Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin

Yhteistä aikaa etsimässä

Julkisuudessa on oltu aika

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Mikä selittää lastenhoitoon käytetyn ajan kasvua viime vuosikymmeninä?

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

Sopivasti työtä ja vapaa-aikaa?

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

suhteessa suosituksiin?

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

Elinolot Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Hannu Pääkkönen ja Riitta Hanifi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Lapsen vapaa-aika huoltajan silmin

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Työaika eri elämänvaiheissa: Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

Perheseteli-innovaatio

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu?

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni h. Koulu 4-6 h. Läksyt min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

TAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi

Olarin koulu ja koti ry n

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula

27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22.

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA

HUUMETILANNE SUOMESSA

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Vanhempien epätyypillisten työaikojen yhteys kouluikäisen lapsen psyykkiseen hyvinvointiin

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

Toivon tietoa sairaudestani

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Digihyvinvointi perheissä

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

Kouluterveyskyselyn tulokset maakunnittain v. 2017: alkoholin ja tupakkatuotteiden hankintapaikat alaikäisillä

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Transkriptio:

Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos kavereiden kanssa vai tietokoneelle?

Vanhempien työssäkäynti 70 % lapsiperheistä kumpikin vanhempi käy töissä; yli 3-vuotiaiden lasten perheistä 80 % Kokoaikatyö yleistä sekä miehillä että naisilla, myös pienten lasten äideillä Pitkät työpäivät ovat yleistyneet pienten lasten isillä Yli kolmasosa pienten lasten äideistä tekee vuorotyötä tai on töissä iltaisin

Min/vrk Viettävätkö vanhemmat vähemmän aikaa lastensa kanssa Suomessa kuin muualla Euroopassa? 160 Työssäkäyvät vanhemmat ja lastenhoitoon käytetty aika Suomessa ja eräissä Euroopan maissa 140 120 100 80 60 40 Suomi Bulgaria Ranska Ruotsi 20 0 Isät Äidit Isät Äidit Alle kouluikäisiä lapsia 7-17-v. lapsia HETUS, Väestöliitto

Lastenhoitoon käytetty aika on lisääntynyt Sekä isien että äitien lastenhoitoon käyttämä aika on lisääntynyt 1980-luvulta tähän päivään Muutos on erityisen selvä pienten lasten isillä Kouluikäisten lasten kohdalla käytetään nykyään enemmän aikaa lasten kuljettamiseen ja saattamiseen kouluun tai harrastuksiin

Ansiotyön riskitekijöitä perheen ajan kannalta Ilta-aikaan sijoittuva työ vähentää mahdollisuuksia viettää aikaa lasten kanssa arkisin osittain korvataan viikonloppuisin ja muina vapaapäivinä Pitkä työaika vähentää isien lastenhoitoaikaa Pitkä ansiotyöaika lisää kiirettä kiire ei kuitenkaan näytä vähentävän suoraviivaisesti lastenhoitoaikaa Töiden tuominen kotiin: ongelma vai ratkaisu? Väestöliitto Perhebarometri 2011

Jostain on tingittävä: Pienten lasten vanhemmilla on vähiten vapaa-aikaa Vapaa-ajan määrä tavallisena työpäivänä 20-45-v., ei lapsia Alle kouluikäisiä lapsia Kouluikäisiä lapsia Miehet Naiset Yksinhuoltaja 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 min/vrk Väestöliitto Perhebarometri 2011

Mä oon karsinut totaalisesti sosiaalisista suhteista. Vapaa-aika, se mitä on, vietetään sitten perheen kanssa. Sosiaaliseen kanssakäymiseen aikaa käyttäneet vanhemmat 1988, 1999 ja 2010, % ISÄT ÄIDIT 1988 1999 2010 1988 1999 2010 0-6-v. lapsia 7-17-v. lapsia 57 % 50 % 41 % 68 % 59 % 60 % 51 % 45 % 41 % 63 % 61 % 56 % Väestöliitto Perhebarometri 2011

Aikapula yleistä, kiire vähentynyt Neljä viidestä pienen lapsen vanhemmista kokee jatkuvaa aikapulaa - Aikaa haluttaisiin lisää liikunnan harrastamiseen ja muihin harrastuksiin oman ajan tarve? Kuitenkin jatkuvasti kiireisten osuus on vähentynyt kymmenessä vuodessa selvästi - Mikä merkitys on tietoisella valinnalla rajata aikaa perheelle?

Koululaisten arkipäivät ja yksinolo Onko koululaisten yksinolo lisääntynyt? Jääkö harrastuksilta enää aikaa muuhun tai vain oleiluun perheen tai kavereiden kanssa? Vai viekö tietokoneella puuhaaminen kaiken vapaan ajan?

4.00-4.10 4.40-4.50 5.20-5.30 6.00-6.10 6.40-6.50 7.20-7.30 8.00-8.10 8.40-8.50 9.20-9.30 10.00-10.10 10.40-10.50 11.20-11.30 12.00-12.10 12.40-12.50 13.20-13.30 14.00-14.10 14.40-14.50 15.20-15.30 16.00-16.10 16.40-16.50 17.20-17.30 18.00-18.10 18.40-18.50 19.20-19.30 20.00-20.10 20.40-20.50 21.20-21.30 22.00-22.10 22.40-22.50 23.20-23.30 00.00-00.10 00.40-00.50 01.20-01.30 02.00-02.10 02.40-02.50 03.20-03.30 Koululaiset kotona 1999 ja 2010 100 Peruskouluikäisten kotonaolo arkipäivisin 1999 ja 2010 90 80 70 60 50 40 Perusaste 1999 Perusaste 2010 30 20 10 0 Väestöliitto Perhebarometri 2011-aineisto

Peruskouluikäisten lasten yksinolo arkipäivisin Nuoren oma näkemys: Yksin tai toisten kanssa vietetty aika arkipäivisin klo 13-21 välillä, peruskouluikäiset Kavereiden kanssa Sisarusten kanssa Vanhempien kanssa Yksin 0 60 120 180 240 300 360 420 min/vrk Tytöt Pojat Väestöliitto Perhebarometri 2011-aineisto

Peruskouluikäisten lasten yksinolo Itse ilmaistu yksin ei välttämättä tarkoita täysin yksin oloa Tavallisena koulupäivänä n. viidesosa lapsista oli ollut yksin korkeintaan tunnin, hieman alle 30% korkeintaan kaksi tuntia. Yli neljä tuntia yksinään olleita oli 40%. Kun lasten yksinoloa tarkastellaan sen mukaan, onko lähettyvillä lainkaan muita, yksinolo vähenee huomattavasti Arki-iltapäivisin täysin yksin kotona aikaansa vietti alle puolet peruskouluikäisistä: heistä valtaosa oli kuitenkin yksin korkeintaan kaksi tuntia vain 10%:lla yksinolo ylitti 2 tuntia (Pääkkönen 2008). Pojat ovat useammin yksin kuin tytöt; yksinhuoltajavanhemman lapset hieman useammin kuin kahden huoltajan perheiden lapset (Pääkkönen 2008).

Koululaisten iltapäivät Peruskoululaiset Sosiaalinen kanssakäyminen Muu Ruokailu, lepo ym. Kulttuuri, muut harrastukset Läksyt Liikunta ja ulkoilu TV Tietokonemuu Kotityöt Tietokonepelit Väestöliitto Perhebarometri 2011-aineisto

Ruutuaika: peruskouluikäiset pojat ja tytöt Television katseluun, tietokoneen parissa tai liikuntaan ja ulkoiluun käytetty aika, peruskouluikäiset pojat ja tytöt, tuntia:minuuttia POJAT TYTÖT 1999 2010 1999 2010 Television katselu 2:01 1:31 1:51 1:24 Tietokone 1:05 1:29 0:16 1:06 Yhteensä 3:06 3:00 2:07 2:30 Liikunta ja ulkoilu 0:57 0:50 0:42 0:32 Väestöliitto Perhebarometri 2011-aineisto

Kiitos!