-järjestön Itämerikomission puheenjohtajana 16.5.2018 asti, jolloin uusi järjestön uusi hallitus valittiin. Uudenmaan liiton edustaja on osallistunut myös BSSSC-järjestön hallituksen työskentelyyn hallituksen jäsenenä. BSSSCjärjestön hallituksen ja järjestön vuosikokous järjestettiin Puolassa Gdanskissa 10-13.9.2018. Uudenmaan liiton edustajat osallistuivat ja raportoivat ko. kokouksista. Lentokenttäalueiden ja intressejä on edistetty osallistumalla Airport Regions Conference-järjestön toimintaan. Helsinki EU Officen henkilökunta vastasi merkittävältä osin yrittäjyyden ekosysteemien edistämiseen liittyvän EU-hankkeen (ieer) seminaarin käytännön järjestelyistä Brysselissä maaliskuun puolessa välissä. Helsinki EU Officen uusi toimintatapainnovaatio, jalkautumiset, kaikkiin sopimuskumppaniorganisaatioihin on saatettu menestyksellisesti loppuun vuoden 2018 osalta. Toimiston vastuuasiantuntijat perehtyivät muutaman työpäivän ajan sopimuskumppanien toimintaan paikan päällä, minkä jälkeen niiden kanssaan laadittiin yhteistyön toimintasuunnitelma. Toimintatapa on saanut paljon kiitosta. Kööpenhaminan alueen EU-toimiston kanssa on tehty toiminnan vertailuselvitys osana mahdollisen tulevan maakuntaorganisaation kansainvälisten ja Brysselin EU-toimintojen järjestämistä. Kansainvälisten verkostojen yksikkö on osallistunut maakuntauudistuksen valmisteluun kansainvälisten- ja EU-asioiden asiantuntijoina. Helsinki EU Officen työntekijät ovat toteuttaneet tammi- syyskuun aikana 334 sopimuskumppaneiltaan saatua toimeksiantoa. Sen lisäksi Helsinki EU Office on vastannut 25 seminaaritapahtuman järjestämisestä Brysselissä. Kansainvälisten verkostojen yksikkö on koordinoinut kansainvälisiin ja EU-asioihin liittyvän tiedon kulkua Uudenmaan liiton eri yksiköiden välillä (kansainvälisten asioiden tiimi) sekä järjestänyt ajankohtaisia kansainvälisiä ja EU-asioita käsitelleitä kokouksia Uudenmaan kv- ja EU-asioiden parissa työskenteleville kaupunkien ja kuntien asiantuntijoille. Talous, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Johtoryhmä tarkisti vuoden alussa strategiakaudelle määritellyt riskienhallintatoimenpiteet. Aiemmin määritellyt toimenpiteet (3 kpl) todettiin edelleen ajankohtaisiksi. Mahdollisesti tulevan maakunta- ja sote -uudistuksen toteuttamiseen varautumisen osalta toimenpide maakuntauudistuksen onnistunut toteuttaminen liiton vastuiden osalta on keskeinen. Sen määrittelyssä on otettu huomioon liiton nykyisten velvoitteiden kuten esimerkiksi maakuntakaavaprosessin mahdollisimman hyvä ja tehokas hoitaminen aina vuoden 2020 loppuun saakka. Maakunta- ja sote -uudistuksen toimeenpanon heinäkuussa ilmoitetun viivästymisen johdosta johtoryhmä tarkisti syyskuussa vuoden 2018 riskienhallinnan toteuttamista, sillä Uudenmaan liiton kautta tapahtuva uudistuksen esivalmistelu saattaa jatkua toistaiseksi määrittelemättömän ajan. Riskienhallinnassa otetaan kuitenkin kaikki mahdolliset uudistukseen liittyvät vaihtoehdot huomioon:

Lait tulevat voimaan vuoden lopussa tai vuoden 2019 alussa, jonka jälkeen varsinainen uudistuksen valmistelu siirtyy maakunnalle, joka saa oman oikeushenkilöllisyyden, jonka johdosta liiton kautta tapahtuva esivalmistelu päättyy Uudistus siirtyy seuraavalle hallitukselle, jolloin liiton kautta tapahtuva esivalmistelu mahdollisesti jatkuu toistaiseksi pidemmän ajan Uudistuksen toteuttaminen lakkaa kokonaan, jolloin liitto purkaa uudistukseen liittyvät toimenpiteet Erityistä huomiota uudistukseen liittyvässä riskienhallinnassa kiinnitetään henkilöstöriskeihin ja niiden hallintaan ja mahdolliseen jatkamiseen, koska työ- ja resurssisopimukset päättyvät vuoden lopussa. Johtoryhmä vahvistaa omaa rooliaan muun muassa tehostamalla ajankäyttöään ja sijaisjärjestelyjään. Johtoryhmä teki myös periaatepäätöksen ulkopuolisen analyysin tilaamisesta edellä mainittuihin uudistuksen toimeenpanovaihtoehtoihin liittyen. Riskienhallinnan näkökulmasta Uudenmaan liitto varautuu erityisesti vaihtoehtoon, jossa liiton kautta tapahtuva esivalmistelu jatkuu toistaiseksi määrittelemättömän ajan. Sen johdosta liiton tilintarkastusyhteisöltä on tilattu erillinen 15 työpäivää käsittävä toimeksianto, jossa tarkastuksen kohteena on Uusimaa2019 -hankkeen kautta tapahtuva esivalmistelu. Tarkastus kohdistuu riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan, toimivalta-asioihin, valtionavustuspäätöksiin, sopimuksiin, päätöksentekoon, taloushallinnon menettelyihin sekä ostoihin ja palkkoihin liittyen. Tarkastuksen keskeisenä tavoitteena on muodostaa käsitys Uusimaa2019 -hankkeen sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä tuoda esiin näihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tarkastusraportti valmistuu joulukuussa. Maakunta- ja sote -uudistuksen valmistelua ja edellä mainittuja riskejä ja vaihtoehtoja on esitelty tarkastuslautakunnalle. Maakuntavalmistelussa on suoritettu myös Uusimaa2019 -hankkeen toteuttamaa riskienhallintaa. Hankkeessa on julkaistu hankkeen riskienhallintakäsikirja, joka on tarkoitettu kaikille hanketyöntekijöille. Hankkeen operatiivinen johtoryhmä (OJR) ylläpitää riskikarttaa, joka sisältää hanketason merkittävimmät riskit sekä riskit, jotka koskevat uudistusta, hankkee n kokonaisuutta ja sen tavoitteita. OJR valvoo myös hanke- ja projektitason riskienhallinnan toimivuutta ja asianmukaisuutta. Tarkastelujaksolla liiton varsinaisen toiminnan toimintatulot ovat toteutuneet suunnitellusti (73,7%) eikä merkittäviä poikkeamia talousarvioon nähden ole. Toimintakulut ovat jääneet budjetoidusta (66,9%). Merkittävin osa alitoteumasta johtuu Uusimaa2019 -hankkeeseen kohdistetuista ja valtion tuella katetuista henkilöstöresursseista. Projekteissa näkyy merkittävänä Uusimaa2019 hankkeen vaikutus talouden tunnuslukuihin. Syyskuun loppuun mennessä hankkeen kokonaiskulut olivat yhteensä 8 136 581 euroa, josta yleishankkeen osuus oli 5 588 840 euroa ja ICT-hankkeen osuus 2 547 741 euroa.

14

16

18