Rakennus- ja ympäristölautakunta 62 06.05.2015 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Ekokem Oyj:n Korvenmäen jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta, Helsingintie 541, Salo (734-423-2-2) 682/11.01.00.01/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 06.05.2015 62 Valmistelija: ympäristöinsinööri Riitta Saari, riitta.saari@salo.fi, (02) 778 7803 Etelä-Suomen Aluehallintovirasto pyytää Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Korvenmäelle rakennettavan jätevoimalan toimintaa. (dnro ESAVI/1443/2015) Ekokem Oyj hakee ympäristölupaa Salon Korvenmäen jätekeskuksen alueen pohjoisosaan rakennettavalle lämpölaitokselle, joka käsittää jätevoimalaitoksen ja biolämpölaitoksen. Laitoksen rakentaminen suunnitellaan aloitettavan vuonna 2016 ja laitos otettaisiin käyttöön vuonna 2018. Vastaavat jätteenpolttolaitokset ovat jo toiminnassa Vaasassa, Riihimäellä kaksi kappaletta, Oulussa, Vantaalla ja Kotkassa. Jätteenpolttolaitoksia on Salon lisäksi tulossa Tampereelle ja Leppävirralle. Mitä tulee toiminnan välittömässä läheisyydessä sijaitseviin suojelualueisiin, voidaan todeta ettei ole sellaisia suojelualueita, joiden suojeluarvo vaarantuu haetusta toiminnasta. Toiminnasta 300 metriä lounaaseen sijaitsevan liito-oravan elinpiirin suojeluarvo ei haetusta toiminnasta heikkene sen jäädessä selkeästi laitosalueen ulkopuolelle eikä siihen kohdistu muutoksia, kuten metsän hakkuita. Hakija pyytää oikeutta toiminnan aloittamiseen ympäristölupapäätöksen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristövaikutusten arviomenettely Korvenmäen jäteaseman toimintojen kehittämiselle on toteutettu ympäristövaikutusten arviomenettelyvuosina 2009-2012. YVA-menettely sisälsi jätteen energiasisällön hyödyntämisen, biokaasulaitoksen, bioetanolilaitoksen, kierrätyspolttoaineiden valmistuksen sekä loppusijoitusalueen laajennuksen. Biolämpölaitos ei sisältynyt YVA-menettelyyn, mutta hakemuksessa on täydennetty leviämismallilaskelmaa biovoimalaitoksen hiukkaspäästöjen osalta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on yhteysviranomaisena antanut 5.12.2012 lausunnon ympäristövaikutusten
arviointiselostuksesta. Yhteysviranomaisen lausunnossa on otettu huomioon arviointiselostuksen kuulemisvaiheessa annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet. Yhteysviranomainen toteaa arviointiselostuksen antavan riittävän kokonaiskuvan hankkeen ympäristövaikutuksista ja täyttävän sille asetetut vaatimukset. Sijainti, kaavoitus ja maankäyttö Korvenmäen jätteenpolttolaitoksen suunniteltu sijoituspaikka on Salon Korvenmäen jäteaseman alueella, Valtatie 110 eteläpuolella, noin 5,5 kilometriä Salon keskustasta itään. Jäteaseman alueen länsipuolella sijaitsee Metsäjaanun teollisuusalue. Jätteenpolttolaitoksen alue on kooltaan noin 2,1 hehtaaria. Laitoksen sijaintipaikka on on tontti 734-432-2-2, joka sijaitsee osoitteessa Helsingintie 541, Salo. Kiinteistö on Rouskis Oy:n omistuksessa. Korvenmäen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi 30.10.2013. Jätevoimala sijaitsee asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueella (ET-4). "Alue varataan jätevoimalalle, kuivamädättämölle, biokaasulaitokselle, kierrätyspolttoaineen valmistuslaitokselle ja etanolilaitokselle. Alueelle saa rakentaa energiantuotantoon, jätteen vastaanottoon, käsittelyyn ja välivarastointiin liittyviä rakennuksia, rakenteita ja varastokenttiä sekä tarvittavia yhdyskuntateknisiä laitteita sekä toimisto-, koulutus-, huolto- ja varastotiloja". Salon yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Salon seudun maakuntakaavassa Korvenmäen jäteaseman alueella on kaavamerkintä E, erityistoimintojen kohde/alue. Alueella toimii Ekokem Rouskis Oy:n nimissä olevan ympäristöluvan mukaisesti (LOS-2002-Y-1698-121) vastaten vaarallisen jätteen kaatopaikan hoitamisesta ja sinne sijoitettavien massojen käsittelystä ja varastoinnista. Alueella sijaitsevat lisäksi Lemminkäinen Oyj:n louhinta- ja asfalttiasema sekä Salon kaupungin maankaatopaikka. HAKEMUKSESSA ESITETYT ASIAT Hakemuksen mukainen toiminta Jätteenpolttolaitos tulee jatkuvaan, ympärivuotiseen käyttöön. Jätevoimalaitos tulee tuottamaan sähköä valtakunnanverkkoon ja lämpöä Salon kaukolämpöverkkoon. Samalle tontille rakennettava biolämpölaitos toimii huippu- ja varakuormalaitoksena tuottaen kaukolämpöä Salon kaukolämpöverkkoon sekä apuhöyryä jätevoimalaitokselle. Suunniteltu jätevoimalaitos käyttää polttoaineenaan jätteitä yhteensä noin 120 000 tonnia vuodessa. Laitokselle tuleva jäte on tyypillistä kotitalouksien, palvelujen ja teollisuuden syntypaikkalajiteltua jätettä, josta on poistettu vaaralliset sekä hyödynnettävissä olevat jätejakeet. Jätevoimalaitokseen toimitettavan jätteen koostumukseen voidaan vaikuttaa ohjeistuksella ja erilaisten keräysvaihtoehtojen tarjoamisella. Laitoksella voidaan polttaa rakennus- ja purkutoiminnasta peräisin olevaa
puujätettä. Laitoksella varaudutaan käsittelemään polttamalla polttoon kelpaavia jätevesiä enintään 5 000 tonnia vuodessa. Käsiteltävät jätevedet olisivat viemäröintikelvottomia vesiä kuten vedet, joissa orgaanisen aineksen ja suolojen pitoisuus ylittää viemäröinnin raja-arvopitoisuudet. Laitoksella ei käytetä polttoaineena vaaralliseksi luokiteltuja jätteitä. Polttolaitoksen tekniset tiedot Jätteitä polttoaineenaan käyttävä jätevoimalaitos tullaan toteuttamaan arinapolttotekniikalla, jolloin energiantuotannon hyötysuhde saadaan noin 87 %:iin. Arinatekniikka edustaa jätteenpoltossa parasta käyttökelpoista ja varmatoimista tekniikkaa. Taulukko 1. Polttolaitoksen tekniset tiedot Jätteenpolttokattila Biolämpölaitos Polttoaineteho 41 MW 20 MW Sähköteho 4-7 MW - Kaukolämpöteho 29-32 MW 18 MW Polttoaineet Jätepolttoaineet (enintään 120 000 t/a) Apu- ja tukipolttoaineet: Raskas tai kevyt polttoöljy Biopolttoaineet (esim. hake tai puupelletit, noin 10 000-20 000 t/a) Käynnistyspolttoaineet: Raskas tai kevyt polttoöljy Arvio hyötysuhteesta Arvio vuotuisesta käyttöajasta Arvio vuotuisesta sähköntuotannosta Arvio vuotuisesta kaukolämmöntuotanno sta 87 % täydellä 90 % kaukolämpökuormalla noin 8 000-8 300 h noin 3 000 h 35-55 GWh - 160-180 GWh 40 GWh Päästöt ilmaan ja päästöjen hallinta Savukaasut johdetaan jätteenpolttokattilasta ja biolämpölaitoksesta joko samaan piippuun, jossa on molemmille kattiloille erilliset hormit tai omaan erillisen piippuun. Jätteenpolttokattilan piipun korkeus on noin 70 metriä ja biolämpölaitoksen piipun korkeus on vähintään 30 metriä. Jätevoimalaitos noudattaa jätteenpolttoasetuksen (2013/151) asettamia vaatimuksia poltto-olosuhteille: - Jäte poltetaan mahdollisimman täydellisesti: kuonan ja pohjatuhkan sisältämän orgaanisen hiilen kokonaismäärä on alle kolme prosenttia tai niiden hehkutushäviö alle viisi prosenttia aineksen kuivapainosta. - Polttolämpötila on 850 C vähintään kahden sekunnin ajan. Tämä varmistetaan automaattisesti toimivilla lisäpolttimilla. Laitoksessa on automaattinen järjestelmä, joka estää jätteen syöttämisen silloin, jos lämpötila ei ole riittävän korkea (850 C) tai, jos savukaasujen
päästöraja-arvoista ylittyy häiriötilanteiden vuoksi. Savukaasupäästöjä hallitaan polttoaineen laadun varmistamistoimilla sekä polttoteknisillä menetelmillä. Typenoksidien vähentämiseksi kattila varustetaan selektiivisellä ei-katalyyttisellä typenoksidien vähentämisjärjestelmällä (SNCR-järjestelmä, Selective NonCatalytic Reduction). Savukaasun puhdistuslaitteisto perustuu puolikuivaan savukaasunpuhdistusmenetelmään. Reagoivana aineina käytetään kalkkikivipohjaista kemikaalia, joka reagoi savukaasun happamien rikki-, fluori- ja klooriyhdisteiden kanssa. Elohopean sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteiden (TCDD/F) sitomiseksi prosessiin syötetään aktiivihiiltä. Savukaasujen puhdistuksen lopputuotteet erotetaan savukaasuista letkusuodattimella, jonka hiukkaserotuskyky on noin 99,95 %. Biolämpökeskus suunnitellaan siten, että se täyttää ns. PIPO-asetuksen (2013/750) raja-arvot savukaasuille. Biopolttoaineiden aiheuttamat rikkidioksidin ja typen oksidien päästöt savukaasuissa ovat polttoaineen ominaisuuksista johtuen vähäisiä. Typenoksidipäästöjä hallitaan palamisilman vaiheistuksella ja palamisen tehokkaalla hallinnalla. Hiukkaspäästöjä savukaasuista vähennetään multisyknolilla, sähkösuodattimella tai letkusuodattimella. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiankäytön tehokkuus Korvenmäen jätelaitos suunnitellaan parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuen. Energian käytön tehokkuus Laitoksessa käytetään viimeisintä tekniikkaa, joten energiaa tuotetaan paremmalla hyötysuhteella ja pienemmillä ominaispäästöillä kuin vanhoissa laitoksissa. Jätevoimalaitoksen kokonaishyötysuhde on korkea eli noin 87 % täydellä kuormalla ajettaessa. Jätevoimalaitos on mitoitettu siten, että sen kapasiteetin käyttöaste on korkea, jolloin laitoksen hyötysuhde on mahdollisimman hyvä ja vuotuinen huipunkäyttöaika on mahdollisimman pitkä. Biolämpökeskuksen hyötysuhde on noin 90 %. Laitos on mitoitettu siten, että sitä voidaan käyttää tehokkaasti kaukolämmön tuotantoon kylmimpinä vuodenaikoina jätevoimalaitoksen ohella sekä jätevoimalaitoksen huoltojen aikana kesäisin. Ympäristötarkkailu Tarkkailuohjelma laaditaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen laitoksen käyttöönottoa. Tarkkailuohjelma sisältää prosessien käyttötarkkailun, vastaanotettavien jätteiden tarkkailun, tuotannon ja toiminnan käyttötarkkailun, jätekirjanpidon ja jätteiden laadun seurannan, huollot, jätevoimalaitoksen ja biolämpölaitoksen savukaasupäästöjen tarkkailun, vesistöön johdettavien päästöjen tarkkailun, melutarkkailun sekä raportoinnin. Jätteenpolttoasetuksen (2013/151) soveltamisalaan kuuluvalla laitoksella mitataan jatkuvatoimisesti seuraavia päästöjä: - typenoksidit (NOx)
- hiilimonoksidi (CO) - hiukkasten kokonaismäärä - orgaaninen kokonaishiili (TOC) - suolahappo (HCl) - fluorivety (HF) ja - rikkidioksidi (SO2) Myös lämpötilaa, savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa sekä vesihöyryn määrää mitataan jatkuvatoimisesti. Jätteenpolttoasetuksen mukaisesti seuraavien yhdisteiden päästöt mitataan ensimmäisen vuoden aikana vähintään joka kolmas kuukausi kertanäytteenottoon perustuen ja tämän jälkeen vähintään kaksi kertaa vuodessa: - raskasmetallit (kadmium Cd, tallium Tl, elohopea Hg, antimoni Sb, arseeni As, lyijy Pb, kromi Cr, koboltti Co, kupari Cu, mangaani Mn, nikkeli Ni ja vanadiini V) - dioksiinit ja furaanit Kaikkien mittausjärjestelmien laadunvarmistus ja kalibrointiin käytettävän vertailumittaukset sekä näytteenotto ja analyysit tehdään CEN-standardien mukaisesti. Vaikutukset ympäristöön Rakentamisen aikaiset vaikutukset Laitoksen rakennustyöt kestävät noin 24 kuukautta. Merkittävämpiä rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä ensimmäisten kuukausien aikana tehtävät melua, tärinää ja pölyämistä aiheuttamat maanrakennusja perustyöt. Rakennustöistä ja liikenteestä aiheutuvat meluhaitat ajoittuvat pääsääntöisesti klo 7-22 väliseen aikaan. Vaikutukset ilman laatuun YVA-menettelyssä tehty mallinnus on päivitetty ympäristölupahakemuksen laadinnan yhteydessä huomioimalla jätteenpolttokattilan lisäksi myös biolämpölaitoksesta aiheutuvat savukaasupäästöt. Mallinnuksen mukaan laitoksen vaikutus alueen ilmanlaatuun on vähäinen kun verrataan sitä ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Jätteenpolttokattilan ja biolämpölaitoksen päästöjen yhteensä aiheuttamat pitoisuudet ovat selvästi alle 20 %:n ilmanlaadun vuorokausiohjearvoista. Näin ollen laitoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun. YVA-menettelyn yhteydessä on mallinnettu jätevoimalalaitoksen savukaasupäästöjen kloori-, ja fluorivedyn, raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien vaikutusta ilmanlaatuun. Mallinnuksen mukaan jätevoimalaitoksen aiheuttamat raskasmetallien pitoisuudet ovat selvästi alle näille asetettujen tavoitearvojen. Muiden yhdisteiden pitoisuuksia on YVAssa verrattu kansainvälisiin ohjeisiin, ja jätevoimalaitoksen vaikutukset on todettu merkittävästi näitä arvoja alhaisemmiksi. Haju-, pöly- ja hygieniavaikutukset Kaikki laitokselle tuotavat jätteet kuljetetaan suljetuissa kuormatiloissa. Jätepolttoaineen purku kuljetusautoista, käsittely, varastointi ja syöttö palotilaan tehdään suljetussa bunkkerissa, josta imetään kattilan tarvitsema palamisilma. Näin toimien jätteen kuljetuksista, käsittelystä ja
varastoinnista ei aiheudu ympäristöön pöly-, haju- tai hygieniahaittoja. Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin Laitosalueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä lähimpään Lakiannummen pohjavesialueelle. Laitosalueen hulevedet johdetaan niiden laadun perusteella tarvittaessa jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen toiminnassa syntyvät tuhkat ja savukaasujen puhdistusjätteet käsitellään tarvittaessa niiden sisältämien haitta-aineiden liukoisuuden vähentämiseksi ja ne hyödynnetään tai loppusijoitetaan asianmukaisesti luvat omaavalle alueelle. Laitoksella ei näin ollen arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maa- ja kallioperään eikä pohjavesiin. Vaikutukset vesistöihin Laitoksella syntyvien prosessi- ja saniteettivedet, noin 19 000 m3, johdetaan käsiteltäviksi kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen piha-alueilta syntyvät hulevedet, jotka voivat sisältää epäpuhtauksia, johdetaan säiliöön tai altaaseen laadun tarkistamiseksi. Jätevoimalan alueella syntyvien hulevesien määrä on vähäinen verrattuna Korvenmäen jäteaseman hulevesimääriin, koska jätevoimala on pinta-alaltaan pieni. Vaikutukset vesistöihin on arvioitu vähäisiksi. Airankätkyt-ojan veden laatua tarkkaillaan ja jätteenpolttolaitoksen alueella syntyvät hulevedet tulevat olemaan mukana tarkkailussa. Melun vaikutukset YVA-menettelyn yhteydessä toteutuessa melumallinnuksessa eniten melutasoon on arvioitu vaikuttavan jätteenkäsittely- ja loppusijoitusalueella tehtävä louhinta. Mallinnuksen mukaan kaikki YVAssa käsitellyt toiminnot yhdessä eivät aiheuta melutason ohjearvot ylittävää melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua voi syntyä polttolaitoksen käynnistämisessä sekä vuosihuollon ja mahdollisten häiriötilanteiden yhteydessä. Nämä tilanteet ovat harvinaisia ja lyhytkestoisia. Vaikutukset liikenteeseen Laitoksen toimintaan liittyvä liikenne lisää liikennettä erityisesti Valtatiellä 110 laitoksen lähiympäristössä. Laitoksen toiminnasta aiheutuu Valtatielle 110 raskasta liikennettä noin 90-100 ajoneuvoa vuorokaudessa, huomioiden kuljetusten saapumisen ja lähtemisen laitokselta. Raskaan liikenteen määrä kasvaa noin 40 % verrattuna nykytilanteeseen. Laitos lisää myös henkilöliikenteen määriä lähiympäristön teillä, mutta vaikutus niihin on raskasta liikennettä vähäisempi. Laitoksen jätehuollon vaikutukset Merkittävimmät laitoksella syntyvät jätejakeet ovat jätevoimalaitoksessa syntyvät pohjakuona (24 000 t/a), varalliseksi jätteeksi luokiteltava kattilatuhka (1 500 t/a) ja savukaasujen puhdistusjäte (5 000 t/a). Pohjakuonasta erotetaan metallit (3 500 t/a) hyötykäyttöön. Biolämpölaitoksen toiminnassa syntyvä tuhka voidaan mahdollisesti hyödyntää maarakentamisessa tai lannoitteena (noin 400 t/a). Muiden laitoksella syntyvien jätteiden määrä on vähäinen. Tuhka ja muut jätejakeet varastoidaan laitoksella ja toimitetaan jatkokäsittelyyn siten, ettei siitä aiheudu pölyämistä.
Vaikutukset maankäyttöön, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Laitos suunnitellaan sijoitettavan olemassa olevan jätteiden käsittelyalueen yhteyteen, eikä siitä arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön maankäyttöön. Laitoksen rakentaminen on asemakaavan mukaista. Myös maisemalliset vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi, vaikka laitoksen rakennukset ja piippu (tai piiput) muodostavat alueelle näkyvän maamerkin. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin Laitoksen sijoituspaikka ei ole luonnontilainen, koska sillä on jo toteutettu louhintaa maa-ainesten ottotarkoituksessa. Laitos suunnitellaan sijoitettavan olemassa olevan jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen ja Valtatie 110 välittömään läheisyyteen. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelukohteita. Savukaasujen leviämismallinnuksen mukaan laitoksen toiminta ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun. Jätevoimalasta aiheutuva käytön aikainen melu ei aiheuta ohjearvojen ylityksiä ympäristössä. Koska suojelukohteita ei sijaitse sijoituspaikan välittömässä läheisyydessä ja sijoituspaikka on jo nykyään ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena, laitoksen rakentamisesta ja toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön tai luonnonsuojelukohteisiin. Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan Hakija arvioi, että maisemamuutokset eivät alenna ihmisten viihtyisyyttä. Lieviä haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen voi olla liikenteen lisääntymisellä sijoituspaikan läheisyydessä. Jätevoimalasta ei aiheudu haju- ja hygieniahaittoja suljettujen ja ilmastoitujen käsittelytilojen ansiosta. Savukaasujen leviämismallinnuksen mukaan savukaasupäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun eivät ole merkittäviä. Näin ollen niistä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveydelle. Laitoksen käyttövaiheessa syntyy laitosalueella 15-20 uutta pysyvää työpaikkaa. Lisäksi tarvetta tulee olemaan noin kymmenelle jätteen kuljettajalle sekä kunnossapitopalveluille. Rakennusaikainen työllistävyys on 300-400 henkilötyövuotta. Lisäksi hanke edistää kaupungin energiaomavaraisuutta ja avaa uusia mahdollisuuksia Korvenmäen ja Metsäjaanun alueiden sekä paikallisen cleantech- ja energiaklusterin kehittymiselle. Höyry- ja kaukolämpövesijärjestelmä Laitokselta rakennetaan uusi kaukolämpöputki, joka liitetään olemassa olevaan Salon kaukolämpöverkkoon noin viiden kilometrin päässä laitoksesta länteen. Liityntäpiste sijaitsee Salon taajama-alueella. Laitos tulisi toimimaan oleellisena osana Salon kaukolämpötuotantoa. Vuonna 2010 kaukolämmön tuotanto Salossa oli noin 210 GWh. Salon kaupungin kaukolämmön tarve on suurimmillaan jopa yli 80 MW. Kesällä kaukolämmön tarve on alhaisimmillaan alle 8 MW. Jätevoimalan koosta riippumatta kesäkuukausina joudutaan käyttämään lauhdittimia ylimääräisen lämmön siirtämiseksi ilmaan. Vuodessa 120 000 tonnia jätettä
hyödyntävä jätevoimalaitos olisi Salon kaupungin kaukolämmöntuotannon perusratkaisu, jolloin suurin osa kaukolämmöstä voidaan tuottaa jätteistä saatavalla energialla. Laitokselta tuotettava sähkö toimitetaan valtakunnan verkkoon. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta puoltaa hakemusta ja toteaa, että polttolaitoksen etu perinteiseen jätteen loppusijoitukseen verrattuna ilmenee hajupäästöjen vähenevänä määränä. Jätteenpolttolaitoksen toiminta vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää ja lisää jätteen hyötykäyttöä. Myönteinen asia on myös kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, kun jätteillä korvataan fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa ja voimakkaana kasvihuonekaasuna toimivat metaanipäästöt vähenevät kaatopaikkapenkan prosessissa, koska orgaaninen jäte poltetaan sen sijaan että se sijoitettaisiin kaatopaikalle. Hanke luo mahdollisuuksia uuden, ympäristöystävällisemmän teollisuuden muodostumiselle alueelle. Toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei ole estettä, kun vakuus on riittävä kattamaan toiminnan peruuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lupaviranomaiselle, että se varaa Salon rakennus- ja ympäristölautakunnalle mahdollisuuden antaa lausunto laitoksen tarkkailuohjelmasta. Päätös: Ritva Sinervo esitti, että rakennus- ja ympäristölautakunta ei puolla jätevoimalahanketta, koska hanke on ristiriidassa Jätelaki 8 1 momentin ja Jätedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan kanssa. Jonna Nyyssönen, Marja Brockmann ja Ralf Hellsberg kannattivat. Koska asiassa oli annettu päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Puheenjohtajan ehdotus äänestystavasta hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus sai kahdeksan (8) JAA-ääntä (Uusitalo, Mattila, Koski, Keto-oja, Fontell, Engren, Aaltonen ja Virtanen) ja Ritva Sinervon ehdotus neljä (4) EI-ääntä (Sinervo, Nyyssönen, Brockmann ja Hellsberg). Yksi (1) ääni oli poissa (Rantanen). Puheenjohtaja totesi äänestystuloksen 8-4.
Todettiin, että esittelijän ehdotus tuli rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökseksi. Ritva Sinervo jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan. "Eriävä mielipide: Rakennus- ja ympäristölautakunnan ei pitäisi asettua puoltamaan jätevoimalahanketta. Perustelut: 1. Jätteen polttaminen ei ole Jätelain 8 1 momentin mukaan etusijajärjestyksessä ensimmäinen jätteen käsittelymyoto ja hanke ei täytä lain vaatimuksia. Se on jätehierarkian 8 mukaisen etusijaisjärjestyksen vastainen hanke. Polttaminen ei lisää jätteen hyötykäyttöä, vaan se tuhoaa uusiokäytön ja kiertotalouden materiaalia. 2. Jätevoimalahankkeessa ei ole huomioitu uusiokäyttö-, kierrätys- ja materiaalihyödyntämismahdollisuuksia. Edellä mainittujen vaihtoehtojen käyttöönotto polton sijaan lisäisi elinkeino- ja yritystoimintaa, kiertotalouden ja uusien ympäristöteknologien käyttöönottoa sekä lisäisi myös Salossa kipeästi kaivattua työllisyyttä ja tukisi taloutta pitkäkestoisemmin, kuin jätevoimalan jätteen poltto. 3. Metaanikaasujen muodostus ei lopu ja hajuhaitta ei poistu Korvenmäellä polttolaitoksen rakentamisen ansiosta. Hajuhaitan lieventämiseksi on Rouskikselle määrätty toimenpiteitä ja niiden toteutumisen myötä metaanikaasujen muodostaman hajuhaitan pitäisi vähentyä. Varmoja ei voida olla siitä, että hajuhaitasta päästäisiin kokonaan. 4. Ekokemin jättämässä hakemuksessa vähätellään ympäristöhaittojen mahdollisuutta. Kuitenkin on muistettava, että liikenne tiellä 52 kasvaa huomattavasti. Liikenteen kasvusta aiheutuvat liikennepäästöt, tärinä (Mahlakankareella maaperä savea) ja melu lisääntyisivät. 110 000 tonnia pakattua jätettä vuodessa tarkoittaa 18 333 pakkaavia jäteautoja. Salossa 5.5.2015 Ritva Sinervo"