RIL Pohjois- Suomen osaston miniseminaari Oulu 25.11.2011 RAKENNUSALA SUOMESSA: KEHITYSTARPEET SUURINVESTOINTIEN NÄKÖKULMASTA Helena Soimakallio Toimitusjohtaja, RIL
SISÄLTÖ 1. Kiinteistö- ja rakentamisala Suomessa 2011 2. Tulevaisuuden suunnat 4. Suurten investointien erityispiirteet 5. Osaaminen ja koulutus kehitystarpeena 6. Bonus: Tuore suhdanne- ennuste 2
KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALA SUOMESSA 2011
RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OSUUS: - Yrityksistä 16 % - Työllisyydestä 20 % - Kansantuotteesta 25 % - Päästöistä 35 % - Energiankulutuksesta 40 % - Investoinneista 65 % - Kansanvarallisuudesta 70 % - Ajankäytöstä 99 % 4
Miljoonan euron sijoitus Välitön Välillinen Liike- elämän palveluissa Tukku- ja vähittäis- kaupassa Rakentamisessa Logistiikassa Metsäteollisuudessa Teknologiateollisuudessa Lähde: RT, Tilastokeskus, VTT htv 0 5 10 15 20 12 5
NYKYTILANNE: KIRA- alan työllistää yli 500 000 ammattilaista 6
Infra- ala 45 000 htv - väylärakentaminen - verkostorakentaminen - maa- ja kalliorakentaminen - yllä- ja kunnossapito Kiinteistöala 165 000 htv - asset management - kiinteistöjen ylläpito - palvelu käyttäjille Rakennus- tuoteteollisuus 85 000 htv - rakennejärjestelmät - betoni- ja kivituotteet - metalli- ja muovituotteet - puutuotteet Talonrakentaminen 135 000 htv - korjausrakentaminen - uudistuotanto Alaan liittyvät palvelut 100 000 htv - suunnittelu - kauppa ja kuljetukset - viranomaisohjaus Lähde: RT, VTT 2 7
TULEVAISUUDEN SUUNNAT
Suuntana: Rakennuttamisessa Talohankkeet Energiatehokkuus korostuu Käyttäjävaatimusten rooli kasvaa Kumppaneiden rooli kasvaa Väylähankkeet Suuremmat kokonaisuudet suunnittelun kohteena Rahoitusmallit mukana, PPP Nimikkeistö- ja kustannusjärjestelmä standardoivat laskentaa Pienet hankkeet Perinteiset tavat pysyvät Resurssipula vaivaa 9
Suuntana: Suunnittelussa Suunnittelu limittyy tuotannon kanssa nykyistä enemmän Suunnittelu kansainvälistyy Suunnittelun lähtötietojen laadulle asetetaan suurempia vaatimuksia Tuote- ja rakennemallien käyttö lisääntyy Rakentaminen aloitetaan yhä huonommilla suunnitelmilla Pääsuunnittelijan roolia testissä 10
Suuntana: Tuotannossa Ketteriä ohjausmalleja kehitetään IT- ratkaisut kehittyvät Asiakkuuden hallintaa siirtyy työmaalle Laatupoikkeamien käsittely tiukkenee Harmaan talouden torjunta korostuu Mediasta tulee asiakas Muutosten hallinta korostuu Esivalmistus lisääntyy 11
SUURTEN INVESTOINTIEN ERITYISPIIRTEET
Kansainvälisesti turvallinen investointiympäristö + Korkeasti koulutun työvoiman saatavuus + Kattava ja hyvä infrastruktuuri + Selkeä normiohjaus, ei korruptiota Haastava toimintaympäristö - Rajalliset resurssit - Kilpailua hinnalla, ei laadulla - Suuret suhdannevaihtelut - Osaavan työvoiman saatavuus - Raskaat lupaprosessit 13
Suurinvestointien vaikutus + Alueellinen tasa- arvo + Välitön rakentamisen volyymin kasvu + Tasaa suhdannevaihteluita + Välilliset positiiviset vaikutukset alue-, asunto- ja liikerakentamiseen + Työllisyyden parantuminen + Osaamisen karttuminen - - - Ylikuumenemisen vaara/ resurssipula erikoisalueilla ja kalustossa Vähäinen kilpailu nostaa kustannuksia Kansainvälinen kilpailu pienentää kotimaisuusastetta 14
KEHITYSTARVE: OSAAMINEN JA KOULUTUS
KIRA- alan ammattilaisten määrä koulutustasoittain 120000 100000 80000 109000 105000 60000 40000 20000 0 40000 18000 12000 11000 150 Lähde: ROTI 16
Rakennetun ympäristön osaajien tarve kasvaa Alalta poistuu enemmän työvoimaa kuin sille valmistuu. Vuotuinen tarve on: 250 diplomi- insinööriä 900 AMK- insinööriä/ rakennusmestaria ammattityöntekijää Ongelmana on heikko opiskelumotivaatio ja pitkät valmistumisajat 20 40 % opinnot aloittavista keskeyttää DI- opintojen kesto 7,5 vuotta 17
Arvioitu eläkkeelle siirtyvien rakennusalan diplomi-insinöörien määrä, oletuseläkeikä 63 v. lkm 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 vuosi Eläkkeelle siirtyvät DI:t, arvio Valmistuvat DI:t, arvio Lähde: RIL, Korkeakoulut 18
800 700 600 500 Hyväksytyt ja valmistuneet RIL- jäsenkelpoiset opiskelijat Alan yliopistokoulutus on kasvattanut suosiotaan Tilastossa mukana - Aallon R, Y ja Ktal (vuodesta 2001) opiskelijat - TTY:n rakennustekniikan opiskelijat - OY:n toisena vuonna suuntautuneet - RRT- pääaineessa vsta 2006 - ympäristötekniikkaa lukevat vsta 2005 - eivät sisälly hakijoihin eivätkä hyväksyttyihin 400 300 200 100 0-90 - 91-92 - 93-94 - 95-96 - 97-98 - 99-00 - 01-02 - 03-04 - 05-06 - 07-08 - 09-10 - 11-12 - 13 Ensisijaiset hakijat Hyväksytyt yhteisvalinnassa Valmistuneet DI:t 19
Jaksolla 1990-2010 kolmesta yliopistosta valmistui yhteensä noin 3780 rakentamis- ja kiinteistöalan diplomi- insinööriä. 2500 2000 504 TKK:n osuus 2130 DI:tä (56%) 1500 588 1000 401 500 1038 678 100 468 0 TKK TTY Oulu R Y Ktal 29.6.2011 Rakentamis- ja kiinteistöalan tulevaisuus Aalto-yliopistossa 20
DIPLOMI- INSINÖÖRIKSI VALMISTUNEET 1990-2010 TKK/Aalto ja TTY, pääaineittain Rakentamistalous Talonrakennus Pohjarakennus ja maamekaniikka Betonitekniikka Rakenteiden mekaniikka Muut Rakennusfysiikka Teräsrakenteet Sillat ja erikoisrakenteet Kiinteistöt Liikennetekniikka Vesitalous Vesihuolto Tietekniikka Ympäristötekniikka Kiinteistötalous ja - arviointi Kiinteistötekniikka Kiinteistöjohtaminen Talous- ja kiinteistöoikeus Kiinteistö- ja ympäristöoikeus Real Estate Investment and Finance Kiinteistöarviointi Kiinteistöhallinto Talonrakennustekniikka Rakentamistalous Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntien ympäristötekniikka Rakennusgeologia Geoinformatiikka Rakennusstatiikka 6 15 69 52 49 47 45 43 28 30 28 26 21 16 40 31 94 102 90 115 149 127 119 110 152 177 188 235 332 317 356 TKK/Rakennustekniikka TKK/Ympäristötekniikka TKK/Kiinteistötalous TTY 0 50 100 150 200 250 300 350 400 29.6.2011 Rakentamis- ja kiinteistöalan tulevaisuus Aalto-yliopistossa 21
Erilaisia pääaine- sivuaine - yhdistelmiä oli yhteensä lähes 500 kpl. 29.6.2011 Rakentamis- ja kiinteistöalan tulevaisuus Aalto-yliopistossa 22
VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Toimialajakauma DI-katsaus 2010 Toimialajakauma informaatiotekniikka 3 % monitoimiala 6 % kiinteistöala 8 % muu 7 % talonrakennus 37 % - Diplomi- insinöörit sijoittuvat monipuolisesti koko toimialalle, ja liikettä alasektorilta toiselle jatkuu läpi koko urapolun. talotekniikka 4 % rakennusmateriaali- ja - tuoteteollisuus 7 % sillanrakennus 4 % kunnallistekniikka 1 % pohja- ja maarakennus 7 % vesihuolto-, vesi- ja ympäristötekniikka 6 % tie-, katu- ja liikennetekniikka 10 % n=584 RIL 23
VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Toimiasemajakauma DI-katsaus 2010 Toimiasema asiantuntijatehtävät 16 % ylin johto 12 % - Vastavalmistuneista jopa yli 80 % työllistyy yksityiselle sektorille. vaativat asiantuntijatehtävät 19 % johto 13 % - Ensimmäisessä työpaikassa tyypillisin tehtävänimike on työmaainsinööri, suunnittelija, kehitysinsinööri tai tutkija. ylempi keskijohto 25 % - Kaikki ikäluokat huomioiden painopiste on johtotehtävissä. erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 9 % alempi keskijohto 6 % RIL 24
BONUS: SUHDANNE- ENNUSTE
ETLA syyskuu 2011: Maailmantalouden elpyminen takertelee. Suomen kasvu jää ensi vuonna 2 prosenttiin Maailmantalouden epävarmat näkymät hidastavat talouskasvua Kokonaistuotanto kasvaa Suomessa tänä vuonna vajaat 3 %, ensi vuonna 2 % Yksityisen kulutuksen kasvumahdollisuuksia jarruttaa ostovoiman niukka paraneminen Yritysten investointien kasvu vaimenee vientinäkymien heiketessä Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 3,4 %, ensi vuonna elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu hidastuu Työttömyysasteen aleneminen hidastuu Talouskasvun hidastuminen syö budjetin tiukennustoimien vaikutuksen, julkisen velan kasvu jatkuu 26
Maa- ja vesirakentamisen määrä 140 Indeksi, 2000=100 130 120 110 2010-6,1 2011-3,0 2012 +2,0 100 90 80 70 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus, RT 27
Rakennusteollisuuden suhdanne- ennuste 10/2011 Rakentamisen määrä kasvaa 4 % 2011 ja pysyy ennallaan 2012 Asuntoaloitukset 30 500 vuonna 2011 ja 27 000 vuonna 2012 Käynnistyvät talonrakennustyöt 38 miljoonaa kuutiometriä 2011 ja 35,5 miljoonaa kuutiometriä 2012 Korjausrakentaminen kasvaa Maa- ja vesirakentaminen vilkkaimmillaan vasta vuosina 2012-2013 Vuoden 2012 kehitystä varjostaa monta epävarmuustekijää 28
Kiitos! Kysyttävää? helena.soimakallio@ril.fi tai 040-5507706 29