EP täysistunnossa 14. 16. kesäkuuta

EP täysistunnossa 14. 16. kesäkuuta Focus Mepit äänestivät Strasbourgissa itsenäisten kuljetusyrittäjien työajoista, elintarvikemerkinnöistä ja EU-kansalaisten oikeudesta käännöksiin rikosoikeusmenettelyissä. Parlamentti keskusteli Israelin hyökkäyksestä Gazan laivuetta kohtaan ja otti kantaa EU:n talouden hallintaan sekä luottoluokituslaitosten ja johdannaismarkkinoiden valvontaan. Mepit näyttivät vihreää valoa Viron eurohakemukselle. Asialistalla olivat myös ihmisoikeudet ja kidutusvälineitä koskevan kauppakiellon päivitys. Lue koosteemme täysistuntoviikon asioista. Parlamentti kokoontuu täysistuntoon seuraavan kerran Strasbourgissa 5. 8. heinäkuuta. FI Lehdistöpalvelut Mediasuhteiden osasto Johtaja - päätiedottaja : Jaume DUCH GUILLOT Reference No.: 20100607FCS75591 Press switchboard number (32-2) 28 33000 1/29

Strasbourgin täysistunnon kohokohdat Focus Itsenäiset kuljetusyrittäjät mukaan työaikadirektiiviin?. Samojen sääntöjen tulee koskea sekä itsenäisiä kuljetusyrittäjiä että yritysten palveluksessa olevia kuljettajia, parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta on todennut ja esittänyt komission ehdotuksen hylkäämistä. Valiokunnan mukaan terveys- ja turvallisuushuolet sekä alan reilu kilpailu vaativat tasapuolista kohtelua. Selkeämmät elintarvikemerkinnät kuluttajille. Lihavuuden ja diabeteksen kaltaiset terveysongelmat ovat kasvussa Euroopassa. Jotta kuluttajat voisivat tehdä valistuneempia valintoja, parlamentti äänestää merkittävistä muutoksista elintarvikemerkintöihin. Parlamentti haluaa samalla välttää tiedon ylitarjontaa ja liiallista taakkaa elintarviketeollisuudelle, etenkin sen pienille ja keskisuurille yrityksille. Gazan laivue: parlamentti keskustelee hyökkäyksestä Ashtonin kanssa. Parlamentti keskustelee Israelin kansainvälisillä vesillä tekemästä kommando-operaatiosta humanitaarista laivuetta vastaan sekä Gazan alueen humanitaarisesta tilanteesta EU:n korkean edustajan Catherine Ashtonin kanssa. Parlamentti äänestää aihetta koskevasta päätöslauselmasta torstaina. Ulkoasiainvaliokunnassa 2. kesäkuuta käydyssä keskustelussa parlamentin jäsenet vaativat operaatiosta kansainvälistä selvitystä ja kehottivat Israelia lopettamaan Gazan saarron. EU-kansalaisten oikeus käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä. Portugalissa pidätetyllä englantilaisella jalkapallofanilla on jatkossa oikeus tulkkaukseen poliisikuulustelun aikana, oikeudessa ja asioinnissa lakimiehen kanssa, mikäli parlamentti hyväksyy uuden lain, jolla taataan EU-kansalaisille oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä toisessa jäsenmaassa. Puolet EU-maista etenee yhteisen kansainvälisen avioerolainsäädännön tiellä. Kansainvälisten parien avioeroista on tulossa ensimmäinen aihe, jossa vain osa EU-maista etenee yhteisen lainsäädännön tiellä. Parlamentin on tarkoitus antaa valtuutuksensa 14 jäsenmaalle edetä ehdotuksessa, joka antaisi kansainvälisille pareille mahdollisuuden valita minkä maan lakeja eron yhteydessä käytetään. Johdannaismarkkinat: tiukempia sääntöjä pelkän avoimuuden sijaan. Talousvaliokunnan jäsenten mukaan johdannaiskauppaan tarvitaan tiukempia sääntöjä avoimuuden lisäksi. Kreikan velkakriisin vuoksi tällaisten tuotteiden kauppaa tarkastellaan nyt EU-tasolla. Parlamentti äänestää päätöslauselmasta, jossa vaaditaan keinottelun merkittävää vähentämistä ja painotetaan tarvetta varmistaa, että mahdollisimman monet johdannaiset selvitetään keskitetysti. Selvitettäville asioille tulisi lisäksi asettaa standardit. Uusia EU-satelliitteja helpottamaan luonnonkatastrofien hallintaa. Maanjäristyksiin, tulviin, öljyonnettomuuksiin ja muihin suuriin luontoa koskeviin onnettomuuksiin voidaan jatkossa reagoida nopeammin ja paremmin uuden maanhavainnointisatelliitin avulla, jonka EU aikoo kehittää vuoteen 2014 mennessä. Parlamentin odotetaan näyttävän vihreää valoa satelliitin ensivaiheen toiminnalle (2011 13) ja hyväksyvän 107 miljoonan euron lisärahoituksen järjestelmän käyttöönottoon. Vuosituhattavoitteet tarvitsevat lisärahoitusta. Parlamentti äänestää tiistaina päätöslauselmaluonnoksesta, jonka mukaan EU:n tulee maailman johtavana kehitysavun antajana tukea innovatiivisia kehitysrahoitusmekanismeja, kuten rahoitustoimista perittävää veroa. Näin voitaisiin saavuttaa vuosituhattavoitteet vuoden 2015 määräaikaan mennessä. Talouden hallinta ja EU2020-strategia: jyrkkä tie kasvuun ja työllisyyteen Euroopassa. Parlamentti äänestää EU:n talouden hallintaa koskevasta päätöslauselmasta, joka antaa suuntaa pääargumenteista, joita parlamentti tulee korostamaan seuraavien kuukausien aikana, jolloin taloutta koskevan päätöksenteon uudistaminen nopeutuu. Parlamentti antaa erillisessä EU2020-strategiaa koskevassa päätöslauselmassa puumerkkinsä sille, millaista talouden kasvu - ja työllisyysstrategiaa tulisi noudattaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. 20100607FCS75591-2/29

Kidutusvälineitä koskevan kauppakiellon päivitys EU:ssa. Parlamentin jäsenten mukaan piikkipamppujen, peukalorautojen ja kaikkiin kehoon kiinnitettävien sähkösokkiin perustuvien etälamauttimien kaltaisten tuotteiden kauppa tulisi kieltää Euroopassa. Ulkoasiainja kansainvälisen kaupan valiokunnat nostavat asian esille täysistunnossa ja pyytävät komissiota päivittämään olemassa olevaa eurooppalaista lainsäädäntöä, jotta nämä tuotteet voidaan lisätä sellaisten tarvikkeiden luetteloon, jotka tulisi kieltää tai säännellä tiukasti. Parlamentti vaatii luottoluokituslaitosten ja alijäämätietojen parempaa valvontaa. Komission kanssa käytävässä keskustelussa nostetaan esille parlamentaarikkojen huolet tavasta, jolla luottoluokituslaitokset aliarvioivat ja jopa pahensivat Kreikan kriisiä. Täysistunnossa käsitellään myös jäsenmaiden antamia puutteellisia alijäämätietoja. Komissiolta penätään suunnitelmia ja vastauksia tässä asiassa sekä lisätutkimusvaltuuksien antamisessa Eurostatille. Itämeren alue: Bonus-strategia ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. EU on kehittämässä yhteistä Itämeren alueen tutkimus- ja kehitysohjelmaa Bonusta, jolla halutaan taistella saasteita, ilmastonmuutosta, hapettumista, ylikäyttöä ja luonnon monimuotoisuuden menettämistä vastaan. Ohjelmaan osallistuvat kaikki Itämeren alueen kahdeksan EUmaata: Suomi, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Viro. Parlamentti äänestää keskiviikkona siitä, hyväksyykö se tämän ohjelman perustamisen ja 50 miljoonan euron määrärahan ohjelman strategiaan ja toimeenpanoon. Vihreää valoa Viron eurohakemukselle. Parlamentti äänestää ei-sitovasta suosituksesta euron käyttöönotolle Virossa 1. tammikuuta 2011. Mietinnössä nostetaan esille maan ponnistelut budjettivajeen alentamisessa ja kehotetaan Viron hallitusta takaamaan, ettei euron käyttöönottoa käytetä tekosyynä hinnankorotuksiin. Mietinnön esittelijä Edward Scicluna (S&D, Malta) on todennut, että maiden jatkuva kiinnostus liittyä euroon tällaisina vaikeina aikoina kertoo paljon itse euroalueesta. Heidi Hautalan mietintö täysistunnossa. Parlamentti keskustelee vihreiden Heidi Hautalan mietinnöstä, joka koskee ihmisoikeuksien puolustajien hyväksi toteutettavia EU:n toimia. Siinä suositetaan laajempaa näkyvyyttä ihmisoikeuksien puolustajien arvokkaalle työlle sekä käytännön toimia kuten hätäviisumien myöntämistä näille henkilöille ja heidän perheilleen. Esille nostetaan myös väliaikaisen turvan ja suojelun antaminen Euroopassa. Lue lisää istuntokatsauksesta alta. 20100607FCS75591-3/29

MEP Sarah Ludford haluaa oikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä Tulkkausta ja käännöksiä rikosoikeudellisissa menettelyissä koskeva direktiivi juontuu 13 EU-maan, Suomi mukaan lukien, aloitteesta. EP keskustelee direktiivistä täysistunnossa maanantaina ja äänestää siitä keskiviikkona 16.6. EU-maiden neuvosto pääsi ehdotuksesta poliittiseen yhteisymmärrykseen 4.6. Jäsenmailla on kolme vuotta aikaa saattaa direktiivi voimaan. Kyseessä on ensimmäinen rikosoikeudellinen yhteispäätösasia, jossa parlamentilla on täysi lainsäädäntövalta Lissabonin sopimuksen nojalla. Jututimme esittelijää, liberaalidemokraattien paronitar Sarah Ludfordia (Iso-Britannia) direktiivistä. Olet joutumassa rikosoikeudenkäyntiin toisessa EU-maassa, etkä puhu sen kieltä? Miten voit saada oikeutta, jos et pysty seuraamaan asian käsittelyä? Meppien on määrä vahvistaa Strasbourgissa uusi laki, joka varmistaisi yhteiset vähimmäissäännöt äidinkielisistä oikeuksista EU-kansalaisille. "Parempi oikeus on nopeampaa oikeutta; sillä saadaan kiinni enemmän rikollisia ihmisoikeuksia kunnioittaen. Se on winwin-tilanne", sanoo esittelijä, brittiliberaalien Sarah Ludford epäiltyille ja syytetyille tarjottavasta oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin kielelle, jota he ymmärtävät. Sarah Ludford, miksi tämä EU-laki on tarpeen? "Se tarvitaan vahvistamaan epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksia ja antamaan tarvittavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet. On ollut tiedossa jo 10 vuotta, että me tarvitsemme näitä toimia, jotka täydentävät eurooppalaista pidätysmääräystä. Kaikki EU:n jäsenmaat ovat Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen osapuolia, joten teoriassa ne takaavat riittävät oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Valitettavasti sopimuksen täytäntöönpano ei ole ollut käytännössä riittävää tai yhdenmukaista. Laitamme siis lihaa luiden ympärille vahvistaaksemme ja parantaaksemme rikosoikeuden laatua kaikkialla EU:ssa, jotta ei tulisi vääriä tuomioita, ja jotta ihmisiä kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti, kun heitä luovutetaan tai karkotetaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla tai yksinkertaisesti pidätetään toisessa jäsenmaassa, jossa he sattuvat olemaan." Miten direktiivi varmistaa oikeudenmukaisemmat oikeudenkäynnit? "Direktiivissä todetaan, että jos sinua epäillään, sinut pidätetään tai asetetaan syytteeseen, etkä ymmärrä maan kieltä, sinulla on oikeus tulkkaukseen ja kääntämiseen niin kuulemisissa kuin tapaamisissa asianajajan kanssa tietyin edellytyksin... Yleisesti ottaen sinut täytyy asettaa samaan asemaan kuin joku, joka on paikallinen ja ymmärtää paikallista kieltä. Kyse ei ole vain siitä, että kohtelisimme väitettyjä rikollisia helläkätisemmin, vaan saamme itse asiassa tehokkaampaa oikeutta, jos päätökset ovat laadukkaita jo alkujaan. EUmaiden rikosoikeudellisen yhteistyön perustaksi määriteltiin keskinäinen luottamus vuonna 1999 Tampereella. Jos kaikki saadaan luottamaan oikeusjärjestelmiimme, voimme lisätä yhteistyötä ja saada kiinni enemmän rikollisia. Parempi oikeus on nopeampaa oikeutta; sillä saadaan kiinni enemmän rikollisia ihmisoikeuksia kunnioittaen. Se on win-win-tilanne. Takeiden ja puolustuksen oikeuksien vahvistamisessa on oikeastaan kyse tiukemmasta suhtautumisesta rikollisuuteen, koska tehostamme samalla lainvalvontaa ja rikosoikeusjärjestelmää. Jos tuomioistuimen päätös on huono, ihmiset valittavat siitä." Voisitko antaa esimerkin tapauksesta, jossa tämä koskisi EU-kansalaista? 20100607FCS75591-4/29

"Gary Mann pidätettiin Portugalissa 2000-luvun alussa väitetystä jalkapallohuliganismista. Hänen tapauksensa käsiteltiin 24 tunnissa nopeutetussa menettelyssä. Hän ei saanut pätevää tulkkausta tai käännöstä; häntä avusti joku paikallisesta kahvilasta. Hänelle sanottiin 24 tunnin kuluttua: tuomitsemme sinut, mutta jos suostut karkotukseen emmekä näe sinua enää koskaan, muita seurauksia ei tule. Näin hän ymmärsi asian. Vuosia myöhemmin Portugali antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuin sanoo, että kyseessä on oikeuden irvikuva, mutta emme kykene estämään sitä. Tässä on yksinkertaisesti kyse vakavasta epäoikeudenmukaisuudesta: Mann ei ymmärtänyt, mistä oikeudenkäynnissä oli kyse! Kielestä aiheutuneet väärinkäsitykset olivat ratkaisevia. Minä uskon eurooppalaiseen pidätysmääräykseen, mutta tarvitsemme kokonaisen ohjelman kansalaisten oikeuksien vahvistamiseksi." Rajataanko tulkkaus / käännökset EU:n virallisiin kieliin? Entä vähemmistökielet? "Tämä riippuu jäsenmaista. Olisi mahdotonta laatia luettelo kielistä, jotka on katettava. Jäsenmaiden on varmistettava, että jokainen syytetty joka ei ymmärrä tai puhu rikosoikeudenkäynnin kieltä, saa viipymättä tulkkausta. Heidät pitää asettaa tilanteeseen, jossa he ymmärtävät, ja tämä on arvioitava tapauskohtaisesti. Loppujen lopuksi asiasta saattavat päättää tuomioistuimet ja viime kädessä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tai ihmisoikeustuomioistuin." Kuka maksaa tulkkauksen ja kääntämisen kulut? "Jäsenmaat ja siksi kävimme vilkasta keskustelua vaatimusten vahvuudesta, kriteereistä ja soveltamisesta. Ne sanovat, että tämä tulee kalliiksi ja että elämme tiukan taloudenpidon aikaa. Vastaukseni on kyllä, mutta meidän täytyy käyttää paremmin nykyiset rikosoikeusbudjetit. Jos asia menee oikein ensimmäisellä kerralla, voimme itse asiassa säästää, sillä valitukset maksavat paljon. Väärä oikeus tulee lopulta kalliiksi sekä rahallisesti että omalle maineelle. Hyvä oikeus on siis tehokasta oikeutta. Haluamme parhaan mahdollisen vastineen oikeutta, emme halpaa oikeutta. Halpa oikeus on huonoa oikeutta, halpa oikeus ei ole oikeutta", Ludford alleviivaa. 20100607FCS75591-5/29

Johdannaiset: Lisää avoimuutta, vakaammat rahoitusmarkkinat Parlamentti ottaa Strasbourgissa kantaa johdannaismarkkinoiden sääntelyyn keinottelun suitsimiseksi. Keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Werner Langen (Saksa) esittelee omaaloitemietintönsä täysistunnolle maanantaina 14.6. Kuuluisa sijoittaja kuvasi aikoinaan johdannaisia taloudellisiksi joukkotuhoaseiksi. Näitä monimutkaisia rahoitusvälineitä on syytetty finanssikriisin pahentamisesta ja monien velkaantuneiden hallitusten pistämisestä lujille. Johdannaiset ovat kuitenkin myös vähentäneet lukuisia rahoitusalan ja muiden yritysten riskejä, muistuttaa keskustaoikeiston meppi Werner Langen. Johdannaismarkkinoiden sääntelyä parlamentille pohtinut saksalainen korostaa, että avoimuus on avainasemassa, jotta johdannaismarkkinoista saataisiin vakaammat ja turvallisemmat. "Johdannaiset ovat varsin hyödyllisiä taloudessa, sillä ne auttavat hajauttamaan riskiä. Jotta yritykset voisivat edelleen käyttää johdannaisia, meidän täytyy erotella ne johdannaiset, joita käytetään suojaamaan riskiä puhtaasti spekulatiivisista johdannaisista", Langen selvittää mietintönsä pääajatusta. "Ongelmallista on se, että nämä rahoitusvälineet eivät ole olleet riittävän avoimia ja säänneltyjä, meppi jatkaa. Useimmissa johdannaisissa on kaksi osapuolta, sopimuksen myyjä ja ostaja, ja muut markkinatoimijat ja sääntelyviranomaiset pidetään yleensä sivussa. "Tulevaisuudessa niin rahoitusalan kuin muidenkin yritysten on ilmoitettava johdannaisia koskevat liiketoimet kauppatietorekistereihin, jotta sääntelyviranomaiset voivat saada tietoja. Tämä auttaa meitä erottelemaan erityyppiset johdannaiset", saksalainen kertoo. Kreikka keinottelijoiden uhri? Mahdollisimman kattava tieto siitä, käytetäänkö johdannaista keinotteluun suojauksen sijaan, on erityisen tärkeää, kun kyse on luottoriskinvaihtosopimuksista (CDS). Näillä johdannaisilla voidaan ostaa suojaa joukkovelkakirjalainalle maksukyvyttömyyttä vastaan. Niitä on syytetty Euroopan joukkolainamarkkinoiden kriisin syventämisestä erityisesti Kreikassa. "On väitetty, että alastomia luottoriskinvaihtosopimuksia käyttävät keinottelijat ovat nostaneet voimakkaasti Kreikan hallituksen lainoista maksamaa hintaa, mutta en ole vielä nähnyt todisteita näille väitteille", Langen sanoo. Monien asiantuntijoiden mielestä näissä luottoriskinvaihtosopimuksissa on selvästi kyse keinottelusta, sillä niiden haltija eli sijoittaja ei ole taustalla olevan lainan ottaja, mutta tienaa silti maksuhäiriötilanteessa. Selvitysyhteisö myyjän ja ostajan väliin "Mietintö vaatii nimenomaisesti, että riippumaton selvitysyhteisö käsittelee CDS-sopimukset. Lisäksi siinä todetaan, että tietyt erittäin riskialttiit johdannaiset tulisi sallia vain tietyin edellytyksin tai ne tulisi jopa kieltää tapauskohtaisesti", Langen kertoo mietintönsä toisesta keskeisestä ehdotuksesta. Tämä merkitsee, että myyjillä ja ostajilla ei olisi mahdollisuutta hoitaa kauppoja keskenään, "tiskin yli" (over-the-counter), vaan selvitysyhteisön kautta. Tämä seisoisi kauppojen keskellä, varmistaen että kaikki osapuolet joutuvat noudattamaan velvoitteitaan ja että raha vaihtaa omistajaa. Ei rahoituspalvelujen exodusta Langen ei usko, että johdannaismarkkinoiden tiukempi sääntely johtaisi rahoituspalvelujen tarjoajien lähtöön EU:sta. "Loppujen lopuksi Yhdysvallat ja G20-hallitukset ovat kaikki yksiselitteisesti ilmaisseet tukensa näiden markkinoiden paremmalle sääntelylle ja valmistelevat 20100607FCS75591-6/29

jo lainsäädäntöä", hän sanoo. Niiden sääntöjen, joita komissio tulee ehdottamaan, ei pidä kuitenkaan eristää EU:ta kansainvälisesti johdannaiskaupassa, Langen varoittaa. EU:n onkin syytä seurata kehitystä Yhdysvalloissa ja muilla G20-markkinoilla. 20100607FCS75591-7/29

Puhemies muistutti Neuvostoliiton hyökkäyksestä Parlamentin puhemies Jerzy Buzek nosti täysistunnon avauksessa esille, että Neuvostoliiton hyökkäyksestä Latviaan, Liettuaan ja Viroon on kulunut 70 vuotta. Hän muistutti Neuvostoliiton ja natsi-saksan sopimuksesta, jonka mukaan muun muassa Suomi olisi kuulunut Neuvostoliiton etupiiriin. Hän huomautti, että parlamentti oli ensimmäinen kansainvälinen organisaatio, joka tuomitsi Baltian miehityksen. Puhemies otti esille myös sen, että Iranin vaaleista on kulunut tasan vuosi ja että maassa on hyvin paljon sortoa. Lähes 500 ihmistä on teloitettu tämän vuoden aikana ja tuhannet ihmiset ovat joutuneet vankilaan. Hän ilmaisi parlamentin puolesta vakavan huolen tilanteesta. Lisäksi puhemies muisti Lähi-idässä surmattua italialaista piispaa, Espanjan ja Portugalin EU-jäsenyyden vuosipäivää sekä Schengenin alueen 25-vuotispäivää. 20100607FCS75591-8/29

Elintarvikemerkinnät meppien syynissä tiistaiaamuna Ravintoarvomerkinnöistä on tulossa pakollisia mm. rasvalle, energialle ja sokerille. Myös alkuperämaan tulee näkyä. Poliittiset ryhmät ovat erimielisiä "liikennemerkkien" käytöstä tuotteissa. Parlamentti keskustelee ja äänestää lakiehdotuksesta tiistaiaamuna. Elintarvikemerkinnät puhuttavat meppejä tiistaiaamuna Strasbourgissa. Lihavuuden ja diabeteksen kaltaiset terveysongelmat ovat kasvussa ja EU haluaa edistää kuluttajan mahdollisuutta valistuneisiin valintoihin. Parlamentti keskustelee ja äänestää tiistaina Euroopan komission ehdotuksesta tehdä tietyt elintarvikemerkinnät pakollisiksi. Parlamentin saksalaisesittelijä Renate Sommer on huolissaan merkintävaatimusten vaikutuksesta pakkauskokoon ja epäilee, että komissio ei ole kuullut kansalaisia riittävän laajalti asiasta. Ehdotettu elintarvikemerkintöjä koskeva EU-laki yhdistäisi, yksinkertaistaisi ja päivittäisi ravintoarvomerkintöjä koskevaa lainsäädäntöä. Se korvaisi seitsemän EU-direktiiviä ja yhden asetuksen. Uusi laki tekisi ravintoarvomerkinnöistä pakollisia ja näkyvämpiä. Tuotteista tulisi näkyä niiden energiasisältö, rasva, tyydyttyneet rasvahapot, sokerit ja suola. Parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta halusi lisätä listalle myös proteiinin, kuitujen sekä transrasvojen määrät. Liikennevalot? "Liikennevalojen" eli vihreiden, keltaisten ja punaisten symbolien käyttö näiden pitoisuuksien ilmoittamiseksi pakkauksissa sen sijaan jakaa meppejä. Ympäristövaliokunta hylkäsi liikennevaloja koskevan esityksen niukasti äänestyksessään. Osa mepeistä pitää valoja aivan liian yksioikoisena, osa taas näkee sen tehokkaana keinona edistää terveellisiä ruokatottumuksia. Alkuperämerkinnät Kuluttajat haluavat tietää, mistä ruoka on peräisin, voidakseen esimerkiksi arvioida sen hiilijalanjälkeä. Parlamentti on kannattanut pakollista alkuperämerkintää muun muassa lihalle, siipikarjalle, maitotuotteille, tuoreille hedelmille ja vihanneksille. Lihalle, siipikarjalle ja kalalle halutaan alkuperämerkintä myös jalostetuissa elintarvikkeissa. Elintarvikemerkinnöissä on kyse myös turvallisuudesta. Ympäristövaliokunnan hyväksymässä mietinnössä tuetaan ehdotuksia laajentaa allergeenien ilmoittamista koskevia sääntöjä myös ravintoloihin. Nykyisin ne koskevat vain esipakattuja tuotteita. Lisäksi valiokunta vaati, että kaikki nanomateriaalit tulee ilmoittaa ainesosaluettelossa. Tieto lisää... ainakin kustannuksia Parlamentti haluaa samalla välttää tiedon ylitarjontaa ja liiallista taakkaa elintarviketeollisuudelle sekä etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. EU käynnisti elokuussa 2008 eurooppalaisen selvityksen elintarvikepakkauksista, jonka tuloksia odotetaan vuoden sisään. Esittelijä Sommer odottaisi mieluummin tuloksia ja epäilee myös uusien merkintöjen kustannuksia. 20100607FCS75591-9/29

Luottoluokituslaitokset kuriin, vaatii meppi Jürgen Klute Samalla kun finanssikriisi vie veronsa EU-maiden talouksilta, mepit kääntävät katseensa luottoluokituslaitoksiin. Sijoittajat seuraavat tarkkaan luottoluokittajien arvioita julkisten talouksien vakaudesta. Tämä voi nostaa yksittäisen maan lainanoton kustannukset kestämättömälle tasolle, kuten Kreikan tapaus on osoittanut. Vasemmiston GUE/NGL-ryhmän Jürgen Klute on yksi mepeistä, jotka tenttaavat Euroopan komissiota tiistaina iltapäivällä luokituslaitosten roolista. Jututimme saksalaista luottoluokituslaitoksista. Jürgen Klute, mitä mieltä olet luottoluokituslaitosten roolista rahoituskriisin edellä ja etenkin kiinteistömarkkinoihin liittyvien rahoitusvälineiden luokituksesta? Oliko kyse eturistiriidasta, kun rahoitustuotteita sijoittajille myyvät yritykset maksoivat luokittelijoille? "Luottoluokituslaitokset epäonnistuivat 1990-luvun kriiseissä, Enronin tapauksessa uuden vuosituhannen alussa, ne antoivat virheellisiä arvioita yhdysvaltalaisiin lainoihin pohjautuvista rahoitustuotteista vuonna 2007 ja ne antoivat toistamiseen Lehman Brothersille korkeat luokitukset, kun investointipankki jo horjui. {}Kolme suurta luottoluokituslaitosta Standard & Poor's, Moody's ja Fitch ovat yksityisiä pörssiyhtiöitä. Niille on annettu erotuomarin rooli, kun ne samaan aikaan ovat myös toimijoita rahoituksen pelikentällä, tavoitteenaan paras mahdollinen tuotto. Tällä hetkellä arvopapereita liikkeelle laittavat yritykset maksavat sijoittajille myymiensä osakkeiden, joukkovelkakirjojen ja muiden rahoitustuotteiden luokituksesta. Se, että sijoittaja maksaisi liikkeellelaskijan sijaan useista ja objektiivisemmista luokituksista toisi otteluun vähimmäismäärän oikeudenmukaisuutta." Olemme nähneet viime viikkoina, kuinka luottoluokituslaitokset voivat nostaa lainanoton hintaa kokonaisille talouksille, kun ne heikentävät tiettyjen maiden luokitusta. Pitäisikö luottoluokituslaitoksilla olla tällaista vaikutusvaltaa? "Valtioita ei pidä sotkea yrityksiin. Ne järjestävät ja päättävät yhteiskuntien yhteiselosta. Nykyisessä euroalueen kriisissä ei kuitenkaan ole kyse laitosten sekoittamisesta valtioihin ja yrityksiin. Itse näen, että ne luovat väärää paniikkia näkemyksillään epäuskottavasta eteläisten EU-maiden kaatumisesta ja kannustavat keinotteluun. Kreikan erittäin korkeat korot saattavat kasvattaa kansainvälisten pankkien pääomaa, mutta laitokset pelaavat uhkapeliä, joka vie niiltä uskottavuuden. Nykypäivän luokitustoiminta on kaukana riskinarvioinnista; se pikemminkin luo riskiä." Mikä pitäisi tehdä, jotta luokitustoiminta vastaisi Euroopassa paremmin talouden tarpeita? "Jopa Euroopan komissio myöntää vihdoin, että tarvitsemme kipeästi julkista valvontaa ja uusia tiukkoja sääntöjä luottoluokituslaitoksille. Yksityisten luokituslaitosten valtaa julkiseen elämään on väärinkäytetty, ja nyt meidän täytyy rajoittaa tätä valtaa. Mutta epäilen, että tämä ei riitä. Julkisten pankkien yksityistämisen jälkeen perustava ongelma useimmissa Euroopan maissa on niiden riippuvuus rahoitusmarkkinoista. Euroopan keskuspankin on syytä arvioida uudelleen sen politiikkoja ja ottaa oppia naapureilta. Tietynlaatuisen luokituksen edellyttäminen euroalueen valtion joukkolainojen ostamiseksi on antanut laitoksille virallisen roolin, jota ne eivät ansaitse. Toisekseen, tarvitsemme yhtä lailla euro-obligaatioita, jotka loisivat ympäristön, jossa keinottelu euroalueen jäseniä vastaan olisi hankalampaa", Klute ehdottaa. 20100607FCS75591-10/29

Avoimuutta ja sääntöjä johdannaismarkkinoille Parlamentin mukaan johdannaiskauppaa koskevien EU-sääntöjen tulee olla selkeämpiä ja tiukempia, jotta keinottelu vähenee ja voidaan taata, että mahdollisimman monet johdannaiset kaupataan standardoitujen ja avointen kanavien kautta. Tiistaina hyväksytyssä päätöslauselmassa on ehdotuksia, joilla voidaan säädellä luottoriskien vaihtosopimuksien kauppaa sekä johdannaisten loppukäyttäjien sääntelytaakkaa. Kreikan velkakriisin vuoksi johdannaistuotteista keskustellaan parhaillaan niin kansallisella kuin EU-tasolla sekä G20:ssa. Tuotteiden kauppaa kritisoidaan usein vaikeaselkoiseksi. Parlamentti äänesti päätöslauselmastaan juuri ennen kuin komission on tarkoitus julkistaa lainsäädäntöehdotuksensa tämän alan sääntelystä. Enemmän avoimuutta ja tiukkoja sääntöjä Päätöslauselmassa suhtaudutaan myönteisesti siihen, että komissio on "hylännyt vallitsevan näkemyksen, jonka mukaan johdannaisia ei tarvitse säännellä enempää ennen kaikkea siksi, että niitä käsittelevät ammattilaiset ja asiantuntijat". Siinä vaaditaan sen sijaan tiukempia sääntöjä, jotta kokemattomat käyttäjät ja keinottelijat eivät saisi aikaan kohtuuttomia riskejä. Päätöslauselma kehottaa komissiota selvittämään tapoja vähentää johdannaisten kokonaismäärää huomattavasti. Se kannattaa komission ehdotusta asettaa keskusselvitykseen soveltumattomien kahdenvälisten johdannaissopimusten yhteydessä rahoituslaitoksille korkeampia pääomavaatimuksia, mutta katsoo, että näistä vaatimuksista voidaan poiketa, jos selvitysjärjestelmä on vahva. Päätöslauselmassa kehotetaan myös varmistamaan sääntelyviranomaisten mahdollisuudet asettaa positiolimiittejä keinottelukuplien torjumiseksi. Tulevan lainsäädännön tulisi kieltää hyödykkeillä ja maataloustuotteilla puhtaasti keinottelutarkoituksessa käytävä kauppa ja asettaa positioille limiittejä, jotka koskevat niiden mahdollista vaikutusta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksiin. Näin vältettäisiin keinottelua ja autettaisiin markkinoita toimimaan avoimesti. Riskitekijöiden alentaminen Päätöslauselman keskeinen periaate on, että useammat johdannaissopimukset tulisi käsitellä tavalla, joka varmistaa alemman riskitason. Se korostaa tarvetta sääntelynormeille, joilla varmistetaan, että keskusvastapuoliyhteisöt kestävät monenlaisia riskejä ja kehottaa laatimaan pakollisia standardeja, jotka koskevat niiden perustamista sekä niiden käyttämiä päätöksentekomenettelyjä ja riskinhallintajärjestelmiä. Parlamentti painottaa että käyttäjät eivät saa kokonaan organisoida keskusvastapuoliyhteisöjä ja että niiden riskinhallintajärjestelmät eivät saa kilpailla keskenään. Se vaatii, että keskeiset markkinatoimijat eivät vaikuta hallitsevasti keskusvastapuoliyhteisöjen hallintoon ja riskinhallintaan. Ne olisi sen sijaan otettava riskinhallintaelimeen ja lisäksi olisi ehdotettava mekanismeja, joilla ne voivat vaikuttaa riskinhallintaprosessiin. Parlamentti kehottaa komissiota parantamaan kahdenvälisen selvityksen riskinhallintastandardeja osana keskusselvitystä koskevaa tulevaa lainsäädäntöä. Lisäksi se korostaa tarvetta oikeudenmukaiseen ja syrjimättömään pääsyyn keskusvastapuoliyhteisöihin ja huomauttaa, että komission on seurattava syrjivien käytäntöjen mahdollista kehittymistä. Loppukäyttäjät Parlamentti toteaa, että sääntelyssä on erotettava toisistaan johdannaiset, joita käytetään riskinhallinnan välineenä suojautumaan todelliselta riskiltä, jolle käyttäjä altistuu, sekä yksinomaan spekulointiin käytettävät johdannaiset. Se uskoo, että OTC-kauppaan liittyvien tietojen ja konkreettisten lukujen puute vaikeuttaa tämän eron tekemistä. Se pyytää, että 20100607FCS75591-11/29

keskusvastapuoliyhteisö selvittäisi keskitetysti kaikki johdannaispositiot olivatpa ne rahoituslaitosten tai muiden laitosten ottamia niiden ylittäessä tietyn rajan, jonka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen määrittelee. Luottoriskien vaihtosopimukset Parlamentti haluaa kieltää spekulatiivisen kaupankäynnin valtionvelkaan perustuvilla luottoriskinvaihtosopimuksilla. Se vaatii, että luottoriskijohdannaissuojauksen pitäisi erääntyä maksettavaksi vain, jos kohde-etuutena oleva laina toteutuu ja voidaan todistaa, ja vaatii, että se pitäisi rajata lainan määrään. Parlamentti katsoo, että luottoriskijohdannaisia pitäisi prosessoida eurooppalaisen keskusvastapuoliyhteisön kautta. Seuraavat vaiheet Komissio tekee syyskuussa ehdotuksen johdannaisia koskevasta lainsäädännöstä. Tämän jälkeen varsinainen työ alkaa parlamentissa ja neuvostossa, joilla on asiassa yhteinen päätösvalta. 20100607FCS75591-12/29

Vuosituhattavoitteet tarvitsevat vahvaa sitoumusta EU:lta Parlamentti hyväksyi tiistaina päätöslauselman, jonka mukaan EU:n tulee maailman johtavana kehitysavun antajana tukea innovatiivisia kehitysrahoitusmekanismeja. Näin vuosituhattavoitteet voitaisiin saavuttaa vuoden 2015 määräaikaan mennessä. Koska tavoiteaikaan on vain viisi vuotta, parlamentti "odottaa kesäkuussa 2010 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston hyväksyvän EU:lle kunnianhimoisen ja yhtenäisen kannan ennen syyskuussa pidettävää vuosituhattavoitteita käsittelevää YK:n kokousta ja tuottavan uusia tuloshakuisia, avoimia ja mitattavia lisäsitoumuksia". Maailman johtajat sitoutuivat kymmenen vuotta sitten poistamaan köyhyyden vuoteen 2015 mennessä ja asettivat tavoitteet kahdeksalle prioriteettialueelle, kuten köyhyyden ja nälän puolittamiselle, täydelle ensiasteen koulutukselle, tasa-arvon edistämiselle sekä terveyteen liittyville tekijöille. Sovittuja lupauksia on kunnioitettava EU on jäljessä jopa vuoden 2010 väliaikatavoitteestaan, jonka mukaan sen kehitysapu olisi 0,56 prosenttia bruttokansantulosta, ja riski vuosituhattavoitteissa epäonnistumisesta on todellinen. "Haluan EU:lta johtajuutta. En minimitasoa, johon kaikki suostuvat, vaan sitoumusta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, sitoumusta lisärahoitukseen", mietinnön esittelijä, brittityöväenpuolueen Michael Cashman totesi asiasta maanantaina käydyssä keskustelussa. Lisärahoitusta kehitysapuun Ilmastonmuutosta ja talouskriisiä vastaan käytävän taistelun lisärahoituksen lisäksi vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan innovatiivisia rahoitusmekanismeja. Parlamentti kehottaa pyrkimään uudelleen keventämään sellaisten vähiten kehittyneiden maiden velkataakkaa, jotka ovat todistetusti vastuullisia, avoimia ja sitoutuneita hyvään hallintoon puuttumaan veroparatiiseihin, veronkiertoon ja laittomiin pääomavirtoihin sekä julkistamaan yritysten tehdyt voitot ja maksetut verot toimimaan maastamuuttajien rahalähetysten kustannusten laskemiseksi. Enemmän rahoitusta terveyteen ja koulutukseen Jäsenmaiden ja komission tulisi kohdistaa vähintään 20 prosenttia kaikesta kehitysavusta perusterveydenhuoltoon ja koulutukseen. Lisäksi erityisesti äitien terveyteen ja lapsikuolleisuuteen tulisi puuttua, sillä näissä ei ole edistytty vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Parlamentti kehottaa jäsenmaita ja komissiota tukemaan vapaaehtoiseen perhesuunnitteluun, turvallisiin abortteihin, sukupuoliteitse tarttuvien tautien hoitamiseen ja lisääntymisterveystarvikkeiden, ihmishenkiä pelastavien lääkkeiden ja ehkäisyvälineiden, mukaan lukien kondomien jakeluun liittyviä politiikkoja. 13 prosenttia kaikista kehitysmaiden äitiyskuolemista johtuu vaarallisista aborteista, ja luku on vielä huomattavasti korkeampi Afrikassa. Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 353 puolesta, 206 vastaan ja 75 tyhjää. Seuraavat askeleet Eurooppa-neuvosto päättää torstaina 17. kesäkuuta EU:n kannasta ja poliittisesta viestistä syyskuussa pidettävään vuosituhattavoitteita käsittelevään YK:n kokoukseen. Ne pohjautuvat 14. kesäkuuta pidetyn EU:n ulkoministerikokouksen päätelmiin. 20100607FCS75591-13/29

Parlamentti hyväksyi globalisaatiotukea Espanjalle ja Irlannille Parlamentti näytti tiistaina Strasbourgissa vihreää valoa 11 miljoonan euron globalisaatiotuelle, joka menee talouskriisin koettelemien Espanjan ja Irlannin avittamiseen. Valencialaisen keramiikkatehtaan, Castilla-La Manchan ovitehtaan ja irlantilaisen kristallilasiyrityksen vajaat 3000 entistä työntekijää voivat saada varoilla uudelleenkoulutus-, työllistymis- ja uraohjausapua. EU avittaa globalisaatiorahastollaan paitsi globalisaation myös talouskriisin vuoksi irtisanottujen pääsemistä uuteen työhön mahdollisimman nopeasti. 500 miljoonan euron vuosibudjetilla voidaan rahoittaa aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä kuten työnhakuneuvontaa, uraohjausta, uudelleenkoulutusta ja yrittäjyystukea. Työttömyysturvan tai eläkkeiden rahoittaminen ei kuulu rahaston tehtäviin. "Euroopan globalisaatiorahaston käyttö näinä syvän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin aikoina on selvä merkki Euroopan kansalaisille siitä, kuinka EU voi auttaa torjumaan talouden taantumaa ja työttömyyttä", parlamentin esittelijä, keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Barbara Matera sanoi. Rahasto "antaa jäsenmaille hyödyllisiä välineitä kouluttaa työpaikkansa menettäneitä ja integroida heidät uudelleen työmarkkinoille", italialainen sanoi, korostaen tarvetta helpottaa rahaston käyttöä. {}Vuorossa Espanja ja Irlanti EP hyväksyi Strasbourgissa Espanjan ja Irlannin tukihakemukset: keramiikkaa käyttävä rakennusalan yritysrypäs (181 yritystä, 1600 irtisanottua) Espanjan Valenciassa saa globalisaatiorahastosta 6,59 miljoonan euron tuen. 36 puualan yritystä ja 557 työttömäksi jäänyttä Espanjan Castilla-La Manchassa saa 1,95 miljoonaa euroa. irlantilainen kristallilasin valmistaja Waterford Crystal ja kolme sen toimittajaa, kaikkiaan 598 työntekijää, saavat 2,57 miljoonaa euroa. Euroopan komissio saa rahastosta lisäksi 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2006 perustetun globalisaatiorahaston puoliväliarviointiin. Kuka voi hakea? EU-maa voi hakea komissiolta globalisaatiorahastotukea, mikäli vähintään 500 henkeä on irtisanottu globalisaation vuoksi 4 9 kuukauden jaksolla. Komissio arvioi jäsenmaan hakemuksen ja tekee EU:n budjettivallan käyttäjälle (eli parlamentille ja neuvostolle) ehdotuksen rahoitustuen hyväksymisestä. Mikäli parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ehdotuksen, jäsenmaa voi saada rahoitustukea enintään 65 % suunnitelmansa kokonaiskustannuksista. EU:n globalisaatiorahasto Rahoitustukea globalisaation ja talouskriisin vuoksi irtisanottujen työllistämiseen. Enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa. Viimeisimmät tuensaajat: Espanja ja Irlanti, 11 miljoonaa euroa. EP on puoltanut globalisaatiotukea kuluvana vuonna myös Saksalle ja Liettualle auto- ja rakennusalan ahdinkoon. 20100607FCS75591-14/29

Kansainväliset avioerot: tiiviimpi yhteistyö tekee debyyttinsä EU sallii tiiviimmän yhteistyön käytön ensimmäistä kertaa historiassaan. 14 maata säätää sen avulla yhteisen lain kansainvälisistä avioeroista. Muut EU-maat voivat liittyä joukkoon milloin tahansa. Suomi päätti jättäytyä yhteistyön ulkopuolelle. Parlamentti näytti keskiviikkona ensimmäistä kertaa EU:n historiassa vihreää valoa tiiviimmän yhteistyön käytölle. Puolet EU-maista haluaa edetä yhteisen avioerolainsäädännön tiellä selkeyttääkseen ja helpottaakseen rajatylittävien liittojen päättämistä. EU-maissa solmitaan vuosittain yli 350 000 kansainvälisiä piirteitä sisältävää avioliittoa ja eroja on 170 000. Nykytilanteessa varakkaampi puoliso voi matkustaa hakemaan eroa jäsenmaassa, jonka tuomio on hänelle edullisempi. Keskiviikko oli historiallinen vähintäänkin siinä mielessä, että Euroopan parlamentti antoi kaikkien aikojen ensimmäisen siunauksensa tiiviimmän yhteistyön soveltamiselle EU:ssa. Päätös syntyi äänin 615 puolesta, 30 vastaan ja 33 tyhjää. Mikä tiivistetty yhteistyö? Vuoden 1999 Amsterdamin sopimuksella käyttöön otettu tiiviimmän yhteistyön järjestely antaa osalle EU-maista mahdollisuuden edetä muita jäsenmaita pidemmälle tärkeänä pitämässään asiassa. Maat voivat aloittaa keskenään tiivistetyn yhteistyön ilman, että kaikkien jäsenmaiden pitäisi lähteä mukaan. Suomi ja Ruotsi eivät ole mukana avioeroja koskevassa aloitteessa, eikä tiivistetty yhteistyö koske niitä ainakaan suoraan. Viime käden keinona pidetty tiiviimpi yhteistyö edellyttää, että vähintään kolmasosa EUmaista (nyt yhdeksän) lähtee mukaan. Tämä ei estä muita jäsenmaita liittymästä mukaan myöhemmin. Edellytyksenä on myös, että tavanomainen lainsäädäntötie ei olisi mahdollinen jäsenmaiden vastustuksen vuoksi. EU-maat päättävät tiiviimmän yhteistyön sallimisesta määräenemmistöllä ja sen valtuuttaminen edellyttää parlamentin hyväksyntää. Parlamenttia kuitenkin vain kuullaan itse tiiviimmän yhteistyön kohteena olevasta lainsäädäntöasiasta. Tapaus kansainväliset avioerot Komissio antoi jo vuonna 2006 asetusehdotuksen kansainvälisiin avioeroihin sovellettavan lain valinnasta. EU-maiden yksimielisyyttä edellyttänyt ehdotus juuttui kuitenkin pian jäsenmaiden neuvostoon. Etenkin modernin avioerolainsäädäntönsä rajoittamisesta huolestunut Ruotsi vastusti asetusta. Myös Suomi kavahti joidenkin EU-maiden vanhoillisia eroperusteita, jotka edellyttävät esimerkiksi syyllisyyden selvittämistä. 14 EU-maata (Belgia, Bulgaria, Italia, Espanja, Ranska, Saksa, Romania, Itävalta, Unkari, Slovenia, Latvia, Luxemburg, Portugal sekä Malta, jossa avioeron sijaan sovelletaan asumuseroa) haluaa nyt siirtyä tiiviimpään yhteistyöhön siviilioikeudellisen yhteistyön vauhdittamiseksi. EU:ssa solmitaan vuosittain yli 350 000 kansainvälistä avioliittoa. Tuhannet eri EU-maista lähtöisin olevat tai muussa kuin kotimaassaan yhdessä asuvat puolisot joutuvat vuosittain valitsemaan, minkä maan lakia avioerotapaukseen sovelletaan. Komission maaliskuussa EU-maiden pyynnöstä antama asetusehdotus antaisi puolisoiden valita, minkä maan lakia sovelletaan, kunhan jommallakummalla puolisolla on jonkinlainen liittymä kyseiseen maahan. EU-asetuksen tavoitteena on vähentää lapsiin kohdistuvia vaikutuksia ja suojella heikommassa asemassa olevaa puolisoa joutumasta altavastaajaksi avioero-oikeudenkäynnissä. Kohti vahvempaa ja syvempää EU-integraatiota? 20100607FCS75591-15/29

Parlamentin esittelijä, keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Tadeusz Zwiefka pitää tärkeänä "ratkaista oikeudelliset ongelmat, joita unionin kansalaiset kohtaavat rajat ylittävissä avio- ja asumusero-oikeudenkäynneissä". "Unionin on tehtävä kansalaistensa puolesta kaikki voitavansa sen varmistamiseksi, että näitä ihmisille jo muutenkin tuskallisia asioita ei vaikeuteta entisestään ongelmilla, jotka liittyvät sovellettavan lainsäädännön määrittämiseen tuomioistuimissa; monien juristienkin on vaikea ymmärtää näitä asioita", puolalainen lisää. Vaikka kyseessä onkin yhtäältä "historiallinen tilaisuus", Zwiefka toisaalta pahoittelee, että useampi EU-maa ei lähtenyt mukaan siviili- ja perheoikeuden yhteistyöhön. Tiiviimpi yhteistyö on syytä saada "oikeille raiteille eli kohti vahvempaa ja syvempää integraatiota" sen sijaan että siitä muodostuisi vain tiettyjen maiden "erityisjärjestelyjen väline". 20100607FCS75591-16/29

Parlamentti vahvisti: työaikasääntöjä tulee soveltaa kuljetusyrittäjiin Parlamentin mukaan samojen työaikasääntöjen tulee koskea sekä itsenäisiä kuljetusyrittäjiä että yritysten palveluksessa olevia kuljettajia. Täysistunto pysyi tiukassa äänestyksessä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan kannalla. Enemmistö parlamentista äänesti nurin komission ehdotuksen, jonka mukaan itsenäiset kuljetusyrittäjät olisi jätetty vuodelta 2002 olevan kuljettajia koskevan työaikadirektiivin ulkopuolelle. Äänin 368 puolesta, 301 vastaan ja 8 tyhjää Euroopan parlamentin täysistunto vahvisti työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan kannan itsenäisiä kuljetusyrittäjiä koskevan erivapauden jatkamista vastaan. Parlamentin jäsenet perustelivat kantansa terveys- ja turvallisuusnäkökohdilla ja katsoivat, että alan reilu kilpailu vaatii tasapuolista kohtelua. Koska komissio sanoi, että se "tutkisi eri mahdollisuuksia, mukaan lukien ehdotuksen peruuttamista", parlamentti vahvisti kantansa äänestämällä lainsäädäntöpäätöslauselmasta äänin 383 puolesta, 263 vastaan ja 23 tyhjää. Parlamentin esittelijä, keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Edit Bauer (Slovakia) ryhmineen sekä liberaalidemokraattien ALDE- ja Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmien enemmistö sen sijaan kannattivat komission esitystä, joka puuttui niin sanottujen "näennäisten" itsenäisten kuljettajien ongelmaan (jotka käytännössä työskentelevät yhdelle työnantajalle), muttei olisi ottanut aidosti itsenäisiä kuljetusyrittäjiä direktiivin piiriin. Heidän mukaansa itsenäiset kuljettajat ovat jo ajoaikoja koskevan asetuksen 561/2006 piirissä. He muistuttivat, että "itsenäisiin ammatinharjoittajiin ei tällä hetkellä kohdisteta millään alalla työaikarajoituksia". Kuljettajien työaikoja koskevan direktiivin tullessa voimaan itsenäiset kuljetusyrittäjät jätettiin väliaikaisesti sen ulkopuolelle. Erivapauden oli määrä päättyä 23. maaliskuuta 2009 paitsi, jos Euroopan komissio muuta ehdottaa. Lokakuussa 2008 komissio ehdotti erivapauden muuttamista pysyväksi. Itsenäisiin kuljetusyrittäjiin sovelletaan jatkossa samoja sääntöjä kuin yritysten palveluksessa oleviin kuljettajiin myös muiden työaikaan liittyvien tehtävien osalta. Näitä ovat lastaus ja purku, matkustajien avustaminen, siivous ja huolto sekä poliisi- ja tullimuodollisuudet. Nykyinen lainsäädäntö, joka koskee erivapauden rauettua myös itsenäisiä kuljetusyrittäjiä, asettaa keskimääräiseksi viikkotuntirajaksi 48 tuntia. Tämä voi nousta 60 tuntiin viikossa, mikäli neljän kuukauden keskiarvo pysyy kuitenkin 48 tunnissa. Seuraavat vaiheet Komission ehdotuksen hylkäämisen myötä direktiivi 2002/15/CE pysyy voimassa. Itsenäisten kuljetusyrittäjien erivapaus raukesi 23. maaliskuuta 2009, ja he ovat nyt työaikalainsäädännön alaisia. 20100607FCS75591-17/29

EU-kansalaisille oikeus omaan kieleen rikosoikeudessa Parlamentti hyväksyi uudet säännöt, joilla EU-kansalaisille taataan oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä toisessa jäsenmaassa. Portugalissa pidätetyllä brittijalkapallofanilla on täten jatkossa oikeus tulkkaukseen poliisikuulustelun aikana, oikeudessa ja asioinnissa lakimiehen kanssa. Myös kaikki oleelliset asiakirjat tulee kääntää. Jäsenmailla on kolme vuotta aikaa panna direktiivi täytäntöön. Uudessa EU-direktiivissä säädetään tulkkaukseen ja kääntämiseen rikosoikeudellisissa menettelyissä sovellettavista yhteisistä vähimmäisvaatimuksista koko EU:n alueella. Se koskee myös eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevia menettelyjä. Direktiivillä halutaan parantaa sellaisten epäiltyjen tai syytettyjen oikeuksia, jotka eivät puhu tai ymmärrä menettelyn kieltä. Epäilyksestä lopulliseen ratkaisuun Näitä oikeuksia sovelletaan henkilöön siitä lähtien, kun hän on saanut tiedon siitä, että häntä epäillään tai syytetään rikoksen tekemisestä, siihen saakka kun oikeudenkäyntimenettely on saatettu päätökseen, tuomitseminen ja mahdollisen valituksen tulos mukaan lukien. Tulkkaus ja käännökset olisi tarjottava epäillyn tai syytetyn henkilön äidinkielellä tai jollakin muulla kielellä, jota hän ymmärtää ja jolla hän kykenee käyttämään täysimääräisesti oikeuttaan puolustukseen. Kaikki keskeiset asiakirjat olisi käännettävä, mukaan lukien henkilön vapaudenmenetystä koskevat päätökset, syyte/syytekirjelmä ja mahdollinen tuomio. Uusi EU-laki asettaa myös säännöksiä tulkkauksen ja käännösten laadusta sekä toteaa, että epäillyllä tai syytetyllä henkilöllä on oikeus vastustaa ratkaisua, jonka mukaan tulkkausta ei tarvita, ja silloin kun on tarjottu tulkkausta, mahdollisuus tehdä valitus siitä. Laissa nostetaan esille myös tuomareiden, syyttäjien sekä rikosoikeudenkäynneissä mukana olevien oikeusalan työntekijöiden koulutus. Jäsenmaat maksavat kulut Jäsenvaltioiden on vastattava menettelyjen tuloksesta riippumatta tulkkaus- ja käännöskustannuksista. "Kustannuksista tinkiminen ei ole paras tapa, koska huonoista oikeuden päätöksistä tai toimintatavoista valitetaan kuitenkin", mietinnön esittelijä, brittiliberaalien- Sarah Ludford totesi. Tämä direktiivi on ensiaskel sarjassa toimia, joilla asetetaan yhteisiä EU-standardeja rikosoikeuden alalle. Se on myös ensimmäinen EU:n rikosoikeudellinen lainsäädäntöasia, josta parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä. Direktiivi on lähtenyt liikkeelle 13 maan, mukaan lukien Suomen, aloitteesta. Britannialla, Irlannilla ja Tanskalla on mahdollisuus jättäytyä oikeusasioita koskevien direktiivien ulkopuolelle. Britannia ja Irlanti ovat kuitenkin ilmoittaneet olevansa mukana tässä direktiivissä, Tanska ei. 20100607FCS75591-18/29

Euroopan maanhavainnointiohjelmalla eväitä päättäjille Miten ja miksi planeettamme muuttuu? Parlamentti näytti keskiviikkona vihreää valoa Euroopan maanhavainnointiohjelmalle, jolla voidaan tulevaisuudessa vastata paitsi näihin kysymyksiin, myös reagoida nopeammin maanjäristyksiin, tulviin tai öljyonnettomuuksiin. Vuoteen 2014 mennessä kehitettävän GMES-ohjelman satelliiteilla ja ilmaan, meriin ja maan pinnalle sijoitetuilla välineillä saadaan päättäjien avuksi tarpeellista tietoa niin ilmastonmuutoksesta ja ympäristön pilaantumisesta kuin turvallisuudesta, esittelijä Norbert Glante perustelee. "GMES on maapallon monitorointihanke, jota EU hallinnoi yhdessä jäsenmaiden kanssa. Vastaavia tietoja keräävät tällä hetkellä maat, tutkimuslaitokset, yksityiset yritykset ja armeijat. Ongelmana on niiden yhteensopimattomuus. GMES:ssa on kyse luotettavien tietojen keräämisestä satelliittien ja maanpäällisten välineiden avulla", EP:n esittelijä, sosialistien ja demokraattien ryhmän Norbert Glante perustelee hanketta. Nykydata hajanaista ja riittämätöntä "EU rakentaa satelliitteja yhdessä Euroopan avaruusjärjestön kanssa ja jäsenmaat käyttävät ilmassa, maassa ja merellä olevia välineitä tietojen tallentamiseen, käsittelyyn ja välittämiseen käyttäjille. Hanke siirtyy pian täysin operationaaliseen vaiheeseen", saksalaismeppi taustoittaa. Oman havainnointikapasiteetin kehittäminen on EU:lle strateginen valinta. Nykyiset maanhavainnointipalvelut riittävät meteorologian tarpeisiin, mutta eivät tarjoa päättäjille riittäviä pitkän aikavälin eväitä esimerkiksi ilmaston ja ympäristön muutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista eurooppalaisten arkeen. Vuonna 2008 lanseeratun GMES:n on määrä olla operationaalinen vuoteen 2011 mennessä. Tietoa ilmakehän muutoksista ja ympäristökatastrofeista Mihin Eurooppa tarvitsee maanhavainnointiohjelmaa ja mitä hyötyä siitä on kansalaisille? "Tavoitteena on taata parempi ympäristön hallinta maapallon pintaa, biologista monimuotoisuutta, valtamerten tilaa ja ilmakehän koostumusta koskevien tietojen avulla. Tämän pitäisi antaa väestölle lisäturvaa esimerkiksi luonnonkatastrofien suhteen", Glante vastaa. "Konkreettisesti; maanjäristyksen tapahtuessa voitaisiin tuottaa tarkkoja karttoja satelliittien avulla ja parantaa pelastusjoukkojen hallintaa. Myös merenpintaa voidaan mitata tarkasti ilmastonmuutoksen seurausten tarkkailemiseksi ja GMES voi seurata öljylautan leviämistä tankkerionnettomuuksissa ja varoittaa ihmisiä rannikolla", Glante selvittää esimerkein. Taustatukea Haitin avustusoperaatiolle Mikäli GMES olisi ollut täydessä toimintavalmiudessa, olisiko Haitin kaltainen katastrofi voitu estää? "Luonnonkatastrofeja ei tietenkään voida estää GMES:n kaltaisilla järjestelmillä, mutta niillä voidaan rajata haittoja. Onnettomuuden tapahduttua GMES voi auttaa kokoamaan pelastusryhmiä nopeammin. Kuvat voivat auttaa tunnistamaan ongelma-alueita", Glante kertoo. "Voit nähdä tuhoutunutta infrastruktuuria, katuja, junia, voit nähdä, onko lentokenttä vaurioitunut tai ei. Väestö voidaan evakuoida ja sitä voidaan auttaa tehokkaammin", meppi jatkaa. GMES:llä on kartoitettu Haitin kahden viikon takaisen maanjäristyksen tuhoja avustustyön tueksi ja arvioitu muun muassa maankuoren liikehdintää järistysalueella. Julkisin varoin Toisin kuin satelliittipaikannushanke Galileo, GMES on tarkoitus rahoittaa julkisin varoin. Eurooppa kärsii kuitenkin talouden taantumasta ja työttömyys on korkeimmillaan 10 vuoteen. Kuinka GMES-hankkeen suuria kustannuksia voidaan perustella Euroopan veronmaksajille? 20100607FCS75591-19/29

"Kokonaiskustannuksia ei ole vielä määritelty selkeästi. Puhumme kuitenkin muutamista sadoista miljoonista, mikä ei todellakaan ole paljon infrastruktuurihankkeesta. Kukaan ei vastustaisi moottoritien rakentamista sen kustannusten vuoksi korkean työttömyyden aikana", Glante vastaa. Avoinna: budjetti ja GMES-tietojen maksullisuus Parlamentissa keskustellaan esittelijän mukaan "kolmenlaisista ongelmista: ensinnäkin talousarviosta, sillä hinta nousi yli 70 %, joten meidän on löydettävä uutta rahaa satelliittien lähettämiseksi. Toiseksi, mitä teemme tietojen suhteen; ovatko ne ilmaisia vai joutuvatko käyttäjät maksamaan niistä? Kolmas on kysymys siitä, miten ohjelma elää yksityisten yritysten tarjoamien vastaavien palveluiden ja tietojen rinnalla". 20100607FCS75591-20/29