Milleniumit mielessämme Helsinginsali, ti 18:30-20:00, 8.1.- 12.2.2013 FM Jussi Tuovinen
Luentosarjan rakenne 8.1. Johdanto ja kolmas vuosituhat eaa. historian aamunkoitto 15.1. Toinen ja ensimmäinen vuosituhat eaa. välikausi (?) ja kehityspurske aksiaaliajasta antiikkiin 22.1. Ensimmäinen vuosituhat jaa. toinen välikausi (?) 29.1. Toinen vuosituhat jaa. kolmas suuri valistuskausi (?) 12.2. Kolmas vuosituhat jaa. miten tästä eteenpäin?
Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palautetta luennoitsijalle: jussi.m.tuovinen@helsinki.fi
To klo 16.50 18.20 Tarjolla myös... Taivaan merkit Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 Eläinradan 12 tähtikuviota ovat varmasti tunnetuimpia taivaan tähtikuvioita, joihin on kautta historian liitetty erilaisia merkityksiä Tähtitieteessä niillä ei ole pitkiin aikoihin ollut enää mitään erityismerkitystä, mutta astrologiassa, horoskoopeissa ja muussa kansanperinteessä ne elävät vielä vahvasti Käsittelemme Eläinradan ja sen merkkien kulttuurihistoriaa ja merkitystä sekä sitä, miksi ne edelleenkin tuntuvat niin monia kiinnostavan.
Taivaan merkit Huom. Toisin kuin opiston yleisohjelmassa on mainittu luentosarja EI ala vielä 17.1.! 24.1. Eläinradan 12 vaan ei 13 merkkiä 31.1. Tulen merkit: Oinas, Leijona, Jousimies 7.2. Maan merkit: Härkä, Neitsyt, Kauris 14.2. Ilman merkit: Kaksoset, Vaaka, Vesimies 28.2. Veden merkit: Rapu, Skorpioni, Kalat
Luentosarjan ideasta Vuosituhannet eli milleniumit ovat ehkä pisimmät aikajaottelut, jotka ihminen mieltää helposti ja joilla on merkitystä kulttuurin kannalta Käymme läpi viisi vuosituhatta päätyen uusimpaan eli vasta alkaneeseen kolmanteen jälkeen ajanlaskun alun Tarkastelemme semioottisesti niitä merkkejä ja merkityksiä, joiden pohjalta kulttuuri ja kommunikaatio muodostuvat ja pohdimme kulttuurien ja sivistyksen kehitystä Kyseessä ei ole kattava kulttuurihistoriallinen katsaus, mikä käytettävissä olevassa ajassa olisi jo tietysti täysin mahdotontakin Joitakin keskeisiä ilmiöitä ja tapahtumakokonaisuuksia toki kyllä käsitellään
Aika Fysiikan perussuure ja myös filosofisesti erittäin kiinnostava ja puhutteleva ilmiö, mutta erityisen olennainen kaikelle arkiselle elämälle ja sen eri osien rytmitykselle; nukkumiselle, valvomiselle, syömiselle, työn teolle, metsästykselle, kalastukselle, kylvämiselle, sadonkorjuulle jne. Pohjana luonnon suuret kiertokulut erityisesti vuodenja vuorokauden aikoihin sekä hieman vähemmässä määrin kuun vaiheisiin liittyen Nämä ja näiden väliset lukusuhteet ovat siis annettuja, mutta suuremmat ja pienemmät aikayksiköt sekä myös näiden väliin asettuva päivien jako viikkoihin perustuvat kulttuurisiin konventioihin Myös havaittavat muutokset erityisesti ihmisen elämän kaareen ja sen vaiheisiin muodostivat käsityksen ajasta ja muutoksesta
Aikaskaalat ja niiden käyttö Kuten useimpien muidenkin asioiden ja käsitteiden tapauksessa aika on kehittynyt ihmisen mittaisesta ja arkisesta käsitteestä laajennetuksi ja täsmennetyksi tieteelliseksi systeemiksi Edellyttää sekä lasku- että kirjoitustaitoa, minkä vuoksi papit, kirjurit ja muut oppineet kehittyivät jo varhain tärkeiksi ja arvostetuiksi ammattikunniksi ja jopa omaksi luokakseen kuten monissa Mesopotamien kulttuureissa sekä erityisesti muinaisessa Egyptissä Keskeinen motiivi järjestelmälliselle ajanlaskulle käytännön tarpeet erityisesti viljelyyn liittyen ja esim. Egyptissä Niilin tulvien ennakointiin Tarvittava skaala n. tunneista eli hetkistä vuosiin ja vuosikymmeniin, myöhemmin kummassakin päässä yhä kauemmas vuosimiljardeista sekuntin miljardisosiin
Ajan monet yksiköt Kiinteiden yksikköjensä (vuorokaudet, kuukaudet ja vuodet ja niiden suhteiden sekä ajanlaskun vanhuudesta ja tärkeydestä johtuen se on nykyään hyvinkin sekava monesta lukujärjestelmästä koostuva sekamelska : 1. Vuotta suuremmat aikayksiköt ovat normaaleja 10-järjestelmään perustuvia lukuja (vuosikymmenet, -sadat, -tuhannet jne.), joskin yleensä ilman SI-järjestelmän määreitä, ei siis kilovuosia, megavuosia jne. 2. Vuoden ja kuukauden välinen n. 12-kertoma on tuottanut suoraan kuukausijärjestelmän ja välillisesti myös päivän/vuorokauden jaon 12/24 tuntiin 3. Viikkojako oma edellisistä poikkeava kulttuurinen konstruktio 4. Tuntien, minuuttien ja sekuntien järjestelmä kantaa kulmayksiköiden kanssa muistumaa vanhasta babylonialaisesta seksagesimaali- eli 60-kantaisesta lukujärjestelmästä 5. Sekuntia pienemmät aikayksiköt ovat taas 10-järjestelmään ja myös SI-käsitteistöön perustuvia; millisekunti, mikrosekunti jne.
Yhteensovittamisongelmia Toinen keskeinen ongelma mainittujen suhteiden epätarkkuus; vuosi ei ole täsmälleen 12 kuukautta eikä 365 päivää, mikä on johtanut monenlaisiin kalentereiden muokkauksiin, karkaus- ja korjauspäiviin jne. Osa maailman kalentereista ei ole pyrkinytkään täsmällisyyteen ja yhtenäisyyteen, mutta erityisesti roomalais-kristillis-länsimaisessa jatkumossa tähän on monistakin syistä pyritty Tärkeimmät korjausliikkeet Julius Caesarin (juliaaninen kalenteri) ja paavi Gregorius XIII:n (gregoriaaninen kalenteri) toimeenpanemat uudistukset Myös viikkojako elää täysin omaa elämäänsä Ranskan vallankumouksen yhteydessä yritettiin muokata kalenteri 10-järjestelmään sopivaksi, mutta se koettiin koko ajan vieraaksi ja siitä luovuttiinkin vain 12 vuoden käytön jälkeen
Vallankumouskalenteri Käytössä Ranskassa vallankumouksen jälkeen 24. lokakuuta 1793-1. tammikuuta 1806 Ajanlasku alkoi takautuvasti 22. syyskuuta 1792 eli Ranskan tasavallan julistamisen päivästä Vuoden ensimmäinen päivä oli syyspäiväntasaus Vuodessa oli 12 uudelleennimettyä kuukautta, joista kukin jakautui tasan kolmeen kymmenpäiväiseen "viikkoon" eli dekadiin Päivät oli nimetty työkalujen, kasvien ja eläinten mukaan Ylimääräiset viisi tai kuusi päivää lisättiin vuoden loppuun ja ne olivat hyveiden mukaan nimettyjä vapaapäiviä Kukin päivä jakaantui kymmeneen "tuntiin", joista kussakin oli sata "minuuttia", joista kussakin oli sata "sekuntia" Näiden ko
Paluu entiseen Kymmenpohjaisesta kellojärjestelmästä luovuttiin kuitenkin pian, koska ihmiset eivät oppineet käyttämään sitä Koska lepopäiviä oli aiemman joka seitsemännen sijasta vain joka kymmenes, työväestö ei pitänyt kalenterista Ehkä kuukauden jako viiteen kuusipäiväiseen tai kuuteen viisipäiväiseen viikkoon olisi toiminut tässä suhteessa paremmin Kirkon vaatimuksesta sunnuntait palautettiin lepopäiviksi vuonna 1802 Lopulta Napoleon lakkautti epäonnistuneen kalenterin ja palasi gregoriaaniseen kalenteriin Vallankumouskalenteria käytti lyhytaikaisesti vielä Pariisin kommuuni Nykyään sitä käyttävät lähinnä ranskalaiset historiaintoilijat
Nollapiste Kolmas keskeinen ajanlaskun ongelma on se, mistä se aloitetaan vai aloitetaanko ollenkaan Egyptin ajanlasku perustui faaraoiden ja dynastioiden hallintokausiin, pitemmälle ja yhtenäisemmälle kalenterille ei koettu niinkään tarvetta Vuosikiertoa pitempi ajanlasku ja usein myös sen liioittelu oli tärkeää lähinnä hallitsijoiden legitimiteetin turvaamiseksi ja korostamiseksi Tärkeämpää lineaarisessa kuin syklisessä ajanlaskussa, sillä siinä on vain yksi alku ja yleensä myös loppu ja niiden määrittäminen oli hyvinkin tärkeää erityisesti mahdollisen lopun ajoittamisen näkökulmasta => maailmanlopun odotuskulttuuri Alkupisteeksi valittiin yleensä joku kulttuurisesti, myyttisesti ja/tai uskonnollisesti merkittävä tapahtuma, erityisesti kristinuskossa Kristuksen syntymähetki
Aikakäsityksistä Ymmärrys tapahtumien kestosta ja ajasta kehittyy lapsuuden aikana, joten aikakäsitykseen vaikuttavat vanhemmat ja ympäröivä kulttuuri Aika mielletäänkin ympäri maailmaa hieman eri tavoin Pistemäinen aikakäsitys tarkoittaa sitä, että aikaa ei käsitetä ollenkaan Pistemäisellä ajalla ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta Tuskin kukaan aikuinen on kokenut aikaa pistemäisenä, koska ajan kulun ja muutokset havaitsee niin ympärillään kuin itsessään Sen sijaan aivan pienten vauvojen aikakäsitys voi olla pistemäinen ennen kuin ymmärrys ajan kulusta kehittyy
Syklinen aikakäsitys Tarkoittaa kehämäistä aikaa, jossa tietyt tapahtumat toistuvat uudestaan ja uudestaan Ilmenee selvimmin juuri vuoden- ja vuorokauden aikojen sekä kuun vaiheiden toistuvina sykleinä Syklien ylläpitoon koettiin tarvittavan jumalallista tahtoa ja toimintaa, siksi esim. Aurinkoa oli palvottava ja sille oli jopa uhrattava sen varmistamiseksi, että se nousee uudestaan, samoin sadosta piti kiittää jumalia Erityisen yleistä itämaisissa ja myös luontoa korostavissa uskonnoissa ja mytologioissa Usein niihin liittyy myös tietty relativismi, fatalismi ja harmonian ja tasapainon etsintä, usein myös moninaisuus ja monijumalaisuus Liittyy usein ajatukseen sielun kuolemattomuudesta, vaeltamisesta ja jälleensyntymisestä Ei alkua eikä loppua, vaan jatkuvaa kiertoa
Pari esimerkkiä
Lineaarinen aikakäsitys Tarkoittaa janamaista aikaa, joka alkaa tietystä pisteestä tai hetkestä ja etenee suoraviivaisesti kohti loppua Lineaarisessa eli viivamaisessa ajassa tapahtumat eivät toistu, vaan jokainen hetki on ainutlaatuinen Liittyy usein muutenkin ajatukseen ainutlaatuisuudesta ja eksklusiivisuudesta; valitusta kansasta jne. Liittyy muutenkin usein jyrkempään ja yksikäsitteiseen maailmankuvaan, jossa on selkeä järjestys, kaksijakoisuus, hyvän ja pahan vastakkainasettelu sekä selvä kausaliteetti; asiat eivät vain tapahdu, vaan niille on aina joku syy Selvästi suositumpaa länsimaisessa ajattelussa, ja erityisesti syiden ja syysuhteiden etsimisellä on saattanut olla oma vaikutuksensa siihen, että tieteet ovat kehittyneet erityisesti lännessä Erityisesti käsitys ajan ja maailman lopusta on ylläpitänyt monia maailmanlopun uskomuksia
Jälleen pari esimerkkiä
Entäpä nämä?
Ja vielä...
Tuhatvuotinen valtakunta Suosittu käsitys ja käsite erityisesti kristillisessä eskatologiassa ja lopunaikojen ennakoinnissa Pohjautuu Johanneksen ilmestyksen eli ilmestyskirjan 20. luvun jakeisiin 2-7 (lyhennettynä): 2 Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi, 3 syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa. 4 He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. 5 Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt. 7 Kun tuhat vuotta tulee täyteen, päästetään Saatana vankilastaan,
Millenarianismi eli kiliasmi Usko siihen, että Jeesus palaa aikojen lopulla fyysisesti perustamaan tuhatvuotisen rauhan valtakunnan maan päälle Useimmat oikeaoppiset (ei-gnostilaiset) kristityt olivat kiliasteja 100-luvulla; ainoastaan aleksandrialaiset kirkkoisät vastustivat sitä Perustuu apokalyptiseen kirjallisuuteen, varsinkin Johanneksen ilmestyksen 20. lukuun Millenarianismia kannattivat myöhemmin myös mm. monet anabaptistit, adventistit, Jehovan todistajat ja fundamentalistit, mutta esim. luterilaiset tunnustuskirjat tuomitsevat millenarianismin harhaoppina Virkistyi jossain määrin viime vuosituhannen vaihteessa muiden vastaavien uskomusten ohella sekoittuen muihin lopunaikojen uskomuksiin
Vuosituhat Keskeinen historian ajanlaskun rytmityksen yksikkö Käytössä lähes ainoastaan vallitsevaan länsimaiseen eli siis Kristuksen syntymään perustuvaan ajanlaskuun Käytössä jonkin verran tulevaisuudesta puhuttaessa, mutta sen pituudesta suhteessa ihmiselämään ja arvioitavissa olevaan kehitykseen nähden huomattavasti vähemmän kuin esim. vuosikymmenet ja sadat Luonnontieteellisessä kontekstissa voidaan toki käyttää esim. radioaktiivisten aineiden puoliintumisaikoja, ilmastonmuutoksia ym. laskettaessa ja arvioitaessa Vaikea yksittäisen ihmisen mieltää Onko mielekästä edes yrittää etsiä joitain tiettyjä vuosituhansia luonnehtivia tekijöitä tai ilmiöitä? Tunnistatko oman vuosituhantesi?
Mistä aloittaa? Useimmissa luonnon ilmiöiden kehityskuluissa tuhat vuotta on itse asiassa varsin lyhyt ajanjakso Esim. jääkausien rytmityksessä se on selvästi liian lyhyt Liittyy siis lähinnä ihmisen ja tämän kulttuurin kehitysvaiheisiin Wikipediassa (engl.) 1. vuosituhat, jolla on oma sivu on 10th millennium BC eli 10. vuosituhat ekr. (eaa.) Sitä aiempi 11th millennium BC heittää sivulle Timeline of human prehistory, mikä on hyvä indikaattori siitä, että ainakaan ko. sivuston kirjoittajien mielestä sieltä ei löydy riittävästi ajoitettavia ja mainittavia ilmiöitä, jotta ne ansaitsisivat oman sivunsa Ongelmana usein ajoituksen epätarkkuus ja huomionarvoisten ilmiöiden prosessuaalisuus ja jälkien fragmentaarisuus Kirjallisten lähteiden puute eli kyse on esihistoriasta
Ajanlaskun esihistoriaa Ihminen on mitannut aikaa historian kuluessa monin eri tavoin Varhaisin kuukalenteriksi tulkittu löytö on Ranskasta löydetty, 28 000 eaa. ajoitettu Cro-Magnon eli ns. nykyihmisen kaivertama luu Varhaiseksi kalenteriksi on tulkittu myös 11 000 eaa. ajoitettu Ranskan La Placardista löydetty kotkanluusta tehty kalenteri Varhaisin tiedetty vuosiluku on Egyptistä 4241 eaa. Varhaisimmat Niilin vedenpinnan korkeutta mittaavat nilometrit ja kalenterit on ajoitettu n. 4000 eaa Kaikissa kulttuureissa on olemassa jonkinlainen tapa mitata ja jaotella aikaa Eri aikoina samassakin kulttuurissa aikaa on laskettu erilaisista tapahtumista, ajanlasku on saatettu aloittaa esimerkiksi hallitsevan kuninkaan valtaannoususta
10. vuosituhat eaa. Ihmisiä maailmassa arvioiden mukaan n. 5 miljoonaa eli sen verran kun Suomessa tänään Suurin osa kerääjiä ja metsästäjiä, mutta ensimmäisiä havaintoja alkeellisesta maataloudesta ja kotieläinten domestikaatiosta erityisesti ns. Hedelmällisen puolikuun eli tulevien Lähi-idän korkeakulttuurien alueella Pohjoisella pallonpuoliskolla viimeisin jääkausi eli ns. Veiksel-jääkausi veteli viimeisiään ja nykyäänkin jatkuva interglasiaalikausi alkoi, jolloin väestöä siirtyi väistyvän jäänreunan myötä vapautuneille alueille Geologisessa luokituksessa vallitsevan eli holoseenisen kauden alku Onkin esitetty, että nykyinen ajanlasku hankaline eaa. ja jaa. konversioineen sekä puuttuvine 0-vuosineen voitaisiin korvata universaalilla holoseenikalenterilla
Holoseenin ajanlasku Kalenteriuudistusehdotus, joka mahdollistaisi koko holoseenin ja käytännössä kaikkien ihmisen kulttuuriin liittyvien ilmiöiden esittämisen yhdellä koko aika kasvavalla ja myös uskonnollisesti ja kulttuurisesti neutraalilla ajanlaskulla Ajatus on lähtöisin geologeilta, ja paleontologi Cesare Emiliani toi sen julkisuuteen Kalenterin alkupiste asetetaan vuoteen 10000 eaa., josta eteenpäin vuosien pituudet lasketaan kuten gregoriaanisessa kalenterissa Nykyiset vuosiluvut muutetaan lisäämällä niihin 10000, eli esim. tämä päivä olisi 8.1.12013 Vuodet eaa. muutetaan vähentämällä ne 10 001:stä (1 tulee 0-vuoden puutteesta) eli esim. Julius Caesarin murhapäivästä 15. maaliskuuta 44 eaa. tulisi 15. maaliskuuta 9957 jne.
9.- 5. Vuosituhat eaa. Ensimmäinen tunnettu uskonnolliseksi rakennukseksi tulkittu rakennelma Göbekli Tepessä Etelä-Turkissa lähellä Syyrian rajaa ajoitettu n. 9000 eaa. (toisten käsitysten mukaan jopa n. 9500 eaa.) Jerikon kaupungin 20 kerrostumasta vanhin ajoitettu n. 9000-8500 eaa. Vanhin löytynyt taottu kupariesine ajoitettu n. 8700 eaa., mutta varmoja todisteita kuparin sulattamisesta ja siis valamisesta vasta n. 5500 eaa. Todisteita mm. lampaan, koiran, sian ja vuohen domestikaatiosta eri puolilta vanhaa mannerta Vanhimmat arkeologiset jäänteet viinistä Georgiasta n. 6000 eaa., juustosta Puolasta n. 5000 eaa. ja oluesta Egyptistä n. 5000 eaa. Vanhin säilynyt pyörä löydetty läheltä Ljubljanaa Sloveniassa ja ajoitettu n. 5250 eaa.
4. Vuosituhat eaa. Merkittävä vuosituhat kehityksessä esihistorialliselta kaudelta historialliselle Keskeinen tekijä kirjoitustaidon kehittyminen ikonisesta esikirjoituksesta kohti symbolisia sana-, tavu- ja kirjainjärjestelmiä, jotka mahdollistivat universaalin kirjoitetun tekstin ja siten tiedon kumuloitumisen sukupolvelta toiselle Maatalous tehostui mm. auran ja maanmuokkauksen käyttöönoton myötä mahdollistaen yhä suuremmat asutuskeskittymät Kaupunkikulttuurin ja sosiaalisen erikoistumisen muotoutumisen aikaa, ammatit muotoutuvat, samoin hierarkiat vahvistuvat Ensimmäinen ns. korkeakulttuuriksi laskettava Urukkausi alkaa Etelä-Mesopotamiassa n. 4000 eaa. Pronssin käyttö ja siis pronssikausi alkavat n. 3500 eaa.
3. Vuosituhat eaa. Ns. vanhojen korkeakulttuurien kypsymisen ja kukoistuksen aikaa Moderniin ihmiselämään liittyvät ilmiöt kuten vallan keskitys, absolutismi, imperialismi, uskontojen ja ideologioiden korostus, suuret rakennelmat (pyramidit, palatsit, puolustusmuurit ym.), varallisuuden suurimittainen kerääminen jne. vakiintuvat Kaupunkivaltiot ottivat haltuunsa naapureitaan ja osa niistä kasvoi suhteellisen laajoiksi ja osa pysyviksikin Niilin varren asutuskeskukset yhdistyivät ensin Ylä- ja Ala-Egyptiksi n. 3200 eaa. mennessä ja nämä vuorostaan yhdistyivät n. 3050 eaa., miltä ajalta tunnetaan myös vanhimmat hieroglyfit Mesopotamiassa valtiot muodostuivat, kukoistivat ja kukistuivat nopeammassa rytmissä kuin Egyptissä Kuningas Sargonin (2334 2279 eaa.) luomaa Akkadia pidetään usein ensimmäisenä varsinaisena imperiumina
Yksilöiden astuminen historiaan Ihmiset ovat tiedostaneet oman ja läheistensä yksilöllisyyden viimeistään modernin ihmisen kehittymisen aikoihin n. 100 000 40 000 eaa. ja nimien tai muiden tunnistuskeinojen alku on alkanut epäilemättä huomattavan varhain Tieto nimistä on kuitenkin voinut säilyä vain kirjoitustaidon ja säilyneiden tekstien myötä Paikkojen, jumalien ja kuninkaiden nimet vanhimpia nimiä, joista löytyy merkintöjä Erityisesti vanhimpien mainittujen henkilöiden todellisuus/myyttisyys usein vaikeasti määriteltävä asia Todennäköisesti vanhin nimeltä tunnettu henkilö oli Ylä- Egyptin esidynastinen faarao Iry-Hor tai Ro (n. 3150 eaa.), joskin hänenkin historiallisuudestaan kiistellään Myöhemmin tarkkojakin hallitsijalistoja, joiden luotettavuus ja ajoitus tarkkenevat koko ajan
Näkökulmakysymys Aikakausien arvioinnissa ja luonnehdinnassa on tietysti olennaista käsitelläänkö vain ns. Avantgardea eli kehityksen huippua, vaiko koko maailmaa kokonaisuutena Ns. korkeakulttuurialueiden ulkopuolella suuret osat kansoista elivät pitkäänkin perinteisillä tavoilla, joskin näilläkin tapahtui kehitystä omalla rytmillään, minkä lisäksi kasvanut kanssakäyminen, tavaroiden vaihto, kauppa, ja sotaretket luonnollisesti välittivät vaikutteita kansojen ja ryhmien kesken Niinpä kausirytmittelyt ja luokittelut tässäkin mielessä aina enemmän suhteellisia kuin absoluuttisia Seuraavan kerran ydinkysymys: jatkuiko kehitys suhteellisesti samanlaisena vai syntyikö jonkilaista taantumaa ja mikä aiheutti nopean ja erittäin monimuotoisen kehityksen päätyen antiikin kukoistukseen