Alueet talousmuutoksen takana

Alueet talousmuutoksen takana FI Innovointia EU:n aluepolitiikan tuella 2006

SISÄLLYS ALKUSANAT 1 JOHDANTO 2 Innovoivat alueet 2 Tutkimus- ja innovointitoiminnan kartoittaminen Euroopan unionin alueilla 2 Tutkimusta ja innovointia tukeva EU:n aluepolitiikka 4 2007 2013 Yhteisvaikutuksen vahvistaminen muiden EU:n politiikkojen, välineiden ja toimielinten kanssa 8 15 INNOVAATIOHANKETTA 10 Vitoria-Gasteiz, Espanja Osaamisen infrastruktuurit 10 Dublin, Irlanti Kelttitiikeri ja teknologian uudet tuulet 11 Sunne, Ruotsi Suunnitellaan sopiva paketti 12 Hainaut, Belgia Biopoli alueen elävöittäjänä 13 Samsø, Tanska Saari avoinna tuulelle, auringolle ja uusille ideoille 14 Liverpool, Yhdistynyt kuningaskunta Akateeminen leima digitaalisen tekniikan alan pk-yrityksille 15 Graz, Itävalta Siltoja tulevaisuuteen osaamiskaupungissa 16 Oulu, Suomi Octopus, kauaskantoinen mobiilihanke 17 Algarve, Portugali Algarve tähtää innovointiin 18 Alueiden välinen hanke; Ranska, Saksa, Kreikka, Norja, Espanja Osaamisen vaihto 19 Besançon, Ranska Äärettömän pienestä mullistaviin keksintöihin 20 Debrecen, Unkari Kryptografia, kehityksen avain 21 Eindhoven, Alankomaat Joukkoliikennekö tehokasta? Phileas vastaa haasteeseen 22 Sisilia, Italia Digitaalista kuvaa Sisiliasta 23 Berliini, Saksa Valoa etsimässä 24 SANASTO 25 Yhteystiedot Euroopan komissio, aluepolitiikan pääosasto Yksikkö 01 Tiedotus ja viestintä Thierry Daman 41, avenue de Tervuren, B-1040 Brussels F. (32-2) 296 60 03 S-posti: regio-info@ec.europa.eu Verkkosivut: http://ec.europa.eu/comm/dgs/regional_policy/index_fi.htm Euroopan yhteisöt, 2006 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium Valokuvat (sivut): Mike St Maur Sheil (2, 8, 9, 11, 12, 13, 15, 16, 17, 19, 20, 22, 24), Basque government (10), Samsø Energy office (14), PRESS (18), KRIPTO project- Hungary (21), Martin Lambert (23). Kansi: Tutkanavigoinnin harjoittelua meritieteen osastolla Cádizissa Andalucíassa. Euroopan komissio, aluepolitiikan pääosasto / Mike St Maur Sheil Toimittanut: Thierry Daman, Euroopan komissio, aluepolitiikan pääosasto Painettu uusiopaperille. Tämä julkaisu ei ole oikeudellisesti sitova.

ALKUSANAT EU investoi pääkilpailijoitaan vähemmän tutkimukseen ja innovointiin. Uusimpien virallisten tietojen mukaan tutkimukseen sijoitettiin EU:ssa yhteensä 1,96 prosenttia BKT:stä, kun Yhdysvalloissa sama luku oli 2,59 prosenttia, Japanissa 3,12 prosenttia ja Koreassa 2,91 prosenttia. Euroopan unionilla ei ole toivoa saavuttaa tavoitettaan tulla maailman dynaamisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi taloudeksi ellei innovointia lisätä. Tutkimus ja innovointi maksavat itsensä takaisin talouden ja tuottavuuden kasvuna sekä uusina työpaikkoina. Innovoivat yritykset palkkaavat korkeammin koulutettuja työntekijöitä ja maksavat heille parempaa palkkaa. Vuosina 1997 2002 työllisyys kasvoi huipputeknologian aloilla 11,9 prosenttia ja osaamisvaltaisten palvelujen alalla 16,2 prosenttia, kun kokonaistyöllisyys kasvoi 8,1 prosenttia. Tehokkaita kasvu- ja innovointistrategioita on täydennettävä paikallis- ja alueviranomaisten suunnittelemilla paikallisilla ja alueellisilla strategioilla, joihin otetaan mukaan kaikki sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä asianosaiset toimijat. Vain tällä tavalla saavutetaan unionin kasvun ja työllisyyden edistämistä koskevan strategian täysi teho. Innovoivat pienet ja keskisuuret yritykset, innovointiin ohjatun pääoman saatavuus, klusterien ja läheisyyden merkitys, paikalliset innovointikeskukset ja yritysten perustamistuet ovat sisäsyntyisen kasvun vetureita, joista pystytään huolehtimaan parhaiten alueellisesti ottamalla eurooppalainen ulottuvuus huomioon. EU:n alueiden välillä on merkittäviä eroja tutkimukseen investoinnissa ja innovoinnissa. Kaksi kolmannesta kaikista tutkimusmenoista toteutuu kolmessa jäsenvaltiossa: Saksassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Suurin osa jäsenvaltioista käyttää valtaosan tutkimusmäärärahoista pääkaupunkiseudullaan. Yhdeksän eniten tutkimukseen investoivan alueen osuus oli yksin 51 miljardia euroa eli 25 prosenttia EU:n kaikista tutkimusmenoista vuonna 2002. Vain 21 aluetta 254:stä saavutti tavoitteen, jonka mukaan tutkimusja kehittämismenot olisivat 3 prosenttia BKT:stä, mikä on yksi unionin kasvun ja työllisyyden edistämistä koskevan strategian päätavoitteista. EU:n aluepolitiikalla on puututtu näihin eroihin aiemmin, ja niihin puututaan myös jatkossa entistä enemmän. Vuosina 2000 2006 rakennerahastot käyttävät noin 10,5 miljardia euroa tutkimusinfrastruktuuriin, hankkeisiin, innovaation siirtoon ja tutkijoiden koulutukseen. Nämä investoinnit toteutetaan heikommassa asemassa olevilla Euroopan unionin alueilla tai alueilla, joilla on meneillään rakennemuutos tai talouden muutos. Vuosina 2007 2013 EU:n aluepolitiikan ja rakennerahastojen tavoitteena on lisätä ja parantaa tutkimukseen ja innovointiin suuntautuvia investointeja ja vahvistaa yhteisvaikutusta muiden EU:n politiikkojen ja välineiden kanssa. Tältä osin rahoituksessa asetetaan etusijalle yritysten välisen yhteistyön tehostaminen ja julkisen tutkimuksen vahvistaminen tukemalla alueellisten ja alueiden välisten klusterien perustamista mikä hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä tukemalla tutkimusvalmiuksien lisäämistä tieto- ja viestintätekniikan, tutkimusinfrastruktuurien ja inhimillisen pääoman osalta. Tässä esitteessä tarkastellaan muutamia haasteita, joita Euroopan unioni, sen alueet ja EU:n aluepolitiikka kohtaavat rakennerahastojen seuraavalla ohjelmakaudella. Lisäksi nykyiseltä ohjelmakaudelta on valittu muutamia parhaita käytäntöjä ja hankkeita, joista näkyy, että aluepolitiikalla saadaan tehostettua innovointia käytännössä. Toivottavasti esite on hyödyllinen ja tarjoaa uutta tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia alueet ja EU:n aluepolitiikka tarjoavat Euroopan unionin talouden kilpailukyvyn vahvistamiseksi alueiden innovaatiopotentiaalin pohjalta. Danuta Hübner, aluepolitiikasta vastaava Euroopan komission jäsen 1

JOHDANTO Innovoivat alueet Talouskasvu liittyy entistä tiiviimmin alueellisten talouksien kykyyn muuttua ja innovoida. Niinpä olisi luotava ilmapiiri, jossa edistetään siirtymistä osaamistalouteen kannustamalla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin. Alueellisella tutkimuksella ja innovoinnilla on merkittävä vaikutus koko Euroopan tutkimusresurssien rakenteeseen. Tästä ovat esimerkkinä tutkimusinfrastruktuurien, erityislaitteiden ja -välineiden organisointi ja kehittäminen, yhteydet teollisuuden kehittämisaloihin, osaamiskeskuksien kehittäminen ja tukeminen, tiede- ja teknologiakeskusten perustaminen sekä tutkijoiden liikkuvuuden, ammatillisten ja muiden oppilaitosten välisten kumppanuuksien ja uusien paikallisten teknologiayritysten edistäminen. Tutkimus- ja innovointitoiminnan kartoittaminen Euroopan unionin alueilla Käytettiinpä mitä indikaattoreita tahansa, tutkimusta ja teknologian kehittämistä (TTK) sekä innovointia Aluekehityksen tukemiseksi toteutetuilla toimenpiteillä pyrittiin ennen turvaamaan pääoman saanti ja lujittamaan aineellista infrastruktuuria. Viimeaikaisissa taloudellisissa tutkimuksissa esitetään kuitenkin, että osaamisen parantaminen ja teknologian levittäminen alueellisella tasolla saattavat olla tehokkaimpia talouskasvua lisääviä keinoja. Tällainen lähestymistapa on näkynyt enenevissä määrin EU:n aluepolitiikassa edellisten 10 vuoden aikana. Alueellinen innovointi voi lisääntyä järjestelmällisesti, kun useat tekijät ovat maantieteellisesti lähekkäin, vaikkakin tämä tekijä on muuttumassa tieto- ja viestintätekniikan kehityksen ansiosta. Maantieteellinen läheisyys on kuitenkin edelleen yksi merkittävimmistä tiedolliseen, kaupalliseen ja taloudelliseen vaihtoon vaikuttavista tekijöistä. Se vaikuttaa merkittävästi myös innovointiprosessiin. Tässä mielessä alueet ovat tärkeitä, sillä ne muodostavat alueellisen perustan tutkimus- ja innovointialan toimijaryhmittymille. Näitä ryhmittymiä on alettu nimittää klustereiksi, ja niitä pidetään usein aluekehityksen tärkeimpinä vetureina. Tehokkaaseen klusteritoimintaan liittyy monien eri alojen ja erityyppisten organisaatioiden välisiä kytkentöjä. Tehokkaimmillaan klusterit yhdistävät teollisuutta, hallintoa ja kansalaisjärjestöjä sekä lukuisia tiedon tuottamiseen erikoistuneita toimijoita (yliopistoja, tutkimuskeskuksia, tiede- ja teknologiakeskuksia ja teknopoleja sekä innovaatiokeskuksia, jotka toimivat alan palvelujen tarjoajina, teknisen osaamisen ja tiedon levittämisen keskuksina). EU:n politiikkojen välistä yhteisvaikutusta saadaan hyödynnettyä tehokkaimmin alueiden tasolla innovointivalmiuksien vahvistamiseksi. Aluepolitiikka ja sen välineet ovat keskeisessä asemassa vauhditettaessa Euroopan unionin vähemmän vauraiden alueiden siirtymistä perinteisestä taloudesta osaamistalouteen. Alueiden asema korostuu entisestään, kun yhteyksiä Lissabonin strategiaan tiivistetään ja strategista kumppanuutta Euroopan unionin ja sen alueiden välillä vahvistetaan vuosina 2007 2013. Tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovointi ovat onnistuneen aluekehityksen perusta. Tiedonsiirtoa lasertekniikan avulla (Besançon, Ranska) koskevat tilastot vahvistavat, että EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden välillä on suuria eroja. Vuonna 2004 vain kaksi jäsenvaltiota ja 21 aluetta käytti TTK-menoihin 3 prosenttia BKT:stä tai enemmän, mikä on Lissabonin strategiassa asetettu tavoite. Vuodesta 2001 EU:n keskiarvo on pysynyt jatkuvasti 1,9 prosentissa. Eniten TTK-rahoitusta, 54 prosenttia, tulee yrityksiltä. Valtioilta tulee 35 prosenttia, ja loput tulevat muilta kansallisilta ja ulkomaisilta rahoittajilta. Vain kolmessa jäsenvaltiossa käytetään kaksi kolmannesta TTK-menoista. Menot keskittyvät useimmissa maissa pääkaupunkiseudulle. Suurimmalla osalla Etelä-Euroopan ja uusien jäsenvaltioiden alueista menot jäävät alle 1 prosentin. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin kartoittaminen eri puolilla EU:ta tehdään useilta aloilta kerättyjen mittavien tietojen perusteella. Barcelonassa vuonna 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto määritti tärkeimmäksi pääindikaattoriksi 3 prosentin TTKintensiteetin (= TTK-menojen osuus BKT:stä), joka olisi saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Sitä mitataan alueellisella tasolla, ja vuoden 2002 tilanne on esitetty oheisessa kartassa. Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat kerää TTK-tietoja laajemmin komission asetuksen (EY) N:o 753/2004 perusteella, ja TTK-tietojen tilastointimenetelmistä on sovittu kansainvälisesti. TTK-intensiteetin ohella saatavilla olevat alueelliset EU-tiedot koskevat TTK-rahoituksen rakennetta, tieteen ja teknologian alan henkilöstövoimavaroja, huipputeknologian patenttihakemuksia ja työllisyyttä huipputeknologiateollisuuden ja osaamisvaltaisten palveluiden aloilla. Eurostatin uusimman arvion ( 1 ) mukaan julkisten ja yksityisten TTK-menojen määrä 25 jäsenvaltion unionissa oli vuonna 2004 195 miljardia euroa. Yhdysvalloissa se oli 250 miljardia euroa, Japanissa 120 miljardia euroa ja Kiinassa 16 miljardia euroa. EU:n kaikista TTK-menoista käytettiin 2

15 vanhassa jäsenvaltiossa 191,1 miljardia euroa eli hieman yli 98,1 prosenttia. Vain kolmessa jäsenvaltiossa käytettiin 62 prosenttia kokonaismäärästä: Saksassa (55 miljardia euroa), Ranskassa (36 miljardia euroa) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (30 miljardia euroa). TTKintensiteetti ylitti 3 prosentin tavoitteen kuitenkin vain Ruotsissa (3,74 prosenttia) ja Suomessa (3,51 prosenttia). Vaikka TTK-menot kasvoivat nimellisesti 2,7 prosenttia vuosina 2001 2004, BKT: n ja TTK-menojen välinen suhde pysyi EU:ssa noina vuosina 1,9 prosentin keskiarvossa. Määrä kasvoi nimellisesti eniten Virossa (19 prosenttia), Kyproksella (18 prosenttia), Liettuassa (14 prosenttia) ja Espanjassa (13 prosenttia). TTK-menot prosentteina BKT:sta Kaikki alat 2002 NUTS 2 EU 25 = 1,9; EU 15 = 2,0 (Eurostatin arviot) >= 3,0 >= 1,9 < 3,0 >= 1,0 < 1,9 < 1,0 Tiedot eivät ole käytettävissä DE22, DE27, ES63: tiedot ovat salaisia FR9, IE, UK: NUTS1 DE, NL, PT: 2001. IT, LU: 2000. EL, UK: 1999. AT: 1998. Tilastotiedot: Eurostatin aluetietokanta Regio Hallinnolliset rajat: EuroGeographics Kartta: Eurostat GISCO, 03/2005 ACORES P MADEIRA P 0 25 0 100 CANARIAS E 0 100 GUADELOUPE F 0 25 MARTINIQUE F 20 0 REUNION F 20 0 GUYANE 0 100 F CYPRUS 50 0 MALTA 0 10 TTK-rahoituksen rakenne on hyvin monimuotoinen EU:n 25 jäsenvaltiossa. Yrityssektori on hallinnut keskimääräisellä 54 prosentin osuudellaan, mutta 11 maassa joista suurin osa on uusia jäsenvaltioita valtio on ollut merkittävin TTKtoiminnan rahoittaja. Yritysten rahoitusosuus on erityisen suuri kolmessa maassa: Luxemburgissa, Suomessa ja Saksassa. Nämä maat ovat jo tavoittaneet Lissabonin huippukokouksen toisen tavoitteen, jonka mukaan kaksi kolmannesta TTKmenojen rahoituksesta pitäisi saada yrityssektorilta. Jäsenvaltioiden sisäiset alueelliset erot TTK-menoissa ovat suuria. Suurimmassa osassa jäsenvaltioita, joista alueellisia tietoja on saatavilla, kolmanneksesta kahteen kolmannekseen kansallisista määrärahoista käytetään pääkaupunkiseudulla ( 2 ). Yhdeksän TTKmenojen kärjessä olevaa aluetta Saksassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käyttivät yksin 51 miljardia euroa eli 25 prosenttia EU:n kaikista TTKmenoista vuonna 2002. Tällä hetkellä vain 21 aluetta 254:stä on saavuttanut tavoitteen, jonka mukaan 0 100 500 km TTK-menojen osuuden on oltava 3 prosenttia BKT: stä tai enemmän. Kyseiset alueet sijaitsevat Saksassa (11 aluetta), Suomessa (3), Ranskassa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (2 aluetta kussakin), Alankomaissa, Ruotsissa ja Tšekin tasavallassa (1 alue kussakin). Braunschweig (7,1 prosenttia) oli johdossa niistä kahdeksasta alueesta, joissa TTK-intensiteetti ylitti 3 prosenttia, ja sen perässä tulivat Pohjois-Suomi (4,2 prosenttia), East of England (3,9 prosenttia), Střední Čechy (3,5 prosenttia), Wien ja Île-de-France (3,4 prosenttia kummallakin). EU:n eteläisillä ja itäisillä alueilla TTK-menojen osuus BKT:stä jää hyvin pieneksi. ( 1 ) R&D expenditure in Europe, Statistics in focus 6/2006, Eurostat, Luxemburg, 2006. ( 2 ) Regions: Statistical Yearbook 2005, Eurostat, Luxemburg, 2006, s. 87. 3

Tutkimusta ja innovointia tukeva EU:n aluepolitiikka Vuosina 2000 2006 rakennerahastoista käytetään noin 10,5 miljardia euroa tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja innovointiin. Tuista 97 prosenttia maksetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR); 70 prosenttia investoinneista suuntautuu tavoite 1 -alueille (joilla asukaskohtainen BKT on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta), ja loput käytetään alueilla, joilla on meneillään rakennemuutos ja talouden muutos ( tavoite 2 ). Tällä hetkellä rakennerahastojen tutkimus- ja innovointitukea ohjataan neljänlaiseen toimintaan: Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimushankkeisiin on annettu noin 26 prosenttia kokonaisinvestoinneista (noin 2,7 miljardia euroa). Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuureille, kuten julkisille laitoksille ja teknologian siirtokeskuksille sekä yrityshautomoille, on annettu hieman yli 25 prosenttia kokonaismäärästä, eli noin 2,8 miljardia euroa. Innovaation ja teknologian siirtoon sekä yritysten ja/tai tutkimuskeskusten välisten verkostojen ja kumppanuuksien perustamiseen on annettu noin 37 prosenttia kokonaismäärästä (noin 3,6 miljardia euroa). Tutkijoiden koulutukseen on annettu noin 3 prosenttia kokonaismäärästä (noin 350 miljoonaa euroa). Tämäntyyppisiä hankkeita tuetaan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Lisäksi EAKR:stä tuettiin noin 180:tä innovatiivisten toimien ohjelmaa vuosina 2002 2006. Ohjelmat toimivat heikommassa asemassa olevien alueiden ideatehtaina seuraavilla kolmella aihealueella: osaamiseen perustuva alueellinen talous ja teknologinen innovointi, eeuroperegio: tietoyhteiskunta aluekehityksen palveluksessa sekä alueellinen identiteetti ja kestävä kehitys. Vuosina 2007 2013 koheesiopolitiikkaa koskevien yhteisön strategisten suuntaviivojen tavoitteena on parantaa osaamista ja innovointia kasvun vauhdittamiseksi. Tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen suunnattujen investointien lisäämiseksi ja tehostamiseksi suuntaviivoissa eritellään neljä ensisijaista toimea: Lujitetaan yhteistyötä yritysten kesken sekä yritysten ja julkisten tutkimuslaitosten tai korkeakoulujen välillä tukemalla alueellisten ja alueiden välisten osaamisklusterien perustamista. Tuetaan tutkimus- ja innovointitoimintaa pkyrityksissä ja annetaan pk-yritysten käyttää julkisrahoitteisten tutkimuslaitosten TTKI-palveluja (tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovointi). Tuetaan alueellisia rajat ylittäviä ja kansainvälisiä aloitteita, joilla pyritään lujittamaan tutkimusyhteistyötä ja valmiuksien lisäämistä EU:n tutkimuspolitiikan ensisijaisilla aloilla. Lujitetaan TTK-valmiuksien kehittämistä kuten tieto- ja viestintätekniikan, tutkimusinfrastruktuu rien ja inhimillisen pääoman kehittämistä niillä aloilla, joiden kasvupotentiaali on merkittävä. Yhteisön strategisissa suuntaviivoissa eritellään myös neljä ensisijaista toimea, joilla helpotetaan innovointia ja edistetään yrittäjyyttä: Parannetaan alueellisen tutkimuksen, teknologian kehittämisen, innovoinnin ja koulutuksen tarjontaa ja saatavuutta yrityksissä erityisesti pk-yrityksissä esimerkiksi perustamalla osaamisvarantoja, kokoamalla huipputeknologian pk-yrityksiä tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten ympärille tai kehittämällä ja perustamalla alueellisia klustereita suuryritysten ympärille. Tarjotaan yritystukipalveluja, jotta yritykset ja erityisesti pk-yritykset voivat lisätä kilpailukykyään ja kansainvälistyä, varsinkin hyödyntämällä sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Yrityspalveluissa olisi asetettava etusijalle yhteisvaikutuksen hyödyntäminen (esimerkiksi teknologian siirto, teknologiakylät, tieto- ja viestintätekniikkakeskukset, yrityshautomot ja vastaavat palvelut, yhteistyö klusterien kanssa) sekä annettava perinteistä tukea liikkeenjohdossa, markkinoinnissa, teknisessä tuessa, työhönotossa sekä muissa asiantuntija- ja liikepalveluissa. Hyödynnetään täysin Euroopan vahvuuksia ympäristöinnovaatioiden alalla. Ympäristöinnovaatioita olisi edistettävä, ja samalla olisi parannettava pk-yritysten käytäntöjä ottamalla käyttöön ympäristöjärjestelmiä. Jos EU:n yritykset panostavat tähän alaan nyt, ne ovat lähitulevaisuudessa vahvoilla, kun muutkin alueet ymmärtävät tällaisen teknologian tarpeen. Tällä alalla on siis selkeä yhteys kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan. Edistetään yrittäjyyttä, helpotetaan uusien yritysten perustamista ja kehittämistä sekä edistetään tutkimuslaitosten tai yritysten perustamia, niin sanottuja spin out- ja spin off -yrityksiä erilaisin välinein (esimerkiksi lisäämällä tietoisuutta, toteuttamalla prototyyppihankkeita, tutoroinnilla sekä antamalla liikkeenjohto- ja teknologiatukea yrittäjiksi haluaville). 4

Koheesiopolitiikan uusi rakenne vuosina 2007 2013 Alueiden välisten kehityserojen tasoittamiseksi rakennerahastojen investointeja tutkimukseen ja innovointiin on eriytetty. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annetussa uudessa asetuksessa ilmoitetaan molempien alojen osalta seuraavat toimet tukikelpoisiksi ohjelmakaudella 2007 2013. Lähentymistavoitteen soveltamisalaan kuuluvat alueet Tutkimus ja teknologian kehittäminen, innovaatio ja yrittäjyys sekä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen valmiuksien vahvistaminen ja niiden integroiminen eurooppalaiseen tutkimusalueeseen infrastruktuurit mukaan luettuina, TTK-tuki pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä) ja teknologian siirron tukeminen, pk-yritysten ja yliopistojen sekä tutkimus- ja teknologiakeskusten välisten yhteyksien parantaminen, yritysverkostojen kehittäminen, julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien ja klusterien tukeminen, yritys- ja teknologiapalvelujen tarjoaminen pk-yritysten ryhmille, yrittäjyyden edistäminen ja innovaatiorahoituksen tarjoaminen pk-yrityksille uusien rahoitusvälineiden avulla. Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen soveltamisalaan kuuluvat alueet Innovoinnin ja osaamistalouden edistäminen tukemalla teknologisten erojen tasaamiseen kykenevien, paikallisten tarpeiden mukaan suunniteltujen alueellisten innovointijärjestelmien perustamista ja vahvistamista sekä erityisesti seuraavat toimet: suoraan alueen taloudellisiin kehittämistavoitteisiin yhteydessä olevien alueellisten TTK- ja innovointivalmiuksien vahvistaminen tukemalla teollisuuden tai teknologian alan osaamiskeskuksia, edistämällä yritysten TTK-toimintaa, pk-yrityksiä ja teknologian siirtoa, kehittämällä tulevan teknologian ennakointia ja innovointia edistäviä politiikkoja koskevaa kansainvälistä esikuvaanalyysiä (benchmarking) sekä tukemalla yritysten välistä yhteistyötä ja yhteisiä TTK- ja innovointihankkeita innovointitoiminnan ja yrittäjyyden kannustaminen kaikilla alueellisen ja paikallisen talouden aloilla tukemalla pk-yrityksiä tuomaan uusia tai paranneltuja tuotteita, prosesseja ja palveluja markkinoille, tukemalla yritysten verkostoja ja klustereita, parantamalla pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, edistämällä korkeakoulujen, yritysten ja tutkimuslaitosten välisiä yhteistyöverkostoja, helpottamalla pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää yritystukipalveluja sekä tukemalla puhtaampien ja innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa pkyrityksissä yrittäjyyden edistäminen helpottamalla eritoten uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja olemassa olevia yrityksiä uusien yritysten perustamisessa rahoitusvälineiden ja yrityshautomojen luominen pkyritysten TTK-valmiuksien lisäämiseksi, yrittäjyyteen ja uusien yritysten etenkin osaamisintensiivisten pk-yritysten perustamiseen kannustaminen. Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen soveltamisalalla ja rajat ylittävien, valtioiden välisten ja alueiden välisten ohjelmien yhteydessä EAKR: stä voidaan tukea tiede- ja teknologiaverkostojen perustamista ja kehittämistä ja alueellisten TTK- ja innovointivalmiuksien vahvistamista. Toimiin voi kuulua seuraavaa: verkostojen perustaminen sopivien korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja pk-yritysten välille; tieteellisen tiedon saatavuuden ja TTK-alan laitosten ja kansainvälisten TTK-osaamiskeskusten välisen teknologian siirron parantaminen, teknologian siirtoa harjoittavien laitosten välinen kummitoiminta (twinning) ja pk-yritysten TTK-toiminnan tukemiseen tarkoitettujen yhteisten rahoitusvälineiden kehittäminen. Lisäksi Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) voidaan tukea hankkeita, joilla parannetaan työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiskykyä edistämällä esimerkiksi elinikäistä oppimista, lisäämällä yritysten etenkin pk-yritysten ja työntekijöiden tekemiä investointeja inhimilliseen pääomaan ja suunnittelemalla ja levittämällä innovatiivisia ja tuottavampia työjärjestelyjä. ESR:stä voidaan tukea lähentymistavoitteen soveltamisalalla myös toimia, joilla lisätään ja tehostetaan inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja. Tämä tapahtuu etenkin edistämällä koulutusjärjestelmien uudistusten toteuttamista, lisäämällä koulutukseen osallistumista koko eliniän ajan ja kehittämällä inhimillisiä voimavaroja tutkimuksessa ja innovoinnissa erityisesti yliopistollisten jatko-opintojen ja tutkijakoulutuksen avulla. 5

Rakennerahastot 2007 2012: 308 miljardia kasvuun ja työllisyyteen Kasvun ja työllisyyden edistämistä koskeva strategia on keskeisellä sijalla koheesiopolitiikassa, johon suurin osa EU:n investoinneista perustuu. Vuosina 2007 2013 käytettävissä on 308 miljardia euroa alueellisten kasvuohjelmien tukemiseen ja uusien, parempien työpaikkojen luomiseen. Kokonaismäärästä 82 prosenttia osoitetaan lähentymistavoitteen soveltamisalaan kuuluville alueille, joilla asukaskohtainen BKT on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta. Muille alueille keskitetään noin 15 prosenttia rakennerahastojen tuista, jotka on tarkoitettu innovointiin, kestävään kehitykseen, yhteyksien helpottamiseen ja koulutushankkeisiin alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen mukaisesti. Lisäksi 2,4 prosenttia annetaan rajatylittävään, valtioiden väliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen mukaisesti. Eniten tukia saavilla alueilla kasvu lisääntyy odotusten mukaan jopa 10 prosenttiin ja syntyy yli 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Miten rahoitusta hallitaan? Rakennerahastoasetuksis sa vahvistetaan rahastoja ja niiden hallintaa koskevat yhteiset säännöt. Asetuksiin perustuvilla yhteisön koheesiopolitiikan strategisilla suuntaviivoilla toiminta suunnataan yhteisön laajuisesti unionin kasvu- ja työllisyysohjelman tavoitteisiin. Jäsenvaltioiden ja alueiden on laadittava kansalliset viitekehyksensä sekä kansalliset ja alueelliset toimintaohjelmansa. Toimintaohjelmissa painotetaan aluekehityksen edistämiseksi välttämättömiä strategioita ja toimintaaloja. Kentällä hankkeiden valinnasta huolehtivat kansalliset ja alueelliset viranomaiset, jotka vastaavat yhteistyössä komission yksiköiden kanssa strategisista jatkotoimista ja muun muassa suurhankkeiden valinnasta, valvonnasta ja arvioinnista. Kasvu- ja työllisyysohjelman tavoitteiden toteuttamista varten on sovittu tietyistä menotavoitteista. Lähentymistavoitteen kohdalla tavoite on 60 prosenttia ja alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen kohdalla tavoite on 75 prosenttia käytettävissä olevista varoista, jotka on korvamerkittävä muun muassa tutkimusta ja innovointia, tietoyhteiskuntaa, kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta tukeviin toimiin. Rakennerahastomenojen korvamerkintä: tukea tutkimukselle ja innovoinnille sekä tietoyhteiskunnalle Tutkimus ja teknologian kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys Tutkimuskeskusten TTK-toimet TTK-infrastruktuuri (mukaan lukien toimitilat, välineistö ja tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten sekä korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueellisten viranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan lukien mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTKpalveluja) Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin (innovatiiviset teknologiat, korkeakoulujen perustamat uudet yritykset, nykyiset TTK-keskukset ja yritykset jne.) Muu investointi yrityksiin Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä Tietoyhteiskunta Teleinfrastruktuurit (mukaan lukien laajakaistaverkot (*)) Tieto- ja viestintäteknologiat (käyttömahdollisuus, turvallisuus, yhteentoimivuus, riskien ehkäisy, tutkimus, innovointi, digitaalinen sisältö jne.) Tieto- ja viestintäteknologiat (TEN-verkot) Kansalaisille tarkoitetut palvelut (sähköiset terveydenhuolto- ja viranomaispalvelut, verkkoopetus, osallisuus tietoyhteiskuntaan jne.) Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset (verkkokauppa, koulutus, verkostoituminen jne.) Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pkyritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tietoja viestintäteknologiaa ja tehostetaan näiden teknologioiden käyttöä pk-yrityksissä Ote kohdennettujen menojen luettelosta. Lähde: Luonnos yleisasetukseksi, liite IV. (*) Sovelletaan vain lähentymistavoitteen osalta. 6

EU-25: Lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen soveltamisalaan kuuluvat alueet 2007 2013 Lähentymisalueet Alueet, joilla tuki lopetetaan asteittain Alueet, joilla tuki otetaan käyttöön asteittain Kilpailukykyiset alueet ja työmarkkina-alueet Tietolähde: Eurostatin asukaskohtaiset BKT-tilastot vuoden 2005 huhtikuussa ja vuoden 2005 joulukuussa tehty sopimus rahoitusnäkemyksistä Hallinnolliset rajat: EuroGeographics Association 7

2007 2013: Yhteisvaikutuksen vahvistaminen muiden EU:n politiikkojen, välineiden ja toimielinten kanssa Ohjelmakaudella 2007 2013 pyritään vahvistamaan yhteisvaikutusta EU:n aluepolitiikan tutkimusja innovointituen sekä EU:n muihin välineisiin ja toimielimiin lähinnä seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan, Euroopan investointipankin ja Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston yhteisiin aloitteisiin, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (CIP) ja EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikkaan liittyvän tutkimus- ja innovointituen välillä. Nykyinen puiteohjelma kestää vuoden 2006 loppuun, ja sen määrärahat ovat 20 miljardia euroa vuosina 2003 2006. Ohjelman määrärahat tulevat olemaan jatkossa noin 54 miljardia euroa. Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma toteutetaan ensi kertaa samaan tahtiin vuosiksi 2007 2013 laaditun EU:n rahoituskehyksen kanssa. Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma muodostuu neljästä erityisohjelmasta, joilla on omat tavoitteensa: Yhteistyö: tuetaan yliopistojen, yritysten, tutkimuskeskusten ja julkisen vallan välistä yhteistyötä, jotta saavutetaan johtoasema tieteen ja teknologian avainaloilla. Ideat: perustetaan Euroopan tutkimusneuvosto stimuloimaan luovuutta ja osaamista rahoittamalla perus- tai pioneeritutkimusta, jota yksittäiset tutkijaryhmät tekevät kilpaillen keskenään Euroopan tasolla. Ihmiset: vahvistetun Marie Curie -apurahatoiminnan kautta edistetyllä koulutuksella, liikkuvuudella ja urakehityksellä on tarkoitus kehittää ja vahvistaa eurooppalaisen tutkimuksen tutkijavoimavaroja. Valmiudet: tehostetaan tutkimus- ja innovointivalmiuksia kaikkialla Euroopassa koordinoimalla ja kehittämällä tutkimusinfrastru ktuureja, tukemalla alueellisia tutkimuslähtöisiä klustereita ja pk-yrityksiä, tuomalla tiedettä lähemmäs yhteiskuntaa ja kehittämällä kansainvälistä yhteistyötä. Synergiaedut EU:n aluepolitiikan toimien kanssa tulevat esille erityisesti Valmiudet -ohjelmassa sekä siihen kuuluvissa tutkimusinfrastruktuureja, pk-yrityksiä hyödyttävää tutkimusta, tietämyksen alueita ja lähentymisalueiden tutkimusvalmiuksia koskevissa toimissa. Tutkimusinfrastru ktuurien osalta seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman tavoitteena on optimoida Euroopan parhaiden tutkimu sinfrastruktuurien käyttö ja kehittäminen sekä auttaa luomaan uusia, Euroopan yleistä etua palvelevia tutk imusinfrastruktuureja. Pk-yritysten osalta tarkoituksena on vahvistaa pk-yritysten innovointivalmiuksia. Lisäksi niiden panosta uusien teknologiapohjaisten tuotteiden ja markkinoiden kehittämiseen tuetaan tutkimustyön ulkoistamisella, tutkimustoimintaa lisäämällä, verkostoja laajentamalla, tutkimustuloksia hyödyntämällä ja hankkimalla teknologista tietotaitoa. Tietämyksen alueita koskevalla aloitteella vahvistetaan Euroopan eri alueiden tutkimusvalmiuksia erityisesti kannustamalla ja tukemalla korkeakouluista, tutkimuskeskuksista, yrityksistä ja alueviranomaisista muodostuvien alueellisten tutkimuslähtöisten klusterien kehittämistä koko Euroopassa. Lähentymisalueiden tutkimusvalmiuksia koskevalla toimella on tavoitteena edistää laajentuneen Euroopan unionin täyden tutkimuspotentiaalin hyödyntämistä. Tämä tapahtuu vapauttamalla ja kehittämällä tutkimuspotentiaalia EU:n lähentymisalueilla ja parantamalla alueiden tutkijoiden valmiuksia osallistua menestyksekkäästi tutkimustoimintaan EU: n tasolla. Tämän kohdan perusteella tuettavissa toimissa määritetään, millaisia tarpeita ja mahdollisuuksia on olemassa lähentymisalueiden nykyisten ja tulevien osaamiskeskusten tutkimusvalmiuksien vahvistamiseksi rakennerahastojen avulla. Teknisen tutkimuksen ja kehittämisen keskus (Steyr, Itävalta) Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto ja Euroopan investointipankki (EIP) esittivät vastikään kaksi uutta aloitetta vuosiksi 2007 2013: JASPERS ja JEREMIE. Molempien aloitteiden tarkoituksena on auttaa tuensaajamaita hyödyntämään rakenne- ja koheesiorahaston varoja. Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu JASPERS (Joint Assistance in Supporting Projects in European Regions) on teknisen avun väline, jolla autetaan jäsenvaltioita ja alueita valmistelemaan laadukkaita hankkeita rakenne- ja koheesiorahastojen rahoitettaviksi. JASPERS-aloite muodostuu 50 asiantuntijan ryhmästä, jota johdetaan EIP:n päämajasta Luxemburgista. JASPERS-avun keskeisiä aloja ovat liikenne- ja energiainfrastruktuurit myös Euroopan laajuiset verkot energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet sekä eritoten julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien arviointi. 8

Mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi tarkoitettuja Euroopan yhteisiä resursseja koskevalla JEREMIE-aloitteella (Joint European Resources for Micro to Medium Enterprises) vahvistetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. Jäsenvaltioilla ja alueilla on mahdollisuus ulkoistaa rahoitusjärjestelytu otteiden ja pk-yritysten rahoitusohjelmien hallinnointi Euroopan investointirahastolle (EIR). Tuotteisiin kuuluvat oma pääoma, riskipääoma, takaukset, lainat ja tekninen tuki. Näin EU-varoille saadaan kerrannaisvaikutusta, kun tukien sijaan käytetään uusiutuvia rahoitustuotteita. EIP suunnittelee yhdessä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa kohdennettuja järjestelmiä, jotka on tarkoitettu aloittelevista biotieteen alan yrityksistä perinteisemmillä aloilla toimiville keskisuurille yrityksille. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä EIP ja Euroopan komissio laativat myös uusia keinoja, joilla parannetaan EU:n tukivarojen vipuvaikutusta yhdistämällä ne EIP:n lainoihin. Tätä tarkoitusta varten perustetaan riski njakorahoitusväline. Riskinjakorahoitusvälineessä pankki käyttää yhteisön tukivaroja yhdessä omien varojensa kanssa kattaakseen osan riskialttiiden hankkeiden riskeistä. Muita Euroopan komission kanssa toteutettavan yhteistyön aloja ovat digitaaliseen sisältöön ja sovelluksiin liittyvien teknologiaverkkojen ja -järjestelmien rahoittamista koskevasta eurooppalaisesta lähestymistavasta tehtyjen sopimusten täytäntöönpano ja yhteisvaikutuksen aikaan saaminen Euroopan audiovisuaalisen alan hankkeiden tukemista ja rahoittamista varten. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) tarkoituksena on saattaa kilpailukyky keskeiselle sijalle Euroopan unionin poliittisella asialistalla. Lisäksi Euroopasta pyritään tekemään houkuttelevampi kohde investoinneille edistämällä yrittäjyyttä ja luomalla innovointivalmiuksien kasvamiselle ja kehittymiselle otollinen ilmapiiri. Keväällä 2003 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston suositusten perusteella Euroopan komissio esitti 3,62 miljardin euron määrärahoja ja puiteohjelmaa, joka olisi pääasiallinen oikeusperusta kaikille yhteisön toimille innovoinnin ja kilpailukyvyn alalla. Puiteohjelmassa kootaan johdonmukaisesti yhteen kaikki yrittäjyyttä, pk-yrityksiä, yritysten kilpailukykyä, innovointia, tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä ja käyttöä, ympäristöteknologioita ja älykästä energiahuoltoa koskevat yhteisön toimet. Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman täytäntöönpanosta vastaa osittain EIP, jotta pk-yrityksille löydettäisiin yksityistä pääomaa 200 000 2 500 000 euroa. EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikkaa tarkistetaan vuosina 2007 2013, jotta varmistetaan tehokas kilpailu yhtenäismarkkinoilla ja annetaan Euroopan unionille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään maailmanmarkkinoilla. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin järjestelmällä on tarkoitus puuttua ensimmäistä kertaa markkinahäiriöihin, jotka haittaavat innovointia. Puiteohjelmassa asetetaan säännöt, joilla luodaan kannustimia yrityksille, jotta ne osallistuvat tehokkaammin rajat ylittävään yhteistyöhön aidosti eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi kannustetaan julkisen ja yksityisen sektorin välisiin kumppanuuksiin, jotta uusi tietämys poikisi tehokkaammin uusia tuotteita ja palveluja lisätään oikeusvarmuutta voittoa tavoittelemattomien tutkimuslaitosten osalta. Kun tällaiset laitokset saavat rahoitusta, ei ole aina selvää, onko kyse valtiontuesta. Uusien sääntöjen pitäisi selventää tilannetta ja taata sekä sopimustutkimukselle että voittoa tavoittelemattomalle tutkimukselle yhdenvertaiset menestymismahdollisuudet. Uusissa valtiontukisäännöissä annetaan esimerkiksi jäsenvaltioille oikeus myöntää tukea aloitteleville Ehdotettu puiteohjelma rakentuu kolmesta pääohjelmasta: Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma, jossa keskitytään eritoten pk-yrityksiin Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma, josta tuetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa yrityksissä, hallinnossa ja julkisen sektorin palveluissa FORTH: laserkäsittelyä kehitetään historiallisten rakennusten julkisivujen puhdistamista varten (Kreikka). innovoiville yrityksille toiminnan ensimmäisten vuosien rahoitusvajeen paikkaamiseksi. Näin pk-yritykset voisivat ostaa palveluja innovaatiovälittäjiltä ja tukea innovointiklustereita. 9

15 INNOVAATIOHANKETTA Osaamisen infrastruktuurit Koko alueen kattavan, korkealaatuisen teknologisen infrastruktuurin luominen osoittaa Baskimaan olevan monin tavoin dynaaminen alue. Laaja verkosto haarautuu monille eri aloille. Monipuolinen teollisuusrakenne ja korkeatasoinen akateeminen ja ammatillinen koulutus tekevät Baskimaasta yhden Espanjan johtavista alueista TTK-investointien osalta. Vuonna 1997 Baskimaan hallitus perusti Baskimaan tiede-, teknologia- ja innovaatioverkoston (SARETEK) voidakseen hyödyntää verkoston tarjoamia mahdollisuuksia täysipainoisesti. Tavoitteena on täyttää markkinoiden vaatimukset ja taata samalla, että yritysten saatavilla on kattavasti erikoistumiseen ja osapuolten väliseen tiiviiseen yhteistyöhön perustuvaa paikallista huipputeknologiaa. EAKR osallistuu infrastruktuuri-investointien ja kokeiluhankkeiden rahoittamiseen. Osallistujien kirjo on laaja: noin 30 teknologiakeskusta, yliopiston tutkimusyksikköjä (neljästä Baskimaan yliopistosta eli Navarren, Deuston, Mandragónin ja San Sebastianin yliopistosta), alakohtaisia tutkimuskeskuksia, yritysten innovointi- ja kehityskeskuksia, sertifiointilaitoksia, testauslaitoksia sekä julkisia, yksityisiä ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä tutkimusorganisaatioita. Tähän mennessä osallistujia on ollut yli 75, ja osallistujat ovat liittyneet alakohtaisiin klustereihin. Verkoston keskuksen muodostavat kaksitoista valvovaa teknologiakeskusta: Ceit, Inasmet, Ikerlan, Gaiker, Labein, Robotiker, Tekniker, Leia, ESI, Fatronik, Cidetek ja VICOMtek. Lukuisat toteutetut toimet ovat monipuolisia ja usein pitkälle kehittyneitä. Investointien tarkoituksena on kehittää kattava alueellinen TTK-infrastruktuuri. Siihen liittyvät myös rakentaminen, korjaus, uudistus ja laitteiden toimitus. Yleisiä tutkimushankkeita käynnistetään pyynnöstä, ja teknologia-aloittain erikoistuneiden ohjelmien tavoitteena on lisätä alueellisten toimijoiden kilpailukykyä. Lisäksi on kansainvälistymishankkei ta, joilla autetaan osapuolia hyödyntämään Euroopan ja maailman markkinoilla tarjoutuvia tilaisuuksia. Verkoston infrastruktuurien ja palvelujen avulla on saatu toteutettua useita hankkeita. Yksi tällainen hanke on Ikerlan-osuuskunta, joka kehitti yhteistyössä Kaliforniassa sijaitsevan Lawrence Berkeley Laboratoryn kanssa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitetun modulaarisen polttokennon pääasiassa kotitalouksien käyttöön tarkoitettuine sovelluksineen. Huomion arvoinen on myös uusi titaaniosan valmistusprosessi, jonka Inasmetsäätiö kehitti European aeronautics -hankkeen tulosten perusteella. Ferrari-yhtiö on osoittanut kiinnostusta titaania kohtaan, ja titaani sai teollisen hyväksynnän juuri Ferrarin tehtaalla. Visual Interaction and Communication Technologies -keskus (VICOMtech) tekee töitä eurooppalaisten ja eteläkorealaisten tutkimuskeskusten kanssa älykkäitä valmistusjärjestelmiä koskevassa hankkeessa, jonka tarkoituksena on taata tietoturva koko valmistusprosessin ajan. Hanke: Baskimaan teknologiaverkostokeskusta hyödyttävät infrastruktuurit Ohjelma: Tavoite 2 (2000 2006) Kokonaiskustannukset: 76 830 898 euroa EU:n rahoitusosuus: 38 415 449 euroa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Iñaki Beristain Talous- ja suunnittelujohtaja Baskimaan hallitus Calle Donostia San Sebastian 1 E-01001 Vitoria-Gasteiz Puhelin: (34) 945 01 90 62 / Faksi: (34) 945 01 90 62 Sähköposti: i-beristain@ej-gv.es Verkkosivut: http://www.saretek.net/pub/index.htm Uutta tutkimusinfrastruktuuria Baskimaassa (Vitoria-Gasteiz) 10

Kelttitiikeri ja teknologian uudet tuulet Vaikka Irlanti on saari, se on nykypäivänä intensiivinen huipputeknologian kehittämiskeskus. Kiitos kuuluu osittain kansallisille ohjelmille, joita EU on rahoittanut tällä alalla ja jotka saavat nyt uutta tuulta purjeisiinsa, jotta ne soveltuisivat paremmin Irlannin teollisuuden vaatimuksiin. Yhteistyössä irlantilaisen supermarketin kanssa toteutettiin maailman ensimmäinen järjestelmä, jossa eritellään dna-tietojen avulla, mistä eläimestä liha on peräisin. Irlanti oli Euroopan yhteisön köyhin jäsenvaltio vuonna 1973, mutta nykypäivänä se on yksi vauraimmista jäsenistä ja sen asukaskohtainen BKT oli 132,7 prosenttia 25 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta vuonna 2002. Tämä poikkeuksellinen menestystarina on osittain rakennerahastojen tehokkaan hyödyntämisen ansiota. Huipputeknologian kehittämisellä on ollut ensisijaisena toimena keskeinen merkitys Irlannin nykyaikaistumisessa ja Irlannin sijainnista johtuvan eristyneisyyden voittamisessa. 1990-luvun alussa Irlannin hallitus teki aloitteen huipputeknologian alan ohjelmien (Programmes in Advanced Technologies, PATs) käynnistämisestä. Ohjelmien laatimiseen osallistuivat paikallisaloitteista vastaava Enterprise Ireland -virasto, yritysten edustajia ja korkeakoulujen tutkimuslaitoksia. Tavoitteena oli kehittää strategisesti tärkeiden teknologioiden tietokanta. PATs-ohjelmilla on ollut monia erilaisia tehtäviä, jotka on toteutettu omistajan eli Enterprise Ireland -viraston yliopistoihin perustamien keskusten kautta. Keskukset auttavat irlantilaisia yrityksiä hyödyntämään akateemista osaamista teknologian siirron ja alakohtaisten verkostojen avulla, avustavat sopimuksia ja tuotekehitystä etsiviä teollisuuden toimijoita ja opastavat heitä palvelutasosopimuksissa sekä rahoittavat sovellettua tutkimusta. Hanke perustettiin vuonna 1999. Tällä hetkellä se saa osarahoitusta EAKR:stä. Hankkeella on tarkoitus johtaa PATs-ohjelmien kehitystä jatkossa vahvistamalla niiden vaikutusta teollisuuteen ja Lissabonin strategian edistymiseen. Irlannin talousmenestyksen ansiosta PATs-ohjelmien ulkopuolella on kehitetty uusia, erittäin lupaavia teknologioita. Keskuksilla onkin ollut jatkuvia vaikeuksia saada palkattua tutkijoita. Yksityissektorilla tutkijoille tarjotaan parempaa palkkaa ja he voivat ratkoa teollisuuden haasteita reaaliajassa. PATsohjelmilla on siis ollut vaikeuksia vastata näihin uusiin teknologioihin. Uuden lähestymistavan mukaan yliopistot Tuotemerkkiin sisältyy dna-jäljitettäviä tietoja vastaavat keskusten tuotteen alkuperästä. toiminnasta. Enterprise Ireland -viraston tuki perustuu yksittäisten keskusten kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotka koskevat yksittäisten palvelujen tarjoamista, kuten koulutusta, seminaareja, TTK-palveluja tai tutkimushankkeiden kilpailukykyistä rahoittamista koskevia ehdotuspyyntöjä. Teknologisia foorumeja aiotaan myös perustaa edistämään rahoituksen keskittämistä tehokkaammin yritysten tarpeisiin. Sovelletun tutkimuksen merkityksen odotetaankin kasvavan teollisuudessa. Kolme foorumia aloittelee parhaillaan toimintaansa bioteknologian, tietotekniikan ja teollisuusteknologioiden aloilla. Hankkeen avulla on voitu lisätä PATs-ohjelmien joustavuutta ja laatua ja vastata näin hallituksen huoleen julkisten investointien kaupallisen tuloksen parantamisesta. Hanke: Programmes in Advanced Technologies (PATs, huipputeknologian alan ohjelmat) Ohjelma: Tavoite 1 (2000 2006) Kokonaiskustannukset: 232 000 000 euroa EU:n rahoitusosuus: 76 000 000 euroa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Michael Leahy Enterprise Ireland Glasnevin, Dublin 9 Ireland Puhelin: (353-1) 808 2662 / Faksi: (353-1) 808 2662 Sähköposti: michael.leahy@enterprise-ireland.com Verkkosivut: http://www.enterprise-ireland.com/ 11

15 INNOVAATIOHANKETTA Suunnitellaan sopiva paketti Kun Tetra Pak saapui vuonna 1992, Sunnen kylä tarttui tilaisuuteen ja rakensi graafiseen teollisuuteen ja pakkausteollisuuteen erikoistuneen osaamiskeskuksen paikallisen koulun pohjalta yhdessä paikallisen yrityssektorin ja akateemisen sektorin kanssa. Paikallinen talous ja työmarkkinat ovat hyötyneet tästä valtavasti. Uusi digitaalinen painoyhtiö Flexmed Digital päätti perustaa yrityksensä 14 000 asukkaan Sunneen. Kylä sijaitsee Värmlannissa lähellä Norjan rajaa, 400 kilometriä Tukholmasta ja kaukana muista päätöksentekokesk uksista. Aluksi yhtiöllä oli kaksi työntekijää ja valtavan suuri investointi uuteen koneeseen. Ei ole epäilystäkään, etteikö Ideum näytä erittäin idylliseltä: puusta ja lasista tehty moderni rakennus koivupuiden keskellä, Frykenjoen varrella. Lisäksi Ideum on osa kansainvälisesti tunnettua Broby Grafiska -koulua, jossa erikoistutaan painamiseen, pakkausten suunnitteluun ja multimediagrafiikan teknologiaan. Broby Grafiska harjoittaa opetustoimintaa yhteistyössä Packaging Arena -yritysverkoston kanssa. Verkostoon kuuluvat yritykset toimivat alun perin alueen perinteisillä aloilla (paperi, graafinen teollisuus). Yhteistyökumppaneita on lukuisia, muun muassa kunta, Karlstadin yliopisto ja Ruotsin fleksografiainstituutti. Meille ratkaisevaa oli juuri läheisyys opetusympäristön kanssa, painotti Eva Lovén Flexmed Digitalista. Ideum on siis muutakin kuin pelkkä rakennus se on kokonainen käsite. Se rakennettiin vuosina 2001 2002 EAKR: n tuella, ja siinä yhdistyvät toimivuus, tyylikkyys ja huipputeknologian ilmapiiri. Se pitää sisällään 25 yrityshautomoa, kokoushuoneita, luentosaleja ja laboratorioita. Yksi taloista on valtava näytevalmistamo, jossa valmistetaan pakkausten prototyyppejä alueen johtaville yrityksille. Vaikkei kaikilla pkyrityksillä ole välitöntä yhteyttä pakkausalaan, TTK-, koulutus- ja yritysten kehityskeskus, joka on erikoistunut fleksografiana tunnettuun painomenetelmään pakkausmateriaaleissa Ideum pääsee asteittain lähemmäs kohti tavoitettaan tulla alati kasvavan pakkausalan osaamiskeskukseksi, innovoinnin kasvattamoksi ja yritysklusterin ytimeksi. Ideum on jo antanut suuren sysäyksen kehityksellemme, ja se näyttää houkuttelevan hyvin tehokkaasti yrittäjiä, jotka haluavat nousta pakkausteollisuuden kärkeen, huomauttaa Anna Bloomquist, joka vastaa neuvotteluista yrittäjäehdokkaiden kanssa. Hanke: TTK-, koulutus-, ja yritystoiminnan osaamiskeskus Ohjelma: Tavoite 2 (2000 2006) (vuosi 2001) Kokonaiskustannukset: 4 400 000 euroa EU:n rahoitusosuus: 2 100 000 euroa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Per Branzén Hankejohtaja Broby Grafiska Utbildning 37 S-686 80 Sunne Puhelin: (46-565) 179 00 / Faksi: (46-565) 179 01 Sähköposti: per.branzen@brobygrafiska.se Verkkosivut: http://www.brobygrafiska.sunne.se Aluksi Sunnessa oli kuitenkin tarjolla vain hyvin kapea teollisuuspohja jäljellä olivat vain rippeet menneistä kulta-ajoista eikä lainkaan TTK-toimintaa. Asiat alkoivat muuttua vuonna 1992, kun suuryritys Tetra Pak perusti kylään painotalon. Kunta käytti tilaisuutta hyväkseen ja päätti, että Tetra Pakin oli voitava käyttää paikallista osaamista täysimääräisesti hyödykseen. Niinpä paikallinen koulu erikoistui painamiseen ja suunnitteluun. Vuonna 1999 koulu jaettiin kahtia, ja Broby Grafiskasta tuli erillinen kokonaisuus. Nykyisin Ideum on jo liian pieni, ja sen laajentamista suunnitellaan. Graafisen teollisuuden alan työpaikkojen määrä on kasvanut Sunnessa 125:stä vuonna 1992 600:aan vuonna 2003 ja 800:aan vuonna 2005. Ruotsin 296 kunnasta Sunne on tällä hetkellä 22. yrityksille suotuisan ilmapiirin perusteella mitattuna. 12

Biopoli alueen elävöittäjänä Charleroin Biopole-hankkeen tavoitteena on elävöittää belgialaista Hainaut n aluetta yhdistämällä osaamistalous ja biotieteet. Hanke on osoittanut pystyvänsä siirtämään innovoinnin yliopistoista yrityksiin. Sysäys saatiin 1990-luvun lopussa kun Brysselin vapaa yliopisto ULB avasi kampuksen alueelle. Biologian ja molekyylilääketieteen laitos IBMM on ULB:n Charleroi Biopolen keskus. Se rakennettiin ja sinne hankittiin laitteistot alkuun EAKR:n tuella. Laitos sijaitsee Charleroi Aéropôlessa biotieteisiin erikoistuneena keskuksena. Tavoitteena oli kehittää pitkäikäinen teknologia- ja talouskeskus yhdistämällä julkisen sektorin, terveydenhuollon, teollisuuden ja rahoitusalan kumppanien panokset. Ad hoc -tutkimusohjelmia aiotaan käynnistää, ja niiden tarkoituksena on kehittää bioteknologian alan yrityssovellusten edellyttämää osaamista etenkin diagnostiikan, farmasian ja kliinisen tutkimuksen aloilla. Vuoteen 1999 mennessä IBMM oli saanut kokoon ULB:n tutkijajoukon kerman. Nykyisin laitoksessa työskentelee noin 250 tutkijaa. Haaveesta tuli nopeasti totta, kun ensimmäiset bioteknologia-alan yritykset, kuten Euroscreen ja Henogen, perustivat toimipisteen biopolin viereen. Vuonna 2001 EAKR antoi lisärahoitusta uusien laitteiden hankintaan ja materiaalisten hankintojen lisäksi myös tutkimushankkeisiin. Lisärahoituksen ansiosta löydettiin innovointiprosessin puuttuva lenkki: BioVallée. Tämän TTK-laitoksen 40 tutkijaa keskittyvät yksinomaan validoimaan tutkimustuloksia ja kehittämään yritysinnovaatioita testattujen ja hyväksi todettujen teknologioiden pohjalta. Tämä pätee erityisesti farmakogenomiikkaan (jossa tutkitaan geneettisen profiilin vaikutusta lääkkeiden tehoon) ja geeniteknologiaan. Näin BioVallée on jo auttanut siinä sivussa (spin offs -prosessi) perustamaan yrityksiä, esimerkiksi geenianalyysiin erikoistuneen DNA Visionin. Terveydenhuollon lisäksi bioteknologiaa käytetään tuomaan perinpohjaisia muutoksia muille aloille ympäristöalalta kosmetiikkaan ja jälleenmyyntiin. On esimerkiksi kehitetty testejä, joilla jäljitetään porsaanlihaa 100-prosenttiseksi naudanlihaksi mainostetuista jauhelihoista tai joilla selvitetään lohen alkuperä. Nämä tekniikat edustavat tieteellisen tutkimuksen kärkeä, joten johtavat laboratoriot alkavat julkistaa niitä vasta nyt. Alueen asukaskohtainen Tutkimusta Minerva-keskuksessa BKT oli vain 74,9 prosenttia 15 jäsenvaltion keskiarvosta vuonna 2002 ja nuorisotyöttömyys on ollut erityisen korkealla (38,4 prosenttia vuonna 2003). Talouden elpyminen edellyttääkin, että tämä uusi osaaminen poikii työpaikkoja. Tämä tiedetään erittäin hyvin Charleroi Biopolessa, jossa on 500 vakituista työntekijää ja johon saadaan pian uusia tutkijoita osallistumaan meneillään oleviin hankkeisiin. Minerva-keskus, BRC Bioteknologian tutkimuskeskus, Brysselin vapaa yliopisto Charleroissa Hanke: ULB Charleroi Biopole Ohjelma: Tavoite 1 Hainaut 1994 1999 ja tavoite 1 Hainaut siirtymätuki 2000 2006 Kokonaiskustannukset: 22 310 417 euroa (1994 1999) ja 16 822 372 euroa (2000 2006) EU:n rahoitusosuus: 11 155 209 euroa (1994 1999) ja 8 411 186 euroa (2000 2006) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Catherine Mathot Vallonian alue, Euroopan unionin ohjelmien pääosasto Puhelin: (32-81) 33 39 39 / Faksi: (32-81) 33 37 44 Sähköposti: c.mathot@mrw.wallonie.be Charles Bricman BioVallée ASBL Puhelin: (32-71) 37 85 00 Sähköposti: charles.bricman@biovallee.be Verkkosivut: http://www.ulb.ac.be/ibmm/home.html 13

15 INNOVAATIOHANKETTA Saari avoinna tuulelle, auringolle ja uusille ideoille 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa! Tämän tavoitteen saavuttamalla Samsøn saari suunnittelee tarjoavansa konkreettisen esimerkin hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmasta, jossa hyödynnetään laajamittaisesti tuuli- ja aurinkoenergiaa, ja antavansa samalla muille Euroopan alueille mahdollisuuden hyötyä saavutuksistaan. Hankkeen taakse pyritään saamaan koko yhteisön kollektiivinen energia. Samsø on 4 000 asukkaan saari, joka sijaitsee Århusin kaupungista etelään. Samsø aikoo täyttää sähköja lämpöenergian tarpeensa 100-prosenttisesti hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa. Merellä sijaitseva tuulivoimala auttaa täyttämään liikenteen energiantarpeet. Vuonna 1997 laaditun uusiutuvaa energiaa koskevan suunnitelman mukaan tämän hienon päämäärän tavoittamiseen oli olemassa ratkaisuja. Päämäärä voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos asukkaat saadaan osallistumaan. Niinpä ryhmä asukkaita perusti vuonna 1997 Samsøn energia- ja ympäristöyhdistyksen antamaan tietoa ja valistamaan saaren asukkaita. Yhdistyksen, kunnanhallituksen, maanviljelijöiden järjestön ja kauppakamarin aloitteesta perustettiin vuonna 1998 Samsøn energiayhtiö koordinoimaan energiasuunnitelman täytäntöönpanoa. Sen jatkoksi päätettiin vuonna 2002 perustaa Samsøn energiaakatemia edistämään työpaikkojen syntymistä hankittua tietotaitoa hyödyntäen ja toivottamaan saarelle tervetulleeksi tanskalaisia ja eurooppalaisia tutkijoita, jotka toimivat uusiutuvan energian alalla. Samalla kunta käynnisti kehittämisstrategian, jossa uusiutuva energia luetaan kuuluvaksi saaren suurimpiin vahvuuksiin. Jo ennen akatemian avaamista Samsø on houkutellut joka vuosi tuhansia ympäristöalan ammattilaisia, opiskelijoita ja ekomatkailijoita, joista se saa tuntuvaa taloudellista hyötyä. Monista paikallisista hankkeista saatuihin käytännön kokemuksiin perustuvien, uusiutuvan energian kehittämiseen tarkoitettujen välineiden ohella akatemia tarjoaa uusiutuvaan energiaan siirtymistä käsitteleviä kursseja ja seminaareja. Kullekin alueelle saadaan laadittua oma toimintasuunnitelmansa osa- Nørreskijte: Maalla sijaitseva tuulivoimala puolten laatiman kirjallisen materiaalin, heidän tilannetta koskevan tietämyksensä ja uusiutuvaa energiaa koskevien toimien avulla. Tämä onkin ensimmäinen askel kohti 100- prosenttista uusiutuvan energian käyttöä. Suunnitelman kehittäminen onnistuu online-verkossa, jossa voi esittää kysymyksiä kaikille osapuolille ja josta voi saada tietoa ja raportteja kaikista asiaan liittyvistä hankkeista. Hanke: Samsø Energy Academy Ohjelma: Tavoite 2 (2000 2006) Kesto: tammikuu 2005 joulukuu 2006 Kokonaiskustannukset: 1 648 647 euroa EU:n rahoitusosuus: 405 405 euroa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Søren Hermansen Johtaja/energia-asiantuntija Museumsvej 1 DK-8305 Samsø Puhelin: (45) 86 59 23 22 / Faksi: (45) 86 59 23 11 Sähköposti: semk@veo.dk Akatemian rakennukset, joihin on saatu EAKR:n tukea, ovat esimerkki ekologisesta arkkitehtuurista. Ne sijaitsevat ruohottuneilla rannikkosoilla, ja ne on rakennettu paaluille luontotyypin säilyttämiseksi. Niiden suunnittelu perustuu esimerkiksi luonnonmateriaaleihin, jotka säätelevät kosteutta ja lämpötilaa; mahdollisimman vähäiseen vedenkulutukseen; aurinkopaneelien käyttöön lämmityksessä ja sähköntuotannossa (myös tuulivoimaa hyödynnetään); energiaa säästäviin teknologioihin ja jätteiden lajitteluun kahdeksaan eri luokkaan. Valtava, avoin sisätila tarjoaa vierailijalle monia erilaisia paikkoja, muun muassa avotoimistoja, näyttelytiloja, kokoustiloja, opintosaleja ja kirjaston. 14

Akateeminen leima digitaalisen tekniikan alan pk-yrityksille Liverpoolin sydämessä toimii yrityshautomo, jolla on akateemiset juuret. Hautomosta tulee ulos uusia yrityksiä, joiden innovatiiviset digitaaliteollisuuden alan ideat hyötyvät kansainvälisesti arvostetusta John Moores -yliopistosta. Vanhalla ja rapistuvalla Merseysiden satama-alueella on jatkuvia ongelmia, ja alueen työttömyys on koko maan korkeimpia (6,5 prosenttia vuonna 2003, ja osuudesta 37,3 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä). Kasvualoilla toimivien innovoivien yritysten tukemista pidetään alueella ensisijaisena. DigitalINC on Yhdistyneen kuningaskunnan johtava yrityshautomo digitaaliteollisuuden alalla. Se saa osarahoitusta EAKR: stä sekä Northwestin aluekehitysvirastosta (NWDA). Se on myös yksi Digital Academy -hankkeen kulmakivistä. Hankkeessa keskitytään koulutusta koskevan digitaalisen sisällön alan innovointiin, tietoyhteiskuntaan, pk-yritysten tukemiseen ja tutkimukseen. Digital Academy -hanketta johtaa John Moores -yliopistoon kuuluva digitaalisen sisällön kansainvälinen keskus ICDC (International Centre for Digital Content), joka sijaitsee Liverpoolin keskustassa. (yritystunnusten suunnittelu, koulutuksen ja sosiaalialan multimediatuotteet) ja Neat 3D (3D-kuvantaminen). Tavoitteenamme on tehdä Liverpoolista Luoteis-Englannin digitaalisen tekniikan keskus, selittää Peter Leather, yksi ICDC:n johtajista. DigitalIDC:n toiminta saa sekä uskottavuutta että vakautta, kun se on osa John Moores -yliopistoon kuuluvaa ICDC:tä. Tämä avaa mahdollisuuksia myös yrityksille, jotka olisi muutoin suljettava. Aloittelevilla yrityksillä on innovatiivisia ideoita, ja kun ideoita yritetään myydä suuryrityksille kuten BNFL:lle (British Nuclear Fuels), yliopiston maineesta on suurta etua. ICDC:n näkemyksen mukaan yrityshautomotoiminta on paras tapa luoda elinkelpoisia yrityksiä tarjoamalla niille työtilojen lisäksi todellinen ponnahduslauta tehokkaiden palvelujen ja välineiden avulla jokaisessa yrityskehityksen vaiheessa: valmistelussa, toiminnan aloittamisessa ja alkuvaiheen kehityksessä. Yritys saa toimia hautomossa kolme vuotta, ja sen elinkelpoisuutta arvioidaan tutorointia seuraavien kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen. DigitalINC sijaitsee juuri sitä varten suunnitellussa rakennuksessa. Sen asiantuntijaryhmä toimii monilla aloilla, esimerkiksi yrityssuunnitelmien, markkinoinnin, hallinnon, rahoitusjärjestelyjen ja välityksen aloilla. Kaikki yritykset ovat samanhenkisiä ja harjoittavat yhteensopivaa toimintaa. Ne työskentelevät kaikkia osapuolia hyödyttävissä yhteishankkeissa, mikä vahvistaa yhteistyöhenkeä entisestään. DigitalINC perustettiin huhtikuussa 2002 ja se on hautonut noin 20 yritystä. Muutamat yrityksistä ovat voittaneet arvostettuja palkintoja eri aloilla graafisesta suunnittelusta etäopetukseen, mukaan luettuina animaatio ja elektroniikkapelit, markkinointikonsultointi ja turvajärjestelmät. Esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa Eek Films (digitaalinen animaatio), Abacor Ltd (sähköiset palkanmaksujärjestelmät) Taecanet (verkkoopetus), Splinter Digitaalitekniikan tutkimista erityisesti muotoilun ja viestinnän aloilla Hanke: The Digital Academy Ohjelma: Tavoite 1 (2000 2006) Kokonaiskustannukset: 35 017 000 euroa EU:n rahoitusosuus: 9 775 000 euroa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Peter Leather Yritys- ja hautomojohtaja Liverpool, John Moores University 2 nd Floor Faraday House Liverpool Digital Edge Lane Liverpool L7 9NJ United Kingdom Puhelin: (44-151) 907 29 29 / Faksi: (44-151) 907 29 00 Sähköposti: p.leather@livjm.ac.uk Verkkosivut: http://www.icdc.org.uk 15

15 INNOVAATIOHANKETTA Siltoja tulevaisuuteen osaamiskaupungissa Grazin kaupungissa, eräässä ränsistyneessä kaupunginosassa osaamiskaupunkihankkeella rakennetaan siltoja talouden ja teknologian välillä innovoivan toiminnan verkostossa tarjoamalla monenlaisia palveluja aloitteiden kokoamiseksi yhteen ja yritysten perustamiseksi. Graz on 230 000 asukaallaan Itävallan toiseksi suurin kaupunki. Grazin maantieteellinen sijainti on tehnyt siitä perinteisesti yhtymäkohdan Keski- ja Kaakkois- Euroopan välillä. Kolmen yliopistonsa ansiosta sillä on myös merkittäviä tieteellisiä vahvuuksia. Kaupungin länsiosan laajalla teollisuusvyöhykkeellä (750 hehtaaria, 32 000 asukasta) on kuitenkin teollisuuden ja asutuksen tarpeiden välillä alueellinen epätasapaino. Liiketoiminta ei ole siellä riittävän monipuolista ja kaupunkisuunnittelu on toteutettu kehnosti, mistä aiheutuu sosiaalisia ongelmia. Kaupunkia koskevan Urban II -ohjelman yleistavoitteena on elvyttää Länsi-Graz tekemällä siitä osaamistalouteen keskittyvä moderni liiketoimintakeskus. Samalla pyritään varmistamaan taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tarpeiden välinen tasapaino ottamalla asukkaat mukaan päätöksentekoon ja toimien suunnitteluun. terveyteen sovelletun biotekniikan aloilla. Yrityskeskuksen toimitilat valittiin erittäin huolellisesti. Ne sijaitsevat lähellä teknistä korkeakoulua ja Roche Diagnosticsia, joka on Länsi-Grazin malliyritys. Yrittäjät ja verkoston kehittäjät hyötyvät tästä sijainnista siitä seuraavina synergiaetuina. Lisäksi keskus tarjoaa monenlaisia palveluita perustamisvaiheessa oleville pkyrityksille (muun muassa konsultointi, investointituki ja teknologian siirto). Teknisestä korkeakoulusta valmistuneiden mielestä osaamiskaupunkihanke on hyödyllinen liiketoiminnan synnyttämisessä: osaamisen ja talouden välinen silta on avoin kaksisuuntaiselle liikenteelle. Yrityskeskuksen varsinaisen rakentamisen lisäksi hankkeeseen sisältyy toimitilojen hankinta ja vuokraaminen niistä kiinnostuneille yhtiöille. Toimitiloja hallinnoi Styrian Business Promotion Agency, joka on Yksi tässä yhteydessä toteutetuista hankkeista on nimeltään City of Knowledge, osaamiskaupunkihanke. Siinä perustettiin innovatiivinen yrityskeskus kehittämään läheisesti toisiinsa liittyvien toimintojen klusteria ja kannustamaan innovatiivisten yritysten perustamiseen etenkin biolääketieteen ja ihmisten Hanke: City of Knowledge (osaamiskaupunki) Kesto: 2002 lokakuu 2004 Ohjelma: URBAN II URBAN_Link Graz-West Kokonaiskustannukset: 4 200 570 euroa EU:n rahoitusosuus: 200 000 euroa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tohtori Alexander Frestl Sylvia Trattner-Jakob Grazin kaupunki; Kaupunkisuunnittelu-, kehitys- ja rakennusosasto URBAN II Graz -ohjelmasta vastaava hallintoviranomainen Europaplatz 20 A-8020 Graz Puhelin: (43-316) 872 42 10 / Faksi: (43-316) 872 42 09 Sähköposti: urban@stadt.graz.at Verkkosivut: http://www.urban-link.a Graz-West alueen uudelleenkehittäminen Grazin kaupungin yhteistyökumppani tässä aloitteessa. Hankkeen kattavuus, ehdokasyritysten huolellinen valinta määriteltyjen tavoitteiden perusteella ja toiminnallinen, tyylikäs ja ympäristöä säästävä arkkitehtoninen suunnittelu ovat kaikki lokakuussa 2004 avatun osaamiskaupungin vahvuuksia sen toimiessa koko alueen kehityskeskuksena. 16

Octopus, kauaskantoinen mobiilihanke Mobiiliviestinnän nopeasti kehittyvällä alalla Octopus erottuu verkkona, jolla on ainutlaatuinen kyky ennakoida innovointia antamalla jäsenilleen mahdollisuuden hyötyä uusimmasta tekniikasta jo ennen kuin sen sovelluksia on markkinoilla. Oulu on Pohjois-Suomen kehittyneintä aluetta ja mobiiliosaamisen keskus, oikea mobiilikulttuurin lähde innovoinnin eturintamassa. Ei siis ole lainkaan yllättävää, että alan yritysten edustajien, Oulun kaupungin sekä oppi- ja tutkimuslaitosten peräkkäisten tapaamisten tuloksena aloitettiin vuonna 2002 Octopus-hanke mobiilisovellusten ja -palvelujen tutkimiseen ja kehittämiseen. Octopus-hankkeessa perustettiin suljettu mobiiliope raattoriympäristö, jossa yritykset voivat testata uutta Octopus ei ole mikä tekniikkaansa ja laitteita aidossa verkossa. tahansa verkko. Kaupallisista verkoista poiketen se on pääasiassa maksavien tilaajien suljettu verkko. Nykyisin siihen kuuluu yli 40 yritystä ja laitosta sekä monia opiskelijoita. Tämän ansiosta Octopus voi tarjota jäsenilleen näiden sijainnista huolimatta uusinta tekniikkaa sisältävän teknologisen ympäristön. Jäsenet voivat hyödyntää uusinta tutkimusta jo ennen kuin sovelluksia on saatavana markkinoilla. Tällä tavalla yritykset voivat luoda innovatiivisia tuotteita, tutkijat voivat tutkia uusia mahdollisuuksia ja opiskelijat voivat käyttää todellisia palveluja laboratoriosimulaatioiden sijaan. Hankkeen perustana oleva kehittämis- ja testausalusta sisältää mobiilijärjestelmien uusimmat sukupolvet. Tältä pohjalta Octopus tarjoaa jäsenilleen erikoistunutta tukea asiantuntijuutta, neuvontaa, suunnittelua jonka avulla jäsenet pääsevät testaamaan teknologisia innovaatioita aidossa tilanteessa koko maan kattavassa verkossa, johon tuhannet päätteet voivat kytkeytyä samanaikaisesti. Vastineeksi jäsenet tarjoavat Octopusille omaa osaamistaan hankkeen kehittämisessä. Merkittäviä ovat myös yrityksille tarkoitetut viestintä-, koulutus-, rahoitus- ja tulosten markkinointipalvelut. Octopus pyörittää lisäksi kumppaneille ja mahdollisille asiakkaille avointa verkkoa. Pääasiallisia yhteistyökumppaneita ovat verkon rakentanut ja tarvittavan teknologian toimittanut Nokia, online-yhteyden tarjoavat mobiilioperaattorit TeliaSonera ja Oulun puhelin, teknistä tukea ja koulutusta tarjoava Oulun seudun ammattikorkeakoulu, jäsenille tarkoitetuista tiloista ja laitteistoista vastaava Oulu Innovation Oy ja Octopusin hallintoviranomaisena toimiva Oulun kaupunki. Hankkeen suunniteltuun päättymisajankohtaan (2004) mennessä Octopusin avulla oli saatu kehitettyä useita uusia sovelluksia, laajennettua mobiilitekniikan käyttöä Suomen pohjoisosien harvaan asutuilla alueilla, luotua tusinoittain vakituisia työpaikkoja ja koulutettua satoja opiskelijoita niin, että yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa tehtiin 150 lopputyötä. Nämä kaikki olivat hyviä syitä jatkaa hanketta vielä kahdella vuodella kansainvälisemmässä ympäristössä, minkä jälkeen Octopusista aiotaan tehdä yritys. Hanke: Octopus-verkko Ohjelma: Tavoite 2 (2002 2004) Kokonaiskustannukset: 1 830 428 euroa EU:n rahoitusosuus: 709 000 euroa Markku Pikkarainen Ohjelmajohtaja Elektroniikkatie 6 FI-90750 Oulu Puhelin: (358-8) 551 30 05 / Faksi: (358-8) 551 36 27 Sähköposti: markku.pikkarainen@octo.fi Verkkosivut: http://www.octo.fi 17

15 INNOVAATIOHANKETTA Algarve tähtää innovointiin Algarve on ylen määrin riippuvainen rannikkoseudun matkailusta, ja se suunnitteleekin tähtäävänsä innovointiin värväämällä tutkijat ja yrittäjät apuun muodostamaan yhteisen rintaman kilpailukyvyn haasteisiin vastaamiseksi. Peräsimeen tarttui aluekeskus. Vuosina 1995 2002 Algarven vuotuinen kasvuprosentti (4,9 prosenttia) oli Portugalin korkein ja selvästi yli kansallisen keskiarvon (3,1 prosenttia). Alueen kehitystä jarruttaa kuitenkin motivaation puute innovointia kohtaan, mikä näkyy yritysten ja tutkimuslaitosten välisten yhteistyöhankkeiden vähyytenä. Näin ollen vuonna 2003 päätettiin perustaa Algarven yliopistoon Algarven alueellinen innovointikeskus CRIA, joka on yksi innovatiivisten toimien alueelliseen ohjelmaan, INOAlgarveen, kuuluvista hankkeista. Tavoitteena on edistää innovointia, siirtää teknologioita ja elävöittää verkostoja. Lisäksi tuetaan innovoivaa kulttuuria luovia aloitteita, jotka kannustavat tiiviimpään kanssakäymiseen ja kaksisuuntaiseen siirtoon yrittäjien sekä tutkijoiden tai opiskelijoiden välillä. Hankkeen takana on neljä yhteistyökumppania: Algarven yliopisto (UALG), jolla on tutkimusasiantuntemusta alueen tulevaisuuden kannalta lupaavilla aloilla; Algarven koordinointi- ja aluekehityskomitea (CCDR) hajautetun hallinnon elin, joka vastaa julkisista investoinneista ja kaksi yksityisen sektorin elintä: alueellinen nuorten yrittäjien yhdistys (ANJE) ja Algarven yrittäjäyhdistys (NERA). Ensimmäisen vaiheen päättyessä (2003 2004) CRIA voi lukea ansioikseen useita alueellista kilpailukykyä edistäviä Hanke: Algarven alueellinen innovointikeskus (CRIA) Ohjelma: Tavoite 1 (2000 2006) Kesto (1. vaihe): marraskuu 2003 marraskuu 2004 Kokonaiskustannukset (1. vaihe): 545 100 euroa EU:n rahoitusosuus (1. vaihe): 436 080 euroa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tiago Santos Algarven alueellinen innovointikeskus (CRIA) Algarven yliopisto Gambelas campus, Pavillon A5 P-8000 Faro Puhelin: (353) 289 80 00 97 / Faksi: (353) 289 80 00 98 Sähköposti: CRIA@ualg.pt Verkkosivut: http://www.ualg.pt/jornal/ Ria Formosa: meren luonnonvaroja Algarvessa aloitteita. Maaliskuussa 2004 järjestetyt ensimmäiset Algarven innovointimessut tarjosivat näkyvyyttä yliopistolle ja muille tutkimuskeskuksille sekä tilaisuuden tiedottaa yliopistolle ja yrityksille mahdollisuuksista, joita yhteistyö ryhmittymissä 80 tutkimusaiheeseen liittyvien hankkeiden osalta tarjoaisi. Yrityksen perustamista koskevan ideakilpailun perusteella valittiin 12 hanketta. Niistä kolme liittyi maatalouselintarvikkeisiin, yksi uusiin tietotekniikkapalveluihin, kaksi terveydenhuollon teknologioihin, neljä ympäristöön ja kaksi meritieteeseen. Algarven yliopiston yhteyteen perustettiin teollisen omistusoikeuden edistämisen tukitoimisto (GAPI), jolla on paljon merkitystä innovoinnin kehittymisen ja oikeussuojan kannalta alueella. Kampukselle perustettiin myös kaksi pk-yrityshautomoina toimivaa yrityskeskusta, joista toinen keskittyy palvelualaan ja toinen teollisuuteen. Algarven yliopiston yhteyteen aiotaan perustaa myös teknologiakeskus tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Keskus hoitaisi tarvittavat logistiset tehtävät ja edistäisi innovointia neljällä alalla: bioteknologian, biolääketieteen, meren luonnonvarojen ja älykkäiden järjestelmien aloilla. Sen odotetaan synnyttävän 300 400 työpaikkaa. INOAlgarveohjelman lisäksi CRIA-hankkeen toisessa vaiheessa (2004 2007) aiotaan kehittää saavutettuja tuloksia entisestään ja yhdistää ne kestäväksi kokonaisuudeksi. 18