TYÖNUMERO: 20601549 29.3.2017 LIITE 1 PÖYTYÄN KUNTA Laurilan kt Vaihe 1 1 KADUT 1.1 SÄTILÄNTIE 1 Sätiläntie 1 alkaa Kyröntieltä länteen päin ja päättyy ojaan, joka viettää Tarvasjokeen. Pohjamaa alkaa Kyröntieltä ohuen noin 1,5 metriä paksun savikerroksen alueelta, joka paksunee ojaan päin mentäessä noin 3,6 metriä paksuksi. Savikerroksen alla on moreenia noin 1 metri ennen kallionpintaa. Pohjaveden pinnankorkeutta ei ole mitattu, mutta sen voidaan olettaa olevan kohtuullisen syvällä paksun kuivakuirikerroksen ja ojanpohjan korkeuden perusteella. Savi on pitkälti kuivakuorisavea (oletettavasti laihaa savea), jolla on hyvä kantavuus. Plv 0-57/ 5F Plv 57-loppupaalu/ 6E 1.2 EINONTIE Einontie alkaa Laurilantieltä pohjoisen suuntaan noin Laurilantien pl 220. Einontie kulkee pääosin savisella pohjamaalla, joka kulkee kallioisen alueen reunalla. Alkupaalulla pohjamaa on moreenia, mutta muuttuu nopeasti saviseksi ja Einontien päädyssä savikerroksen paksuus on noin 5 metriä. Plv 0-10/ 5F Plv 10-loppupaalu/ 5E 1.3 TERVAMÄENPOLKU Tervamäenpolku alkaa Laurilantieltä pohjoisen suuntaan noin Laurilantien pl 400. Tervamäenpolku kulkee pääosin moreenipitoisella pohjamaalla. Alkupaalulla pohjamaa on kuivakuorisavea ennen moreenia, mutta muuttuu nopeasti puhtaaksi moreeniksi. Moreenikerroksen paksuus oletettavasti ohenee loppupaalun suuntaan ja kallionpinta on oletettavasti alle 1 metrin syvyydessä maanpinnasta/ maanpinnassa. Sweco Ympäristö Oy 1 (9) PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku www.sweco.fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5
Plv 0-69/ 5F Plv 69-loppupaalu: 5A 1.4 PELLONMÄENTIE PLV 0-60 Pellonmäentie alkaa Laurilantieltä pohjoisen suuntaan noin Laurilantien pl 620. Pellonmäentie kulkee pääosin moreenipitoisella pohjamaalla. Alkupaalulla pohjamaa on kuivakuorisavea ennen moreenia, mutta muuttuu nopeasti puhtaaksi moreeniksi. Moreenikerroksen paksuus oletettavasti ohenee loppupaalun suuntaan ja kallionpinta on oletettavasti alle 1 metrin syvyydessä maanpinnasta. Plv 0-20/ 5F Plv 20-60/ 5A 1.5 TUOHISAARENTIE Tuohisaarentie alkaa Laurilantieltä pohjoisen suuntaan noin Laurilantien pl 865. Tuohisaarentie kulkee pääosin moreenipitoisella pohjamaalla, jossa on noin yhden metrin paksuinen kasvu/kuivakuorikerros ennen kivistä moreenia. Moreenikerroksen paksuus on arviolta 1-2,5 metriä ennen kallionpintaa. Kallio on loppupaaluilla oletettavasti lähellä maanpintaa. Plv 0-84/ 5F Plv 84-loppupaalu/ 5A 1.6 PELLONMÄENTIE PLV 210-340 Osuus alkaa Tuohisaarentie loppupaalulta ja loppuu Paltanpellontien alkupaalulle. Koko osuus on moreenipitoisen pohjamaan alueella, jossa kasvukerros/kuivakuorikerros on maksimissaan 1 metrin paksuinen ennen moreeni/kalliota. PLv 240-340 kallionpinta on oletettavasti suhteellisen lähellä maanpintaa katualueen pohjoispuolella. Plv 210-240/ 5F Plv 240-340/ 5A 1.7 PALTANPELLONTIE Paltanpellontie alkaa noin Pellonmäentien pl 220. Paltanpellontie kulkee pääosin savisella pohjamaalla, jossa on paksu kuivakuorikerros ennen kivistä moreenia. Savikerroksen paksuus loppupaalulla on arviolta noin 4,3 metriä paksu. Alkupaaluilla pohjamaa on moreenipitoista, jossa on ohut kasvu-/kuivakuorikerros ennen pohjamoreenia. 2 (9)
Plv 0-40/ 5A Plv 40-60/ 5F Plv 60-loppupaalu/ 5E 1.8 PALTANPOLKU PLV 175-LOPPUPAALU Paltanpolku Plv 175-loppupaalu alkaa Paltanpellontien loppupaalulta. Osuus alkaa savisella pohjamaalla, jossa on paksu kuivakuorikerros. Savikerrokset loppuvat nopeasti osuuden noustessa kallioiselle mäelle, jossa on paikoin avokalliota. Plv 175-225/ 5E Plv 225-loppupaalu/ 5F-5A 1.9 LAURILANTIE PLV 0-885 Laurilantie alkaa Kyröntieltä lännen suuntaan. Alkuosuus on ohuen kasvukerroksen/ kuivakuoren alueella, jossa moreeni ja kallionpinta ovat suhteellisen lähellä maanpintaa. Laurilantien pohjamaa vaihtelee savisen/ kallioisen ja moreenipitoisen pohjamaan välillä, jossa suuri osa kuljetaan moreenipitoisen ja savipitoisen pohjamaan rajalla ns. peltomaan ja moreenipitoisen metsämaan rajalla. Koska pohjamaa on suurelta osin sivukalteva, mitoitetaan rakennekerrokset sivukaltevassa maastossa pahemman tilanteen mukaan eli erittäin routivan moreenin mukaisesti. Plv 0-110/ 4F Plv 113-197/ 4A Plv 197-230/ 4F Plv 230-290/ 4E Plv 290-480/ 4F Plv 480-530/ 4E Plv 530-700/ 4F Plv 700-784/ 4E Plv 784-824/ 4A Plv 824-885/ 4F 3 (9)
2 VESIHUOLTO PERUSTAMINEN 2.1 VAIHE 1 2.1.1 SÄTILÄNTIE 1 Plv 0-57: suodatinkangas N3 + asennusalusta. Tien alituksen jälkeen mahdollisesti louhintaa. Plv 57-loppupaalu: suodatinkangas N3 + asennusalusta. 2.1.2 EINONTIE Plv 0-10: suodatinkangas N3 + asennusalusta Plv 10-loppupaalu: suodatinkangas N3 + asennusalusta. 2.1.3 TERVAMÄENPOLKU Plv 0- loppupaalu: suodatinkangas N3 + asennusalusta. Kallionpinta epävarma, mahdollista louhintaa noin pl 50 alkaen. Suhteellisen varmuudella loppupaaluilla louhitaan. 2.1.4 PELLONMÄENTIE PLV 0-60 Plv 0-55: suodatinkangas N3 + asennusalusta. Oletettavasti koko paaluvälillä vesihuolto perustetaan kalliokanaaliin. 2.1.5 TUOHISAARENTIE Plv 0- loppupaalu: suodatinkangas N3+ asennusalusta. Tuohisaarentien alussa on jätevesipumppaamo, jonka perustukset joudutaan mahdollisesti louhimaan. Oletettavasti vesihuollon linjaosuudet voidaan perustaa kaivettuun kaivantoon. Loppupaaluilla linjaosuuksia mahdollisesti joudutaan louhimaan. 2.1.6 PELLONMÄENTIE PLV 210-340 Plv 0-loppupaalu: suodatinkangas N3 + asennusalusta. Oletettavasti louhitaan plv 260-300. 2.1.7 PALTANPELLONTIE Plv 0-loppupaalu: suodatinkangas N3 + asennusalusta. 2.1.8 PALTANPOLKU 180-LOPPUPAALU Plv 180-240: suodatinkangas N3 + asennusalusta. Plv 240-loppupaalu: suodatinkangas N3 + asennusalusta. Osuudella todennäköisesti vesihuoltokaivannot louhitaan. 4 (9)
2.1.9 LAURILANTIE PLV 0-885 Plv 0-880: suodatinkangas N3 + asennusalusta. Osuudella on oletettavia louhintoja plv 0-200. Vesihuolto sijoittuu pääasiassa kadun rinteen puoleiselle alueella eli kadun pohjoispuolelle. Moreenin ja saven rajapinnassa vesihuolto perustetaan vaihtelevasti moreenin/ ohuen savikerroksen varaan. 2.2 KAIVANNOT 2.3 VAIHE 1 2.3.1 SÄTILÄNTIE 1 Kaivantojen syvyys on syvimmillään noin 2,8 metriä. Plv Kyröntien alitus-loppupaalu: kaivanto tehdään tukielementein tuetussa kaivannossa kadun poikkisuunnassa ja pituussuunnassa päädystä luiskaamalla 1:2. Kaivu tehdään pääasiassa kaivannon päädystä ja työkoneella (max. 200 kn) ei saa liikkua 2 metriä lähempänä luiskan/ tukielementin yläreunaa. Kaivuumaita ei saa läjittää 4 metriä lähemmäs kaivannon luiskan/tukielmentin yläreunaa. 2.3.2 EINONTIE Plv 0-loppupaalu: kaivannot voidaan tehdä kaivamalla luiskakaltevuuteen 1:1 nykyisten rakennekerrosten päältä. Kaivantojen syvyys on syvimmillään noin 2,3 metriä nykyisestä maanpinnasta. Kaivu tehdään kaivannon päädystä ja suositeltava toteutustapa on leikata nykyiset rakennekerrokset uusittavaan syvyyteen ennen vesihuoltokaivannon kaivamista. Tällöin kaivannon luiskakaltevuus kaivannon sivuilla voidaan tehdä 2:1, sillä kaivannon syvyys on alle 1,5 metriä. 2.3.3 TERVAMÄENPOLKU Plv 0- loppupaalu: Kaivannot voidaan kaivaa luiskaltevuudella 1:1 kaivannon päädystä. Pohjamaa muuttuu nopeasti Laurilantietä noustessa moreenipitoiseksi, jossa on oletettavasti isoja kiviä joukossa. Moreenipitoinen pohjamaa on lähtökohtaisesti tiivistä, mutta kaivamisesta johtuva maan löyhtyminen ja tärinä saattavat vaarantaa kaivannon stabiliteettia. Kallionpinta paljastetaan vähintään 0,5 metrin leveydeltä kaivannon sivuilta. Kalliokanaali louhitaan 5:1 kaltevuudella tarvittavaan syvyyteen. 2.3.4 PELLONMÄENTIE PLV 0-60 Plv 0-55: Pintamaat voidaan kaivaa 2:1 luiskaltevuudella ennen kallionpintaa. Kallionpinta paljastetaan vähintään 0,5 metrin leveydeltä kaivannon sivuilta. Kalliokanaali louhitaan 5:1 kaltevuudella tarvittavaan syvyyteen. 5 (9)
2.3.5 TUOHISAARENTIE Plv 0- loppupaalu: Pintamaat kaivetaan rakennettavien rakennekerrosten paksuudelta pois ennen vesihuoltokaivannon tekemistä. Tällöin vesihuoltokaivanto voidaan kaivaa luiskaltevuudella 2:1, kun kaivetaan kaivannon päädystä. Pintamaat läjitetään vähintään 4 metrin etäisyydelle kaivannon luiskan reunasta. 2.3.6 PELLONMÄENTIE PLV 210-340 Vesihuolto on lähes kokonaisuudessaan moreenipitoisen pohjamaan alueella, jossa kallionpinta on lähelle maanpintaa. Vesihuoltokaivannot tehdään luiskaltevuudella 2:1 alle 2 metrin kaivannoissa ja 1:1 yli 2 metrin kaivannoissa. Kaivu kaivannon päädystä ja kaivettavat maamassat läjitetään vähintään 4 metrin etäisyydelle kaivannon luiskan yläreunasta. Kallionpinta paljastetaan vähintään 0,5 metrin leveydeltä kaivannon sivuilta. Kalliokanaali louhitaan 5:1 kaltevuudella tarvittavaan syvyyteen. 2.3.7 PALTANPELLONTIE Plv 0-30: Vesihuoltokaivanto alkaa moreenipitoisen pohjamaan alueella. Vesihuoltokaivannot tehdään luiskaltevuudella 1:1, kaivu kaivannon päädystä ja kaivettavat maamassat läjitetään vähintään 4 metrin etäisyydelle kaivannon luiskan yläreunasta. Plv 0-loppupaalu: Vesihuoltokaivannot tehdään luiskaltevuudella 2:1, kaivu kaivannon päädystä ja kaivettavat maamassat läjitetään vähintään 4 metrin etäisyydelle kaivannon luiskan yläreunasta. Kaivantojen syvyys syvimmillään noin 2 metriä. 2.3.8 PALTANPOLKU 175-LOPPUPAALU Plv 180-loppupaalu: Vesihuoltokaivannot tehdään luiskaltevuudella 2:1, kaivu kaivannon päädystä ja kaivettavat maamassat läjitetään vähintään 2 metrin etäisyydelle kaivannon luiskan yläreunasta. kaivantojen syvyys syvimmillään alle 2 metriä. Loppupaaluilla noin paalulta 230 eteenpäin vesihuoltokaivanto on kalliokanaalissa. 2.3.9 LAURILANTIE PLV 0-885 Osuudella on oletettavia louhintoja plv 0-200 sekä 290-350. Vesihuolto sijoittuu pääasiassa kadun rinteen puoleiselle alueella eli kadun pohjoispuolelle. Moreenin ja saven rajapinnassa vesihuolto perustetaan vaihtelevasti moreenin/ ohuen savikerroksen varaan. Plv 0-288: Vesihuoltokaivannot tehdään luiskaltevuudella 2:1, kaivu kaivannon päädystä ja kaivettavat maamassat läjitetään vähintään 4 metrin etäisyydelle kaivannon luiskan yläreunasta. Kallionpinta paljastetaan vähintään 0,5 metrin leveydeltä kaivannon sivuilta. Kalliokanaali louhitaan 5:1 kaltevuudella tarvittavaan syvyyteen. Plv 288-395: Vesihuoltokaivanto on syvimmillään noin 3 metrissä tulevan maanpinnan tasosta. Rakennettavan kadun rakennekerrokset leikataan ennen kaivannon tekemistä. Silloin vesihuoltokaivannon luiskaltevuutena voidaan käyttää 1:1, kaivu kaivannon päädystä. Muutoin 6 (9)
plv rakennetaan tukielementein tuetussa kaivannossa. Kaivanto saa olla kerrallaan auki korkeintaan 8 metriä kaivannon kuivatuksen helpottamiseksi. Plv 395-Pumppaamo 2: Vesihuoltokaivanto kulkee pääosin alle 2 metrissä, kun kadun rakennekerrokset leikataan ennen vesihuoltokaivannon tekemistä. Vesihuoltokaivanto voidaan siten tehdä luikiskeltavuudella 2:1 koko paaluvälillä. 2.3.10 PUMPPAAMO 1 Pumppaamo 1 sijoittuu noin 10 m etäisyydelle Laurilantiestä noin paalulla 290 pellon ja metsän reunaan. Kaivannon tekeminen vaatii pohjaveden alennuksen ennen kaivamista tason maanpinta -1 m alapuolelle. Pohjavedenalennuksesta pitää hyväksyttää suunnitelma kohteen valvojalla/ rakennuttajalla ennen kaivannon tekemistä. Suositeltava tapa on asentaa imuputkia kaivannon reunoille noin 2 metrin etäisyydelle toisistaan, jotka asennetaan lähelle kaivutasoa moreeniin. Pohjaveden pumppausta tehdään myös kaivannosta pintavesien hallinnoimiseksi. Kaivannon syvyys on noin 4 metriä ja sen kaivu tehdään osittain luiskattua ja tukielementtejä hyödyntäen. Tukielementit asennetaan pohjois-etelä suuntaan (pumppaamolta Laurilantielle päin, jotta pumppaamolle tulevat vesihuoltoputket voidaan asentaa samassa kaivannossa. Pintamaat kuoritaan 1 metrin syvyydeltä tukielementtien sivuilta noin 5 metrin etäisyydeltä. Tukielementtien päädyt luiskataan minimissään 1:2 luiskakaltevuuteen ja vältetään liikkumista tukielementtien päädyissä. Kaivu elementtien sisältä tehdään loppuvaiheessa tukielementin sivusta. Elementtien länsipuolelle suositellaan asennettavan työnaikaisesti suodatinkangas N3 ja ohut murskepatja (300 mm) työkoneen liikkumiseksi tukielementin sivulla. Työalusta voidaan liittää huoltopihan tuleviin rakennekerroksiin, kun pumppaamo on asennettu. Pumppaamo perustetaan min. 300 mm paksun murskearinan (#32) sekä 300 mm paksun betonilaatan varaan. Pumppaamo ankkuroidaan betonilaattaan vedennostetta vastaan pumppaamotoimittajan ohjeiden mukaisesti. Kaivuumassat läjitetään vähintään 8 metrin etäisyydelle kaivannon luiskan yläreunasta. Tukielementin sivuilla ei saa liikkua 1 meriä lähempänä työkoneella, eikä luiskatun kaivannon sivulla lähempänä 2 metriä luiskan yläreunaa. 2.3.11 PUMPPAAMO 2 Pumppaamo 2 sijoittuu Laurilantien noin pl 860, Laurilantien ja Tuohisaarentien risteykseen. Läheisissä kairauksissa kallionpinnan korkeusasema on ollut +69,48. Pumppaamon perustukset pitää louhia tasoon +68,2 laatan ja murskearinan asentamiseksi. Kaivannon tekeminen vaatii pohjaveden alennuksen ennen kaivamista tason maanpinta -1 m alapuolelle. Pohjavedenalennuksesta pitää hyväksyttää suunnitelma kohteen valvojalla/ rakennuttajalla ennen kaivannon tekemistä. Suositeltava tapa on asentaa imuputkia kaivannon reunoille noin 2 metrin etäisyydelle toisistaan, jotka asennetaan lähelle kaivutasoa moreeniin. Pohjaveden pumppausta tehdään myös kaivannosta pintavesien hallinnoimiseksi. Kaivanto voidaan tehdä luiskakaltevuudella 1:2 siten, että pumppaamon pohjoispuolelle tehdään 1 metrin kevennyskaivuu työkonetta varten. Kaivannon luiskat ulottuvat Laurilantien tulevan kevyenliikenteen väylän alueelle ja Laurilantiellä ei saa liikkua työkoneella tai henkilöautolla 2 metriä lähempänä 7 (9)
kaivannon luiskan yläreunaa. Työkoneella liikutaan kaivannon reunalla vain pohjoispuolen kevennyskaivuun alueella minimissään 1 metrin etäisyydellä 1:2 luiskan reunaa. Kaivanto pidetään kuivana arinan ja pumppaamon laatan valun aikana. Vaihtoehtoisesti pumppaamon laatta valetaan erikseen ja kiinnitetään pumppaamoon, jotka nostetaan valmiiseen kaivantoon kerralla. Näin vähennetään kaivannon kuivana pidon tarvetta, sillä kaivannon ulottuminen kallioon vaikeuttaa kaivannon kuivattamista. Pumppaamo perustetaan min. 300 mm paksun murskearinan (#32) sekä 300 mm paksun betonilaatan varaan. Pumppaamo ankkuroidaan betonilaattaan vedennostetta vastaan pumppaamotoimittajan ohjeiden mukaisesti. Kaivuumassat läjitetään minimissään 8 metrin etäisyydelle kaivannon luiskan yläreunasta. 2.3.12 KYRÖNTIEN ALITUS Kyröntien alituksen aloituskaivanto tehdään Laurilantien puolelle, jossa kallio on lähellä maanpintaa. Pintamaat kuoritaan 2:1 luiskaltevuudella ja kallionpinta paljastetaan min. 500 mm louhittavan kallion sivuilta. Kallio louhitaan 5:1 luiskakaltevuuteen. Alituksen teräksiset suojaputket asennetaan kallioon poraamalla. Tulokaivanto Sätiläntien puolella tehdään 1:1 luiskakaltevuudella ja sivuilla tukielementit. Kaivettavat maamassat läjitetään minimissään 4 metrin etäisyydelle kaivannon luiskan yläreunasta. 2.4 HUOMIOITAVAA Tukielementtejä käytettäessä pitää noudattaa tukielementin valmistajan ohjeita ja suojaetäisyyksiä. Tukielementin tyyppi ja varmuus maanpainetta vastaan pitää olla riittävä tarvittavaan kaivusyvyyteen. Pumppaamon 1 suunnitelmissa tukielementin korkeus on 3 metriä. Tukielementein tuetut osuudet suositellaan tehtävän riittävän lyhyissä osuuksissa (esimerkiksi maksimissaan 8 m), jotta syvät kaivannot olisivat kerrallaan mahdollisimman lyhyen aikaa avoinna. Jos urakoitsija havaitsee maaperässä, olosuhteissa tai suunnitelmissa poikkeavuuksia, jotka vaarantavat turvallisen kaivannon toteutuksen, tulee olla yhteydessä urakan valvojaan ja tehdä vaadittavat toimenpiteet turvallisen kaivannon toteuttamiseksi. Esimerkiksi luiskakaltevuuksien loiventamista, varoetäisyyksien kasvattamista tai kerrallaan auki pidettävän kaivannon pituutta rajoittamalla. Työkoneella ei saa kulkea kaivantojen ylitse, joita ei ole täytetty minimissään yhdellä kerroksella kadun tukikerrosmateriaalia. Alueet, joissa vesihuoltolinjat kulkevat ojassa tai kadun reunassa ei sallita ollenkaan työkoneen ylityksiä. Muuten noudatetaan InfraRYL 2010:tä, työselostusta ja suunnitelmapiirustuksia. 8 (9)
Turku, 29. maaliskuuta 2017 Sweco Ympäristö Oy Jouni Marjaniemi Geotekninen suunnittelija, DI 9 (9)