New merkonomi s SMYL ry:n jäsenlehti Opiskele verkossa 4 Suomalaista kaviaaria Huutokoskelta 8 SMYL osasto 6c23 S&A päivillä 13 Hyvää Kesää! toivottaa: SMYL:in väki SMYL:in jäsenmatka Dubliniin 6
Pääkirjoitus Onnea ja menestystä kaikille valmistuneille ja tulevaisuuden osaajille! Kevään ja kesän vaihteeseen, mielestäni vuoden kauneimpaan ja herkimpään aikaan liittyvät opintonsa päättävien nuorten ja mikseipä aikuistenkin riemukkaat hetket. On pullojen poksahdusten ja lasien kohottamisten aika!! On aika juhlistaa vuosien työn tulosta ja ammattiin valmistumista! Valitettavasti tämän kevään valmistujaisjuhlallisuuksiin on saapunut kutsumaton vieras pelko ja huoli tulevasta. Vuosia kestänyt hyvä talouskehitys sekä tieto suurten ikäluokkien lähestyvästä eläkkeelle siirtymisestä antoivat kaikille opiskelijoille varmuuden oman paikan löytymisestä valmistumisen jälkeen. Opiskelijoiden mieli oli hyvä ja opiskeluinto korkealla - kunnes hyvä kierre päättyi kuin seinään. Finanssikriisistä alkanut ja nopeassa aikataulussa globaaliksi taloustaantumaksi kehittynyt maailmantalous murskasi monen valmistuvan tulevaisuuden suunnitelmat ja unelmat. Myös Suomessa, jota taantuma ei edes pahiten koettele, avoimien työpaikkojen määrä on romahtanut aiemmasta. Lomautukset ovat arkipäivää ja talousoppineet odottavat lomautusten muuttuvan irtisanomisiksi tulevan kesän aikana. On surullista todeta, että taantumasta kärsivät eniten nuoret ja vastavalmistuneet. Teidän, jotka itseenne uskoen haette ensimmäistä vakituista työpaikkaa valmiina hyödyntämään koulutuksen oppeja työelämässä, on tässä tilanteessa vaikeata löytää työtä. Toivon, ettei kukaan ota tätä surullista tilannetta henkilökohtaisena epäonnistumisena sinussa ei ole vikaa. Sinä olet hyvä, olet saanut erinomaisen koulutuksen olet valmiina kehiin, kunhan vain saisimme taloutemme uuteen nousuun. Olen ollut eri tilaisuuksissa, joissa on mietitty, lisääkö taloudellinen taantuma halukkuutta ryhtyä yrittäjiksi. Tilastojen mukaan uusia yrityksiä perustetaan kohtuullisen paljon. Mitalilla on kaksi puolta. Toisaalta epäillään taantuman vaikeuttavan perustettavan yrityksen menestymistä toisaalta yrityksen perustaminen antaa mahdollisuuden toimeentuloon kun palkkatyötä ei ole tarjolla. Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry kannustaa sinua, jolla on yritysidea ja mietit yrityksen perustamista, lähtemään rohkeasti liikkeelle. Ilman uusia ideoita ja innovaatioita, ilman uutta yrittäjyyttä maamme ei nouse taantumasta. Toivotan parhainta onnea kaikille valmistuville!! Älä vaivu epätoivoon, vaikka tänä vuonna toivottua työpaikkaa ei löytyisikään. Täydennä opintojasi, mieti yritysmahdollisuutta. Jatka hakua - tulevaisuus on kuitenkin sinun. Markku Mikkola puheenjohtaja 2 Merkonomi News 2/09
JULKAISIJA Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry Pengerkatu 1 B, 00530 Helsinki Puhelin (09) 827 5542 Faksi (09) 827 4841 info@smyl.fi www.smyl.fi PÄÄTOIMITTAJA Anna-Maija Kunnas Puhelin (09) 827 5542 050 463 4667 Faksi (09) 827 4841 anna-maija.kunnas@smyl.fi TÄSSÄ NUMEROSSA 2 / 2009 2... Pääkirjoitus 4... Opiskele verkossa 5... Lukijalle 6... SMYL-jäsenmatka Dubliniin 8 Kuvaaja: Mika Remes Kaviaaria kotimaassa sammen kasvatuslaitokselta TOIMITUSSIHTEERI Leila Kantonen Lehtolantie 27 28370 Pori Puhelin 040 748 2450 leila.kantonen@smyl.fi 8... Suomalaista kaviaaria 10... Näin valmistuu Merkonomi News 11... Puheenjohtajisto Järvenpäässä 12... Kehystä taulut Tallinnassa TOIMITUSSIHTEERI Merja Äimänen Runeberginkatu 36 A 5 00260 Helsinki Puhelin (09) 6877 4412 050 541 0285 merja.aimanen@smyl.fi 13... SMYL osallistuu S&A päiville 13... Työkyvyttömyyseläkkeltä työelämään 14... Hotellijohtaja ja Hyväntekijä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Markku Mikkola Kämmekäntie 7 45120 Kouvola Puhelin 040 568 0256 markku.mikkola@smyl.fi MATERIAALI Toimitus vastaanottaa sitoumuksetta kuvia ja kirjoituksia. TAITTO Anna-Maija Kunnas PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 15... Satulinnan tarjous 16... SMYL kevätkokous Helsingissä 17... Jyrki Kangas kunniamerkonomi 18... Työsuhdejuristin palsta 20... Vieraskynä 22... Tapahtumat 26... Kassan kuulumiset 14 Posetiivin soitolla 350.000 euroa Lasten ja Nuorten sairaalan sydänlapsille; Hotelliketjun johtaja Markku Savijärvi TILAUSHINTA 49 eur / vuosi 2009 TEKNISET TIEDOT Mediakortti 16 Porin Jazzien Artistic Director Jyrki Kangas Vuoden 2009 kunniamerkonomi Merkonomi News 2/09 3
4 Merkonomi News 2/09
Lukijalle Opiskele verkossa! Ennen kuin kesä ja kauan kaivatut kesälomat ovat päässeet edes kunnolla käyntiin kannattaa suunnata katseensa jo eteenpäin ja kohti tulevaa työvuotta. Olisiko nyt oikea aika panostaa jo saavutetun osaamistaidon päivittämiseen ajantasalle ja taitojen edelleen kehittämiseen nykyvaatimusten tasolle. Yritykset hankkivat työntekijöiden koneisiin vähintään Office-ohjelmat: Word, Excel, Powerpoint ja Outlook ja maksavat niistä kalliit lisenssit. Ohjelmat ovat monipuolisia ja oikein käytettyinä helpottavat päivittäisten tehtävien hoitoa vapauttaen resursseja. Ohjelmien osaaminen on sitten eri asia - työntekijät käyttävät vain minimaalisen murto-osan näiden kalliiden ohjelmien kapasiteetista hyödyntämiseen työssään. Puuttuuko ohjelmaosaamista? Jos on halua ja motivaatiota oppia, niin ei ole enää kysymys siitä, etteikö tarjolla olisi mahdollisuuksia kehittää osaamistasoaan. Aina kuulee selityksiä, että opiskelupaikat ovat niin kaukana tai juuri nuo opintoajat eivät sovi jne. jne. Me tarjoamme jäsenillemme mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan, itsenäiseen opiskeluun jäsenetuhintaan. Aloita Office-ohjelmien opiskelu sinulle sopivana ajankohtana - Verkossa! Katso tarkemmin viereiseltä sivulta. SMYL:in jäsenpalvelu päivystää kesällä: yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostitse info@smyl.fi tai vaihtuvina puhelinaikoina (09) 827 5542. Rentouttavaa kesää! Anna-Maija Kunnas päätoimittaja toiminnanjohtaja Merkonomi News 2/09 5
Jäsenmatka Dubliniin 12.-15. syyskuuta 2009 Kuule vihreän Irlannin kutsu! Lähdetään yhdessä viettämään rentouttavan pitkää viikonloppua elämää sykkivään Dubliniin. Luvassa kiehtovaa yhteistä ohjelmaa ja paljon myös omaa aikaa, ehdit tehdä vaikkapa retken Irlannin kauniille maaseudulle. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu heti! Myös matkakumppanisi saavat koko matkan ohjelmineen edulliseen jäsenetuhintaan. Tervetuloa! Lauantai, 12.09.2009 11.20 Kokoontuminen Helsinki-Vantaalla 13.20 Aer Lingus lento Helsinki-Dublin 14.30 Saapuminen Dubliniin Kuljetus Ashling Hotelliin Matkan hinta 780 Eur jaetussa kahden hengen huoneessa, sisältäen ohjelman mukaiset palvelut Minimi osallistujamäärä 22 hlöä. Sama hinta myös jäsenen matkakumppaneille. Sitovat ilmoittautumiset 15.7. mennessä sähköpostitse: info@smyl.fi Hotelliin saavuttaessa huoneiden jako ja majoittuminen jaettuihin kahden hengen huoneisiin. Aikaa levähtää ja pistäytyä tutustumassa Dublinin keskustaan. Ilta vapaa. Ashling Hotel * * * Ashling hotelli on mukava kolmen tähden hotelli Dublinin keskustassa Heuston rautatieaseman ja Guinnessin panimon vieressä, Liffey joen rannalla. Hotellin edestä kulkee LUAS-raitiovaunu O Connell Street pääkadulle viidessä minuutissa. Hotellissa on 150 huonetta, joissa on varusteena kylpy/ suihku, puhelin, TV, hiustenkuivaaja, housuprässi ja teen/ kahvinkeittovälineet. Hotellin yleisissä tiloissa on The Cobblestones Bistro ravintola, joka tarjoilee lounaita ja illallisia sekä The Guinness Lounge baari. 6 Merkonomi News 2/09
Sunnuntai, 13.09.2009 Irlantilainen aamiainen hotellissa. 09.30-13.30 Kaupunkikierros ja Guinness Dublinin kaupunkikiertoajelu suomalaisen oppaan kanssa. Dublinin kaupunkikierroksella tutustutaan kaupungin historiaan ja vilkkaaseen nykypäivään. Kierroksen aikana nähdään pääkatu O Connell Street, jonka varrella on uusi monumentti Spire of Dublin sekä GPO pääpostitalo, joka aikoinaan toimi Irlannin itsenäisyystaistelujen keskuspaikkana. Dublinin loisteliaat Yrjöjen aikaiset korttelit ja St. Stephen s Green ja Phoenix Park puistot muistuttavat Dublinin loisteliaasta 1700-luvusta ja uudet, modernit rakennukset tämän päivän vilkkaasta pääkaupungista. 13.30 Paluu hotelliin Yhteistä iltaohjelmaa klo 18.30 Lähtö hotellilta Johnnie Fox s iltaan Hooley Night -irlantilainen ilta Johnnie Fox s pubissa llta alkaa klo 19.30 ja jatkuu puoleen yöhön saakka. Illan ohjelmassa on ruokaa, juomaa, irlantilaista perinteistä musiikkia ja Riverdance-tyylistä tanssia. Paluu hotelliin puolen yön aikaan. Maanantai, 14.09.2009 Irlantilainen aamiainen hotellissa. Vapaa päivä Dublinissa Dublin tarjoaa vierailleen paljon nähtävää ja koettavaa. St Stephen s Green, Grafton Street sekä Henry s Street ovat shoppailijan paratiiseja, tarjoten suuren valikoiman koru-, sisustus-, lahjatavara-, vaate-, ja erikoisliikkeitä. Tärkeimmät kauppakadut ovat Grafton Street Liffey-joen eteläpuolella ja Henry Street joen pohjoispuolella. Vierailu Guinness Storehouse panimonäyttelyssä. Vierailu Guinness Storehouse Visitor Experience keskuksessa, jossa tutustutaan Guinness-oluen historiaan ja valmistukseen. Kierros päättyy Gravity Bar näköalabaariin, josta aukeaa mahtavat näköalat Dublinin ylle! Baarissa voi nauttia Guinness-maistiaisen maisemia ihailtaessa. Baari on 360-asteessa ympyränmuotoinen ja 150 metrin korkeudessa. Historiasta kiinnostunut matkailija voi sukeltaa Dublinin pitkän historian tunnelmaan muun muassa tutustumalla Trinity College yliopistoon sekä muihin Dubliniin historiallisiin rakennuksiin. Jokaisen Dubliniin tulevan matkailijan on tultava kuvatuksi suruisan kuuluisan Molly Mallonenpatsaalla. Dublinin museot, teatterit, musiikkija tanssiesitykset ja sadat dublinilaispubit tyydyttävät jokaisen kulttuurin janon. Vapaa ilta. Tiistai 15.09.2009 04.15 Kevyt aamiainen hotellissa 04.45 Kuljetus hotellilta Dublinin lentoasemalle 05.20 Dublinin lentoasema, lähtöselvitys 07.20 Aer Lingus lento Helsinkiin lähtee 12.25 Saapuminen Helsinkiin Merkonomi News 2/09 7
Kuvaaja: Mika Remes AITOA KAVIAARIA SAVOSTA Huutokosken Arvokala Oy on yksi Suomen vanhimmista yhä toimivista kalankasvatusyrityksistä. Huutokosken Arvokala Oy aloitti vuonna 1969 kalankasvatuksen Joroisten Huutokoskella. Yrityksen perusti Lars Arvonen, nykyisen toimitusjohtaja Kaj Arvosen isä. Kaj Arvonen on tekniikan mies ja kalastus vapaa-aikana ei kuulu hänen harrastuksiinsa. Arvosen perhe rentoutuu liikkumalla matkailuautolla ympäri maailmaa ja kotoisat pakastetut järvitaimenet seuraavat mukana matkoilla. Alkuvuosina Huutokoskella tuotettiin kirjolohta, jonka kasvatus oli alkanut Suomessa kymmenkunta vuotta aiemmin. Yhtiö on tällä hetkellä yksi Suomen vanhimmista kalantuottajista.kasvatuksessa on käytetty aiemmin pelkästään maaaltaita, 2000-luvulla on siirrytty moderniin ja ympäristöystävälliseen kiertovesiteknologiaan. Kirjolohta Arvokala tuottaa nykyisin vain poikasina muille kalankasvattajille. Tärkein tuotantokala on järvitaimen. Kuvaaja: Seppo Tossavainen Tällä hetkellä Arvokalalla on Huutokosken lisäksi Hatsinan tuotantolaitos Hollolassa. Konserniin kuuluu kalankasvatusteknologiaa kehittävä ja tuottava Arvotec sekä sammen tuottaja Carelian Caviar Oy, joka on rakentanut Varkauteen nykyaikaisen kalankasvatuslaitoksen, jonka altaissa uiskentelee tuhansia sampia. Suurin osa niistä on siperiansampea, jota hyödynnetään herkullisen lihansa takia myös ruokakalana, ja sitä kasvatetaankin Varkauden laitoksessa myös toimitettavaksi ravintoloihin ja kauppojen kalatiskeille. Joukossa on myös arvokasta belugasampea, jota kasvatetaan nimenomaan kaviaarin takia. Suurimmissa altaissa voi uiskennella jopa 20 000 kalaa. Vettä pyöritetään pyöreässä altaassa, jolloin roskat ja liete siirtyvät keskelle eli tällä menetelmällä puhdas ja likainen vesi erottuvat. 8 Merkonomi News 2/09
Arvokas muinaisjäänne - alkeellinen luukala tuottaa herkullista kaviaaria Sampi on pitkulainen ja suippopäinen alkeellinen luukala. Sampia on uinut maailman vesissä jo 200 miljoonaa vuotta. Sampilajeja tunnetaan kaikkiaan noin 25. Suurin belugasampi on painanut yli 1500 kiloa. Sampi elää 50 60 vuotiaaksi, mutta satavuotiaitakin yksilöitä on löydetty. Sampea on kalastettu lähinnä sen arvokkaan mädin, kaviaarin takia, mutta myös sen liha on arvostettua. Kaviaarintuotanto on aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Kasvatuksella ja istutuksilla sampikantoja on voitu vahvistaa ja suojella menestyksekkäästi. Suomen suurin sampi on Kokemäenjoesta vuonna 1914 saatu 152-kiloinen yksilö. Se on samalla suurin Suomesta pyydystetty kala. Sammen hampaatonta suuta reunustaa neljä viiksimäistä tuntosäiettä, joilla se tunnustelee pohjaa ja etsii sieltä ravintoa. Sampi on pysynyt miljoonia vuosia muuttumattomana suuren kromosomimääränsä takia. Kromosomeja on satoja, joten mutaatiot vaikuttavat vähän eliön ilmiasuun. Kuvaaja: Seppo Tossavainen Kotimainen kaviaari syntyy tiedosta, taidosta ja automaatiosta. Kaikki kalan hyvinvoinnin huomioiva kasvatuksessa käytettävä huipputeknologia on Arvokalan omistaman Arvotecin itse kehittämää. Yläkuvassa kasvatusaltaat, joiden lämmityksessä hyödynnetään Stora Enson tehtaiden poistovedestä saatavaa lämpöenergiaa. Kalanviljelylaitos käyttää hyväkseen myös paperitehtaan jätevesipuhdistamoa, jonne johdetaan altaisiin kerääntyvä liete. Laitos toimii kehittämällään nykyaikaisella ja tehokkalla kiertovesiperiaatteella. Vettä kierrätetään ja puhdistetaan niin, että vain pieni osa vedestä vaihdetaan uuteen. Alakuvassa ruokintarobotti, joka annostelee tarkkaan kaloille annettavan ravinnon.. Belugasammista saadaan jo muutaman vuoden kuluttua kaviaaria, jonka kilohinta vähittäismyynnissä on tällä hetkellä noin 3 500 4 000 euroa. Kaviaari on kallista, mutta haluttua herkkua maailmalla. Koska luonnossa elävän sammen kanta on romahtanut viime vuosikymmenien aikana, kysyntää sen mädille, eli kaviaarille, on paljon enemmän, kuin mitä kauppaan kyetään toimittamaan. Kuvaaja: Seppo Tossavainen Graavisampi 200 g sampifileetä 3 tl hiutalesuolaa (sormisuola) vastajauhettua valkopippuria 2 rkl tilliä hienonnettuna Ripottele sampifileen kummallekin puolelle suolaa, pippuria ja tilliä. Kääri leivinpaperiin, laita se muovipussiin, puristele ilmat pois ja sulje tiiviisti. Laita jääkaappiin maustumaan yhdeksi vuorokaudeksi. Voit myös laittaa kevyen painon päälle. Leikkaa ohuita viipaleita ja laita ruisleivän päälle. Sopii myös sushin raaka-aineeksi. Koristele leipä esimerkiksi kirjolohen mädillä. Kuvaaja: Seppo Tossavainen www.huutokosken.com Teksti: Anna-Maija Kunnas Merkonomi News 2/09 9
Näin valmistuu Merkonomi News Teksti ja kuvat: Anna-Maija Kunnas Merkonomi News suoraviivaisti lehden tuotantoprosessia. Lehden valmistusprosessi on tarkasti aikataulutettu toimituksessa, painossa ja jakelussa. Mitä lähemmäksi prosessin loppupäätä tullaan, sitä tärkeämmäksi ja kriittisemmäksi aikataulujen pitävyys tulee. Lehden sisältö ja taitto tapahtuu SMYL:in toimistossa. Valmis aineisto siirretään nykytekniikalla suoraan painon palvelimelle, josta painolevyt tulostetaan. Kirjapaino Uusimaan modernin painotekniikan ansiosta lehti valmistuu yhden päivän aikana. Arkkitaiton ja jälkikäsittelyn aikana valmiit lehdet saavat osoitteet ja lehti lähtee painosta suoraan postiin. Koko prosessi kestää pari päivää, postissa lehti kulkee sitten useamman päivän. Sama aineisto siirtyy myös SMYL:in nettisivuille luettavaksi. 10 Merkonomi News 2/09
SMYL:in puheenjohtajisto kokoontui keväällä Järvenpäässä Teksti ja kuvat: AM Kunnas Paikallisyhdistysten puheenjohtajisto ja SMYL:in hallitus kokoontuivat maaliskuisena viikonloppuna Järvenpäähän pitkäaikaisen ja pidetyn hallituksen puheenjohtaja Markku Mikkolan johdolla pohtimaan ja suunnittelemaan suuntaviivoja tulevaisuudelle. Kokous oli erittäin antoisa ja kaikki yhdistykset olivat edustettuina sekä osallistuivat aktiivisesti suunnitteluun rakentavassa ja samanmielisessä hengessä. Sujuvan kokouksen kululle on ensiarvoisen tärkeää toimiva kokousympäristö ja saman katon alta löytyvät oheispalvelut. Lähetämme tyytyväisinä yhteiset kiitoksemme onnistuneesta kokousviikonlopusta Next Hotels Rivoli Järvenpään osaavalle ja ystävälliselle henkilökunnalle! Merkonomi News 2/09 11
SMYL-JÄSENETU Taulujen kehystäminen Tallinnassa on vaivatonta ja edullista! Teksti ja kuvat: AM Kunnas Jo kolmatta kertaa matkaan taulut kassissa kohti Tallinnaa - tosin taulujen kehystys ei ole reissun päätarkoitus, mutta hoituu taas näppärästi samalla kertaa. Taksimatka terminaalista Magdaleena 8:aan, jossa Piltide raamimine eli kuvien kehystämö Rolest sijaitsee kestää kymmenisen minuuttia ja bussillakin pääsee melkein viereen. Aina vaan löytyy piirongin laatikosta sinne unohtuneita tulijaisia - milloin mistäkin maailman kolkasta on tullut ostettua yksi tai useampia kehystämättömiä tauluja. Kehyksissä riittää valinnan varaa ja Üllellä on silmää löytää sopiva kehys. Voit myös soittaa ja sopia etukäteen. Rolestissa asioiminen hoituu myös suomenkielellä! Ülle ja Allan Ladvas ovat kehystysliikkeen tarmokkaat ja ammattitaitoiset omistajat Heti-mukaan kehystyskin onnistui helposti. Egyptin lomien anti - papyruksia koko suvulle. Kannatti kehystää mittojen mukaisiin kehyksiin, sillä papyrusten koko ei vastaa kaupasta löytyvien standardikehysten mitoitusta, eikä niitä voi pienentää, liian suurissa kehyksissäkään ne eivät tunnu istuvan. Taulut pakataan Rolestissa tukevasti muoviin, mutta on hyvä varata isompia tauluja varten mukaan kasseja esim. Ikean kassi tuntui toimivan ainakin meidän taulujen kuljetukseen. 12 Merkonomi News 2/09
27. - 28.8. Helsingin Messukeskus Sihteereille, assistenteille ja muille toimistoalan ammattilaisille suunnattu tapahtuma, joka koostuu seminaareista, koulutustilaisuuksista ja näyttelystä. Näyttelyyn pääset osallistumaan veloituksetta. Rekisteröidy jo ennakkoon www.finnexpo.fi sivuilla olevasta linkistä! SMYL mukana siellä missä tapahtuu! Tervetuloa vierailemaan osastollemme - osasto sijaitsee aivan pääkäytävän tuntumassa! 6c23 SMYL Next Hotels: Kyllä järjestyy! Merkonomi News 2/09 13
Hotelliketjun johtaja ja Hyväntekijä Teksti ja kuvat: Anna-Maija Kunnas Next Hotels -ketjun perustaja ja johtaja Markku Savijärvi on soittanut posetiivia Lasten ja Nuorten sairaalan sydänosaston hyväksi jo vuodesta 1991. Mopolla hän on ajelee apua Kaunialan sotavammasairaalaan. Markku Savijärvi valmistui merkonomiksi 70-luvulla Lahdessa ja jatkoi opintojaan Hotelli- ja ravintolaopistossa Haagassa. Työkokemusta kertyi mittavasti: Rantaloma/Rantasipi Oy, jonka jälkeen työrupeama ohjelmapalveluyrittäjänä, takaisin hotellien pariin Cumulus- ja Sokos-hotellien palvelukseen. Vuonna 1987 Savijärvi mietti kahden yhtiökumppaninsa kanssa: Perustetaanko tivoli vai avataanko Järvenpäähän Hotelli Rivoli Sataprosenttisesti yksityinen, suomalainen hotelliketju sai alkunsa vuonna 1990. Nyt liki kahden vuosikymmenen jälkeen on liiketoiminta laajentunut käsittämään viisi hotellia, viisi kartanoa ja yhden kahvila- ravintolan ympäri eteläistä Suomea. Merkonomin koulutus on ollut hyvä pohja kaupallisella alalla työskentelyyn ja sitä on arvostettu, koulutuksessa hankittua tietoa on voinut elämän varrella monesti hyödyntää. Hotellibisneksissä on yhdelle miehelle jo tarpeeksi tekemistä ja haasteita, mutta energiaa, mielenkiintoa ja hyvää sydäntä riittää Markulla moneen lähtöön. Posetiivin soitolla 350.000 euroa Lasten ja Nuorten sairaalan sydänlapsille Posetiivari Markku Savijärvi on soittanut sairaalan sydänosaston hyväksi jo liki parikymmentä vuotta. Alussa tavoitteena oli saada kokoon 10.000 markkaa ja nyt soittamalla on kertynyt varoja jo moninkertainen määrä - yli 350.000 euroa erilaisten laitteiden hankintaan. Tarvittavien varojen keräys on tapahtunut mm. Hotelli Rivolissa, erilaisten yhteisöjen ja yritysten tilaisuuksissa ja katusoittona eri puo- lilla Uuttamaata. - Myös edustamani yritys henkilökuntineen on mukana keräyksessä. Kulloinkin hankitut laitteet määräytyvät hoitajien kertoman tarpeen mukaisesti. Vuosittain joulukortteihin ja -lahjoihin varatut rahat on kanavoitu sydänlasten auttamiseen. Keräyksen aikana olen havainnut, että yksittäinenkin ihminen voi auttaa. Jokaisen olisi hyvä nähdä ja kokea tilanne, kun lapsen sairaus asettaa elämän arvot uuteen järjestykseen, toteaa hyväntekijä. Mopoilla apua veteraaneille Vanha kunnon pappamopo näytteli suurta roolia Suomessa maan jälleenrakennusaikoina. Jos isännällä ei ollut varaa itäautoon, hän hankki kotimaisen mopon. Nyt pappamopoiksi ristityillä menopeleillä tehdään hyvää: harrastajat auttavat Kaunialan sotavammasairaalan asukkaita vuosittaisella tempauksellaan. Mopojen letka ajoi toukokuussa jo yhdeksännen kerran 14 Merkonomi News 2/09
Kauppatorilta Mannerheimintietä pitkin Kaunialan sotavammasairaalalle. Matka tällä menopelillä päristellen kestää noin 45 minuuttia. - Hyvää tekevät mopokerhot eivät pidä suurta meteliä itsestään, kaikki ovat mukana puhtaasta auttamisen halusta, Halavatun Pappa Savijärvi kertoo. Vuoden Positiivisin Pomo 2006 Positiivareiden Onnistujien Klubi on nimennyt Vuoden Positiivisimman POMOn vuodesta 2005 lähtien. Nimityksellä Onnistujien Klubi haluaa kiinnittää erityistä huomiota myönteiseen esimiestyöhön. Markku Savijärvi nimitettiin Vuoden Positiivisimmaksi Pomoksi vuonna 2006. Henkilökuntaa Savijärven yrityksissä on pari sataa ja hän kantaa myös huolta tulevaisuuden työntekijöiden kouluttamisesta - eri ikäiset työharjoittelijat ovat tervetulleita hänen johtamiinsa yrityksiin, ikärasismista ei heillä ole puhettakaan. - Ikä ei ole mikään kriteeri. Sitoutuminen työhön syntyy vähitellen. Kun ihminen löytää oman tehtävänsä, hän oppii tuntemaan asiakkaat ja heidän tarpeensa, osaa itse myös nauttia työstään ja on motivoitunut, Positiivinen Pomo kuittaa vaatimattomasti. Yli 10 vuotta Markullista meininkiä - Vuoden Markku 2001 Suomalainen Markku-liitto on Suomen suurin etunimiyhdistys. Markku-liiton vuoden huippukohta on tietenkin suuri Markunpäivänjuhla 25.4. Noormarkun Söörmarkussa. Juhlapäivän virallisessa ohjelmassa on kaksi ehdotonta numeroa: yhdistyksen jäsenten lyöminen Söör Markuiksi ja Vuoden Markku-valinnan julkistaminen. Markku Savijärvi valittiin Vuoden Markuksi 2001. Markku Savijärvi tuntuu olevan varsinainen keräilijäluonne; tunnustuksia hän kerää ansaitusti eri tahoilta, rahaa hän kerää avuntarvitsijoille - eikä keräysvaroista vähennetä kuluja päältä, ne hän kustantaa omasta pussistaan, kaikki keräysvarat menevät siis lyhentämättöminä eteenpäin oikeisiin kohteisiin. Hotelleja ja ravintoloita hän keräilee Next Hotels -ketjuun ympärillä vellovasta lamasta piittaamatta. Mopoja on kertynyt lukemattomia määriä ja niitä riittää niin kotiin kuin mökillekin. Eikä tässä varmastikaan vielä kaikki... - Lama on keräyksille otollista aikaa - ihmiset miettivät myös miten kaverilla menee ja lahjoittavat vaikka vähistään, kaikenlainen apu on nyt tarpeen, Markku Savijärvi toteaa haastavasti. Merkonomi News 2/09 15
SMYL:in kevätliittokokous Helsingissä SMYL ry:n kevätliittokokous pidettiin 16. toukokuuta Hotelli Helkassa Helsingissä. Liittokokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja kokouksen alussa julkistettiin jo perinteeksi muodostunut kunniamerkonomin valinta. Vuoden 2009 kunniamerkonomiksi valittiin Porin Jazzien taiteellinen johtaja Jyrki Kangas. Kokouksen puheenjohtaja Anni Purontaa Helsingin Merkonomit ry SMYL:in hallituksen puheenjohtaja Markku Mikkola avasi kokouksen ja toivotti läsnäolevat tervetulleiksi. Puheenjohtaja kiitti Jyrki Kangasta, että hän suostuu vastaanottamaan tämän nimityksen sekä luovutti tuoreelle kunniamerkonomille liiton standaarin ja kunniamerkonomi-diplomin kertoen, että kunniamerkonomin arvo myönnetään vuosittain merkonomille, joka julkisessa tehtävässä tai julkisuudessa tuo avoimesti esille merkonomikoulutuksensa ja on siten esikuvana merkonomeille. Porin Jazzien taiteellinen johtaja Jyrki Kangas on järjestyksessään seitsemäs liiton valitsema kunniamerkonomi. SMYL-kunniamerkonomit: 2003 Harri Koponen, toimitusjohtaja 2004 Ulla-Maj Wideroos, ministeri 2005 Osmo Mäntymäki, HTM-tilintarkastaja 2006 Jorma Tuominen, KHT-tilintarkastaja 2007 Marja Tiura, kansanedustaja 2008 Kimmo Pälikkö taidegraafikko, tietokirjailija 2009 Jyrki Kangas, taiteellinen johtaja Jyrki Kangas kiitti SMYL:iä saamastaan tunnustuksesta ja kertoi valmistuneensa merkonomiksi Porissa vuonna 1965. Jo seuraavana vuonna saivat kaikkien aikojen ensimmäiset Pori Jazzit alkunsa, ensin harrastusluonteisena toimintana. Jyrki muistelee mielellään, että merkonomikoulutusta pidettiin hyvänä ja sitä arvostettiin, mutta tietysti etenkin musiikkipiireissä hieman epäiltiin, voivatko musiikilliset makusuuntaukset olla oikeat, kun on kysymyksessä merkonomi ja vieläpä talouspuolen osaaja. Huomionarvoista merkonomiudessa on se, että tutkintonimikkeellä on vaikutus itsetuntoon. Se on voimavara, eikä heikkous. On tärkeää kuulua johonkin heimoon, merkonomi-laumaan. Koulutuksen myötä tiedot on tuotava käytäntöön, työelämään - ei riitä, että tietää asioita, ne täytyy myös ymmärtää. Asenne ratkaisee aina, tunnettu ja arvostettu korkeakoulujen luennoitsija opasti. Markku Mikkola kiitti Jyrkiä näistä sanoista ja kehotti kuulijoita sisäistämään nämä tärkeät asiat. Kokousyleisö oli yksimielisesti tyytyväinen valintaan ja jäi miettimään kuulemiaan viisaita sanoja, Jyrkin poistuttua harvinaisen vahvan ja luottamustaherättävän kädenpuristuksen jälkeen takaisin kohti länsirannikkoa ja Porin Jazzeja. Teksti ja kuvat: Anna-Maija Kunnas 16 Merkonomi News 2/09
Teksti: AM Kunnas Kuva: Pori Jazz Porin Jazzien Artistic Director Jyrki Kangas Vuoden 2009 Kunniamerkonomi Jyrki Kangas syntyi Porissa kauppiasperheeseen, joka harrasti visuaalisia taiteita ja piti käsityöliikettä. Vanhemmat antoivat varastohuoneen kahden kouluikäisen lapsensa harrastustiloiksi, josta tuli useiden soittajanalkujen harjoituskämppä. Tästä joukosta kasvoi jazzia soittavia akateemisten ammattien harjoittajia ja muusikoita. Aikuistuttuaan Jyrki Kangas ja soittokämpän kaverit perustivat Porin jazzfestivaalit vuonna 1966. Pienestä alusta Pori Jazz Festival kasvoi vuosikymmenien kuluessa yhdeksi maailman merkittävimmäksi tapahtumaksi ja Suomen kulttuurikesän lippulaivaksi. Jyrki Kangas on toiminut jazzien perustamisesta lähtien festivaalien johdossa, milloin puheenjohtajana, toimitusjohtajana tai kuten viimeiset 20 vuotta, taiteellisena johtajana. Hän on myös esiintynyt ja esiintyy edelleen aktiivisesti kontrabasistina sekä omilla festivaaleillaan että ympäri maailmaa lukuisten huippumuusikoiden kanssa. Festivaalikollegojensa kanssa Jyrki Kangas perusti 1984 kansainvälisen festivaalijärjestön, jonka puheenjohtajana hän toimi ensimmäiset 16 vuotta. www.ijfo.org. Pori Jazz johtotehtävien ohella hän on toiminut samanaikaisesti monissa muissa tehtävissä. Perustanut Poriin kaupallisen radioaseman, johtanut mainostoimistoa ja Suomen ensimmäisen monitoimiareenan, Turkuhallin toimintaa 1989-1999. Vuodet 2000-2006 Jyrki Kangas johti Pori Marketing Office Oy:tä (nyk. MAISA), joka markkinoi Porin matkailua ja toimintapaikkoja mm. Kirjurinluoto Arenaa. Nykyään Kangas on myös Suomen suurimman juhannusjuhlan, (www.rmj.fi) eli Raumanmeren juhannuksen johtotehtävissä ja tekemässä Porin kaupungin toimeksiannosta suunnitelmaa Pori Tapahtumakaupunkina v. 2025. Kangas on toiminut aktiivisesti myös kansainvälisissä konsulttitehtävissä ja ollut perustamassa Stockholm Jazz & Blues Festivalia (Ruotsi), Rochester Jazz Festivalia (USA) ja mm. Jarasum Jazz Festivalia (Korea). Jyrki Kangas on kaiken toimintansa ohella luennoinut aktiivisesti useimmissa korkeakouluissa ympäri Suomea ja toiminut kaupunkien ja eri maakuntien kehittämistehtävissä. Liiketoimintakonsultointia, tapahtuma-tuotantoa ja muuta liiketoimintaa kuten rakentaminen ja logistiikka Kangas on hoitanut Vitakan Oy - yhtiönsä kautta myös Georgiassa ja Venäjällä. Kokemukset Virosta koostuvat muusikkona esiintymisen lisäksi konsulttitehtävistä kaupunkien ja tapahtumatuotannon sektoreilla 15 vuoden ajalta. Jyrki Kankaalla on laaja kansainvälinen verkosto, yhteyksiä monien maiden ylimpään virkamies- ja elinkeinoelämän johtoon sekä luonnollisestikin ystävinä ja yhteistyökumppaneina mittaamaton suuri joukko musiikin järeintä kärkeä. Merkonomi News 2/09 17
Työsuhdejuristin palsta Työsuhdejuristit Juhani Viilo, Arto Vainio ja Johanna Laine käsittelevät tällä palstalla työtuomioistuimen, korkeimman oikeuden ja työneuvoston ennakkoratkaisuja ja lausuntoja. Palstalla käsiteltävät aiheet julkaistaan jatkossa myös nettisivuillamme www.smyl.fi. Sinullakin on SMYL:n jäsenenä mahdollisuus esittää kysymyksiä työsuhdetta koskevasta lainsäädännöstä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valita kussakin lehdessä käsiteltävät aiheet. Palstaa koskevat toivomukset ja kommentit pyydämme lähettämään osoitteeseen merkonominews@smyl.fi. Juhani Viilo Arto Vainio Johanna Laine YT-NEUVOTTELUT - mitä ne käytännössä tarkoittavat? Milloin käydään yt- neuvotteluita? Lakia yhteistoiminnasta yrityksissä sovelletaan yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Ennen työvoiman vähentämistä työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut. Työvoiman vähentämisellä tarkoitetaan irtisanomisia, lomauttamisia sekä osa-aikaistuksia. Neuvotteluiden osapuolet Työvoiman vähentämistä koskevissa neuvotteluissa osapuolina ovat työnantaja ja henkilöstön edustajina yleensä henkilöstöryhmän tai henkilöstöryhmien edustajat. Neuvottelut voidaan käydä myös niin sanotussa yhteisessä kokouksessa. Yksittäisen työntekijän tai yksittäisten työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista voidaan käsitellä työntekijän tai työntekijöiden ja työnantajan välillä. Jokaisella työntekijällä on tällöin aina oikeus vaatia, että häntä koskevasta asiasta on neuvoteltava myös hänen edustajansa ja työnantajan kesken. Neuvotteluiden kulku Käytännössä yhteistoimintaneuvottelu alkaa työnantajan tekemällä neuvotteluesityksellä. Työnantajan tulee antaa kirjallinen neuvotteluesitys neuvottelujen ja työllistämistoimien käynnistämiseksi viimeistään viisi kalenteripäivää ennen neuvottelujen aloittamista. Tänä aikana henkilöstön edustajilla/neuvottelun osapuolella on mahdollisuus valmistautua neuvotteluihin. Tätä aikaa ei lasketa mukaan varsinaisiin neuvotteluaikoihin. Neuvotteluesityksen muodosta ja tarkasta vähimmäissisällöstä säädetään laissa yhteistoiminnasta yrityksissä. Neuvotteluiden sisältö Työvoiman vähentämistä koskevat asiat on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Neuvotteluissa on toteuduttava aito vuoropuhelu. Henkilöstöllä on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa ratkaisuihin yt- laissa säädetyissä asioissa. Tämä edellyttää sitä, että henkilöstölle annetaan riittävät tiedot ja mahdollisuus esittää mielipiteensä, tietonsa ja kokemuksensa. Vuorovaikutuksen toteutuminen edellyttää luonnollisesti myös sitä, että neuvotteluja käydään oikea-aikaisesti niin, että henkilöstön edustajat voivat vielä vaikuttaa päätökseen. Aivan liian usein em jää pelkästään korulauseiksi ja työntekijöille jää neuvotteluista mielikuva, että kaikki päätökset oli tehty jo aiemmin eikä mihinkään päässyt konkreettisesti vaikuttamaan. Neuvoteltaviin asioihin kuuluvat toimien perusteet, vaikutukset, toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet ja vaihtoehdot työvoiman vähentämiselle sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. Perusteiden ja vaikutusten käsittelyn jälkeen pitäisi olla selvillä tiedot siitä: * mikä työ vähenee ja miksi * miten paljon työn arvioidaan vähenevän * millä ajanjaksolla väheneminen tapahtuu * miten tuotantoa mahdollisesti muutetaan * mitä mahdollisia päällekkäisyyksiä työtehtävissä on * mihin töitä siirretään jos siirretään * onko toiminta voitollista/tappiollista * riittävän selkeät ja täsmälliset tiedot taloudellisista perusteista * töiden uudelleenjärjestelyiden perusteista * kustannussäästöjen perusteista * mihin lukuihin ja laskelmiin säästötarve perustuu * missä määrin on perusteltua tai välttämätöntä vähentää työntekijöitä Kun vähentämisen perusteet ja vaikutukset on selvitetty, on neuvoteltava vaihtoehdoista rajoittaa vähennettävän työvoiman määrää ja myös siitä, miten lieventää vähentämisestä työntekijöille aiheutuvia seurauksia. Yhteistoimintamenettelyssä on pyrittävä minimoimaan työvoiman vähentämisestä henkilöstölle aiheutuvat haitat ja selvitettävä, miten irtisanomisilta voitaisiin välttyä. Neuvotteluissa käsiteltäviä asioita ovat erityisesti koulutus- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet sekä työ- ja työaikajärjestelyt. Muita neuvoteltavia ja käsiteltäviä asioita voivat olla esimerkiksi vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön, opintovapaalle ja vastaaviin järjestelyihin haluavien määrä. Lisäksi yhteistoimintaneuvotteluissa pitää käsitellä mahdollisuudet vähentää irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistamisista aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia haittoja, jos työvoiman vähentämisestä ei voida luopua. 18 Merkonomi News 2/09
Neuvotteluiden vähimmäiskestot Työvoiman vähentämistä koskeville neuvotteluille on laissa säädetty vähimmäisajat. Vähimmäisneuvotteluaika on joko 14 päivää tai kuusi viikkoa. Sovellettava neuvotteluaika riippuu irtisanottavien, lomautettavien tai osa-aikaistettavien työntekijöiden määrästä sekä lomautuksen kestosta. Neuvottelut 14 päivän aikana: Työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvottelut on käyty 14 päivän aikana niiden alkamisesta seuraavassa tapauksessa: - työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomautukset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään tai kyseessä ovat enintään 90 päivää kestävät lomautukset, jotka koskevat vähintään kymmentä työntekijää. Neuvotteluihin varattu aika tarkoittaa kalenteripäiviä. Aika lasketaan ensimmäisestä neuvottelupäivästä tämä päivä mukaan lukien. Neuvottelut kuuden viikon aikana: Työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty kuusi viikkoa niiden alkamisesta seuraavassa tapauksessa: - työnantaja harkitsee irtisanomisia, osa-aikaistamisia ja 90 päivää pidempiä lomautuksia, jotka koskevat vähintään kymmentä työntekijää. Neuvotteluajan päätyttyä työnantajan on kohtuullisen ajan kuluessa annettava yleinen selvitys neuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Laissa tai sen perusteluissa ei ole määritelty kohtuullisen ajan pituutta. Käytännössä kohtuullinen aika voi olla laajoissa työvoiman vähentämistilanteissa korkeintaan muutaman viikon pituinen. Neuvotteluiden kirjaaminen Laissa ei ole asetettu työnantajalle automaattista velvollisuutta pitää neuvotteluista pöytäkirjaa. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, jos joku neuvotteluihin osallistunut sitä pyytää. Laissa ei ole määritelty tarkkaa pyyntöajankohtaa. Koska neuvotteluissa pidettävällä pöytäkirjalla on keskeinen merkitys myöhemmin neuvottelujen sisältöä ja neuvotteluvelvoitteen täyttymistä arvioitaessa, on henkilöstön edustajan/neuvotteluiden osapuolen pyydettävä pöytäkirjaa pidettäväksi. Tarkoituksenmukaisin ajankohta pyynnön esittämiselle on neuvotteluiden alku. Pöytäkirjojen tarkistamisesta ja osapuolille toimittamisesta voidaan ja kannattaa sopia ennakolta. Käytännössä kannattaa sopia niin, että edellisen neuvottelukerran pöytäkirja toimitetaan osapuolille, vähintään päivä ennen uutta neuvottelukertaa. Pöytäkirjoista on käytävä ilmi ainakin: - milloin yhteistoimintaneuvotteluja on käyty - ketkä ovat osallistuneet niihin - neuvottelujen tulokset - eri mieltä olleiden osapuolten kannanotot Pöytäkirjaan voi sanella sanasta sanaan omia kannanottoja tai liittää valmiiksi kirjoitettuja selvityspyyntöjä eri asioista. Samoin siihen voi jättää varauksen siitä, että selvityspyyntöjä tai kommentteja toimitetaan myöhemmin liitteeksi. Näin toimittaessa ei voida myöhemmin väittää, ettei asia olisi ollut neuvotteluissa esillä. Kirjaamatta jäävillä tai esim. neuvottelujen ulkopuolisilla keskusteluilla ei ole juurikaan näyttöarvoa myöhemmin neuvottelujen sisältöä tutkittaessa. Myös pöytäkirjojen liitteet tulee kuitata. Allekirjoitus vahvistaa sen, että neuvottelujen kulku, asioiden käsittelyt ja osapuolten näkemykset on kirjattu pöytäkirjaan merkityn mukaisesti. Mikäli neuvotteluissa ei ole syntynyt yhteisymmärrystä tai sopimusta käsiteltävästä asiasta, tulee mm kirjausten todettiin, sovittiin yms. tilalle muotoilla työnantajan edustaja totesi jne. Mikäli pöytäkirjan sisältöä ei saada muutettua vastamaan asioiden todellista kulkua tai ne muutoin ovat esim. epäselviä, voi niiden allekirjoittamisesta kieltäytyä kokonaan. Mikäli käytyjen yt-neuvotteluiden lainmukaisuudesta tai työsuhteiden päättämisistä, lomautuksista tai osa-aikaistuksista syntyy erimielisyyttä, työsuhdejuristit ottavat asian käsiteltäväksi. Selvitämme tällöin mahdollisuudet työsuhteen päättämisen tai lomautuksen riitautukseen. Ensisijaisesti tarkoituksena on luonnollisesti neuvotella esim. korvauksista työnantajan kanssa mutta viime kädessä, ellei asiassa ole mahdollisuutta saavuttaa ratkaisua sopimusteitse, asia voidaan saattaa oikeusturvavakuutuksella oikeuden ratkaistavaksi. Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy:n painopistealueita ovat: * työ- ja virkamiesoikeus * perhe- ja perintöoikeus * sopimusoikeus * kiinteistöjen ja asumisen kysymykset * yksityishenkilöiden velkajärjestely * pk-yritysten yrityssaneeraus * muut velkaantumiseen liittyvät * oikeudelliset asiat Lisäksi hoidamme edellisiin liittyviä rikosasioita ja yleisjuridiikkaa. Toimiston osakkaina ovat pitkän kokemuksen omaavat asianajajat ja varatuomarit Arto Vainio ja Juhani Viilo. Lisäksi toimistossa työskentelevät OTK Johanna Laine ja asianajosihteeri Tuula Viilo. Meille on helppo tulla viiihtyisään ympäristöön neuvottelemaan vaikeistakin juridisista ongelmista. Helsingin Töölössä sijaitsevaan toimistoomme on hyvät kulkuyhteydet julkisilla liikennevälineillä ja ympäristössä on runsaasti pysäköintipaikkoja. Topeliuksenkatu 7 A, 00250 HELSINKI Puh. 010 8411 000 Fax 010 8411 009 email: etunimi.sukunimi@asianajotoimistoviilo-vainio.fi www.asianajotoimistoviilo-vainio.fi Merkonomi News 2/09 19
Vieraskynä Päiväkäsky Nro 3. Rakkaat leijonattaret ja leijonat. Suomemme tarvitsee rohkeita yrittäjiä, nopeasti globaalisti myyviä innovaatioita ja uusien myötätuulien tarkkaa haistelua. Odotettavissa taloushorisontissa on gale force -luokan myrskypuhureita. Ahdinko koettelee rajusti kaikkia toimialojamme. Nyt ei ole varaa jättää ketään yhteisestä veneestämme; jokainen uusi näkemys ja idea on arvokas. Tehkäämme yhdessä uusi, parempi tulevaisuus. Lohduttavaa on, että tulevaisuus syntyy tunnetusti päivä kerrallaan. Tässä reittikartan suuntimia Timo Kiviaho, KTM, yrittäjä, advisor timo.kiviaho@chinatekway.com 1. Suomi on merivaltio. Meriklusterimme ansaitsee suuremman R&D huomion; voisivatko uivat sairaala-alukset olla seuraava osaamisalueemme risteilijäbisneksen jälkeen? Tarvetta on kaikilla ilmansuunnilla. 2. Suomi elää metsän ja muun opetuksesta, ei metsästä. Opetus ja opettaminen on taitolaji. Parhaimmillaan Suomi voisi olla kaikentyyppisen koulutuksen global education hub lääketieteen, maatalouden, ilmastotalouden, kaivosteollisuuden, arkkitehtuurin ja designin 3. Suomen Nuoret Aallot tehkää vasta-aaltoja. Lama tarjoaa uusia mahdollisuuksia suunnittelussa ja muotoilussa. Eikö savusaunaakin voisi muotoilla salonkikelpoiseksi maailman metropoleihin? 4. Ensimmäiset ulkomaalaiset edustustot ns. representative officet perustettiin Suomeen 1.7.2009. Tämä uutinen ehtisi vielä toteutua, mikäli lainsäätäjämme käärivät hihansa vielä ennen kesälomia. Tunnetusti Suomen lainsäädäntö ei vielä tunne tätä kevyempää kansainvälisten yhtiöiden etabloitumismuotoa, jolla voitaisiin houkutella markkinakartoitusyrityksiä maahamme helpommin. 5. Missä on Suomen ensimmäinen Aasian/ Kiinan talouteen keskittynyt osaamis- ja tutkimuskeskus? Aasia kasvaa vielä vuosikymmeniä voimakkaasti. 6. Miksi monet kansainväliset organisaatiot ja yritykset ovat Sveitsissä? Olemmeko tehneet kaikkemme niiden houkuttelemiseksi Suomeen? Global Institute of Peace Negotiation and Diplomacy - Eikö Helsingillä olisi mahdollisuuksia diplomatian pääkaupungiksi? 7. Finnish Leadership on kova juttu Sanat luovat todellisuutta. Millä sanoilla meitä johdetaan? Miksi aina otamme johtamisoppimme mailta vierahilta? 8. Kaikille riittää tulevaisuudessa töitä, kun vähän innovoimme työpaikoista ilmoittamista varhaisessa vaiheessa. Jos kerran sales lead järjestelmät toimivat, niin miksei myös job lead. Sosiaaliset verkostoinnovaatiot ovat tulevaisuutta. How s Job Face Book? 9. Laatukengillä myrskyä päin Passion vie pitkälle. Haastattelemani laatukenkäja purjevenemaakari Leonardo Ferragamo kertoi intohimon laadun tekemiseen olevan tärkein eteenpäin vievä voimansa. Suomi tunnettiin aikaisemmin laadusta? Entä tulevaisuudessa? 10. Paljonko juokset cooperin testissä? Elämme liian helppoa elämää. Vierivät kivet eivät sammaloidu olemme luodut liikkumaan. Laita harmaita aivosolujasi jo pitkään vaivannut yritysideasi tai unelmasi paperille jo tänään, ei huomenna! Nota bene: Allekirjoittaneen Päiväkäsky Nro 2. sytytti ainakin10 uutta yritystä ja yrittäjää joko sinä olet toteuttanut unelmasi? Älä epäröi, vaan toimi. By the way, vaikka Suomen luonnossa ei tavattane ärjyviä leijonia, niin aito sellainen tervehtii kaikkia Suomeemme avomereltä purjehtivia Utöstä etelään. Milloinkahan saamme sen kaveriksi Suomen Leijonatar merimerkin ja mihin päin merikartastoa? Jellona tuumailee tätä muistiinkirjoittaessaan Suomen eteläisimmän avomerihotellin Utön laiturissa... suomenjellona Kirjoittaja on toiminut suomalaisen vientisektorin palveluksessa mm. Singaporessa, Pekingissä, Lontoossa, Pietarissa ja Barcelonassa. 20 Merkonomi News 2/09