sivu 1 1 Ympäristölupahakemus 1.1 Luvan hakija Destia Oy, kiviainesyksikkö, Y-tunnus 2163026-3 Heidenhofintie 2 PL 206 01301 Vantaa Viranomaisltk 18.2.2014 8 liite 3 Yhteyshenkilö: työmaapäällikkö Mikko Soininen, puhelin 050 568 6011, sähköposti mikko.soininen@destia.fi 1.2 Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö (koordinaatit 28 477 900, 6 995 900, ETRS89-GK28 -tasokoordinaatisto) Destia Oy:llä (myöhemmin Destia) on Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunnan 25.5.2012 antama toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, asfalttijätteen varastointiin ja käsittelyyn, asfaltin ja uusioasfaltin valmistukseen sekä ylijäämämaiden varastointiin ja käsittelyyn Vuorimäen kallioalueella tilalla Kiistala 749-402-6-8 (myöhemmin Kiistalan tila). Kalliota on louhittu Kiistalan tilalta ottoalueen eteläosasta. Toiminta-alueen eteläisintä osaa on laajennettu kiviainestuotteiden varastoalueeksi. Destia hakee ympäristölupaan muutosta siten, että toiminta laajenee tilalle Arpala 749-402-6-7 (myöhemmin Arpalan tila). Kiistalan tilalla jatketaan ottamista pohjoiseen ja länteen, Arpalan tilalle. Destia omistaa Kiistalan tilan, maa-ainesten ostosta Arpalan tilalta on sopimus tilan omistajan Juhani Honkipuron kanssa. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana. Destian toiminta-alue on osa laajaa Vuorimäen kallionottoaluetta, jossa on ollut ottotoimintaa noin 25 vuoden ajan. Destia on toiminut Vuorimäen alueella vuodesta 1989. Vuorimäessä on myös Rudus Oy:n kallionottoalue, joka on Destian alueen itäpuolella Jussilan 749-402-8-23 tilalla (myöhemmin Jussilan tila). Destian alueen länsipuolella olevalla kallionottoalueella, joka on Mäntylän 749-402-27-3 (myöhemmin Mäntylän tila) ja Arpalan tiloilla, toimi Savon Kuljetus 23.1.2014 voimassa olleeseen ympäristölupaan perustuen. Savon Kuljetus Oy:n toiminta alueella on päättynyt ja kyseisellä alueella toimintaa on jatkamassa Janne Halonen, joka hakee ympäristölupaa yhtä aikaa Destian kanssa yhteisellä ottamissuunnitelmalla ja ympäristölupahakemuksella. Vuorimäen kallioalueelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Destia Oy:n, Rudus Oy:n ja Savon Kuljetus Oy:n toimeksiannosta vuonna 2010. Destian ja Halosen alueilla tai niiden vaikutusalueella ei ole uhanalaisten lajien esiintymiä tai luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Koillispuolella on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Jussilan letto. Alue ei ole pohjavesialueella. Lähin asuinrakennus on toimintaalueen länsipuolella.
sivu 2 Vuorimäen kallioalue on kantatien 77 eteläpuolella. Alueelle on kaksi, noin 1,5 kilometrin tieyhteyttä kantatieltä 77. Tiet kulkevat Mäntylän ja Jussilan tilojen kautta. Alueelle johtaville työmaateillä on lukittavat portit. Alueen ympärillä on kiinteä verkkoaita. 1.3 Laitoksen toiminta 1.3.1 Yleiskuvaus toiminnasta Destian Vuorimäen ottamisalue on noin 10 hehtaaria, mistä varsinaista ottoaluetta vaiheessa 1 on noin 6,2 hehtaaria ja vaiheessa 2 noin 2,8 hehtaaria. Vaihetta 1 on edelleen vaiheistettu Arpalan tilalla vaiheisiin 1A ja 1B. Kalliota otetaan nykyisin vaiheen 1A mukaiselta alueelta, alue on louhittu alimmilleen tasolle noin +112,00 (N2000). Vaiheen 1 alueella louhimaton alue on nykyisin tasolla noin +114,00 - +140,00. Kallion ottoa jatketaan tasoon noin +112,00, vaiheessa 2 tasoon noin +117,00. Vaiheessa 1 kokonaisottomäärä on noin 500 000 m 3 ktr, vaiheessa 1 ja 2 yhteensä noin 1 000 000 m 3 ktr. Kalliota louhitaan ja louhetta murskataan 1-3 kertaa vuodessa noin 1-5 viikkoa kerrallaan. Murskeita kuljetetaan ympäri vuoden. Asfalttia mukaan lukien uusioasfaltti valmistetaan ja kuljetetaan noin 1-3 viikkoa kerrallaan toukosyyskuun välisenä aikana. Toimintaa on vuosittain tarpeen mukaan ja toiminnoissa voi olla myös välivuosia. Destian ympäristölupahakemus koskee myös voimassa olevan ympäristöluvan toiminta-aikoja koskevien lupamääräysten muuttamista seuraavasti:
sivu 3 Toiminto Kelloaika arkipäivisin maanantaista perjantaihin (ellei toisin mainita) Voimassa oleva ympäristölupa Muutoslupahakemus Louhinta ja Ei sallittua juhannuksen ja heinäkuun lopun välisenä aikana murskaus Ei muutosta Kallion poraus 7.00-21.00 Ei muutosta Räjäytykset 8.00-16.00 8.00-18.00 Lohkareiden rikotus 8.00-17.00 8.00-18.00 Murskaus 6.00-22.00 6.00-22.00 Louhinnan edetessä tilalla Arpala vaiheeseen 1B 7.00-22.00 Maanantaista torstaihin 6.00-22.00 perjantaisin 5.30-14.00 Ei muutosta Tarvittaessa 1.5. - 31.8. sunnuntaista perjantaihin klo 22-6 vuosittain korkeintaan 15 yönä ja korkeintaan 2 viikon ajan vuodessa. Asfaltin valmistus Murskeiden kuljetus sekä asfalttijätteen ja ylijäämämaiden vastaanotto Kirjallinen ilmoitus yö/viikonlopputyöstä vähintään 2 viikkoa aiemmin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä yhdelle Koivusaarentien ja yhdelle Honkamäen yksityistien kiinteistölle. Arkipäivisin maanantaista perjantaihin 6.00-22.00 Asfaltin kuljetus tarvittaessa 1.5. - 31.8. klo 22-6 Ei muutosta Arkipäivisin maanantaista perjantaihin 6.00-22.00, murskeiden kuljetus myös lauantaisin 8.00-17.00 Ei muutosta Urakoitsijat valitaan urakkakohtaisesti. Murskauslaitos, asfalttiasema sekä muut tarvittavat koneet ja laitteet tuodaan alueelle erikseen jokaista urakkaa varten ja viedään pois työn päätyttyä. Urakoiden ajankohdat, urakoitsijan yhteystiedot ja laitosten sijoittamispaikat ilmoitetaan viranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Polttoöljyn varastointia sekä työkoneiden tankkausta varten toiminta-alueelle rakennetaan varikkoalue, jonka sijoittuminen voi vaihdella toimintojen sijoittumisen mukaan. 1.3.2 Tuotteet, raaka-aineet ja polttoaineet Alueella valmistettavaa mursketta käytetään lähiseudun tiestön kunnossapitoon ja parantamiseen sekä muuhun rakentamiseen sekä raidesepeliksi. Murskeet varastoidaan pääasiassa alueen eteläosassa. Valmistettavat asfaltit ovat asfalttibetoni (AB), pehmeä asfalttibetoni (PAB) ja uusioasfaltti (RC). Murskaamon käyttöenergia tuotetaan kevyt polttoöljykäyttöisellä aggregaatilla.
sivu 4 Murskaimet voivat toimia myös omilla polttoöljykäyttöisillä voimalähteillä (telaalustaiset murskaimet). Asfalttiaseman energia tuotetaan kevyellä ja raskaalla polttoöljyllä. Työkoneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Työkoneiden polttoainesäiliöiden tilavuus on tyypillisesti noin 300-500 litraa. Destian Vuorimäen kallioalueen tuotteet, keskimääräiset ja maksimit tuotantomäärät vuodessa sekä tuotteiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet ja niiden käyttömäärät vuodessa ovat seuraavat: Raaka-aine Louhinta ja murskaus (tonnia/vuosi) Asfaltin valmistus (tonnia/vuosi) Keskimäärin Maksimi Keskimäärin Maksimi Kalliolouhe 50 000 140 000 Paikalta saatava 50 000 100 000 kiviaines Bitumi 1 100 5 500 Täytejauhe 600 3 000 Raskas polttoöljy 250 500 Kevyt polttoöljy 42,0 117,6 50 100 Asfalttijäte 2 000 5 000 Ylijäämämaa 200 2 000 Bitumi varastoidaan lämmitetyssä, lämpöeristetyssä säiliössä, jonka tilavuus on 40-50 m 3. Polttoaineet varastoidaan lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä ja ne on varustettu ylitäytönestimellä. Yhden laitoksen, joko murskaamon tai asfalttiaseman toimiessa alueella varastoidaan polttonesteitä korkeintaan 12 000 litraa. Mikäli murskaamo ja asfalttiasema toimivat samanaikaisesti, määrä on suurempi. Hydrauliikka- ja moottoriöljyjä varastoidaan enimmillään kerrallaan 200 kg tynnyreissä, lukittavassa ja tiivispohjaisessa varastokontissa. Asfaltin valmistuksen aikana alueella on mahdollisesti massanäytteiden tutkimuksessa käytettävää metyleenikloridia. Metyleenikloridisäiliö, kerrallaan enintään 200 litraa, on lukitussa varastossa. 1.3.3 Prosessit Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten niille varatuille alueille alueen reunoille. Ottoalue merkitään maastoon varoituskyltein ja lippusiimoin. Louhinta koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, jotka ovat varustettuja pölynkeräyslaitteistolla. Porausreikien paikat merkitään maastoon panostussuunnitelman mukaisesti. Porausreikien määrään ja reikäväliin vaikuttavat muun muassa louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine sekä haluttu lohkarekoko. Yhdellä räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin 3 500-5 500 kiinto-m 3 kalliota. Räjähdysainetta käytetään noin 0,5-1 kg/m 3 ktr. Ylisuuret, yli 1 m 3 :n lohkareet
sivu 5 rikotetaan ennen murskausta hydraulisella kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Louheen murskaus tehdään siirrettävällä murskauslaitoksella tai liikkuvilla ns. Locotrack-yksiköillä, joilla on oma voimanlähde. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Tyypillisesti laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, 6-10 hihnakuljettimesta ja 2-3 seulasta. Laitteiston tuotantokapasiteetti on 1 500-5 000 tonnia vuorokaudessa. Murskaamon käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla. Murskaamo sijoitetaan mahdollisimman lähelle ottorintausta. Murskevarastokasat sijoitetaan jo hyödynnetylle alueelle. Kasojen paikat vaihtelevat ottamisen etenemisen mukaan. Osa murskeista ajetaan suoraan käyttökohteille. Asfalttibetoniasemalla on kylmäsyöttösiilot, kuljettimet, kuivausrumpu, tekstiilisuodatin, elevaattori, sekoitintorni, bitumisäiliöt, varastosiilot ja ohjaamo. Sekoitintornissa on kiviaines-, täyte- ja lisäainesiilot, seulasto, vaa at ja sekoitin. Asfalttibetonin (AB) valmistuksessa kiviaines siirretään kuljettimilla kuivausrumpuun, kuumennetaan 150-180 C lämpötilaan, syötetään koteloituja kuljettimia pitkin sekoitintorniin, seulotaan sekä sekoitetaan sideaineeseen eli bitumiin. Sekoituksen jälkeen massa pudotetaan kuorma-auton lavalle. Savukaasut ja kivipöly johdetaan sekoittimesta takaisin kuivausrumpuun. Uusioasfalttia valmistettaessa raaka-aineena käytettävä asfalttimurske kuivataan ns. RC-rummussa. Pehmeän asfalttibetonin (PAB) valmistuksessa kiviaines lämmitetään vesihöyryllä 40-70 C lämpötilaan. Höyryn valmistamiseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Savukaasut johdetaan höyryn mukana kiviainekseen. Bitumi tuodaan säiliöautolla valmiiksi kuumennettuna. Lämmitetty kiviaines ja sideaine (bitumi) sekoitetaan sekoittimessa asfalttimassaksi ja pudotetaan kuormaauton lavalle. Tuotantoa ohjataan ja valvotaan tietokoneella ohjaamovaunusta. Asfalttiaseman käyttö ja ohjaus on täysin automatisoitu. Asfalttiasema sijoitetaan valmistuksessa käytettävien murskekasojen lähettyville. Asfalttijätettä tuodaan alueelle välivarastoitavaksi erilaisilta rakennuskohteilta. Asfalttijäte murskataan louheen murskausjaksojen yhteydessä ja käytetään sellaisenaan tai valmistetaan uusioasfaltiksi. Murskaamatonta asfalttijätettä varastoidaan alueella enintään kolme vuotta ja murskattua enintään yhden vuoden. Alueella varastoidaan tilapäisesti alueen omia tai lähialueiden työmailta tuotuja puhtaita ylijäämämaita. Pintamaista erotellaan tarvittaessa kannot ja oksat, jotka haketetaan ja hyödynnetään tai toimitetaan kaatopaikalle. Maita käytetään tarvittaessa alueen maisemointiin.
sivu 6 1.4 Ympäristökuormitus, sen rajoittaminen ja vaikutukset ympäristöön 1.4.1 Melu ja tärinä Louhinnassa ja murskauksessa melua aiheuttavat samanaikaisesti useat laitteet. Tyypillisesti häiritsevimmiksi koetaan räjäytykset, kiviaineksen rikotus iskuvasaralla, kiviaineksen syöttö esimurskaimeen ja esimurskaus. Lisäksi melua aiheuttavat poraus, kuljettimet, seulastot sekä aggregaatti. Murskaus useammassa vaiheessa ei merkittävästi lisää melua, sillä suurin melu aiheutuu suurten lohkareiden rikotuksesta esimurskaimessa. Räjäytysmelu on kestoltaan lyhytaikaista ja kertaluonteista. Louheen ja murskeen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Valmis murske ja asfaltti kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Laitoksen liikenteen määrä vaihtelee murskeen ja asfaltin tuotannon mukaan. Laitoksen raskaan liikenteen määrä vuorokaudessa on keskimäärin seuraava: - murskeen kuljetus 30 käyntiä ja - asfaltin kuljetus 20-50 käyntiä. Henkilökunnan työmatkaliikennettä on 10-30 käyntiä vuorokaudessa. Melun syntyä vähennetään laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Melun leviämistä ehkäistään toimintojen sijoittelulla siten, että murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman matalalle tasolle lähelle ottorintausta ja varastokasoja, jotka toimivat meluesteinä. Laiteteknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi esimurskaimen syöttösuppilon kumitus) voidaan vähentää melun syntyä. Alueen reunapuusto pyritään jättämään suojapuustoksi meluhaittojen ehkäisemiseksi. Toiminta-alueen eteläpuolella oleva puusto jätetään suojapuustoksi asutukseen päin. Murskaus- ja asfalttiasematoiminnoissa pyritään käyttämään alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa Vuorimäen kallioalueen YVA-menettelyssä tehdyn laskennallisen melumallinnuksen mukaan VNp 993/1992 mukaiset melutasot eivät ylity nykytilanteessa (vaihtoehto 0). Kolmen ottamisalueen yhdistyessä (vaihtoehto 1) melutasojen alittaminen edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluntorjuntatoimena ottamisalueen eteläreunaan, Arpalan tilalle tehdään noin viisi metriä korkea ja noin 165 metriä pitkä meluvalli. Meluvalli on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa nykytilannekartassa. Kiistalan tilan eteläosassa oleva murskeiden varastointialue estää melun leviämistä etelään ja lounaaseen. Melua torjutaan myös kallionoton vaiheistamisella siten, että alkuvaiheessa kalliorintaus estää melun leviämistä lännen suuntaan. Ottamista jatketaan Kiistalan tilalla koillisen-pohjoisen suuntaan ja ottaminen etenee Arpalan tilalle ottamissuunnitelman nykytilannekartan pitkittäisleikkauslinjan A-A kohdan 250 pohjoispuolelta. Ottamissuunnat ovat esitetty 30.1.2014 ja 12.2.2014 muutetuissa nykytilannekartoissa. Arpalan tilan etelä-lounaisosan ottamista ei tehdä
sivu 7 ennen tarvittavia meluntorjuntatoimia. Vaiheessa 1B murskausaika on klo 07.00-22.00. Alueella on tehty melumittaus APL Systems Oy:n toimesta vuonna 2010. Kyseiset mittaukset tehtiin Destian ja Rudus Oy:n louhinta- ja murskausjaksojen aikana lähimpien asuinrakennusten pihoilla. Melumittausten mukaan ohjearvot eivät päivittäisten keskiarvojen osalta ylittyneet mittauspisteissä. Räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän vaikutusalue voidaan laskennallisesti arvioida työn suunnittelun aikana. Tärinän suuruuteen vaikuttavat kallion tärinänjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen sekä räjäytyskentän koko. Kun edellä mainitut tekijät ja kohdekohtainen tärinän raja-arvo tunnetaan, voidaan laskea oikea räjähdysainemäärä. Räjäytystyöt suunnitellaan siten, että tärinän heilahdusnopeuden pystykomponentti ei ylitä lähimmässä asuinrakennuksessa (Pitkälä) arvoa 7 mm/s. 1.4.2 Päästöt ilmaan Pölyä syntyy pääasiassa louhinnassa, louheen murskauksessa, valmiiden tuotteiden lastauksessa ja kuljetuksessa sekä asfaltin valmistuksessa. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät kuten valmistettavan murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus sekä tuuliolosuhteet. Kiviainestuotannossa syntyvät pölyhiukkaset ovat pääasiassa yli 10 µm kokoluokkaa ja ne laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Pöly aiheuttaa haittaa lähinnä työmaa-alueella. Kallion porauksessa syntyvää leijuvaa pölyä imetään porausvaunujen pölynkeräyslaitteistoon. Murskauksen pölyämistä estetään muun muassa koteloiduilla kuljettimilla, louheen syöttösuppilon kumituksella, tarvittaessa laitoksen pölyävien kohteiden kastelulla ja kiviaineksen putoamiskorkeuden säätämisellä sekä murskekasojen kastelulla. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään pitämällä ajonopeudet alhaisina sekä tarvittaessa kastelemalla tiestöä. PAB-asemalla kiviaines lämmitetään vesihöyryllä, minkä vuoksi prosessissa ei synny pölyä. Höyryn valmistuksessa syntyvät savukaasut johdetaan höyryn mukana kiviainekseen, jolloin savukaasujen hiukkaset sitoutuvat kiviaineksen hienoainekseen. AB-asemalla syntyvä pöly poistetaan prosessista tekstiilisuodattimilla ja johdetaan täyteainesiiloon, josta se annostellaan edelleen asfalttimassan raaka-aineeksi. Myös prosessin vaatiman lämmityksen aiheuttamat palokaasut puhdistetaan tekstiilisuodattimella. Murskaus- ja asfalttilaitos sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan alimmalle ottamistasolle, lähelle rintausta siten, että ympäröivät maaston muodot ja varastokasat estävät pölyn leviämistä. Toiminta-alueen ympärille jätetään mahdollisuuksien mukaan puustoa kasvava suojavyöhyke.
sivu 8 Asfalttimurskeen lämmityksessä syntyy bitumipohjaisia haihtuvia orgaanisiat yhdisteitä (VOC-yhdisteet), jotka poltetaan kiviainesrummussa noin 700 o C lämpötilassa. Toiminnassa käytettävien polttoöljyjen rikkipitoisuudet ovat VNa 689/2006 mukaisesti kevyellä polttoöljyllä enintään 0,10 painoprosenttia ja raskaalla polttoöljyllä enintään 1,00 painoprosenttia. Louheen ja asfalttijätteen murskauksen sekä asfaltin valmistuksen ilmapäästöt, jotka perustuvat Destian tilastoituun keskimääräiseen polttoainekulutukseen/tuotetonni, keskimääräiseen ja maksimituotantomäärään sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn ominaispäästöihin, ovat seuraavassa taulukossa. Laskenta ei sisällä murskauksessa syntyvää kivipölyä. Päästö Vuosipäästö enintään (tonnia) Murskaus Asfaltin valmistus Yhteensä Hiukkaset 0,035 0,85 0,89 Rikkidioksidi (SO 2 ) 0,001 5 5 Typen oksidit (NO x ) 0,250 4,313 4,56 Hiilimonoksidi (CO) 0,059 0,3 0,36 Hiilidioksidi (CO 2 ) 367 1 927 2 294 1.4.3 Päästöt pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään Ottamisalueen toiminnoissa ei synny jätevesipäästöjä. Vettä käytetään tarvittaessa pölyn sidontaan ja sosiaalitilojen talousvetenä. Kasteluun käytetään vettä tarvittaessa noin 5-10 m 3 vuorokaudessa. Pölyn sidontaan käytettävä vesi tuodaan alueelle säiliöautolla tai käytetään ojiin ja painanteisiin kertynyttä vettä. Sosiaalitiloissa talousvettä käytetään noin 100 litraa päivässä. Sosiaalitiloissa käytettävät vedet tuodaan alueelle säiliössä ja ne johdetaan umpisäiliöön ja kuljetetaan loka-autolla jätevedenpuhdistamolle. Pintavedet (sade- ja sulamisvedet sekä pölyn sidontaan käytettävä vesi) imeytyvät pääsääntöisesti maaperään sekä murskekasoihin. Ottamisalueen pohja muotoillaan kaltevaksi, joten maahan ja murskekasoihin imeytymättömät pintavedet eivät lammikoidu alueelle vaan kulkeutuvat ympäröivään maastoon. Öljytuotteet varastoidaan ja työkoneet tankataan varikkoalueella. Varikkoalueella maaperä suojataan tiiviillä öljynsuojamuovilla, jonka päällä on rikkoutumisen estävä noin 20-30 cm paksuinen hienojakoinen maa-aineskerros. Aggregaatin öljyt vaihdetaan alueella, jonka maaperä on tiivistetty vettä läpäisemättömäksi. Alueella ei huolleta tai pestä työkoneita eikä ajoneuvoja. Öljytuotteita käsitellään ja varastoidaan siten, ettei aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Öljytuotteita varastoidaan vain koneiden ja laitteiden tarvetta vastaava määrä. Öljytuotteita lukuun ottamatta alueella ei varastoida ympäristölle vaarallisia aineista.
sivu 9 1.4.4 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Alueen pintamaat ovat pääosin jo poistettu ja läjitetty ottamisalueen reunoille maisemointia varten ja rintausten päälle putoamisesteiksi. Jäljellä olevalta alueelta pintamaat, 13 250 m 3 poistetaan ja läjitetään alueen reunoille oton edistyessä. Pintamaita käytetään jälkihoitotyöhön. Toiminnassa muodostuvat jätteet, niiden määrä ja varastointi sekä toimituspaikat ovat seuraavat: Jätelaji Jätemäärä vuodessa Jätteen varastointi ja toimituspaikka 1 000-1 500 litraa Kerätään erilleen suljettuihin astioihin, astiat merkitään ja varastoidaan katetussa, lukitussa varastokontissa varikkoalueella. Urakoitsija toimittaa vaaralliset jätteet vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Vaarallinen jäte (muun muassa jäteöljy, akut, paristot, öljynsuodattimet) Metalliromu noin 20 tonnia Varastoidaan kuormalavalle, toimitetaan paikalliselle romunkeräysliikkeelle. Jätevedet noin 3 m 3 Johdetaan umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Sekajäte noin 7 000 litraa Keräysastiassa varikkoalueella, toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen. Vaarallisten jätteiden määristä ja kuljetuksista pidetään kirjaa ja kirjanpito on pyydettäessä viranomaisen nähtävillä. 1.5 Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Destian ottamisalueen eteläpuolelle, Kiistalan tilalle on kesäkuussa 2013 asennettu uusi pohjavesiputki (koordinaatit 28 477 861, 6 995 704). Syyskuussa 2013 pohjavedenkorkeus havaintoputkessa oli +110,07. Hakemuksen mukaan kallioalueelle asennetaan toinen pohjavesiputki Destian ja Halosen alueiden länsipuolelle, Mäntylän tilalle. Toimintajaksoista (louhinta, murskaus, asfaltin valmistus) ilmoitetaan ennen toiminnan aloittamista ympäristölupaviranomaiselle. Urakoitsija pitää toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan muun muassa päivittäinen työaika, tuotantomäärä, syntyneiden jätteiden määrä, tehdyt tarkastukset ja huollot, keskeytykset sekä poikkeavat tilanteet. Asfalttikappaleiden ja ylijäämämaiden vastaanotosta kirjataan tiedot vastaanotetun materiaalin määrästä ja kohteesta, josta materiaali on peräisin. Käyttöpäiväkirjat ovat valvontaviranomaisen saatavissa. Toiminta suunnitellaan siten, että asetetut raja-arvot eivät ylity. Melua ja pölypitoisuuksia arvioidaan jatkuvasti aistinvaraisesti tuotannon aikana, sillä pöly ja melu ovat myös työterveydellinen haitta. Melu- ja pölymittauksia tehdään,
sivu 10 mikäli annettujen ohjearvojen oletetaan ylittyvän. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää mitataan lähimmällä kiinteistöllä (Pitkälä). Tärinämittausten tarve arvioidaan jokaisessa louhinnassa räjäytyssuunnitelman laadinnan yhteydessä. Alueen valumavesien määrää ja laatua ja siihen vaikuttavaa toimintaa seurataan silmämääräisesti ja mahdolliset poikkeamat kirjataan raportteihin. Lupamääräysten mukaiset tutkimus- ja mittaustulokset toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. 1.6 Paras käyttökelpoinen tekniikka Murskaus- ja asfalttialalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BATvertailuasiakirjoja. Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa - julkaisu, johon on koottu taustatietoa muun muassa alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Vuorimäen kallioalueen toiminnassa noudatetaan edellä mainitussa julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Destian ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on osa toimintajärjestelmää. Destialla on kansainvälinen laatu- ja ympäristöasioiden ISO 9001- ja 14001 - yhdistelmäsertifikaatti. 1.7 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko. Muita mahdollisia riskejä lähiasutukselle ja murskauslaitoksen tai asfalttiaseman työntekijöille ovat sallittujen melun tai pölyn ohjearvojen ylittyminen sekä murskaus- tai asfalttiaseman tulipalot tai muut vastaavat poikkeustilanteet. Toiminnan ympäristövaikutuksia ja riskejä ehkäistään asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Huomioitavia asioita ovat muun muassa toimintajaksojen ajoittaminen, louhintatasojen valvonta, varastokasojen ja laitosten sijoittelu, polttoaineiden varastointipaikkojen sijoittelu ja suojaus, ympäristövaikutusten jatkuva seuranta sekä alueen mahdollisimman nopea jälkihoito. Kaikki alueella työskentelevät työntekijät ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristölupamääräyksistä ja toimintaan liittyvistä riskeistä siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee, sekä velvoitettuja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Öljytuotteiden varastopaikat ovat suojattu. Alueella varastoidaan öljytuotteita vain käytössä olevan kaluston tarvitsema määrä. Öljysäiliöt täytetään pumpulla suoraan säiliöautosta. Kulkuväylät tankkaus- ja varastointialueille pidetään esteettöminä ja siisteinä. Säiliöiden ja suojalaitteiden kunto tarkistetaan työmaan viikkotarkastusten yhteydessä. Alueella on alkusammutuskalusto ja riit-
sivu 11 tävästi öljynimeytysmateriaalia, ja niiden säilytyspaikkojen sijainnit on merkitty. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan (vrt. kohta 1.4.4). Poikkeustilanteessa laitokset pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksien varalle laaditaan toimintasuunnitelma, joka pidetään näkyvillä työmaakopissa ja jaetaan sekä omien että urakoitsijoiden työntekijöille. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille ja ryhdytään asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. 1.8 Hakemusasiakirjat 29.10.2013 päivätty ympäristöluvan jatkolupahakemus on tehty lomakkeelle 6036/05.2012. Hakemuksen liitteenä 1 on 29.10.2013 päivätty Vuorimäen suunnitelma-alueen ottamissuunnitelma ja ympäristölupahakemus, jonka liitteitä ovat - 9.7.2013 päivätyt karttatulosteet kiinteistötietojärjestelmästä Kiistalan 749-402-6-8 ja Arpalan 749-402-6-7 tiloista (mittakaava 1:10 000; liite 1), - 9.7.2013 päivätyt Kiistalan ja Arpalan tilojen lainhuutotodistukset (liite 2), - 1.11.2013 päivätty maa-aineksen ostosopimus (liite 3), - luettelo Kiistalan 749-402-6-8 ja Arpalan 749-402-6-7 tiloihin rajoittuvista kiinteistöistä ja niiden omistajista (liite 4), - 25.10.2013 päivätty, 10.12.2013, 30.1.2014 ja 12.2.2014 muutettu kartta Vuorimäen kallioalueen nykytilanteesta (mittakaava 1:2000), 22.10.2013 päivätyt pituusleikkauspiirustukset (mittakaava 1:2000/1:400) ja poikkileikkaukset (mittakaava 1:1000) sekä 25.10.2013 päivätty maastonmuotoilukartta (mittakaava 1:2000; liite 5), - 23.10.2013 päivätty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma (liite 6) ja - yleisölle tarkoitettu tiivistelmä (liite 7). Hakemusta on pyynnöstä täydennetty ja täsmennetty 11.12.2013, 17.12.2013, 18.12.2013, 30.1.2014 ja 12.2.2014 saapuneilla täydennyksillä. Lisäksi hakemusta on täydennetty 16.12.2013 pidetyn neuvottelun 19.12.2013 päivätyllä muistiolla. 2 Hakemuksen käsittely 2.1 Asian vireille tulo Destia Oy:n ympäristölupahakemus saapui 6.11.2013 (asianumero 352/2013). Ympäristönsuojelutarkastajan 28.11.2013 sähköpostilla lähettämään täydennys- / täsmennyspyyntöön perustuvat hakemusta koskevat täydennykset ja täsmennykset saapuivat 11.12.2013. Hakemusta on lisäksi täydennetty/täsmennetty 17.12.2013, neuvottelun 16.12.2013 muistiolla sekä 30.1.2014 ja 12.2.2014 päivitetyillä nykytilannekartoilla. Täydennykset ja täsmennykset sisältyvät kohdassa 1 esitettyyn.
sivu 12 2.2 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusasiakirjat olivat nähtävillä 20.12.2013-20.1.2014 Siilinjärven kunnantalolla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimitiloissa. Ympäristölupahakemuksen nähtävillä pitoa koskeva kuulutus oli Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 18.12.2013-21.1.2014. Ilmoitus kuulutuksen julkaisemisesta oli Uutis-Jousessa 19.12.2013. Erikseen tieto hakemuksesta lähetettiin postitse 23 kiinteistön omistajalle tahi haltijalle. 2.3 Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. 2.4 Lausunnot Viranomaislautakunta pyysi hakemuksesta lausunnon Siilinjärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta 18.12.2013 lähetetyllä sähköpostilla. Terveydensuojeluviranomainen ilmoitti 20.1.2014, ettei anna hakemuksesta lausuntoa. 2.5 Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä eikä annettu lausuntoja, joten hakijan kuuleminen ei ollut tarpeen. 2.6 Katselmukset, tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyen pidettiin neuvottelu 16.12.2013, josta on laadittu 19.12.2013 päivätty muisto. 2.7 Ympäristövaikutusten arviointi Vuorimäen kallioalueen louhinnan ja kiviainesten jalostamisen ympäristövaikutukset ovat arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (YVA-laki, 468/1994) mukaisesti. Arviointi perustuu yleissuunnitelmaan, missä kalliota otetaan 94 hehtaarin alueelta tasoon +112. Pohjois-Savon ELYkeskus on yhteysviranomaisena antanut 12.1.2011 lausunnon 15.9.2010 päivätystä arviointiselostuksesta (YVA-selostus). Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa: --- Jatkosuunnittelussa ja erityisesti toimintaan haettavien ympäristölupien osalta tulisi hankkeesta vastaavien pyrkiä siihen, että eri toimijoiden lupahakemukset olisivat lupakäsittelyssä yhtäaikaisesti, jotta toimintojen yhteisvaikutuksia voitaisiin arvioida lupakäsittelyssä helpommin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa yhtenä keskeisenä asiana on, että vaikutuksia tulisi tarkastella myös tiettyyn kohteeseen tai kohderyhmään kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi vesistöön kohdistuvat vaikutukset tulisi täten kuvata myös yhteisvaikutuksina, jotka muun muassa koostuisivat pöly- ja pintavesivaikutuksista sekä mahdollisista muista vaikutuksista. Samoin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulisi tarkastella yhteisvaikutuksina. Nyt arviointiselostuksessa ei kaikilta osin ole näin tehty, vaan kerrottu paikoin vain vaikutuksia
sivu 13 vaikutustavoittain, huomioimatta eri vaikutusten yhteisvaikutus. Vähintäänkin olisi tullut kuvata kasvattaako vai vähentääkö jokin muu vaikutus jonkin muun vaikutuksen merkittävyyttä. --- Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja esitetty arviointiselostuksessa YVA-lain edellyttämällä tavalla. --- Vesistöön kohdistuvien vaikutusten --- lähtöolettamukset saattavat olla virheellisiä, joten itse arviointitulokseen voi suhtautua varauksellisesti. Kuten Siilinjärven kunnan ympäristölautakuntakin lausunnossaan toteaa, niin toisaalla Suomessa tehdyissä kiviainestuotannon ympäristövaikutuksien selvityksissä pintaveteen kohdistuvien mm. nitraattityppi- ja kiintoainepitoisuudet ovat selvästi korkeammat, kuin nyt tämän hankkeen osalta lähtökohtaisesti on oletettu. Tämä asia tulee tarkentaa ja selvittää hankkeita koskeviin lupahakemuksiin. --- Meluvaikutusten arvioinnissa ei --- ole otettu huomioon alueelle mahdollisesti tulevia muita toimintoja, kuten asfaltin valmistus ja siihen liittyvät toiminnot, ylijäämämaiden kuljetukset ja käsittely. Nämä alueelle sijoittuvat toiminnot ja niistä aiheutuva melu tulee jatkotyössä huomioida kokonaisuutena ja huomioida impulssimaiset melulähteet kaikissa toimintoihin liittyvissä toiminnoissa. --- mm. poravaunun äänitehotasona (LWA) käytetty 115 db poikkeaa jonkin verran Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) esitetyistä arvioista kiviainestuotannon melulähteiden A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista, joiden mukaan porakoneen kokonaisäänitehotaso on pikemminkin 120-125 db:tä. Hankkeesta vastaavien kannattaa huomioida jatkotyössä edellä mainittu julkaisu ja siinä esitettyjä asioita. --- jatkotyössä tulee varmistaa mm. liikennejärjestelyitä suunniteltaessa ulkoilureitin turvallinen käyttö niin kesäkäytössä kuin erityisesti talvikäytössä. --- pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyykin merkittäviä epävarmuuksia. Tehty arviointi epävarmuustarkasteluineen antaa kuitenkin suuntaviivat, miltä osin lupavaiheessa pohjavesitutkimuksia tulee tarkentaa. Jatkotyössä tehtävien pohjavesiselvitysten tavoitteena tulisi olla Vuorimäen ja Harjamäki - Käärmelahti pohjavesialueen välisen geologisen ja hydrogeologisen yhteyden selvittäminen, sillä se on keskeisin asia toiminnan pohjavesivaikutusten arvioimisessa, kuten GTK on lausunnossaankin maininnut.
sivu 14 Arviointiselostuksessa esitetty tapa, että toiminnan pohjavesitarkkailun pohjalta tarkennettaisiin pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia, on yhteysviranomaisen mielestä virheellinen. Pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset tulee jatkotyössä arvioida riittävin tutkimuksin ja toiminnan tarkkailulla vain varmistetaan, että tehdyt johtopäätökset ovat oikeansuuntaisia. Mikäli tarkkailulla havaitaan, että tehdyt olettamukset ja johtopäätökset ovat olleet virheellisiä, tulee ryhtyä jo toimenpiteisiin haitallisten pohjavesivaikutusten vähentämiseksi. Tätä varten jatkotyössä onkin erityisesti pohjaveteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi laatia käytännön suunnitelma niin tarkkailuista, kuin myös niistä toimenpiteistä, joilla haittoja vähennettäisiin tai eliminoitaisiin. --- on pöly- ja erityisesti hajuvaikutuksia --- Laskennan lähtöolettamukset eivät kuitenkaan ole kovin käyttökelpoisia, sillä käytetty sekamalli, jossa arvioidaan hengitettävien kuitujen vähentymistä leijuman laimentumiskertoimilla, ei anna riittävän luotettavaa tietoa. Kiviainestuotannosta aiheutuvia pöly- ja hajuhaittoja on tarkasteltu Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010). Edellä mainittua julkaisussa esitettyjä asioita pöly- ja hajuhaittojen vähentämiseksi kiviainestuotannossa kannattaa hankkeesta vastaavien huomioida jatkosuunnittelussaan ja erityisesti lupahakemusvaiheessa. Kaiken kaikkiaan pölyvaikutukset, kuten pääosin myös hajuvaikutukset, kohdistuvat ilmeisimmin lähinnä vain toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Myös niiden merkittävyys, kun huomioidaan jo olemassa olevat vaikutukset, on siten ennakkoon arvioiden vähäinen kun toiminnat toimivat normaalisti. Poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyy aina keskeisimmät haitalliset vaikutukset. Näiden poikkeus- ja häiriötilanteiden osalta jatkosuunnittelussa ja lupahakemuksessa on syytä kertoa, millä keinoin niiden syntymistä voidaan estää ja miten syntyviä haitallisia vaikutuksia tultaisiin vähentämään. --- jatkosuunnittelussa tulisi ottaa tarkemmin huomioon ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja erityisesti niiden vähentämistoimenpiteet. --- Jatkosuunnittelussa on --- huomioitava, miten haitallisia vaikutuksia voidaan käytännön toimenpiteillä poistaa tai minimoida. Näitä käytännön toimenpiteitä suunniteltaessa hankkeesta vastaavien on syytä ottaa huomioon, mitä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) on esitetty. --- Vahinkotilanteista ja onnettomuuksista tiedottamisen tapoja ja keinoja tulisi jatkossa vielä kehittää, jotta lähialueen ihmiset saavat tiedot ja tarvittaessa myös toimintaohjeita mahdollisimman nopeasti tilanteen niin vaatiessa.
sivu 15 --- Arviointiselostuksessa ei ole esitetty lainkaan varsinaista vaikutusten seurantaohjelmaa, vaan esitetty lähinnä yhden alueella toimivan yrittäjän (Destia Oy) voimassa olevan ympäristöluvan määräyksen mukaista toiminnan käyttöpäiväkirjaan merkittäviä tietoja. Arviointiselostuksessa olisi pitänyt esittää selvästi kattavampi vaikutusten seurantaohjelma, jossa olisi mm. kerrottu, miten eri toimijoiden toimintojen yhteisvaikutuksia tullaan seuraamaan. On myös huomattava, ettei mahdollisesti myönnettävissä luvissa määritellä kuin vain sen lain mukaisista seurannoista ja tarkkailuista, jonka pohjalta ko. lupa on myönnetty. Täten kaikkia YVA-menettelyssä arvioitavia vaikutuksia ei määritellä toiminnoille myönnettävissä luvissa, vaan niiden osalta vaikutusten seuranta pitää nimenomaan esittää YVA-menettelyn yhteydessä. --- Arviointiselostuksessa on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten esittämisessä puutteita. Samoin melun, pölyn ja maisemaan kohdistuvissa vaikutusten arvioinneissa oli puutteita. Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia tulee jatkotyössä täsmentää, vaikkakin arviointimenettelyn yhteydessä tehtyä arviointia voidaan pitää riittävänä. Erityisenä puutteena voidaan pitää varsinaisen vaikutusten seurantaohjelman puuttumista. Vaikka arviointiselostuksessa ei olekaan sellaisia merkittäviä puutteita, jotta se ei täyttäisi YVA-lain ja -asetuksen edellytyksiä, niin jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja sekä tiedottaa avoimesti niistä lähialueen asukkaita, jotta heillä on tiedossa hankkeiden eri vaiheet.. 2.8 Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28.1 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisuus on määritelty edellä mainitussa lainkohdassa ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä. Ympäristölupa on oltava asetuksen 1.1 :n - kohdan 7c) mukaan kivenlouhimolla tai sellaisella muulla kuin maanrakennustoimintaan liittyvällä kivenlouhinnalla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, - kohdan 7e) mukaan kiinteällä tai sellaiselle tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, - kohdan 7f) mukaan kiinteällä tai tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä asfalttiasemalla. Ympäristönsuojelulain 28.2 :n kohdan 4 mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava jätelain soveltamisalaan kuuluvaan jätteen laitos- tai ammattimaiseen käsittelyyn. Ympäristönsuojeluasetuksen 1.1 :n kohdan 13f) mukaan muuhun
sivu 16 kuin 13 kohdan c - e alakohdissa tarkoitettuun jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista, on oltava ympäristölupa. Ylijäämämaan varastointi ja käsittely ei ole ympäristöluvanvaraista, koska ylijäämämaata ei katsota tässä jätelain mukaiseksi jätteeksi. Valtioneuvosto on ympäristönsuojelulain 12 :ään perustuen antanut asetuksen asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (846/2012). Ympäristönsuojelulain 30.1 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita 12.1,1-4 :ssä tarkoitettuun toimintaan, jonka ympäristönsuojeluvaatimukset on säädetty 12 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella. Tällöin asfalttiasema rekisteröidään lain 65 :n mukaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Lain 30.4,4 :n mukaan ympäristölupa vaaditaan kuitenkin toimintaan, joka on osa luvanvaraista ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Ympäristöministeriön asfalttiaseman rekisteröinti-ilmoituksen täyttöohjeen (www.ymparisto.fi > Asiointi ja luvat > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > Ympäristönsuojelulain mukainen rekisteröinti > Asfalttiasemat) mukaan poikkeustapauksissa, jos asfalttiasema on murskaamon tai muun lupavelvollisen toiminnan välttämätön osa, se tulee rekisteröinnin sijaan käsitellä lupaasiana osana toimintakokonaisuutta --- Asfalttiaseman katsotaan olevan murskaamon välttämätön osa siinä tapauksessa, että asfalttiasema käyttää murskaamon tuotannon kokonaan tai lähes kokonaan.. Lupaviranomainen katsoo, että Destian Vuorimäen kallioalueelle sijoitettava asfalttiasema on välttämätön osa ympäristöluvanvaraista kallion louhintaa ja louheen murskausta ja siten asfalttiasemalle on oltava ympäristölupa. Asfalttiaseman ympäristölupahakemus käsitellään ympäristönsuojelulain 35.4 :n mukaisesti yhdessä samalla toiminta-alueella sijaitsevien muiden ympäristöluvanvaraisten toimintojen kanssa. 2.9 Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomaisten toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 5 luvussa ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvussa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee asetuksen 7.1 :n mukaan seuraavat lupa-asiat: - kivenlouhimo sekä muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää (kohta 7a), - kiinteä murskaamo tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää (kohta 7b), - kiinteä tai tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä asfalttiasema (kohta 7c). Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 13c) perusteella asfalttijätteen ammattimaisen hyödyntämistä koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jos hyödynnettävä tai käsiteltävä asfalttijätemäärä on alle 10 000 tonnia vuodessa.
sivu 17 Siilinjärven kunnanvaltuuston 17.12.2012 hyväksymän toimivaltasäännön mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoitaa viranomaislautakunta. 3 Selvityksiä 3.1 Ympäristön tila ja laatu Vuorimäki on Siilinjärven kirkonkylän länsipuolella, linnuntietä noin 4,5 kilometrin päässä. Vuosina 1996-1998 toteutetun Pohjois-Savon kallioinventoinnin mukaan Vuorimäki ei ole valtakunnallisesti eikä paikallisesti arvokas kallioalue. Vuorimäki ei ole Kuopion luonnontieteellisen museon kasvistollisesti arvokkaiden kallioiden luettelossa (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Savossa, Suomen ympäristökeskus 214, 2001). Pääosa Vuorimäen lähialueesta on maa- ja metsätalouskäytössä. Destian toiminta-alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa luonnonsuojelullisesti arvokkaita kasvilajeja tai luontotyyppejä tai maisemansuojelullisesti arvokkaita kohteita. Alueen pohjoispuolella, noin 900 metrin päässä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Jussilan letto. Suo on harvinainen lettosuo, missä on muun muassa uhanalaisia puna- ja kaitakämmeköitä. Jussilan leton suotyyppi on luokiteltu vuonna 2008 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Vuorimäen pohjoispuolella on Siilinjärvi-Maaninka -harjujakso. Siilinjärven luonto ja maisema -selvityksen (15.1.2005) mukaan harjulla on luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaita alueita, muun muassa Harvalainen-Outokki. Vuorimäki ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Vuorimäen pohjoispuolella ovat Harjamäki-Kasurila -pohjavesialue (0874901) ja Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialue (0847651). Pohjavesialueiden vedenjakaja on Harjamäessä. Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueella on Maaningan kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo, Harjamäki-Kasurila - pohjavesialueella on kaksi Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamoa. Destian kallioalue on noin 350 metrin ja lähin kallionottorintaus nykyisellään noin 600 metrin etäisyydellä Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueen rajasta. Vuorimäen kallioalueen toimintojen pohjavesivaikutusten tarkkailua on tarkasteltu Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrogeologi Jussi Aallon kanssa (11.2.2014 saapunut sähköposti). Tieyhteys Vuorimäelle kantatieltä 77 kulkee kantatien puoleisessa päässä Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueella. Vuorimäen kallioalue kuuluu Räimäjärven valuma-alueeseen (04.289). Kallioalueen välittömässä läheisyydessä ei ole vesistöjä. Kallioalueen vedet ohjautuvat kallioalueen länsipuolella sijaitsevaan Lyhyenjärveen yli kaksi kilometriä pitkän ojaverkoston kautta.
sivu 18 3.2 Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Destian hakemuksen mukaista aluetta lähinnä oleva asunto on lännessä Koivusaaressa, Pitkälän tilalla (749-408-22-0). Destian ottoalueen etäisyys ko. tilan asuinrakennukseen on lähimmillään Arpalan tilan alueelta 1B noin 500 metriä ja alueelta 1A noin 530 metriä. APL Systems Oy:n huhti- ja toukokuussa 2010 tekemien melumittausten mukaan Pitkälän tilalla sijaitsevan asuinrakennuksen pihalla melutaso oli päivällä (klo 07-22) pääosan ajasta alle 50 dba ja yöllä (klo 22-07) alle 45 dba. Mittausten aikana Vuorimäessä murskattiin Destian ja Rudus Oy:n alueilla. Vuorimäen kallioalueen eteläpuolella, Honkamäen yksityistien varressa olevat asunnot ovat noin 1,1 kilometrin päässä. Edellä mainittujen, APL Systems Oy:n tekemien mittausten mukaan Honkamäen yksityistiellä, Aurinkorinteen kiinteistöllä (749-414-5-99) sijaitsevan omakotitalon piha-alueella melutaso oli päivällä (klo 07-22) alle 50 dba. Yöllä (klo 22-07) melutaso oli muutaman kerran ylittänyt tason 45 dba. Edellä mainitulla kiinteistöllä SYMO Oy:n 11.5.2007 tekemien mittausten mukaan keskiäänitaso oli 45,8 dba ja maksimiäänitaso 57,5 dba (29.5.2007 päivätty raportti). Pamppulan kiinteistöllä (749-408-1-22) keskiäänitaso oli 54,9 dba ja maksimiäänitaso 64,8 dba. Mittausraportin mukaan Aurinkorinteellä tehdyissä mittauksissa mittausolosuhteet täyttivät ympäristöministeriön ohjeessa (Ympäristömelun mittaaminen, Ohje 1: 1995) annetut vaatimukset. Pamppulassa tehdyissä mittauksissa epävarmuutta aiheuttivat häiriöäänet, sääolosuhteet ja toiminnan vaihtelut. Kantatieltä 77 Vuorimäen kallioalueelle johtavien teiden varressa ei ole asutusta. Vuorimäen alue ja Vuorimäen pohjoispuolella oleva harjualue ovat aktiivisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Harjualueen ulkoilu- ja latureitti risteää Destian kallioalueen tuloteiden kanssa. 3.3 Melu, liikenne ja muu kuormitus Destian lisäksi Vuorimäessä toimii nykyisin Rudus Oy Jussilan tilalla (749-402-8-23). Rudus Oy:llä on maa-aineslupa voimassa 8.6.2014 saakka. Asfalttiaseman ympäristölupa oli voimassa 31.12.2012 saakka, kallion louhinnan, louheen murskauksen sekä ylijäämälouheen vastaanoton ja varastoinnin ympäristölupa on voimassa 31.5.2014 saakka. Vuorimäessä on aiemmin toiminut myös Savon Kuljetus Oy, jonka alueella toimintaa on jatkamassa Janne Halonen. Rudus Oy:n toiminta-alue on Destian alueen kaakkoispuolella, Janne Halosen luoteispuolella. Destian louhos avautuu lounaaseen, Rudus Oy:n etelään ja Janne Halosen länteen. YVA-menettelyn suunnitelmien mukaan kaikkien kolmen toimijan alueet yhdistyvät. Alueiden välillä on tällä hetkellä tieyhteys. Destian ja Rudus Oy:n ottamisalueiden etäisyys on nykyisin noin 100 metriä.
sivu 19 3.4 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Destialla on Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunnan 25.5.2012 antama ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, asfalttijätteen varastointiin ja käsittelyyn, asfaltin ja uusioasfaltin valmistukseen sekä ylijäämämaiden varastointiin ja käsittelyyn tilalla Kiistala 749-402-6-8. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan mukaan hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä toiminta-alueen (ottamisalue) laajentuessa Kiistalan tilan ulkopuolelle tai kun ottamisalueet yhdistyvät muiden Vuorimäen toimijoiden alueisiin. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on otettava huomioon Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteysviranomaisena Vuorimäen kallioalueen louhinnan ja kiviainesten jalostamisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 12.1.2011 antama lausunto. Hakemuksessa on muun muassa esitettävä - laskennallinen meluselvitys Vuorimäen ottamisalueilla tapahtuvan toiminnan aiheuttaman melun leviämisestä ja tarvittaessa siihen perustuva meluntorjuntasuunnitelma, - laskennallinen pölyselvitys Vuorimäen ottamisalueiden tapahtuvan toiminnan aiheuttaman pölyn leviämisestä ja tarvittaessa siihen perustuva pölyntorjuntasuunnitelma sekä - arvio toiminnasta suhteessa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön (BEP). Kunnan rakennuslautakunta on 3.4.2012 myöntänyt Destialle maa-ainesluvan yhteensä 300 000 m 3 -ktr kiviaineksen ottamiseen Kiistalan tilan 25 000 m 2 :n ottamisalueelta. Lupa on voimassa 12.5.2014 saakka. Destia hakee maaainesluvalle jatkolupaa. Lupahakemuksen mukaan kalliokiviainesta otetaan vaiheen 1 mukaiselta alueelta 10 vuoden aikana yhteensä 500 000 m 3 ktr. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Destian maa-ainesluvan jatkolupahakemuksesta 21.1.2014 antamassa lausunnossa viitataan yhteysviranomaisen Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä antamaan lausuntoon (vrt. kohta 2.7) ja esitetään, että Vuorimäen ja Harjamäki- Käärmelahti pohjavesialueen välinen mahdollinen hydrogeologinen yhteys tulisi selvittää. Alueelle on myös oleellista tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma pohjaveden suojaustoimenpiteistä ja koko vaikutusalueen kattava tarkkailuohjelma niin pohja- ja kuin pintavesillekin, jonka avulla toiminnan vaikutuksia pystytään kokonaisuudessaan arvioimaan. Toiminta-alueen koillis- ja pohjoispuolelle tulee asentaa vähintään kaksi muovista öljyisten näytteiden ottoon soveltuvaa pohjaveden havaintoputkea toiminnan tarkkailua varten. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata alueen havaintoputkista 2 kertaa vuodessa. Pohjaveden laatunäyte tulee ottaa havaintoputkista ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottotoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua. Vesinäytteistä tulisi määrittää väri, sameus, happi ph, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt..
sivu 20 Vuorimäen alueella on voimassa ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava, jolla Vuorimäen osalta on muutettu ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamaa Kuopion seudun maakuntakaavaa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa Vuorimäki on osoitettu kallionlouhinta-alueeksi (EO2 13.681). Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: "Laajoilla, usean toimijan käsittävillä maa-ainesten ottoalueilla ottosuunnitelmien tulisi perustua koko alueen kattavaan osayleiskaavaan tai maisemaselvitykseen (MAL 5.2 )". Vuorimäen alueella on voimassa Siilinjärven kunnanvaltuuston 16.12.2013 hyväksymä Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava, missä Vuorimäki on osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi (EO-3/M). Kaavamääräysten mukaan maa-aineslupien käsittelyn pohjana tulee olla koko aluetta koskeva yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Oton päätyttyä alueella noudatetaan metsätalousvaltaisen alueen (M) kaavamääräyksiä. 4 Asian ratkaisu 4.1 Ratkaisu Siilinjärven viranomaislautakunta myöntää Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaa, louheen murskausta, asfalttijätteen varastointia ja käsittelyä, asfaltin ja uusioasfaltin valmistusta sekä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä koskeville muutoksille Vuorimäen kallioalueella (tilat Kiistala 749-402-6-8 ja Arpala 749-402-6-7). Samalla lautakunta tarkistaa ympäristönsuojelulain 55.2 :n mukaisesti voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset. Tämä ympäristölupa korvaa Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunnan 25.5.2012 Destia Oy:lle antaman ympäristöluvan 5/2012. 4.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyselvityksen ja yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Syksyllä 2010 valmistuneessa Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arvioinnissa on ollut puutteita, jotka Pohjois-Savon ELY-keskus on yhteysviranomaisena YVA-selostuksesta 12.1.2011 antamassaan lausunnossa todennut. Lausunnon mukaan jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja. Nyt käsiteltävänä oleva hakemus yhdessä samaan aikaan vireillä olevan Janne Halosen Vuorimäen kallionalueen toimintoja koskevan ympäristölupahakemuksen kanssa vastaa YVA-menettelyn vaihtoehtoa 1(+), missä ottamisalueet yhdistyvät. Destian ympäristöluvan muutoshakemukseen ei ole täydennetty tahi tarkennettu YVA-menettelyssä tehtyjä arviointeja ja selvityksiä. Ottamisalue laajenee luoteeseen lähemmäksi lähintä asuinkiinteistöä ja kallionottoalue yhdistyy länsipuolella olevaan Janne Halosen kallionottoalueeseen sekä myöhemmin itäpuolella olevaan Rudus Oy:n kallionottoalueeseen. YVA-selostukseen sisälty-