1 AJATUKSIA PORY:N LAATUKÄSIKIRJAVERSIOSTA 4.2.2015 Kokonaisuutena olemme menossa hyvään suuntaan. Käsikirjan valmistelu on vaatinut valtavan työn lyhyessä ajassa. On hämmästyttävää, millä tarkkuudella aineisto on saatu luotua. Laitoin tyytyväisyydellä merkille, että tässä versiossa on otettu huomioon aikaisemmin esittämiäni (ja mahdollisesti muiden esittämiä) ajatuksia. Aikaisemman lausunnon tekoon minulla oli kuusi tuntia aikaa, joten päätin tarkastella tekstiä uudelleen tämän uudemman version pohjalta. LAATUKÄSIKIRJAN SISÄLTÖ KOKONAISUUTENA Käsikirja sisältää paljon yksityiskohtia, joiden ei ollenkaan tarvitsisi olla mukana tällä tasolla. Olenkin lausuntoni yksityiskohtaisessa osuudessa osoittanut useita tällaisiä tekstin osia. Rajanveto on tietenkin vaikeaa. Liian tarkka kuvaus laatukäsikirjassa tuo mukanaan kankeutta, muutokset ovat hitaita ja vaativat useiden eri tahojen käsittelyä. Huomattava osa yksityiskohdista voitaisiin jättää alemmalle päätöksentekotasolle eli PORY:n hallituksen päätettäväksi. Näin näitä osia voitaisiin kehittää eteenpäin työryhmissä ja voimaansaattaminen olisi joustavaa. Aikataulupaineet ovat olleet merkittävät ja on todella hyvä, että on päästy tähän vaiheeseen varsinkin kun periaatteeksi on otettu näinkin tarkka kuvaus asioista. Olemme sellaisessa kilpailutilanteessa, että uuden laatukäsikirjan voimaansaattaminen tulevalle kaudelle on todella tärkeää. KOULUTTAJAT JA KOULUT SEKÄ PORY:N JÄSENYYS PORY:n säännöissä sanotaan jäsenyydestä, että jäseneksi VOIDAAN ottaa joko auktorisoitu kouluttaja tai koulu. Toisin sanoen sääntöjen mukaan PORY:n hallituksella on harkintavalta asian suhteen. Nyt laatukäsikirjan mukaan jäsenyys on pakollista eli käsikirja ottaa hallitukselta tuon harkintavallan pois. Jos todella jostakin syystä halutaan, että kaikki koulut ja kouluttajat ovat jäseniä. niin silloin PORY:n säännöt pitää tältä osin kirjoittaa uusiksi. KOULUTTAJAKOULUTUS On aika kummallista, että ohjaaja- ja opettajakurssien sisältökuvaukset ja tavoitteet puuttuvat käsikirjasta. Ohjaajakurssin ennakkovaatimuksena on käytännön taitojen osalta rannikkopäällikkötutkinto. Tutkinnon läpäisyn alaraja ei kuitenkaan ole ollenkaan riittävä taitotaso kouluttajalle. Lisäksi tarkastajien tulkintojen hajanaisuus on tuottanut kirjavia ratkaisuja. Tämä ongelma pitäisi ratkaista jollakin tavalla. Tähän on useita ratkaisuja. 1 Selvästi alamittaiset voidaan hylätä ohjaajakurssilla 2 Rannikkopäällikkötutkinnon alarajavaatimusta voidaan nostaa 3 Tutkintoraporttiin voidaan laittaa osa-aluekohtainen arvosana ja sitten ohjaajakurssivaatimuksiin määriteltäisiin minimi arvosana 4 Nimitetään erikseen tarkastajat, jotka voivat antaa lausuntoja ohjaajakurssille tulijoista 5 Rannikkopäällikkötutkinnon lisäksi puoltolausunto (näin on nykyversiossa) Kullakin vaihtoehdolla on plussansa ja miinuksensa. Kohta 1 Hylkääminen tuottaisi tietenkin hylätyltä negatiivisia asenteita systeemiä kohtaan. Kohta 2 Alarajavaatimuksen nostaminen muodostaisi ensimmäisen ja toisen tutkintotason välille turhan suuren hyppäyksen ajatellen muita kuin ohjaajakurssille tulijoita. Kohta 3 Tämä saattaisi toimia, mutta vaatisi tarkastajien koulutuksen kehittämistä Kohta 4 Tämä toisi varmaan parhaan tuloksen. Näitä tarkastajia pitäisi sitten tietenkin olla eri puolilla maata
2 Kohta 5 Tämäkin saattaisi nostaa ohjaajakurssille tulijoiden osaamistasoa, mutta nostaisiko riittävästi. Vaarana olisi, että kaverille kirjoitetaan suosituksia. Pettymys olisi sitten suuri kummankin osalta, jos kurssilta tulisi hylkäys. Henkilökohtaisesti koen, että vaihtoehdot kolme ja neljä olisivat parhaita. Fortaleza, Brasilia 11.2.2015 Esa Kalervo
3 Yksityiskohtaisia kommentteja laatukäsikirjaan TOIMIELIMET Laatukäsikirjassa on kuvattu PORY:n toimielinten toimenkuvat osittain sellaisilta osin, jotka eivät millään tavalla liity laatukäsikirjaan. 2.3.1. Puheenjohtaja Kohdassa kuvattu toimenkuva on totta, mutta miten tämä liittyy laatukäsikirjaan? Tässä voisi kuvata pj:n roolia suhteessa laatujärjestelmään. 2.3.2. Taloudenhoitaja Miten esimerkiksi kululaskujen hyväksymisprosessi liittyy laatukäsikirjaan? Koko kappale on turha tässä yhteydessä. OIKEAKIELISYYS/PAINOVIRHEET Olen kerännyt tähän joukon tekstikohtia, joihin olen yrittänyt muotoilla sujuvamman ilmaisun. 2.4. Toiminnan tavoitteet ja niiden mittaaminen, sivu 8 - PORY:n jäsenten määrän kehitys = jäsenmäärän 4.2. Sivu 19 PORY:n auktorisoiduilla.. = PORY:n auktorisoimilla 5.2. Sivu 25 kappale taulukon 9 yläpuolella: osaamisen taso kasvavaa = osaamisen taso kasvaa Sivu 53 Päällikön tutkintotodistus ja todettu päteväksi haltijalle tälle todistukselle. En oikein ymmärrä tätä ilmaisua. Eikö vain riittäisi todeta: Yllämainittu henkilö on suorittanut hyväksytysti Purjehduksenopettajat PORY: ry:n laatujärjestelmän mukaisen tutkinnon. KURSSI- TAI TUTKINTOSUORITUKSEN HYLKÄÄMINEN JA VALITUSMENETTELY Valitusten määräajat on ilmaistu löysästi eli kohtuullisen ajan kuluessa. Mikä on kohtuullista kenenkin mielestä? Eikö olisi selvempää antaa selkeä aikaraja, esim. yksi kuukausi. Silloin tiedettäisiin kuukauden sisällä, tuleeko jostakin riidanalaisesta hylkäämisestä valitus vai ei. KURSSIJÄRJESTELMÄ Sivu 10 viimeinen lause Teoriaopetuksen voi järjestää myös veneessä on tarpeeton. Miksi lausua itsestäänselvyyksiä. Sivu 11 ensimmäinen lause koskien eri tasoisten oppilaiden oloa samassa veneessä on vastaava kuin edellinenkin eli tarpeeton ja itsestäänselvyys. Sivulla 11 on lausuma kielivalikoimasta. Ehdotan lauseen muuttamista seuraavasti; Koulutusta voidaan antaa myös muilla kielillä kuin suomen ja ruotsin kielellä Elämme kaksikielisessä maassa, joten vähemmistön kieltä ei pidä unohtaa. Sivu 12 Todistus Pitäisikö todistukseen lisätä myös kurssilla käytetty/käytetyt venetyypit ja purjehdusalue? Sivu 12 Veneilijän kansainvälinen suorituskirja Kannattaako tuota kirjaa mainita nimeltä, nimihän voi muuttua. Laatukäsikirjan muutos tällaisen pikkuasian vuoksi on turhan raskas operaatio. Tämän voisi määritellä alemman tason asiakirjassa. Sivu 13 Purjehtijakurssin kurssisisältö, kohta 8 Osaamistavoite on liian korkea hätärakettien käyttämiseksi, kurssihan ei sisällä käytännön harjoituksia. Lisäksi sanan hätäraketti sijasta pitäisi käyttää sanaa hätämerkinantoväline, jollei nimenomaisesti rajoituta raketteihin. Kurssisisältöön pitäisi lisätä myös moottorin käynnistys ja sammutus sekä pääkatkaisijoiden käyttö. Sivu 13 Saaristopäällikkökurssi Aikaisempi määritelmä suotuisissa olosuhteissa on parempi kuin tutuissa. Jälkimmäinenhän tarkoittaisi sitä, että ensin pitäisi olla jonkun toisen kyydissä ko alueella ennen kuin voi mennä itse kipparoimaan.
4 Sivu 14 Saaristopäällikkökurssin kurssisisältö, kohta 6 IALA-viitoisjärjestelmän tuntemus, pitäisi olla IALA A-viitoitusjärjestelmän tuntemus. Kohtaan 9 pitäisi lisätä: Ymmärtää veneen sähköjärjestelmän perusperiaatteet Kohta 11 Osaa käyttää VHF-meriradiota hätätilanteessa, jne. Tärkeä asia, mutta edellyttäisi, että veneessä on VHF-radio ja että kouluttajalla on VHF-meriradion käyttäjälisenssi. Sivu 15 Rannikkopäällikkökurssi Ensimmäinen kappale. Aikaisempi määritelmä oli: Päivällä kaikissa olosuhteissa ja yöllä suotuisissa olosuhteissa. Onko tämä tarkoituksella muutettu? Vanha ilmaisu olisi sopusoinnussa saaristopäällikkökurssin määritelmän kanssa ja määrittelisi tarkemmin vaatimustason. Sivu 15 Kurssisisältö Sisältöön pitäisi lisätä veneen tekniikasta jotakin, esimerkiksi ymmärtää määräaikaishuoltojen merkityksen, osaa varustaa veneen riittävillä työkaluilla, jne Sivu 16 Navigointiteoriat Siirtäisin eksymätaulukon laatimisen saaristopäällikkötasolle. Sivu 18 Purjehduskouluttajien toimivaltuudet Vanhassa systeemissä oli mahdollista, että päällikkötutkinnon suorittanut toimii kouluttajana purjehtijakurssilla. Tähän oli useitakin perusteluja. Osalla seurakouluista on hyvin vähän kouluttajia. Rehtorin vastuulla olisi valita sopiva kouluttaja jäsenveneilijöiden keskuudesta. Samalla kasvaisi uusia kouluttajia, jotka sitten tulisivat ohjaajakurssille. Lisäksi kouluttaminen rehtorin ohjauksen alaisuudessa antaisi hyvät perustiedot ohjaajakurssia varten. Sivu 19 ensiapuvaatimus Täsmällisempi ilmaisu olisi EA 1 tai vastaava. 4.3. Edellytykset kouluttajakoulutukseen osallistumiseen, sivu 19 Avomeriopettajan osalta on vaatimus riittävästä terveydentilasta jätetty pois. Miksi? Samoin on jätetty pois vaatimus vuokraveneen kuljettajakirjasta. Miksi. Tämä oli vaatimuksena riippumatta siitä, toimiko avomeriopettaja seurakoulussa vai kaupallisessa koulussa. Olemassa olevan tekstin mukaan olisi mahdollista, että avomeriopena voisi toimia henkilö, jonka terveydentilan osoittaa vain voimassaoleva auton ajokortti, jos opella on kansainvälinen huviveneen kuljettajajakirja KHKK. Meri-VHF lisenssi pitäisi liittää päällikkötutkintoon tai sitten ainakin ohjaajakurssille tulon edellytykseksi. Saaristopäällikkökurssin sisällössä on maininta VHF-osaamisesta, joten kouluttajilla pitää olla valmiudet kouluttamiseen. TUTKINNOT Sivu 23 Päivä- ja yötaidot Onko tarkoitus, että rannikkopäällikkötutkinnon suorittaneen pitää pystyä kipparoimaan venettä päivällä ja yöllä? Aikaisempi määritelmä oli suotuisissa olosuhteissa yöllä. Tutkintovaatimuksia ei kannattaisi nostaa liikaa. Tuo yövaatimus edellyttäisi käytännössä kurssirakenteen muutosta. Sivu 24 Mikä tutkintotaso? Miksi tarkastajan pitäisi päättää, mikä taso tutkinnolle asetetaan. Tarkastajan tehtävä on todeta muodolliset edellytykset, mutta näiden täyttyessä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tutkintotasoon. Jos tutkittava oli arvioinut omat taitonsa yläkanttiin, niin tutkintohan voidaan sitten hylätä. Sivu 24 Tutkintoihin osallistumisen edellytykset On todella hyvä, että mukaan on otettu minimimailimäärät. Miksi rannikkopäällikkötutkinnon edellytyksistä on jätetty EA-kurssisuoritus pois? Ei kai eataitojen tarve ole mihinkään kadonnut?
5 Suosittelisin voimakkaasti Meri-VHF-lisenssin mukaan ottamista rannikkopäällikkötutkinnon edellytyksiin. SPV:n katsastussääntöjen mukaan jokaisessa matkaveneessä pitää olla VHF-radio, joten lisenssivaatimus olisi synkronissa veneiden varustevaatimusten kanssa. Sivu 24 Päällikkötutkintojen sisältö Ehdotus: Rannikkopäällikkötutkinnossa vuorovesikorkeuslaskut kantasatamissa Ehdotus: Avomeripäällikkötutkinnossa vuorovesikorkeuslaskut myös sivusatamissa (secondary port) Ehdotus: Avomeripäällikkötutkinnossa kohtaan 5 mukaan Epirb ja Sart Sivu 28 Tarkastajan jääviys Teksti sallii sen, että koulun opettajat voivat tutkia toistensa oppilaita. Katson kuitenkin, että kouluttajat ovat jääviä tutkimaan oman koulun oppilaita. Erityisesti tämä koskee rehtoria, sillä rehtorilla on selkeä intressi saada koulunsa oppilaat läpäisemään tutkinnot. Olemme kuitenkin osittain ajautuneet ko tilanteeseen. Jopa rehtorit ovat tutkineet oman koulunsa oppilaita. Sivu 28 Keskellä sivua oleva kappale: Purjehduskoulut voivat hoitaa tutkinnon käytännön on turha. Sivu 28 Tutkintopurjehduksen toteutus Tekstissä opastetaan, mitä tarkastaja ei saa tehdä tutkinnon aikana. Tekstin mukaan pitääkin toimia, mutta tämä on esimerkki asiasta, joka pitäisi hoitaa alemman tason päätöksillä, ei laatukäsikirjassa. Tämän tasoisia kysymyksiä on muitakin. Esimerkiksi nykysysteemin mukaan tutkinnon tasosta päätetään aloitettaessa eikä tasoa voi enää muuttaa tutkintosuorituksen mukaan. Tutkittavien enimmäismäärää on rajoitettu avomeripäällikkötasolla kolmeen. Minusta tutkittavia voi olla neljäkin, mutta silloin tutkintopurjehdus vain kestää kauemmin kuin keskimäärin. Sivu 29 Tuulirajat Avomeripäällikkötutkinnossa pitäisi olla korkeampi alaraja (5-6m/s) ja samaten korkeampi yläraja (15 m/s). Yläraja toki riippuu käytettävissä olevasta veneestä sekä merenkäynnistä. Pimeys Olen itse pitänyt keväällä takarajana toukokuun puoltaväliä. Pohjoisessa pimeyttä sisältäviä tutkintoja on vaikea tehdä keväällä, sillä jäät estävät pimeyden kannalta riittävän aikaisen ajankohdan. Mikä estää loka-marraskuussa, jopa joulukuussa tehtävän tutkintopurjehduksen? Taulukko 10 on ok-asiaa, mutta selvästi alemman tason päätöstasoa, ei siis tarvitse määritellä laatukäsikirjassa. Sivu 35 Riittävän käytännön veneilytaidon osoitus Mitä jos tutkintopurjehdus suoritetaan vaikkapa perämoottorilla varustetulla Albin Expressillä, niin voiko silloin hakea lupaa myös moottorivenettä varten? Käytännössä ei pitäisi, mutta TRAFIn tulkinnat ovat tosi väljät. CEVNI-tutkinto Tekstissä puhutaan CEVNI-kouluttajapätevyyden hankkineesta kouluttajasta. Kuitenkin missään ei ole määritelty, miten CEVNI-kouluttajapätevyyden saa. Sivu 36 Vuokraveneen kuljettajakirja Kansainvälisellä huviveneenkuljettajakirjalla voi osoittaa kaiken muun osaamisen paitsi merilakiosuuden sekä ensiavun. Sivu 38 Vaatimukset koulun taustayhteisölle
6 On hyvä, että vaatimuksissa otetaan kantaa taustayhteisön taloustilanteeseen. Mutta miksi viranomaismaksut on asetettu erikoisasemaan, eikä yleinen luottokelpoisuuden arviointi riittäisi? Sivu 38 Vakuutusturva Asiakkaisiin nähden riittää vakuutusturva, joka kattaa vahingot, joista koulu on vastuussa. Lisäksi vakuutusturvan pitää kattaa myös talkootyötä tekevät seurakouluttajat. Kaupallisen koulun palkkaa saavat kouluttajat on vakuutettu työlainsäädännön perusteella. Myös veneiden vakuutuksiin pitäisi ottaa kantaa. Veneillä pitäisi olla vastuuvakuutus, joka on voimassa koulutustilanteessa. Veneiden katsastus ja varustus Tekstissä ei selkeästi sanota, mikä katsastusluokka riittää seurakoulun veneelle. Katsastus pitäisi ilmaista esimerkiksi seuraavasti: Koulutuksessa käytettävien veneiden ja varusteiden pitää täyttää sekä Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n katsastusluokan A2 vaatimukset että tarvittaessa veneen pitää olla katsastettu vuokraveneeksi käytettävän vesialueen mukaan. Tämä ilmaisu huolehtisi siitä, että kaikissa veneissä on mm. VHFmeriradio (alle 12 m pitkissä kotimaan liikennealueelle I katsastetuissa vuokraveneissä ei tarvitse olla ko radiota). Valmismatkat Ilmaisuksi riittäisi: Mikäli koulun toiminta täyttää valmismatkojen määritelmän, niin taustayhteisön pitää ilmoittautua Kuluttaja- ja kilpailuviraston matkanjärjestäjärekisteriin. KKV sitten päättää, tarvitseeko taustayhteisön antaa panttia vai ei. Rehtori Ainoaksi ennakkovaatimukseksi on mainittu opettajapätevyys. Pitäisikö rehtorille asettaa myös muita vaatimuksia esimerkiksi luottokelpoisuuden suhteen? On tapauksia, jossa tällainen olisi todella ollut tarpeen. Eikö kohdan 7.1.3. teksti jo kata kohtaa 7.1.4.? Eli jälkimmäinen on turha. Sivu 39 Kouluauktorisointihakemuksen tiedot Taustayhteisön nimi olisi varmaan tarpeen, vaikka nimi löytyykin yhteiskunnan rekistereistä. Auktorisoinnin voimassaolo Tekstin mukaan kaikille myönnetään auktorisointi, joka on voimassa toistaiseksi. Ehdotukseni on, että tekstin pitäisi jättää PORY:n hallitukselle harkintavalta esimerkiksi aloittavan koulun suhteen, varsinkin, jos myös rehtori on tuore opettaja. Rajoituksia pitäisi voida olla sekä keston, maantieteellisen alueen että kurssitasojen suhteen. Sivu 51 SOTU Nykyään kyseisen tunnuksen nimi on henkilötunnus eli HETU. Sivu 52 Tutkintoraportti ja tarkastajan tiedot Mitä tieto Koulu tekee tarkastajan tiedoissa. Tarkastajahan ei ole minkään koulun edustaja tarkastajaroolissaan. Puhelinnumeron lisäksi tarvitaan sähköpostiosoite. Sivu 53 Tutkintotodistus Tutkinnon suorittamisajankohta pitäisi mainita todistuksessa. Sivu 56 Osaamistodistus KHKK:ta varten Sivulla 35 todetaan, että kurssi- ja tutkintotodistukset tulevat liitteinä mukaan. Jos siis kaikki todistukset ovat mukana, niin mihin tarvitaan tarkastajan allekirjoitusta. Aikaisemman käytännön mukaan tarkastaja allekirjoituksellaan vakuutti, että vaatimukset täyttyvät. Eikö tarkastajan sähköpostiosoite olisi tarpeen? Onko tarkoitus poistaa käytöstä tarkastajan leima?
Sivu 57 Osaamistodistus Vuokraveneen kuljettajakirjaa varten. Kansainvälinen huviveneen kuljettajakirja korvaa navigointikurssitodistustukset, osoittaa käytännön taidot ja terveydentilan. 7