Hyvä tietää hallintomenettelystä Työelämätoimikuntien webinaari 30.1.2019 ja 7.2.2019 Sanna Haanpää Lakimies
Työelämätoimikunnat Opetushallitus asettaa ja nimittää kuhunkin enintään yhdeksän jäsentä Työelämätoimikunnat toimivat Opetushallituksen yhteydessä, mutta ne ovat kuitenkin itsenäisiä toimielimiä Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä, opetusalaa ja jos itsenäinen ammatinharjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia. Lisäksi Opetushallitus voi työelämätoimikunnan esityksestä nimittää toimikuntaan pysyviä asiantuntijoita. Puheoikeus, mutta ei osallistu päätöksentekoon Työelämätoimikunnat voisivat myös tarvittaessa kuulla muita asiantuntijoita. 30/01/2019 Opetushallitus 2
Virkavastuu Työelämätoimikuntien jäsenet toimivat virkavastuulla (L ammatillisesta koulutuksesta 119 2 momentti) Työelämätoimikunnan jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (L ammatillisesta koulutuksesta 122 ) Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia (Perustuslaki 2 ) 30/01/2019 Opetushallitus 3
Hallinnon oikeusperiaatteet Hallintolaki 6 : Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. - Yhdenvertaisuusperiaate - Tarkoitussidonnaisuuden periaate - Puolueettomuusperiaate - Suhteellisuusperiaate - Luottamuksensuojaperiaate 30/01/2019 Opetushallitus 4
Arvioinnin oikaisu Jos arviointi on ilmeisen virheellinen, työelämätoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää koulutuksen järjestäjää asettamaan uudet arvioijat Uudet arvioijat voitaisiin määrätä esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa arviointi on suoritettu virheellisesti, arvioinnissa ei ole noudatettu yhdenvertaisuutta opiskelijoiden kesken tai jos arvioija on ilmeisen esteellinen arvioimaan näyttöä tai muuta arvioinnin kohteena olevaa suoritusta (HE 39/2017). 30/01/2019 Opetushallitus 5
Milloin virkamies on esteellinen? Esteellisyyssäännökset (Hallintolaki 27-30 ) Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn, jos hän on esteellinen Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla. 30/01/2019 Opetushallitus 6
Virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen (asianosaisjääviys) hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (edustajanjääviys) asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen (intressijääviys) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (palvelussuhdejääviys) hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (yhteisöjääviys) hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan (laitosjääviys) tai luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislauseke). 30/01/2019 Opetushallitus 7
Kuka on läheinen? 1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. 30/01/2019 Opetushallitus 8
Julkisuusperiaate Lähtökohtaisesti kaikki viranomaisen asiakirjat ovat julkisia Oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta on jokaisen perusoikeus PL 12 1 mom.: Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, ellei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, julkisuuslaki) 1 1 mom.: Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. 30/01/2019 Opetushallitus 9
Asiakirjan julkiseksi tuleminen Ehdoton yleisöjulkisuus Viranomaisen laatima asiakirja on julkinen vasta, kun se on valmis (esim. allekirjoituksella) Viranomaiselle toimitettu asiakirja on julkinen, kun se on saapunut viranomaiselle Asianosainen Viranomaisen on huolehdittava mahdollisuuksiensa mukaan tarvittaessa siitä, että asianosainen voi saada asiakirjan sisällöstä tiedon ennen sen julkiseksi tulemista Harkinnanvarainen julkisuus Ennen asiakirjan valmistumista tiedon antaminen on viranomaisen harkinnassa 30/01/2019 Opetushallitus 10
Omat muistiinpanot Virkamiehen vain oman muistinsa tueksi laatimat muistiinpanot ja sellaiset luonnokset, joita virkamies ei vielä ole antanut muille asian käsittelyä varten, jäävät julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle. HUOM. asian ratkaisuun eli päätökseen vaikuttavat seikat pitää kirjata ja että henkilöllä itsellään on yleensä oikeus nähdä häntä koskevan päätöksen perustana olevat asiakirjat. Päätökseen ratkaisevasti vaikuttaneita seikkoja ei voi piilottaa virkamiehen omiin muistiinpanoihin. 30/01/2019 Opetushallitus 11
Asiakirjojen salassapito Salassapidon on perustuttava lakiin, asetuksessa ei voida säätää salassapidosta Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta hyväksikäyttökieltoa eli kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi Jos asiakirjassa on salassa pidettäviä tietoja, on asiakirjan julkinen osa annettava Salassa pidettävät kohdat peitetään tai poistetaan ennen asiakirjan antamista Salassapitovelvollisuus jatkuu työ- ja virkasuhteen päättymisen jälkeenkin 30/01/2019 Opetushallitus 12
Salassa pidettävää esimerkiksi seuraavat: Oppilas- ja opiskelijahuollon asiakirjat Tieto erityisen tuen saamisesta Asiakirjat, jotka koskevat oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia Terveydentila, vammaisuus Yksityiselämä, perhe-elämä, harrastukset Tiedot suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta ja niiden tuloksista 30/01/2019 Opetushallitus 13
Julkisuus ja tiedonhallinta opetustoimessa Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön www. oph.fi 30/01/2019 Opetushallitus 14
Asiakirjakopioiden/muistiinpanojen säilyttäminen ja hävittäminen Tietoturvallinen säilyttäminen ja hävittäminen 30/01/2019 Opetushallitus 15
Kiitos Sanna Haanpää sanna.haanpaa@oph.fi