Vieraslajit hallintaan

Samankaltaiset tiedostot
Painolastivedet hallintaan

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Asia/

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

EU:n haitallisten vieraslajien luettelo. Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

EU:n vieraslajit riskit ja leviämisen hallinta

LIITE. asiakirjaan. komission täytäntöönpanoasetus (EU).../...,

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke

Valtioneuvoston asetus

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Kellari Terhi Ryttäri ja Erja Huusela-Veistola 13:15-14:30

Vieraslajit valtaavat Saaristomerta

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Fosfori Terho Hyvönen ja Jari Teeriaho 13:15-14:30

Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

EU:n ensimmäinen luettelo (37 lajia) tuli voimaan

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Vieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita

Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet

Tyrehtyykö vieraslajien virta?

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Niemivuo-Lahti Johanna Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Suomen vieraslajistrategialla kansalliset ja kansainväliset velvoitteet linjakkaasti hoitoon

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Raputalousohjelma

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston

Ajankohtaista lainsäädännöstä Virpi Korhonen, lainsäädäntöneuvos

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /...

Laki. haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Tapahtumat ja niiden toteutus

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Haitalliset vieraslajit - Mitä pitää tietää uusista velvoitteista?

Pohjoissavolainen raputaktiikka

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Puutarhasektori ja vieraskasvit Vieraslajit viherrakentamisessa

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

HE 14/2018 VP: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAA KOSKEVAT LAKIEHDOTUKSET. Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 22.3.

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

välinen kumppanuusohjelma

Kansallinen riskiarvio. Ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio

VALTIONEUVOSTON ASETUS KANSALLISESTI MERKITYKSELLISISTÄ HAITALLISISTA VIERASLAJEISTA

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA

Tietosuojalainsäännön katsaus Virpi Korhonen, lainsäädäntöneuvos

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

EU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Geenitekniikka säädeltyä

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka Seppo Manninen

Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

VNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston kokous

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Transkriptio:

Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015 vp) EU:n kannalta haitalliset vieraslajit Vieraslajit hallintaan Lauri Urho & Erja Huusela-Veistola Luonnonvarakeskus Lakiesitys tarpeellinen kattava täydentävä perusta vieraslajien hallinnalle

Ihminen vieraslajiongelmien aiheuttajana!! Mikä on vieraslaji? Mikä ero tulokaslajiin? Ihminen välikätenä Vieraslajit ovat lajeja, joiden leviämiseen uudelle alueelle ihminen on tavalla tai toisella myötävaikuttanut. vesireittejä yhdistäviä kanavia, osin laivalla tai muulla ihmiskyydillä, kasvien mukana, vesi- ja maanviljely, tarhaus, lemmikit ym. tahaton vieraslajien tuonnin määrä selvästi kasvanut kaupankäynti, tavaraliikenne ja matkailu kasvanut, kiinnostus eksoottisiin kasveihin ja eläimiin ovat edistäneet vieraslajien määrän nopeaa runsastumista Useimmat vieraslajit ovat harmittomia, mutta uudessa ympäristössä jotkut niistä voivat aiheuttaa merkittävääkin haittaa. Hyötytarkoituksessakin tuodut lajit voivat myöhemmin osoittautua haitallisiksi, vaikka tuontihetkellä sitä ei tiedettäisikään. Loiset & taudit Oikealla vieraslajitiedolla voidaan ehkäistä haittoja ja uhkien toteutumista. 2 12.11.2015

Luken rooli vieraslajien hallinnassa sekä vieraslajilain toteuttamisessa Vieraslajien seuranta omalta osalta yhteistyössä eri laitosten kanssa vastuualueiden mukaan (Evira, Syke) Vieraslajitietojen keruun koordinointi Vieraslajiportaali (http://vieraslajit.fi/) Vieraslajiseurantaa ei ole olemassa, muita seurantoja on Seurantajärjestelmä kehitteillä (artikla 14) Järjestelmän tuottamien varoitusten arviointi Esitys siitä mitä tehdään kun uusi laji havaitaan? Tarvitaanko nopeita toimia lajin hävittämiseksi (artikla 17) Selvitys laajalle levinneistä unionin vieraslajeista Yhteistyötä on lisätty Vieraslajien havaintotiedonkeruuseen kansalaiset mukaan Uusi tehtävä vaatii resursointia ja vieraslajiseurannan pystyttämistä Säästökuurin keskellä ongelmallinen tilanne (uuden kehittäminen ja karsiminen). Tarvitaan erillisresursointia. 3 12.11.2015 Suomella on erityishaasteena pitkä EU:n maa- ja vesiraja.

EUn kannalta haitalliset vieraslajit Suomessa 9 9 Nisäkästä Vesieläintä 4 oravaa 2 kalaa, 6 rapua EUn laajuinen kontrollointi sopii monelle lajille, tärkeä leviämistä ennaltaehkäisevänä 8 6 3 1 1 37 Vesikasvia Kasvia Tarhalintua Hyönteinen Sammakko akvaario/kor.lammikko Lajeista 5 tiedetään esiintyvän Suomen luonnossa: 3 kasvia: Keltamajavankaali, Persianjättiputki ja Armenianjättiputki ja 2 rapua: Villasaksirapu ja Täplärapu Täpläravun käyttö Suomessa neuvotteluratkaisun varassa rapustrategia uusittava Jättiputkien hävittäminen on myös Suomen kansallisessa strategiassa terveyshaittoja aiheuttavana Listan kaloista rohmutokko on Itäisellä Suomenlahdella heti rajan takana 4 12.11.2015

Valtioneuvoston asetuksella säädettävät kansallisesti merkitykselliset haitalliset vieraslajit harkinnassa EU:n vieraslajiluettelosta puuttuva Suomessa yleinen jättiputkilaji, kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) on syytä laittaa tälle listalle. Espanjansiruetanaa ei kukaan halua puutarhaan Entä kani? Vierotetaanko lapset kanilemmikeistään? Kansallisesti haitallisille vieraslajeille ehkä tehtävä lajikohtaisia ratkaisuja: Mustatäplätokkoa ei saa pois merestä, uhkaa Saimaan kalakantoja! Sen kalastusta kehitettävä merialueella, kuten eteläisellä Itämerellä on tehty Painolastiyleissopimuksen täytäntöönpanolla riski Saimaalla vähenee Ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkein kustannusten säästäjä On tehtävä valintoja mitkä lajit aiheuttavat uhkia luonnon monimuotoisuudelle ja luonnonvaroille sekä niiden hyödyntämiselle. Investoiminen näiden uhkaavien ja haitallisten vieraslajien identifiointiin ja leviämisen ehkäisemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on taloudellisesti kannattavinta. Ennaltaehkäisyyn EU vieraslajiasetuskin tähtää. Rapurutto, merirokko, hukkakaura ja mansikan punamätä ovat esimerkkejä torjunnan vaikeudesta myöhässä 5 12.11.2015

Kiitos! 6 12.11.2015