3/2014 Ekoeristeet yleistyvät Kauppakeskus Oulun keskustaan Sairaalan hukkalämpö käyttöön Vanhan Kauppahallin remontti Merja Turpeinen johtaa tyylillään Lisää raportointia työmaalta +Työmaa jorvi SAMULI PESONEN MATALA- ENERGIATALO KYSYY OSAAMISTA
alusto 342 Työmaak materiaalimenekki Telineet Telineiden suojaus- ja lämmitys kset sääsuojau Telineiden ² linepeite, 1 m sääsuoja, te ojaukset su talvisää en m² eid lin Te ipeitteet, 1 kustanlineiden talv slaitteiden sääsuoja, te - ja valaistu tys mi läm Telineiden (1 vrk, pv okra 1 35, 230 V nukset, vu äyttöinen, kw llin, polttoöljyk lämpöpuha ra) ok (1 vrk, vu vuokra) 0 1500 W övalaisin, 30 valaistus, ty Parhaat kirjat rakennus- ja korjauskustannusten laskentaan! 1,00 m² 1,00 m² 1,00 m² 2,00 m² 1,00 pv 1,00 pv 1,00 pv materiaalikustannus /yks 1,75 1,75 3,50 3,50 Korjausrakentamisen kustannuksia 2014 ISBN 978-952-267-064-9 80 s., hinta 79 ISBN 978-952-267-067-0, e-kirja Välttämätöntä perustietoa rakennusfysiikasta 0,94 19,60 ² vien päin avautu nähden ulos akennuksesta. n r Telineide ma um n s a-aloje stysivujen pint ki telineen py / omioon kaik än otetaan hu ympäröimä Telineneliöissä ole yhteydessä telineen liöt ne en line vät te ei. Kuvassa sivut, jotka en se uk nn an rake reunustama tu. ovat rasteroi vistä telineistä sta, käytettä n vuokrausaja ksen muoto ja korkeus. nu elevat riippue en iht ak va ä r set ek uk a s krauskustann aa mm. rakennuspaikk lineiden vuo utt ja purku. Te nekkiin vaik misen työme eiden pystytys Muista ältyy aina telin iden pystytyksen ja purka sis hin nitelma toi telinesuun ykset ja suojaustarve Esitettyihin hin uusta sisällöstä. Teline vitaan nit ssä sen m sara/moska Työssä tar riittävät kiin pystytys- ja purkutyö ja vuokrauk inväännin, va uv us, ru ne lisu ko vat pora työturval yörä siin vaikutta : valjaat, ostin tai väkip en jain uo elin Kustannuk a iss t aik am uokraus us htainen puto telineiden v eus ja monimuotoisu henkilöko vaimennin n kork turvaköysi ja rakentee rjestelmä tyyppi ja -jä line te ittu val ys eve n l telineide Saatavissa m yös e-kirjana! 218 Rakennuksen fysikaalinen toimivuus on yksi tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia asioita, jotka suunnittelijan tulee hallita. Uusiutuvat rakentamismääräykset ovat tuoneet rakentamiseen vakavia haasteita, mutta rakennusfysiikan perusasiat eivät ole muuttuneet. Rakennusfysiikka on perusteellinen käsikirja rakennuttajille, suunnittelijoille, rakentajille ja rakennustyön valvojille sekä havainnollinen oppikirja rakennusalan opiskelijoille. Rakennusfysiikka Perusteet ja sovelluksia Unto Siikanen ISBN 978-952-267-001-4 256 sivua, hinta 43 Lämmöneriste Lämpöå varaava massa TILAUKSET www.rakennustietokauppa.fi Kuopio, Kauppakatu 40 42 Avoinna ma pe 9 17 2 Rakennustaito 4,44 30 Kirja käsittelee rakennuksen toimivuuteen ja viihtyisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat ilmasto ja sää, rakennuksen ilmanpaineet ja ilmavirtaukset, lämpö, kosteus, rakenteellinen paloturvallisuus, akustiikka, sisäilmasto sekä valaistus ja värit. Kirjakaupat: Helsinki, Runeberginkatu 5 2,38 Teline-m ISBN 978-952-267-066-3, e-kirja Korjausrakentamisen kustannuksia 2014 -käsikirja on tarkoitettu korjauskohteen hankesuunnitteluun, korjaustöiden kustannusten laskentaan sekä tarjousten laadintaan ja korjausrakentamisen aikaiseen kustannusten laskentaan. Sen avulla voidaan tarkastella sekä työ- ja materiaalipanoksia että tarjousten kokonaishintatasoa. 0,63 30 0,03 kustannu yhteensä /yks 15,63 3,97 Rakennusosien kustannuksia 2014 30 0,02 19,60 Rakennusosien kustannuksia 2014 -käsikirja sisältää tyypillisiä pien-, rivi- ja kerrostalojen sekä teollisuusrakennusten rakenteiden kustannuksia. Se on erinomainen tietolähde hanke- ja rakennussuunnitteluun sekä tarjousten laadintaan ja rakentamisen aikaiseen kustannusten laskentaan. ISBN 978-952-267-063-2 264 s., hinta 94 työkustannus /yks työ- aputyön osuus menekki % tth www.rakennustieto.fi www.facebook.com/rakennustieto
Sisältö Rakennustaito 3/2014 PIENTALORAKENTAMINEN Energiatehokasta rakentamista 10 Matalaenergisten pientalojen rakentaminen vaatii kovaa osaamista ja ylläpito huolellisuutta. 10 Infografiikka 16 Helsingin Vanhan Kauppahallin suunniteltua suurempi remontti valmistui. Lisää raportointia 18 Heinäkuusta alkaen työmaiden velvollisuus raportoida laajenee tuntuvasti. Näin minä johdan 20 Merja Turpeinen johtaa hieman eri tavalla kuin miehet. Matalaenergiatalo on valmistumassa Jyväskylän asuntomessualueella. Työmaa 24 Jorvin sairaalan lisärakennus on erittäin vaativa kohde. Energiatehokkuus 32 Espoon sairaalan hukkalämpö menee kaukolämpöverkkoon. Materiaalit 34 Ekologiset eristeet yleistyvät markkinoilla. Valkea lisää Oulun vetovoimaa 23 Skanska rakentaa uuden kauppakeskuksen. 24 23 JOKA NUMEROSSA Pääkirjoitus 4 Ahti Junttila Mesta 5 Rakennusalan uutiset Kuntotarkastajien tarinoita 36 Ostoslista tallessa Rakennusmarkkinat 38 Rakennustaito 100 vuotta sitten 40 20 Vieraskynä 42 Me sen lystin maksamme, toteaa Lasse Norres. Rakennustaito 3
PÄÄKIRJOITUS Intohimona laatu Menestyneimmillä urheilijoilla, taiteilijoilla ja muusikoilla on suuri intohimo ja sitäkin suurempi kunnianhimo. Työnteon parhaat tarinat syntyvät halusta tehdä jotain sellaista, mitä ei ole aiemmin tehty. Täyteläisimmät ja onnistuneimmat tarinat elämässä kirjoitetaan sydämellä ja sitoutumisella. Olen tehnyt havainnon, että rakentamisessa omistautuminen asialleen on ikävä kyllä hiipumassa. Intohimo on kateissa. Missä on onnistumisen kiima tässä yhdessä maailman vanhimmista ammateista? Emmekö luota itseemme? Etenkin isoja yrityksiä johdetaan liiankin teknokraattisesti. Ei ymmärretä eikä kiinnitetä riittävästi huomiota rakentamisen perusasioihin, oiotaan ja kiirehditään, ei välitetä laadusta eikä asiakkaasta. Tämän tuloksena imago on huono, ja yritykset taistelevat kannattavuusongelmissa. Rakennuslehden (2.5.2014) teemanumerossa tarkasteltiin rakennusliikkeiden kannattavuutta ja alan näkymiä tälle vuodelle. Yksi keskeinen asia nousi esiin monessa eri yhteydessä: perusasiat on osattava tehdä kunnolla. Rakenna kerralla hyvin vain näin voi välttää osaamisperusteisia karikkoja ja tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Olen ollut koko ikäni rakentamisen maailmassa. Tiedän, että suomalaiset osaavat rakentaa myös hyvin ja laadukkaasti. Silti media riepottelee meitä ihan kaikesta mikä liittyy rakentamiseen. Epäonnistumisia ja huonoa laatua on liikaa. Luin huhtikuun alussa Helsingin Sanomien kirjoitusta Pelin henki rakennuksilla on, että sutta on vain tehtävä. Haastatelluista toimitusjohtajista kukaan ei myöntänyt tekevänsä huonoa laatua. Pikemminkin kaikki olivat totaalisen toista mieltä ainakin oman yrityksensä laadusta. Jos meillä ei ole laatuongelmaa, sitten toimialallamme on viestintä- ja mielikuvaongelma. Mistä johtuu, että asiakkaat ja media ovat eri mieltä meidän alan toimijoiden kanssa? Laadussa selvä kaava Meidän rakentajien olisi otettava lusikka kauniisti käteemme. Talonrakennustöitä aloitetaan Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna arviolta 31 miljoonaa kuutiometriä. Väitän, että tuosta kuutiometrimäärästä osa rakennetaan erinomaisesti, osa hyvin ja osa huonosti. Pääosin rakennamme riittävän hyvin. Kun kukaan ei myönnä tekevänsä huonoa laatua, vaikka asiakaskokemukset ovat päinvastaiset, niin saahan siitä negatiivisen mielikuvan aikaiseksi. Yleensä rakentamisessa mitataan laatua jälkikäteen olisiko meidän syytä varmistaa laatu etukäteen? Näin välttäisimme ainakin isoimmat otsikot ja pahimmat ylilyönnit. Rakentajilla ei ole varaa tyriä perusasioissa. Laatua ja säästöä saadaan varsin yksinkertaisella yhtälöllä: 1) tehdään kerralla oikein, 2) oikeaan aikaan, 3) jokainen hoitaa oman hommansa ja 4) jokainen osaa oman työnsä! Huolehtimalla, että rakentamisen ketjussa on vain tämän kaavan osaavia tekijöitä, varmistamme laadun etukäteen. Ota laatu omaksi asiaksi. Kesäterveisin Ahti Junttila Rakentajilla ei ole varaa tyriä perusasioissa. 3/2014 ilmestyy 6 kertaa vuodessa seuraava numero 18.9. Julkaisija RKL palvelut Oy Rahakamarinportti 3 B 00240 Helsinki www.rkl.fi Kustantaja Sanoma Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL 100 00040 Sanoma Puhelinvaihde 09 1201 www.yritysjulkaisut.fi www.sanoma.fi Toimituksen email rakennustaito@sanoma.com Päätoimittaja Jari Kostiainen, RKL Tuottaja Martti Ristimäki AD Pii Haikka Graafinen suunnittelija Anu Pyykkö Toimitusneuvosto Jari Kostiainen (pj.) Ari Autio Ahti Junttila Tanja Piipponen Martti Ristimäki Osoitteenmuutokset Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n jäsenet puh. (09) 8770 6511 piia.vilen@rkl.fi Muut: puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi Tilaukset: puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi Kesto-/vuositilaus 56 /60 Mediamyynti Media Bookers Hannu Pyykkö puh. 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi Jarmo Valtonen puh. 050 60 330 jarmo.valtonen@mediabookers.fi Painopaikka Forssa Print ISSN 0048-6663 Rakennustaito on Aikakaus lehtien liiton jäsen. 4 Rakennustaito
Lähetä juttuvinkkisi: rakennustaito@sanoma.com KOONNUT MARTTI RISTIMÄKI Jyväskylän Asuntomessujen talonrakennustyöt Äijälänrannassa valmistuivat toukokuussa. Pihatöitä tehdään vielä kesäkuussakin. Äijille oma reitti Jyväskylän messuilla Järjestyksessään 45. valtakunnalliset Asuntomessut avaavat porttinsa vierailijoille Jyväskylän Äijälänrannassa heinäkuussa. Messualueen sydämen muodostavat 37 pientaloa sekä alueen maamerkki, 13-kerroksinen tornitalo Jyväskylän Maailmanpylväs, jossa esitellään yhteensä 5 asuntoa. Uutta tämän vuoden messuilla ovat asiantuntijoiden räätälöimät teemareitit sekä Messujen yö, joka järjestetään 8. elokuuta. Messujen yössä pääosassa ovat asuntojen ja alueen valaistus. Asuntomessuille toivotaan aikaisempaa enemmän myös miehiä vierailijoiksi. Niinpä yksi räätälöidyistä teemareiteistä on nimeltään Äijäreitti. Äijäreitillä on esimerkiksi miesten lähtökohdista sisustettuja asuntoja, pientyökalujen testauspiste sekä rallisimulaattori. Oman lisänsä tuo Remu Aaltosen sisustama messutalon yläkerta kohteessa 3, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen kertoo. Loma-asuntomessut puolestaan ovat tällä kertaa Kalajoen Hiekkasärkillä hyvin merellisissä tunnelmissa. Messujen 28 kohteessa on rakennusmateriaaleina käytetty puuta ja kiveä. Merinäkymästä halutaan nauttia suurilla terasseilla, ja terassipinta-alaa onkin ennätyksellisesti enemmän kuin messutalojen huoneistoalaa yhteensä, Heiskanen sanoo. n Asuntomessut Jyväskylässä 11.7.-10.8. Loma-asuntomessut Kalajoella 23.6.-6.7. ARELLE PALA LEMMINKÄISTÄ Kiinteistöhuoltoyhtiö Are Oy ostaa koko Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n osakekannan. Kaupan toteutuminen edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää. Lemminkäisen Talotekniikan henkilöstö siirtyy Aren palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kaupan jälkeen Aren työntekijöiden määrä on noin 2800, eli yli kaksinkertainen aikaisempaan verrattuna. Yrityskaupan jälkeen Aren liikevaihto kasvaa vuoden 2013 luvuin 165 miljoonasta 387 miljoonaan euroon. n SÄRKILAHTI SKANSKAN JOHTOON Tuomas Särkilahti on nimitetty Skanska Oy:n toimitusjohtajaksi ja Skanska Suomi -liiketoimintayksikön johtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1. heinäkuuta. Särkilahti seuraa tehtävässä Kenneth Nilssonia, joka siirtyy uuteen tehtävään Skanska Ruotsi -liiketoimintayksikön operatiiviseksi johtajaksi. Särkilahti työskentelee nyt Skanska Oy:n varatoimitusjohtajana. Hän on ollut yhtiön palveluksessa 17 vuotta. n 496 000 Vapaa-ajan asuinrakennusten määrä Suomessa vuoden 2012 lopussa. Lähde: Tilastokeskus, RT Ontelolaattaan voitaisiin asentaa valmiiksi vesi- ja viemäriputket. Tampereen teknillisen yliopiston materiaaliopin professori Jyrki Vuorinen Puuinfon haastattelussa 15.5.2014. Rakennustaito 5
uutisia, vinkkejä, tuoteuutuuksia, ihmisiä, rakennuksia, koneita, tilastoja, MESTATILASTO KOKONAISTUOTANNON JA RAKENTAMISEN KEHITYS Lähde: Tilastokeskus, RT Lähde: Euroconstruct (VTT), RT Muutos edellisestä vuodesta, % 9,7 10 8 6 5,1 5,3 4,4 3,8 3,3 4 3,4 2,9 2,8 3,1 2,0 2,0 2 0,3 0,5 0-0,10-1,0-2 -1,4-2,6-2,7-4 Kokonaistuotanto -4,8-6 Rakentaminen -8-8,5-8,7-10 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e Rakentamisen määrä kasvaa ensi vuonna, jos Suomen talous kääntyy nousuun. RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Indeksi: 2005=100 300 Talorakennusten korjaaminen Asuntojen uudisrakentaminen 250 Muiden talorakennusten uudisrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen 200 150 100 50 0 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Korjausrakentaminen lisääntyy tasaiseen tahtiin. 0400 393202 Korjausrakentamisen määrä ylitti viime vuonna uudisrakentamisen. KORJAAMINEN JAKSAA KASVAA Talonrakentamisen aloitukset eivät nouse matalalta tasoltaan tänä vuonna, ja infrarakentaminen vähenee. Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen kokonaismäärä supistuu tänä vuonna prosentin viime vuodesta. Korjausrakentaminen kuitenkin jatkaa tasaista kolmen prosentin vuosittaista kasvuaan, mikä loiventaa rakentamisen alamäkeä. RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen arvioi, että tänä vuonna käynnistetään 26500 asunnon rakennustyöt. Määrä on tuhat asuntoa pienempi kuin viime vuonna. Pakarinen uskoo, että ensi vuonna rakentamisessa ylletään kahden prosentin kasvuun, jos Suomen talous kääntyy ennusteiden mukaiseen loivaan nousuun. Korjausrakentamisen määrä ylitti viime vuonna uudisrakentamisen määrän. Korjausrakentamisen suuri osuus on tyypillistä pitkälle kehittyneille ja kaupungistuneille maille. Suomi on kuitenkin kaupungistumisessa jäljessä useimpia muita läntisen Euroopan maita, joten suuriin kasvukeskuksiin tarvitaan vielä paljon uusia asuntoja ja infraa. Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto polkee yhä paikoillaan. RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti uskoo hallituksen kehysriihipäätösten auttavan. Pullonkaulan syvemmät syyt löytyvät kunnista. Pipatin mukaan kasvukeskusten kuntapäättäjien haluttomuus osoittaa riittävästi kaavoitusresursseja aiheuttaa varsinkin vuokra-asuntopuolella niukkuutta rakentamiskelpoisista tonteista. Siksi vuokra-asuntoja rakennetaan etenkin pääkaupunkiseudun kehyskunnissa nyt selvästi kysyntää vähemmän. Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen sekä talojen korjaamisen ohella teiden, ratojen ja siltojen ylläpitohankkeet ovat Pipatin mukaan nopeita ja tehokkaita tapoja vauhdittaa Suomen heikkoa talouskasvua. n 6 Rakennustaito
firmoja, tapahtumia, kuvia, lähetä juttuvinkkisi: rakennustaito@sanoma.com Suurkoulu elinkaarihankkeena Kastellin kaupunginosaan Oulussa rakennetaan parhaillaan yhtenäiskoulua, jossa aloittaa elokuussa koulunkäynnin 1 300 peruskoululaista sekä lukiolaista. Rakennukseen avataan myös 200 lapsen päiväkoti, ja lisäksi sinne tulee kirjasto, auditorio, neljä liikuntasalia sekä tilat nuorisotoiminnalle. Pääurakoitsijalle Lemminkäiselle kysymyksessä on elinkaarihanke: Lemminkäinen paitsi rakentaa talon, myös ylläpitää ja hoitaa sitä seuraavien 25 vuoden ajan. Tilaaja Oulun kaupunki maksaa kokonaisuudesta yhteensä 86 miljoonaa euroa, josta rakennusinvestoinnin osuus on 42,5 miljoonaa euroa. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2012 ja tilat valmistuvat tänä kesänä. Ylhäältä katsoen neliapilan muotoisen talon huoneistoala on 22 213 neliömetriä. Elinkaariajattelu näkyy muun muassa materiaalivalinnoissa. Kohteisiin on valittu kestäviä ratkaisuja, jotka tulevat edullisiksi pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi ulkovuoraukseen valittiin laudoituksen sijaan huoltovapaa sementtikuitulevy, kertoo työmaamestari Kimmo Similä. Monitoimitalon arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelu on tehty mallintamalla. Mallinnus on helpottanut määrälaskentaa, töiden aikataulutusta, asennuksia ja tavaroiden toimituksia. Mallinnuksen ansiosta elementit ja muut rakennusosat pystyttiin toimittamaan asennusjärjestyksessä, Similä kertoo. Myös esimerkiksi eri rakennuslohkojen liitoskohtia oli Similän mukaan helppo hahmottaa kolmiulotteisista tietokonemalleista. Tilaaja asetti monitoimitalon rakennustöille ja ilmanvaihtojärjestelmälle P1-puhtausluokkavaatimuksen. Arkkitehtitoimisto Lahdelma&Mahlamäki Oy Puhtaus ja siisteys ovat helpottaneet töitä ja nopeuttavat loppusiivousta. Sekä tilaaja että tekijät aliurakoitsijoita myöten ovat kiitelleet työmaan siisteyttä, Similä sanoo. Rakennustyömaa jaettiin 22 alueeseen, jotka valmistuvat eri tahtiin. Jo valmistuneet ja sisustetut tilat ylipaineistettiin, jotta ne pysyisivät pölyttöminä, kun vieressä tehtiin vielä pölyävää työvaihetta. n Pirkko Koivu Siisteys on tärkeä asia Kastellin monitoimitalon työmaalla. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Ammattilaisten käyttöön mitoitusohjelmat Formex-anturamuoteille ja Express-liittolevylle, ovat imuroitavissa ilmaiseksi sivuiltamme. Formex Oy, Kalkkipetteri, 08700 LOHJA. Puh. 010 315 8810, 050 561 3177 www.formex.fi Rakennustaito 7
Uudenlainen puutalojen palosuojaratkaisu Räystäsventtiili Ullakkotilojen ja kattorakenteiden paloturvalliseen tuuletukseen Ylivirtaventtiili Palo-osastoivien seinien passiivinen tuuletusventtiili Onteloventtiili Ulkoverhoilun alla olevien tuuletusrakojen palosuoja www.renotech.fi Julkisivuventtiili Paloluokiteltujen julkisivujen (esim.luhtikäytävät) turvalliseen tuuletukseen Sampsankatu 4 B 20520 Turku FB-venttiilit takaavat riittävän ilmankierron ja estävät tulen leviämisen palon sattuessa. Venttiilit eivät vaadi aktivointia - niissä ei ole tunnistimia eikä liikkuvia osia. Venttiilien paloluokat ovat EI30, EI60 ja EI90. puh. 050 558 1806 email: rt@renotech.fi RENOTECHIN MUUT PALOSUOJATUOTTEET JA RATKAISUT Protectan laadukkaat palokatko-, läpivienti- ja palosuojatuotteet Ruiskutettavat ja akustoivat Monokote ja Sonophone -palosuojamassat Wood Stain - B-s1, d0 -luokan palosuoja-aineet puupinnoille Renofix ja Silacoll -paloliimat - mm. eristeiden liimaamiseen Firetherm -palosuojatuotteet Palamattomat kipsi- ja magnesiittilevyt Paloluokitellut sisustuselementit Palonestokemikaalit B-s1, d0 -paloluokan SEPLUX polykarbonaattielementit kaksoisrakenteinen aluskate _ & kondenssisuoja Tiiveystakuu 30 v Tiiveys ennen vanhennusta ja sen jälkeen: luokka W1 RIL 2012 vaatimukset täyttävä Viisikerroslaminaatti Kitkapinta Markkinoiden paras imukyky Paloluokitus: E Kotimainen tuote + ++ + + Kysy rautakauppiaaltasi sitä luotetuinta aluskatetta! Viisikerroslaminaatin rakenne: 1. Puhallettu tiiveyskalvo (PE), Kitkapinta! 2. Laminointikalvo (PE) 3. Tukirakenteena laadukas verkkokudos (HDPE) 4. Laminointikalvo (PE) 5. Imukykyinen kuitukangas (PP) www.tectis.fi info@tectis.fi uutisia, vinkkejä, tuoteuutuuksia, ihmisiä PIMEÄÄ TYÖTÄ KITKETÄÄN PIENTALO- RAKENTAMISESTA Harmaan talouden torjuntaan liittyvä viranomaisvalvonta kohdistuu heinäkuussa suurten rakennustyömaiden ohella myös pienrakentajaan. Tiedonantovelvollisuus on silloin yksityishenkilöilläkin. Tämä laki koskee niitä hankkeita, jotka vaativat rakennusluvan, ja jonka loppukatselmus pidetään heinäkuun 1. päivän jälkeen. Se, kuinka homma hoidetaan, selviää vero.fi -sivuilta, ylitarkastaja Kristiina Virmajoki neuvoo. Kotitalouksien tulee näiden kohteiden rakennuttajina kuukausittain ilmoittaa Verohallinnolle tiedot rakentamisessa käyttämistään yrityksistä ja maksetuista suorituksista. Velvollisuus koskee myös työntekijätietoja, jos on kotitalous on heidät palkannut ja maksanut heille palkkioita. Tiedonantovelvollisuus ulottuu remonteista ja vapaa-ajan asunnon laajennuksista talopaketin tilaajiin ja talkooporukoihin asti. Palkkion määrä ei vaikuta siihen, täytyykö Verohallinnolle ilmoittaa tietoja. Ratkaisevaa on se, onko työ rakennusluvan alainen. Jos rakennustyö etenee toimenpide- tai purkamisluvalla, ei velvoitetta synny. Naapuriapu liittyy vapaa-ajan rakennuksiin, mutta se ei vapauta täysin tiedonannosta. Kun rakentaminen on tehty hartiapankki- tai talkootyönä, riittää ilmoitus, ettei maksettuja palkkoja ole, Virmajoki täsmentää. Jos vain loppukatselmus on 1.7.2014 jälkeen eikä rakennustöitä enää tehty, riittää pelkkä ilmoitus rakennuskohteesta. Sen todistuksen omakotirakentaja tarvitsee rakennustarkastajaa varten. Ostaessaan talotehtaalta mökkipaketin on pienrakentajan velvollisuus ilmoittaa tiedot tehtaan kanssa tekemästään sopimuksesta ja muiden yritysten kanssa itse tekemistään urakkasopimuksista samoin itse palkkaamistaan työntekijöistä, ei kuitenkaan yritysten palkkalistoilla olevista. n Risto Pesonen Lisää aiheesta s. 18.
, rakennuksia, koneita lähetä juttuvinkkisi: rakennustaito@sanoma.com Kuva Arto Rautiainen MESTAKUVA SRV rakentaa Espoossa Jorvin sairaalan päivystyslisärakennusta. Työmaakopin seinällä on taulu, jonka SRV:n ja HUSin toimihenkilöt ovat tehneet yhdessä. Lisää Jorvin työmaasta s. 24.
Oikein käytetty MATALA ENERGIA toimii 10 Rakennustaito
Energiatehokas pientalorakentaminen on ymmärrettävästi kasvattanut suosiotaan sitä mukaa kuin sähkön ja lämmitysenergian hinta on noussut. Rakentajille tämä on merkinnyt sekä uusia mahdollisuuksia että uusia teknisiä riskejä, jotka ovat hallittavissa oikean tiedon avulla. TEKSTI VESA TOMPURI KUVAT PETRI KOVALAINEN > Rakennustaito 11
Jos säädöt ja muu huolto laiminlyödään, se lisää kosteusriskien todennäköisyyttä. Pekka Seppälä Halvan öljy ja sähkön aikaan harva kiinnitti huomiota rakenteiden ja lähes olemattoman talotekniikan energiatalouteen. 1970-luvun öljykriisit sysäsivät liikkeelle uusien tekniikoiden kehittämistyötä, mutta Suomessa tulokset jäivät tuolloin laihoiksi. Vasta tällä vuosituhannella matalaenergiataloista, nykyään myös esimerkiksi passiivienergiataloista on tullut elävää työmaa- ja asumistodellisuutta. Sen sijaan oman tarpeensa verran energiaa tuottava nollaener- Talosta voi saada matalaenergisen, kun yksityiskohdat toteutetaan suunnitellusti ja tarkasti. giatalo tai sitä yli oman tarpeensa tuottava plusenergiataloja ovat vasta tulevia mahdollisuuksia, joiden rakenne- ja talotekniset ratkaisut vaativat kehittämistä. Jotta päästään toimivaan, energiatehokkuuteen kannustavaan rakentamiskäytäntöön, rakentamisprosessin kaikilla osapuolilla on oltava tämä yhteisenä tavoitteena. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Oulussa, missä kaupunki on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä energiaa säästävää rakentamista. Vuoden 2010 jälkeen 95 prosenttia pientaloista on suunniteltu ja rakennettu matalaenergiatasoisiksi, kertoo Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikkö, tekniikan lisensiaatti Pekka Seppälä. Seppälä korostaa, että teknisten riskien hallinnan merkitys on sitä suurempi, mitä parempaa energiatehokkuutta tavoitellaan. Keskeinen rooli tässä on hänen mukaansa osaavalla taloteknisellä suunnittelulla, mutta myös järjestelmien säännöllisellä ja asianmukaisella huollolla. Jos säädöt ja muu huolto laiminlyödään, se lisää kosteusriskien todennäköisyyttä. Tiedottamalla ja yhteydenpidolla asukkaisiin tähän voi vaikuttaa myönteisesti. Seppälä kertoo Oulussa tehdys- 12 Rakennustaito
ERILAISIA ENERGIATALOJA Matalaenergiatalo on rakennus, jonka tilojen lämmitykseen tarvittavan energian kulutus on korkeintaan 85 prosenttia rakennusmääräykset täyttävän omakotitalon keskimääräisestä kulutuksesta. Passiivienergiatalo on rakennus, jonka lämmitysenergian kulutus on tavallista pienempi. Kaikki tai lähes kaikki tarvittava lämpöenergia saadaan aikaan uusiutuvaa energiaa sekä rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä. Nollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa. Kokonaiskulutuksen summa vuositasolla on nolla. Plusenergiatalo on rakennus, joka tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Ylijäämä voidaan esimerkiksi myydä valtakunnanverkkoon. Kokonaiskulutuksen vuosisumma on positiivinen. E-luku on rakennustyyppikohtainen laskennallinen energialuku eli energiamuotojen kertoimilla painotettu ostoenergian laskennallinen ominaiskulutus eli vuotuinen kulutus lämmitettyä lattianeliötä kohti. Esimerkiksi hirrestä saattaa olla vaikea rakentaa niin paksua ja eristävää taloa kuin tarvitaan silloin, kun tavoitellaan kaikkein energiatehokkainta lopputulosta, selittää SP- Rapparit Oy:n toimitusjohtaja Samuli Pesonen kevytbetonisten ja muiden kivirakenteisten talojen lisääntynyttä suosiota. tä kyselystä, jonka kaksi tärkeintä tulosta olivat asukkaiden yleinen tyytyväisyys matalaenergiataloissa asumiseen ja se, että ilmoitetuissa ongelmissa oli lähes poikkeuksetta kyse virheellisistä säädöistä. Parissa tapauksessa kyseessä oli talotekninen vika, joka Seppälän mukaan oli helposti korjattavissa. RESCA tähtää energiatehokkuuteen Oulu sekä Tampere, Turku, Vantaa ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut eli HSY-kuntayhtymä ovat mukana RESCA-hankkeessa. Sen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta suurten kaupunkien energiavalikoimassa. Oulussa toimenpiteet konkretisoituvat Hiukkavaaran uuden asuinalueen rakentamisessa. Pohjolan Design-Talo Oy toteuttaa energiatehokkuutta painottavaa konseptiaan omalla puutalomallistolla. Itse asiassa olemme päässeet lähelle nollaenergiatasoa tehokkaan vaipparakenteen ja uusiutuvia energioita hyödyntävän talotekniikan avulla. Seinän U-arvo on 0,10 W/m2K, joka saavutetaan 200 millimetrin mineraalivillalla ja 90 millimetrin polyuretaanilevyllä, kertoo Pohjolan Design-Talon tuotekehitysjohtaja Jarmo Huhtala. Vappuviikolla valmistuneen Kivirakenteisten talojen suosio on kasvanut. Samuli Pesonen > Rakennustaito 13
Rakennetekniikan on palveltava energiataloudellisuustavoitteita, mutta erityisesti oikein valittu talotekniikka tekee rakennuksesta energiapihin. omakotitalon E-luku on 35 eli rakennus täyttää RESCA-hankkeelle määritetyn lähes nollaenergiavaatimuksen. Pelkkä rakenteiden parantaminen ei yksinään riitä korkean energiatehokkuuden taloissa, vaan tarvitaan uusiutuvia energioita hyödyntäviä järjestelmiä, joiden ohjaus ja automaatio on suunniteltu yhteensopivaksi. Pohjolan Design-Talon kohteessa on hyödynnetty poistoilmalämpöpumpun ja maalämmön yhdistelmää. Lisäksi kohteessa tutkitaan aurinkoenergian hyödyntämistä keräimillä ja paneeleilla. Asiantuntija rakennuttaa messuilla Energiatehokas rakentaminen on keskeinen teema myös Jyväskylän asuntomessuilla. Yksi messutalorakennuttajista on energiatehokkuuspalveluistaan tunnetun Energiakolmio Oy:n liiketoimintajohtaja Jukka Akselin, jonka talo val- Kevytbetonitekniikalla päästään ilman erillistä lämmöneristettä U-arvoon 0,10 W/m2K mistui toukokuun alussa. Asuntomessuilla talon päänäytteilleasettaja on Jyväskylän Energia Oy. Akselin kertoo päätyneensä runkomateriaalivalinnassaan kevytbetoniin, koska näin tiiviisiin taloihin liittyvät kosteustekniset riskit tulevat parhaiten eliminoiduiksi. Talon rungon toteutti Forte Kivitalot, jonka avainhenkilöstö on aikanaan hankkinut pitkän kokemuksen siporexin parissa. Forte Kivitalojen käyttämät harkot ovat kalkkipohjaisia, mikä merkitsee sementtipohjaiseen kevytbetoniin verrattuna pienempää ominaispainoa ja samalla parempaa U-arvoa. 500 millimetriä paksulla ohutsaumatulla harkkoseinällä päästään U-arvoon 0,15 W/m2K, kertoo talon rakennesuunnittelija Leo Haglund. Haglund tuntee pientalot rakennesuunnittelukokemusta on kertynyt neljännesvuosisata. Hän kertoo kevytbetonitekniikalla päästävän ilman erillistä lämmöneristettä U-arvoon 0,10 W/m2K eli suuruusluokkaan, joka tarvitaan nollaenergiatason saavuttamiseksi. Lisäksi tarvitaan tietenkin energiatehokasta talotekniikkaa. Jukka Akselinin talossa energiatehokkuus ei jää ainakaan talotekniikasta kiinni. Talossa on kaukolämmityksen, aurinkolämmön ja maajäähdytyksen yhdistävä hybridiratkaisu. Olemme käyttäneet markkinoilla olevia yksittäisiä ratkaisuja, joita on integroitu meille sopivaksi järjestelmäksi. Järjestelmien keskinäinen yhteensovittaminen ja räätälöinti ovat vaatineet suunnittelulta tavallista enemmän, Jukka Akselin kertoo. 14 Rakennustaito
Paneelit helposti integroitavissa Lämmönjakelu on hoidettu Itula Oy:n kattosäteilypaneeleilla. Rakennuttaja kertoo päätyneensä tähän ratkaisuun, koska näin huone lämpiää nopeasti ja tasaisesti. Lisäksi paneelit ovat helposti integroitavissa kattorakenteisiin. Nykyisin Suomessa valmistettavat Itulan paneelit ovat yleistyneet myös asuinrakentamisessa. Jäähdytyksessä ja lämmityksessä voidaan käyttää matalia lämpötiloja, jolloin esimerkiksi maalämpöpumpulla saavutetaan paras hyötysuhde. ItuGraf-paneeli ja grafiittitäyte paneelissa tehostavat lämmönsiirtoa yli 30 prosentilla, kertoo Itulan toimitusjohtaja Hannu Janhunen. Toukokuussa valmistuneen talon pääurakoitsijana toimi SP-Rapparit Oy. Nimensä mukaisesta erityisosaamisesta tunnetun yhtiön toimitusjohtajalla Samuli Pesosella on mielipide kivitalojen eduista energiatehokkaassa rakentamisessa. Kivirakenteisten, siis myös kevytbetonisten talojen suosio on kasvanut. Esimerkiksi hirrestä saattaa olla vaikea rakentaa niin paksua ja eristävää taloa kuin tarvitaan silloin, kun tavoitellaan kaikkein energiatehokkainta lopputulosta, Pesonen sanoo. Professorit muistuttavat riskeistä Energiatehokas rakentaminen on kaikkien vastuuntuntoisten ammattilaisten yhteinen tavoite, johon pyrittäessä on syytä myös terveeseen kriittisyyteen. Tämän tärkeydestä on viime aikoina puhunut muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston professori Ralf Lindberg. Hän muistuttaa, että yhä tiiviimpi talo merkitsee tarvetta rakentaa yhä huolellisemmin. Kun rakennetaan energiatehokkaasti, ilmanvaihto tehdään lievästi alipaineiseksi. Mitä tiiviimpää taloa tehdään, sitä pienemmistä SP-Rapparien urakoima, Forte Kivitalojen toimittama messutalo oli huhtikuun lopulla viimeistä silausta vaille valmis. rei istä ilmaa siirtyy rakenteen läpi, hän toteaa. Lindberg pitää monien muiden asiantuntijoiden tavoin kuitenkin hyvää talotekniikkaa merkittävimpänä keinona saavuttaa asetetut energiatehokkuustavoitteet. Kun rakenteet ovat tiiviit ja virheettömät, pientalossa riittää hänen mukaansa usein pelkkä ilmalämpöpumppu. Niissä on tapahtunut huomattavaa kehitystä viime vuosina. Se ei tietenkään vähennä oikeaoppisen käytön ja säännöllisten huoltojen merkitystä, hän pohtii. Hieman jyrkkäsanaisemmin nykyisiin rakentamistrendeihin suhtautuu Tampereen teknillisessä yliopistossa professorina toiminut arkkitehti, tekniikan lisensiaatti Unto Siikanen. Rakentamisessa sekoitetaan diffuusion ja konvektion käsitteet. Kun seinä- ja yläpohjarakenteeseen asennetaan muovikalvo, hengittävyys katoaa ja talosta tulee termospullo, Siikanen sanoo. n Rakennustaito 15
Helsingin Vanha Kauppahalli täyttää 125 vuotta Grafiikka ja teksti: Osmo Päivinen, Lehtigrafiikka Tiedot: Vastaava työnjohtaja Esko Tamminen, Stara Rakentamisvuosi 1889 Rikkoutuneet tiilet on vaihdettu uusiin. Ne on valmistettu alkuperäisten mittojen ja värien mukaan. A-A Kauppahallissa on yli 200 koristetta. Jokainen on luetteloitu ja entisöity. Koristeita on kullattu, hopeoitu ja maalattu. Tuloilma otetaan ilmastointiin päätyikkunoiden alta. A Lämmönjakohuone Myymälä Myymälä Myymälä Kahvila Asiakaspaikat Asiakaspaikat Asiakaspaikat Lihan myynti Käytävä Kahvila-alue Etelä Siivous Tuulikaappi Sähkömittarit Varasto Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Asiakaspaikat Kahvila Ravintola/ kahvila Kahvila Kalan myynti Käytävä Kahvila-alue Pääsähkökeskus Myymälä Myymälä Myymälä Asiakaspaikat Kahvila Asiakaspaikat A Meren puoli 16 Rakennustaito
Suomen vanhimman kauppahallin remontti on valmis. Remontin luonne muuttui heti alussa, kun huomattiin, että arvokiinteistön sisätilojen rakenteet olivat huonommassa kunnossa kuin tiedettiin. Raskaat valurautaiset ikkunat jouduttiin irrottamaan ja kuljettamaan Helsin-gin ulkopuolelle hiekkapuhallettaviksi ja maalattavaksi. Viemäreiden painaumat tulivat myös yllätyksenä. Välillä koko Kauppahalli oli kuin jättimäinen hiekkalaatikko, sanoo remontin vastaava työnjohtaja Esko Tamminen Starasta. Kauppahallista tehtiin värianalyysi, jossa kartoitettiin alkuperäisten seinien, ovien ja tiilien värit. Remontti oli vaativa, mutta budjetissa ja aikataulussa pysyttiin. Avajaiset ovat kesäkuun alussa. 10 m B-B Eteläpääty Meri Uudet ilmastointilaitteet asennettiin hallin molempiin päätyihin. Kauppahallin käytävien alla on ilmastointikanaalit, jotka puhdistettiin ja pinnoitettiin. Niihin asennettiin kosteusanturit. Yli satakiloisten rautaikkunoiden karmiosat hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Kaikki sähkölaitteet ja -johdot uusittiin. Todennäköisesti merivesi oli vuosien aikana päässyt tulvimaan meren puoleisiin kanaaleihin, minkä takia siellä olleet iv-kanavat olivat huonossa kunnossa. Ilmanohjaus kanaaleista halliin. Käytävä Käytävä Lattian alla oli runsaasti painaumia. Painaumaalueiden viemärit uusittiin. B Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Hallivahti Irtomyynti Käytävä Siirtomaatavara Asiakaspaikat Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä WC WC WC/ inva Sähkömittarit Tuulikaappi Pohjoinen Irtomyynti Käytävä Siirtomaatavara Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä WC WC Astianpesu B Rakennustaito 17
HARMAA TALOUS TEKSTI RISTO PESONEN KUVITUS VEROHALLINTO Heinäkuusta alkaen urakkasummat ja työntekijämäärät on ilmoitettava kuukausittain. Työmaiden raportointi Harmaan talouden torjunta on rakennusalalla kohdistunut tähän asti pääasiassa ammattirakentamiseen. Viranomaistoimenpiteistä tehokkain on ollut vaatimus henkilötunnisteesta ja veronumerosta. Heinäkuussa tämä kamppailu saa uutta vauhtia, kun voimaan astuu laki urakkasummien ja työntekijämäärien raportoinnista. Kuukausittainen velvollisuus kattaa kaiken rakennusluvan alaisen rakentamisen. Tavoitteeksi urakkatietojen tiedonantovelvollisuudelle ylitarkastaja Sari Wulff Verohallinnosta kertoo rakennusalalla toimivien sekä niin sanottujen pimeiden yritysten ja työntekijöiden että jo tunnettujen yritysten ja työntekijöiden saamisen verotuksen piiriin. Urakkatietojen osalta velvollisuus koskee jokaista ostajaa. Se kattaa arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakennuspalvelua ostavat tahot, rakennustelineiden pystytys- ja purkutyöt sekä työvoiman vuokrauksen näihin töihin. Kaikkien urakkaketjussa tulee ilmoittaa kuukausittain suoraan Verohallinnolle, keneltä on ostanut rakennustöitä. Nämä työt voivat olla uudisrakentamista, perusparannusta, korjausrakentamista tai kunnossapitotyötä. Säännöllinen kiinteistönhoito ja ennaltaehkäisevä huoltotyö eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Yhteisiltä työmailta, joissa toimii samanaikaisesti tai peräkkäin useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja, on rakennusurakoista on ilmoitettava työmaittain sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto ja laskutettu määrä ilmoitusjaksolta. Siirtymävaiheessa ratkaiseva on loppukatselmus. Jos se pidetään heinäkuun 1. päivän jälkeen, velvollisuus koskee tätä hanketta. Keinotekoinen pilkkominen ei auta Alaraja on 15 000 euroa (ilman arvonlisäveroa). Sen alle jäävistä toimeksiannoista ei tietoja toimiteta. Laki ei koske suunnittelua ja valvontaa eikä tavaran kauppaa ja muita palveluja. Urakan keinotekoisella pilkkomisella ei velvollisuudesta selviä. Raja-arvoa tullaan tarkastelemaan 18 Rakennustaito Alkuvaiheessa tämä työllistää melkoisesti työmaapäälliköitä. Juha Metsälä Yhteisen rakennustyömaan työntekijätiedot Työnantajat ilmoittavat työmaakohtaiset työntekijätietonsa päätoteuttajalle Päätoteuttaja ilmoittaa kuukausittain kaikki työmaakohtaiset työntekijätiedot
tiukkenee kesällä Tilaajat ilmoittavat kuukausittain kaikki ostamansa työmaakohtaiset rakentamispalvelut ja urakkatiedot Harmaan talouden torjunnan mukainen reaaliaikainen verovalvonta Rakentamispalvelujen tilaajat tekevät sopimukset rakentamispalveluiden tuottajien ja urakoitsijoiden kanssa Työmaan rakentamispalvelut Heinäkuussa astuu voimaan laki urakkasummien ja työntekijämäärien raportoinnista. Kuukausittainen ilmoitusvelvollisuus kattaa kaiken rakennusluvan alaisen rakentamisen. sopimuskohtaisesti, varoittaa Wulff kikkailijoita. Tiedonantovelvollisuus ulottuu myös koti talouksien remonteista talopaketteihin ja talkoo porukoihin. Ratkaisevaa on se, onko työ rakennus luvan alainen. Työntekijätiedot kokoaa päätoteuttaja Velvollisuus koskee myös työntekijätietoja kokonaisarvoltaan yli 15 000 euron hankkeissa ja velvollisuuden hoitamisesta vastaa yhteisen rakennustyömaan päätoteuttaja. Työntekijäpuolen valvonnasta vastuussa oleva Etelä -Suomen aluehallintovirasto AVI julkaisi huhtikuussa soveltamisohjeet (www.tyosuojelu.fi), joihin on tulossa ennen heinäkuuta lisätarkennusta. Kentällä lainvalmistelua ja toteutusta on arvioitu liian nopeaksi, koska viranomaispäässä ei ole saatu systeemejä kuntoon. Lisää tietoa on kaivattukin muun muassa yhteisen työmaan ja sen pohjana olevan peräkkäisyyden tulkinnasta. Jos työvaiheet projektissa on suunniteltu tehtävän peräkkäin vähintäänkin lähes välittömästi peräkkäin ja vaiheet kytkeytyvät toisiinsa ja ovat aikataulussa limittäin, yhteisestä työmaasta silloin on puhe, selventää ylitarkastaja Keijo Päivärinta AVIsta. Urakoitsijoiden vastuut selviksi! Viranomaisvalmistelun keskeneräisyyden johdosta Tilaajavastuu.fi:kään ei vielä kuitenkaan tiedä, mitä tietoja sen järjestelmän pitää luovuttaa kulunvalvontaa varten. Alkuvaiheessa tämä työllistää melkoisesti työmaapäälliköitä, kunnes tavat tulevat kaikille osapuolille tutuiksi ja järjestelmät jalostuvat tositoimissa, uskoo Pohjola Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Juha Metsälä. Ristiriitaisuuksia ja epäselvyyksiä ennakoi Metsälä kohteissa, joissa on alistettuja sivu-urakoita. Rakentajaketjun eri lenkkien tehtävät ja vastuut tiedonantovelvollisuudessa näyttävät olevan edelleen hakusessa. Riippumatta, toimiiko hankkeissa urakoitsijana tai rakennuttaja-grynderinä, samat hommat joudutaan päätoteuttajana tekemään. Helpompi onkin pyrkiä toimimaan samalla tavalla kaikissa hankkeissa ja vakiinnuttaa yksi tapa toimia, Metsälä korostaa. n Rakennustaito 19
Minulla on tavoitteena, että tämä luovutetaan nollavirhe työmaana, Merja Turpeinen sanoo. 20 Rakennustaito