Kotihappihoito Valtakunnallinen koulutus hengitysvajepotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille (1. jakso) 29.11.2018 Heli Rajalin Johtava kuntoutusohjaaja
Sisällys 1. Kotihappihoidon käyttötarkoitukset 2. Kotihappihoidon kriteerit 3. Kotihappihoidon tavoitteet 4. Turvallisesti kotona 5. Potilaan hoitomyöntyvyys 6. Happihoidon apuvälineet 7. Happihoidon hoitotarvikkeet 8. Matkustaminen
Happihoidon käyttötarkoitukset LTOT = long term oxygen treatment Jatkuva happihoito, käytetään vähintään 16-24h/vrk, kroonisesta hapenpuutteesta kärsivillä potilailla. AOT = ampulatory oxygwn therapy Rasituksenaikainen happilisä. POT = palliative oxygen therapy Oireita lievittävä happihoito, käytetään helpottamaan etenevästä, parantumattomasta sairaudesta johtuvaa hengitysvaikeutta ja hapenpuutetta. NOT = nighttime oxygen therapy Yöaikainen happihoito, käytetään yöllä hoitamaan unenaikaista hapenpuutetta. SBOT = short term oxygen therapy Lyhytaikainen jaksottainen happihoito, käytetään jaksoittain, lyhyitä aikoja esim. 10-20 min kerrallaan helpottamaan päänsärkyä esim. Hortonin neuralgia eli jaksottainen päänsärky.
Kotihappihoidon aloittamisen kriteerit: (Keuhkoahtaumatauti: Käypä hoito suositus) Lääkäri arvioi kotihappihoidon tarpeen Potilaan tulee olla tupakoimaton ja riittävän yhteistyökykyinen. Potilaalla on krooninen pitkälle edennyt keuhkosairaus. Valtimoveren happiosapaineen(pao2) tulee kahdessa erillisessä vähintään kolmen viikon välein otetussa näytteessä olla alle 7,3 kpa, kun potilas hengittää huoneilmaa ja on stabiilissa vaiheessa. Kriteeri täyttyy myös, jos happiosapaine on 7,3 8,0 kpa ja jokin seuraavista lisäkriteereistä täyttyy: - kohonnut keuhkovaltimopaine - sekundaarinen polysytemia (hematokriitti yli 55 %) - oksimetrian avulla todettu ja happihoidolla korjautuva merkittävä yöunen aikainen hypoksemia, joka ei johdu uniapneataudista - merkittävät neuropsykologiset oireet, jotka korjautuvat happihoidolla. Happihoidolla saavutettu toivottu vaste (PaO 2 yli 8,0 kpa) ilman valtimoveren hiilidioksidiosapaineen nousua.
Kotihappihoidon tavoitteet mahdollistaa kotihoito korjata elimistön hapenpuutetta ehkäistä hapenpuutteen aiheuttamaa sydämen rasitusta parantaa fyysistä jaksamista lisätä omatoimisuutta tukea vireyttä parantaa elämänlaatua edesauttaa liikkumista voi hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä
Turvallisesti kotona Happi on väritön, hajuton, mauton ja myrkytön kaasu. Ilman normaali happipitoisuus (O 2 ) on 21 %. Pitoisuuden noustessa 3 prosenttiyksikköä 24 prosenttiin ( 1l/min = 24%), palaminen kaksinkertaistuu. Happi nopeuttaa ja ylläpitää palamista. Happihoidon aikana happea kertyy esim. hiuksiin ja vaatteisiin, siksi tulen lähellä olo ja sen sytyttäminen aiheuttavat palovaaran. Kotihappihoidossa avotulenkäyttö tapahtuu potilaan omalla vastuulla. Mikäli talossa on puulämmitys, harkitaan happihoidon aloittamista erityisen tarkasti turvallisuuden takaamiseksi. Taloyhtiön isännöitsijälle tai paikalliselle paloviranomaiselle on hyvä ilmoittaa asunnossa säilytettävästä happilähteestä.
Turvallisesti kotona Lääkäri määrää hengitettävän happivirtauksen, sitä ei saa itse muuttaa. Väärä hapen annostelu voi aiheuttaa hiilidioksidin kertymistä elimistöön, mikä heikentää keuhkojen toimintaa ja voi johtaa hengityksen lamaantumiseen kokonaan. Vuorokausikohtainen hoitoaika = 20 24 tuntia vuorokaudessa, lääkärin antaman erillisen ohjeen mukaan (Käypä hoito suositus) Happihoidon käyttämättömyys tai tupakointi happihoidon aikana on aihe kotihappihoidon lopettamiseen.
Kotihappihoito arjessa rasituksessa levossa
Potilaan hoitomyöntyvyys Potilas toteuttaa happihoitoa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti hallitsee turvallisen ja tarkoituksenmukaisen kotihappihoidon käytännön toteutuksen on tietoinen hoidon tarkoituksesta ja käytöstä kokee hyötyneensä hoidosta on motivoitunut säännölliseen hoitoon -hoito on vakiintunut sitoutuu hoidon seurantaan ottaa happirikastimen mukaan lähtiessään yli yön kestävälle matkalle, sairaalaan tai päivystykseen.
Toteutusmuodot Happirikastimet Lääkkeellinen happi
Happirikastin (verkkovirtakäyttöinen) Verkkovirtakäyttöinen happirikastin on ensijainen laite säännölliseen, pitkäaikaiseen kotihappihoitoon. Toimintaperiaate: Sähköllä toimiva happirikastin erottaa laitteen suodatussäiliössä typen pois huoneilmasta, jolloin jäljelle jää happi. Ilma pumpataan suodatinsäiliöiden läpi paineilmakompressorin avulla. Happirikastimesta lähtevään letkuun kiinnitetään happiviikset, joiden kautta lisähappea hengitetään. Virtausmäärä 1-5 l/min Turvallisen käytön periaatteet : Happirikastinta käytetään laiteohjeiden mukaisesti. Turvallinen happivirtaus määritetään yksilöllisesti eikä sitä saa omatoimisesti muuttaa. Sijoita laite puhtaaseen, kuivaan ja pölyttömään tilaan. Pysäytä happihoito, kun pidät taukoa yli 30 min.
Turvallisen käytön periaatteet : Happirikastimen sijainti: Ei lähelle avotulta kosteaa tilaa umpinainen tila Happi on kaasu, joka edistää nopeaa palamista. Älä öljyä tai rasvaa rikastimen osia. Voiteluaineet voivat hapen läheisyydessä lisätä huomattavasti tulipalon riskiä. Avotulen teko on ehdottomasti kielletty tiloissa, joissa laitteen käyttäjä ja laite sijaitsee (esim. tupakointi, kynttilä, takka, puuhella jne) Kosteus aiheuttaa käyntihäiriöitä (esim. wc, pesuhuone, parveke, saunan pukuhuone jne) Happirikastimen ympärille tulee jäädä riittävästi tilaa, ei saa peittää. Rikastin sijoitetaan noin 15-30 cm seinästä, verhoista, huonekaluista, pattereista ja muista lämmönlähteistä. Happirikastin suositellaan sijoittamaan etäälle nukkumapaikasta, koska sen tuottama ääni (~40-50dB) voi häiritä unta. Happirikastinta käytetään laiteohjeiden mukaisesti. Pysäytä happihoito, kun pidät taukoa yli 30 min. Kodin säännöllinen ja tehokas tuulettaminen on paikallaan.
Virtauksen säätö Noudata lääkärin määräämää virtausnopeutta. Osoitinkuulan keskikohta ilmoittaa virtausmäärän. Viiden litran virtaussäädin Litran virtaussäädin
Happirikastin: käyttäjähuolto Päivittäin Tarkista päivittäin määrätty litramäärä. Tarkista happiviiksien ja letkun kunto ja letkuston aukiolo Viikoittain Sisäänottosuodattimen puhdistus ja vaihtaminen Puhdista laite ulkopuolelta pyyhkimällä kostealla liinalla. Kahden viikon välein Happiviiksien vaihto Kolmen kuukauden välein Happiletkun vaihto Happirikastin aina mukaan sairaalaan tultaessa. Irrota verkkojohto pistorasiasta aina, kun alat puhdistaa tai huoltaa laitetta.
Happirikastimen hälytysjärjestelmä aktivoituu Verkkovirtakäyttöinen happirikastin hälyttää käynnistyksen yhteydessä ja vian sattuessa. Laite hälyttää käytön aikana. Katso silloin: Onko verkkojohto pistorasiassa kunnolla kiinni? Onko sähköjohto kiinni koneessa? Onko sähkökatkos? Tarkista osoitinkuulan sijainti Tarkista hapen esteetön kulku. Onko happiletkussa mutka? Jos hälytys näistä toimenpiteistä huolimatta jatkuu, sulje kone ja käynnistä se uudelleen n. 15 20 min. kuluttua. Tarvittaessa ota yhteyttä: Tyks lääkintälaitehuoltoon, ma- pe klo 8-14 Varalaitejärjestelmä 24/7 Tyks Keuhko-osasto 1 ja 2 Tyks/lääkintälaitehuolto tarkistaa ja huoltaa happirikastimien teknisen kunnon maahantuojan ohjeiden mukaisesti. Ota verkkovirtakäyttöinen happirikastin mukaan sairaalaan pkl- ja osastohoitokäynneillä.
Lääkkeellinen happi (reseptilääke) Happipullot Happipulloissa happi on kaasumaisessa muodossa. Happipulloja käytetään lisähapen lähteenä kodin ulkopuolella liikuttaessa ja se toimii varajärjestelmänä sähkökatkoksen tai happirikastimen vian varalta. Happipullo sijoitetaan hyvin ilmastoituun ja helppopääsyiseen tilaan, jossa sitä voidaan säilyttää kiinnitettynä pysty- tai vaakaasennossa. Kevythappipulloa kuljetetaan ilmastoidussa selkärepussa ja se painaa täytetä 3,7kg. Happipullot vuokrataan hapen toimittajalta ja happipullojen täyttö tapahtuu toimittajan toimesta siten, että tyhjät pullot vaihdetaan kotiinkuljetuksen yhteydessä täytettyihin.
Lääkkeellinen happi (reseptilääke) Nestehappi Nestemäisen lääkehapen riittoisuus jaksottaisella annostelutavalla 0,3 litran kannettavasta Nestehappijärjestelmä koostuu kotisäiliöstä ja mukana kannettavasta säiliöstä. Nestehappi sopii riittoisuutensa ja keveytensä vuoksi paljon kodin ulkopuolella liikkuvalle. Kannettavia säiliöitä on erikokoisia. - osassa hapensäästäjä toiminta, joka annostelee happea vain nenän kautta sisäänhengitettäessä, myös jatkuvalla virtauksella annostelvia. Nestemäinen happi on erittäin kylmää (-183 C) - happea haihtuu jatkuvasti säiliöstä - voi aiheuttaa paleltumavammoja kosketuksessa paljaaseen ihoon. Nestemäistä happea sisältävää säiliötä säilytetään hyvin ilmastoidussa tilassa.
Lääkkeellinen happi Lääkehappi on lääkärin määräämä peruskorvattava lääkevalmiste. Kelan lääkekorvausjärjestelmä 1.1.2018 Lääkehappea tarvitsevat asiakkaat hankkivat itse lääkehappipullot ja nestehapen lääkereseptillä lääkehappea myyvältä yritykseltä. Lääkkeellistä happea ei toimiteta sähköisellä lääkemääräyksellä. Kela maksaa peruskorvausta (40 %) lääkkeellisestä hapesta sekä happipullojen ja nestehappilaitteiden kustannuksista.
Matkahappirikastin Matkahappirikastimet ovat akullisia happirikastimia, jotka rikastavat happea ympäröivästä ilmasta. Matkahappirikastin saa virtansa ladattavista akuista, auton 12V virtalähteestä tai verkkovirrasta. Pulssin annosvirtausasetukset 1 5 pulssitilaa. Happivirtaus on matkahappirikastimissa pääsääntöisesti jaksottainen eli happi tulee nenän kautta sisäänhengittäessä. Matkahappirikastimet mahdollistavat liikkumisen kodin ulkopuolella. Potilas voi omalla kustannuksellaan vuokrata tai hankkia akku- ja verkkovirtakäyttöisen matkahappirikastimen niitä vuokraavilta tai myyviltä yrityksiltä.
Happiviikset ja - letku Happiviikset vaihdetaan vähintään kahden viikon välein ja happiletku kolmen kuukauden välein. Happiviiksiä on eri mallisia, suoralla ja käyrällä sierainosalla. Suurilla happivirtauksilla voidaan käyttää ns. korkeavirtaus tai säästöviiksiä. Kotihappihoidossa ei yleensä käytetä happimaskia. Hoitava yksikkö kirjoittaa potilaalle hoitotarviketodistuksen kotikunnan hoitotarvikejakelua varten. Palvelun tuottaa perusterveydenhuolto. Hoitotarvikejakeluun tarvitaan hoitavan yksikön lähete. Hoitotarvikkeet ovat potilaalle maksuttomia. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 24 ) Happi voi kuivattaa nenän limakalvoja. Limakalvojen kostutukseen voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia kostutussuihkeita tai tippoja. Nenähuuhtelu
Hapen kanssa matkustaminen maalla, merellä ja ilmassa Autolla, junalla Happea voidaan kuljettaa matkan aikana tarvittava määrä. kuljettaessa happilaitteet on kiinnitettävä matkan ajaksi. Happilaite ja nestemäistä happea sisältävä säiliö on kuljetettava pystyasennossa. Varmista hyvä ilmanvaihto. Laivalla Yhteydenotto hyvissä ajoin ennen matkaa laivayhtiöön, kyseisen laivayhtiön käytäntöjen varmistamiseksi. Lentomatkoilla Lentomatkaa suunnitellessa ensin yhteydenotto hoitavaan lääkäriin Lentokelpoisuuden toteamisen jälkeen yhteydenotto lentoyhtiöön, kyseisen lentoyhtiön käytäntöjen varmistamiseksi Tiedot sairaudesta ilmoitetaan lentoyhtiölle MEDIF (Medical Information Form) lomakkeella. Lentoyhtiön ilmailulääketieteen asiantuntija (ilmailulääkäri) tekee lopullisen päätöksen lentomatkan turvallisuudesta. Eurooppalainen sairausvakuutuskortti - Kela Tullitodistus Matkavakuutus apuvälineen mahdollisen vahingoittumisen tai anastamisen varalta Hapen saatavuus matkakohteessa Verkkovirtainen happirikastin jännite ja sähköpistokseen sopivuus
Happipotilaan arjessa selviytymisen energiansäästövinkit Fyysisen kuormituksen päiväsuunnittelu, kevyempiä ja raskaampia tehtäviä vuorotellen itselle sopivassa tahdissa. Taukoja tehtävien aikana sekä lepää riittävästi. Tehtävän tekemisen siirto toiseen ajankohtaan, jos on jo valmiiksi väsynyt. Hengittäminen suoritusten aikana, myös suorittaessa ponnistelua vaativaa tehtävää. Sisäänhengitys ennen voimaa vaativaa suoritusta, itse suorituksen aikana uloshengityksen ja hengityksen tasoitus. Taloudellinen hengitys: uloshengitys kumartuessa esim. sukkia pukiessa, tavaroiden nostossa lattialta. Ponnistustilanteissa hengitys nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Istuminen mieluummin kun seisominen, suihkussa, ruokaa laittaessa. Taakan kuljetus mieluummin vetäen kuin kantaen. Taakan jakaminen molemmille käsille. Yläraaja painoitteisessa aktiviteetissa, tuen otto tarvittaessa esim. hampaiden pesussa, parranajossa, hiusten pesussa, kyynärnoja lavuaarin tai pöydän reunaan. Päivittäisten toimien tueksi apuvälineiden lainaus tai hankinta.
Säädöksiä ja ohjeistusta Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään kansanterveyslain (66/1972) ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) mukaisesta kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvasta terveydenhuollon toteuttamisesta ja sisällöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011 Apuvälinepalveluita ohjaavat monet eri lait ja säädökset Säädetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta ja apuvälineen tarpeen arvioinnista tarkemmin Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) Ammattimaisen käyttäjän vastuiden selkeyttäminen Hoidosta vastaa laitteen luovuttanut organisaatio (käytön ohjaus, laitteen huolto, varalaitejärjestelmä) ja potilaan ventilaatiohoidosta vastaava lääkäri Hankinnat Hankintalaki (348/07), aiemmin hankintalaki (1505/92) VALVIRAN OHJE 2.3.2015: Terveydenhuollon laitteiden käyttö Pelastuslaki
Säädöksiä ja ohjeistusta VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin apuvälineiden saatavuusperusteet Happirikastin lainataan TYKSin keuhkosairauksien vastuualueelta keuhkoahtaumatautipotilaille tai muille keuhkopotilaille hoitavan keuhkolääkärin arvion perusteella, jos valtimoveren happiosapaine on 7,3 kpa tai alle. Poikkeuksena ovat tupakoivat potilaat, joille happirikastimia ei lainata. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden luovutusperusteet: Hoidon tarpeen arviointi, hoidon aloitus ja seuranta tapahtuvat yleensä keuhkosairauksien yksikössä. Laiterekisteri (Effector- apuvälinerekisteri) kotihoitoon annetuista laitteista Verkkovirtakäyttöinen happirikastin lainataan käyttöön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollosta veloituksetta
Kiitos!