Sivistyslautakunta 16 28.03.2018 Kunnanhallitus 84 16.04.2018 Sivistyslautakunta 35 14.06.2018 Kouluterveyskyselyn tulokset 2017 Sivltk 28.03.2018 16 Valmistelijat sivistysjohtaja Tarja Puro ja perusopetuken rehtori Matti Mäkelä. Lappajärvellä on tehty kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion alkaville ja jatkaville osa na val ta kun nal lis ta tut ki mus ta ke vääl lä 2017 (THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Tie dot ke rä tään valta kun nal lisesti vertailu kel poi sel la me ne tel mäl lä ensimmäistä kertaa sähköisesti. Edel li set kyselyt on tehty vuosina 2003, 2005, 2007, 2009, 2011, 2013 ja 2015. Lap pajärvi on ollut mu kana aina. Kyselyn tulokset on lähetty etukäteen sähköisesti. Perusopetuksen ja lukion kootut tulokset ovat myös liitteessä 1 ja 2 (toimitettu jo etukäteen). Pienissä kunnissa (30 69 vastaajaa) merkittäväksi on tulkittu vähin tään kymmenen prosenttiyksikön muutos. Pidemmän aikavälin muu tosta raportoitaessa pienessä kunnassa keskimääräisen muutoksen täytyy olla vähin tään 7 prosenttiyksikköä, kun suurimmissa kunnissa riittää 1,5 prosenttiyk sikön keskimääräinen muutos. Kouluterveyskyselyn tuloksia on käyty läpi mm. hy vin voin ti työ ryh mäs sä ja las ten ja nuor ten hy vinvoin ti po liitti sen oh jel man päi vi tyk sessä. Kunnassa tuloksia tarkasteltiinn niin kouluilla kuin oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Niitä on käsitelty myös kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmässä sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa. Yhteiskoulu 8. - 9. luokkalaiset (koonti perusopetuksen rehtori): Koulun fyysiset työolot -kohta oli edelleen huono. Sivistyslautakunta esitti vuoden 2015 tulosten pohjalta vuoden 2017 talousarvioon määrärahaa koulukeskuksen vanhan puolen akustiikan parantamiseen (melun ja kaikumisen vähentäminen) sekä seuraaville viidelle vuodelle kaikkien opetusluokkien uudistamista 2-3 luokkaa kerrallaan, niin että niihin saadaan ergonomiset ja uuden oppimisympäristön vaatimat työtuolit ja pulpetit. Fyysisiä työoloja on parannettu kouluterveys 2017 teettämisen jälkeen, joten siinä ei vielä näkynyt muutoksia. Kevään 2017 jälkeen on tehty seuraavia toimenpiteitä: Sisälämpötilaa ei enää lasketa viikonloppujen ajaksi, ilmastointia korjattu, hajuja ohjattu kauemmas ilmanottoaukoista, käytäville
ja ruokalaan asennettu akustointilevyjä, valaistukset on tarkastettu ja korjattu, kalusteiden uusiminen on aloitettu, pesu-ja pukeutumistilat remontoitu, välituntialueiden kalusteita uusittu, käytäville hankittu kalusteita ja pingispöytiä, koulun pihaan rakennettu monitoimikenttä, välituntitoimintaa on lisätty ja osa opetustoiminnasta on siirretty Jamille. Nykyisille 8. ja 9. -luokkalaisille tehtiin pari viikkoa sitten aivan sama kysely kuin mikä on THL:n fyysiset työolot vuonna 2015 ja tulokset ovat seuraavat: Koulun fyysiset työolot vastaukset 2015 vastaukset 2017 vastaukset 2018 Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 14 % 15 % 8 % Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 43 % 20 % 42 % Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 30 % 10 % 15 % Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua 55 % 27,5 % 46 % Sopimaton lämpötila haittaa opiskelua 61 % 30 % 46 % Likaisuus ja pölyisyys haittaavat opiskelua 32 % - 15 % Huonot sosiaalitilat haittaavat opiskelua 48 % 42,5 % 26 % Epämukavat työtuolit ja -pöydät haittaavat opiskelua 66 % 42,5 % 19 % Kunnan panostus näkyy nyt 2018 tehdyssä kyselyssä. Uusien kalusteiden hankinta on vähentänyt erittäin paljon epämukavuutta. Myös ahtautta ei koeta niin paljon kuin ennen, lukuvuoden 2017-2018 yläkoululaiset ovat toimineet lukion tiloissa eli koulukeskuksen uudella puolella ja Jamilla. Tulosten mukaan oppilaat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin oppilaat Suomessa keskimäärin. Lappajärveläisten oppilaiden vastauksista elämänhallintaa koskeviin kysymyksiin ilmenee kuitenkin selvästi epävarmuutta tulevaisuudesta. He kokevat olevansa tärkeä osa perheestä, harrastusporukasta ja ystäväporukasta, mutta ei kouluyhteisöstä tai luokasta. Tämä laskee luonnollisesti kouluviihtyvyyttä. Muuhun Suomeen verrattuna oppilaat olivat hyvin tyytymättömiä heille suunnatun harrastustoiminnan määrään, heille annettuun tietoon harrastustoiminnasta, harrastustoiminnan tavoitettavuuteen sekä sen hintaan. Kuitenkin jotakin harrastetaan enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin ja itsensä yksinäiseksi tuntee harvempi kuin muualla. Terveyttä koskevien kysymysten vastaukset kertovat, että noin viidennes oppilaista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, mikä on hiukan enemmän kuin maan keskiarvo. Erikoisesti tytöt kokevat voivansa huonosti ja heillä on myös edelliseen tutkimukseen verrattuna enemmän
vaikeuksia päästä uneen. Oppilaita vaivaa myös kurkkukipu ja yskä tavallista useammin. Yläkoululaisten ruokailutottumukset ovat parantuneet. Toivottavaa olisi, että kaikki oppilaat söisivät aamupalan joka aamu, nyt niin tekee vain kaksi kolmasosaa oppilaista. Neljäsosa jättää myös koululounaan syömättä, mikä on erittäin valitettavaa. Vaikka oppilaat liikkuvat suunnilleen yhtä paljon kuin muuallakin ylipainoisten osuus oppilaista on hiukan keskimääräistä suurempi. Tupakoijien osuus oppilaista on laskenut kahteen ja puoleen prosenttiin. Myös täysin raittiiden osuus oppilaista on keskimääräistä suurempi (84,6). Valitettavasti muutama (2,6%) käyttää alkoholia viikoittain. Onneksi Lappajärven nuoret eivät ole kokeilleet huumeita, mutta kummallista kyllä neljäsosa ilmoittaa, että tietävät mistä niitä saa. Rahapelejä nuoret pelaavat keskimääräistä vähemmän. 42,5% oppilaista pitää koulunkäynnistä. Erikoista on, että koulunkäynnistä pitävien poikien osuus on kasvanut nelisen prosenttia, mutta koulunkäynnistä pitävien tyttöjen osuus laskenut 40% edellisestä kyselystä. Tytöillä oli myös huomattavasti keskimääräistä enemmän vaikeuksia kaikissa kyselyn varsinaiseen opiskeluun liittyvissä tehtävissä. Työrauha oli kolme prosenttia huonompi kuin keskimäärin; poikien mielestä parempi kuin tyttöjen mielestä. Oppilaiden mielestä luokan ilmapiiri ei tue mielipiteen ilmaisua, opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti, eivät ole kiinnostuneita oppilaista eivätkä rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla. Poikien ja tyttöjen mielipiteet tässä osiossa olivat hyvin yhteneviä. Tämän osion vastauksen perusteella yhteisöllisyydessä, luokkahengessä ja oppilaiden ja opettajien suhteissa on paljon parannettavaa. Kyselyn perusteella perheet Lappajärvellä voivat keskimääräistä paremmin. Kasvuympäristön turvallisuutta koskevassa osiossa kysyttiin kiusaamisesta. Koulukiusattuna oli kerran viikossa 2,6%, kun se koko maassa oli 5,8%. Yhdeksän kymmenestä oppilaasta ei ole osallistunut koskaan kiusaamiseen, vähintään kerran viikossa kiusaavien osuus ei ollut edes mitattavissa. Kiusaaminen Lappajärvellä tapahtuu, jos tapahtuu, jättämällä porukan ulkopuolelle tai kiusoittelemalla. Kiusaaminen on vähentynyt puoleen edellisestä tutkimuksesta. Tapaturmia liikuntatunneilla tapahtuu keskimääräistä enemmän, mutta muita koulutapaturmia vähemmän kuin yleensä Suomessa.
Kuten odottaa saattoi työoloja koskevassa osiossa tuli paljon negatiivista palautetta. Oppilaita häiritsivät paljon keskimääräistä enemmän ahtaus, kylmyys, tunkkainen ilma, epämiellyttävä haju, melu, huono valaistus, epämukavat kalusteet ja huonot WC ja pukeutumistilat. Palveluja ja avunsaantia koskevan osion kysymysten vastausten perusteella oppilaat olivat tyytyväisiä terveydenhuollon, kuraattorin, oppilashuoltoryhmän ja opettajien tukeen jos olivat sitä tarvinneet. Lukio: Kokonaishyvinvointi vaikuttaa lukiolaisilla olevan hyvä. Osallisuus ja näyttäää olevan koko maan mittakaavassa hyvä. Vapaa-aikatoimelle lähetetään terveiset, että harrastusmahdollisuudet ja vapaa-ajan vietto nähdään huonoiksi. Nuorilta voisi itseltään kysyä, minkälaista harrastustoimintaa ja millaisia harrastustiloja he haluaisivat. Neljäs osa kokee terveytensä huonoksi, koettu huono terveys ei kuitenkaan näy fyysisinä oireina. Väsyneiden ja univaikeuksista kärsivien määrä on vähentynyt. Hampaiden hoito on parantunut v 2013 huonosta tuloksesta, mutta silti suositellaan hammashoitajan käyntiä lukiolaistenkin valistustunnilla. Elintapoihin voi olla tyytyväinen. Hengästyttävää liikuntaa harrastavien määrä laskee koko ajan. Tämä ei ole hyvä suunta kun samalla ylipainoisten määrä nousee pikkuhiljaa. Päihteiden yms. käyttö todella vähäistä ja hyvä niin. Koulunkäynnistä pitää vain 55 %, kun koko maassa vastaava luku on 71 %. Koulunkäynnin ja opiskelun indikaattorit ovat hiukan parantuneet; ainoa noussut oli vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä. Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa 38 % ja v. 2015 43%. Opiskelijoiden kanssa on hyvä käydä keskustelua kokeisiin valmistautumisesta. Opiskelijat kokevat, että opettajat kohtelevat heitä oikeudenmukaisesti. Perhe ja elinolot -kohta näyttää Lappajärvellä hyvältä. Koulukiusaamista ei esiinny eikä ole yksinäisiä. Edelleen on päästy hyvin kouluterveydenhoitajalle, koululääkärille, koulukuraattorille tai -psykologille. Vapaa-aikatoimelle on toimitettu molemmat kyselytulokset ja lasten ja nuorten palveluverkoston kokouksessa on tehty aloite kuntaan perustettavan nuorisofoorumin perustamisesta.
Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi kouluterveys 2017 tulokset. Tulokset lähetetään tiedoksi myös kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Sivistyslautakunta esittää perusopetukselle, että se ottaa ensi lukuvuoden kehittämiskohteekseen osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämisen uuden opetussuunnitelman hengessä. Tähän liittyy myös vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Vapaa-aikatoimelle suositellaan nuorisofoorumin perustamista. Edustus tähän foorumiin nuorten kanssa toimivista tahoista (viralliset ja ei-viralliset) sekä nuorista. Päätös: Kh 16.04.2018 84 Hyväksyttiin Tästä päätöksestä antaa lisätietoja sivistysjohtaja Tarja Puro, puh. 044-3699 221 tai 06-2412 5120. Kj Päätös Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen kouluterveys 2017 tulokset ja antaa ne tiedoksi kunnanvaltuustolle. Kunnanhallitus päätti merkitä tyytyväisyydellä tiedoksi ne asiat, jotka kouluterveys 2017 tuloksissa olivat keskimääräin hyvin. Sen sijaan niistä tuloksista, jotka olivat alle valtakunnan tason, kunnanhallitus päätti pyytää sivistyslautakunnalta tarkempaa analyysiä sekä ehdotuksia toimenpiteistä. Tämän jälkeen tulokset annetaan tiedoksi valtuustolle. Lisätietoja tästä päätöksestä antaa kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemi puh. (06) 2412 5611 tai 044 3699 611. Sivltk 14.06.2018 35 Valmistelija sivistysjohtaja Tarja Puro Kouluterveyskyselyn tuloksia on käyty uudelleen läpi niin yhteiskoululla kuin lukiossakin. Niitä on tarkasteltu niin yhdessä laatuarvioinnin kanssa kuin myös THL:ltä 23.4.2018 saatujen uusien oppilashuoltoindikaattoreiden kanssa. Jokaisen kouluterveyskyselyn indikaattorin läpikäymistä ei katsottu tarpeelliseksi, koska moni on sellainen, johon sivistystoimi tai koulu eivät voi vaikuttaa. Myös erityisesti yhteiskoululla tehtyhen omien kyselyjen mukaan tilanne on muuttunut kyselyn ajankohdasta helmi-maaliskuu 2017. Lähtökohdaksi tarkastelussa otettiin huhtikuussa julkaistut opiskeluhuollon indikaattorit (liite 1). Indikaattoreita tarkasteltiin sen mukaan, mikä on Lappajärvellä paremmin tai huonommin kuin koko maassa. Osassa tuloksia oltiin samalla tasolla kuin koko maa. Erityisesti lukion kohdalla moneen
indikaattoriin ei ollut yhtään lappajärveläistä vastausta tai määrä oli niin pieni, että sitä ei voitu ilmoittaa - asiat ovat näiden kohdalla siis hyvin kyselyn mukaan. Opiskeluhuoltoindikaattoreissa valtakuntaan huonommat tulokset olivat Lukio: ylipainoisuus, ero 2,3 % tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, ero 2,4 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, ero 4,3 % Yhteiskoulu 8. - 9. luokat: koulu-uupumus, ero 11,8 % ylipainoisuus, ero 2,3 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, ero 3,7 % tapaturma koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana, ero 11,1 % ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä, ero 14, 4 % (Lapp 23,7 %, koko maa 9,3 %) Kaikki kohdat, jotka Lappajärvellä huonommin kuin koko Suomessa, ovat tyttöjen tuloksia. Pojilla ei mitään tai hyvin pieni osuus. Lukiosta voidaan todeta, että erot koko maahan ovat pienet, vastaajamäärä on niin pieni, että ero ei ole merkittävä. Huomattava on kuitenkin, että ne asiat, jotka tulevat esille lukiossa, ovat huonommin kuin 8.-9. -luokkalaisilla. Vaikka terveydentila koetaan huonoksi, ovat fyysiset oireet vähentyneet edellisistä vuosista, nuoret nukkuvat paremmin eivätkä ole yhtä väsyneitä kuin ennen. Alkoholi käytetään todella vähän viikottain, mutta alkoholin käyttö on sitten humalahakuista harvakseltaan. Näihin opiskeluhuollon indikaattoreihin voidaan puuttua vain valistuksella ja tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia enemmän. Yhteiskoulun tuloksista huolestuttavaa on tyttöjen viihtymättömyys ja tyytymättömyys. Merkittävät erot koko maahan ovat koulu-uupumuksessa, tapaturmissa ja kokemuksessa tärkeydessä yhteisössä. Yhteiskoulun opettajainkokouksessa 28.5.2018 on päädytty esittämään koko kunnan yhteinen kehittämiskohteeksi Terveellistä ja turvallista kouluympäristöä sekä yhteiskoulun omaksi kehittämiskohteeksi Terveyttä ja osallisuutta edistävä koulu! Yhteiskoulun oma kehittämiskohde vastaa osaltaan ongelmakohtiin. Pyydetään myös terveydenhoitajaa pitämään tietoiskuja oman terveyden hoitamisesta. Myös tämän kevään hyvinvointitapahtuma osaltaan jo tuki asiaan puuttumista. Tapaturmien ehkäisyyn tullaan puuttumaan seuraavana lukuvuonna yhteisöllisen opiskeluhuollon kokouksissa tehdään seurantaa missä tapaturmat tapahtuvat ja millaisia ne ovat, tämän jälkeen osataan kohdentaa tarvittavia toimenpiteitä. Mahdollisena syynä saattaa olla myös kokonaan asfaltoitu piha. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle seuraavia toimenpiteitä kouluterveyskyselyn 2017 pohjalta:
1) Koko koulutoimen kehittämiskohteeksi valitaan Terveellinen ja turvallinen kouluympäristö lukuvuodeksi 2018-2019. 2) Yhteiskoulun kehittämiskohde samalle lukuvuodelle on Terveyttä ja osallisuutta edistävä koulu! 3) Yhteiskoulu laittaa lukuvuosisuunnitelmaan tarkemman toimenpideohjelman, tavoitteet ja mittarit kehittämiskohteestaan. Suunnitteluun otetaan mukaan oppilaat, erityisesti tytöt. 4) Kouluterveydenhuollon kanssa tehdään toimenpideohjelma, jossa lukuvuoden aikana kiinnitetään huomiota ylipainoon, terveyteen ja tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttöön. 5) Kehittämiskohteet arvioidaan keväällä 2019. 6) Evijärven kunnan kanssa aloitetaan yhteisen koulupsykologin palkkaaminen, niin että psykologi voisi aloittaa 1.8.2019. Otetaan huomioon vuoden 2019 henkilöstösuunnitelmassa ja talousarviossa. 7) Kuntaan perustetaan vapaa-aikatoimen kanssa yhteinen nuorisotyöntekijä, joka on päivisin koululla työtehtävänään yhteistyö koulukuraattorin kanssa sekä koulun opetushenkilöstön kanssa varhaisen puuttumisen mallin mukaan. Illalla nuorisotyöntekijän tehtäviin kuuluu nuorisotilojen pitäminen, jolloin tilojen aukioloaikoja saadaan lisättyä. Otetaan huomioon vuoden 2019 henkilöstösuunnitelmassa ja talousarviossa. 8) Nuorisovaltuustolta pyydetään edustus sivistyslautakuntaan. 9) Sivistyslautakunta pyytää kokouksiinsa nuorten edustajia asiantuntijoina heitä koskevien asioiden käsittelyssä. Päätös: Hyväksyttiin Tästä päätöksestä antaa lisätietoja sivistysjohtaja Tarja Puro puh. 044-3699 221 tai 06-2412 5120.