Julkaisija Hermanni-Vallila Seura r.y. 1 2014 Päätoimittaja Kari Varvikko p. 0400 447 507 Vallilan Kapuaja Seija Paasi Etiopiaan
2 Hermanni-Vallila 13.4.2013 Puheenjohtajan viestejä linnasta Hermanni - Vallilan alue on noussut erittäin suosituksi asuinalueeksi. Vanhusten asuinalue on koko ajan muuttumassa myös nuorten lapsiperheiden viihtyisäksi kaupunginosaksi. Tämän kehityksen ovat huomanneet kaikki ihmiset, kaupungin virkamiehet eivät ole muutosta vielä huomanneet. Hermanni - Vallila seuralla ja muilla alueemme asukasyhdistyksillä on tässä virkamiesten valistustyössä loputtoman vaikean tuntuinen tehtävä. Virkamiehistä kun on kyse, tulee mieleen vanha Suosikkilehden mainos: Mikä menee teidän kaaliin. Liikenneasiat ovat Vallila - Hermannin alueella jatkuva, yleinen puheenaihe. Aluetta halkoo kolme isoa väylää : Hämeentie, Mäkelänkatu, Sturenkatu. Mitä tehdä läpiajoliiikenteelle? Esillä on ollut liikenteen ohjaaminen toisaalta Sörnäisten rantatien kautta Toukolaan ja Lahdenväylälle, toisaalta keski- Pasilan kautta keskustasta suoraan pohjoiseen. Molemmat ovat kannatettavia suunnitelmia. Ajoneuvomäärän pysyvää vähentämistä ei kuitenkaan sitä kautta tapahdu. Siksi oli erittäin virkistävää kuulla apulaiskaupunginjohtaja Penttilän kysymys siitä, miksi kaikkien erilaisten valtion ja kunnan virastojen pitää sijaita Helsingin keskustassa, Aleksanterin kadulla. Virastoja ei pidä siirtää Kuopioon, niinkuin Lipponen aikoinaan ajoi, se oli munaus, mutta Helsingissä on paljon hyviä alueita virasto- ja laitoskäyttöön. Halvemmalla kuin keskustassa. Virastojen vapautuessa vaikka asukaskäyttöön, keskustakin ehkä elävöityisi, hanke, johon on sijoitettu miljooonia eri kaupunginjohtajien toimesta, viimeksi Pajusen, ja aivan turhaan. Kun virastot ja laitokset siirtyisivät pois keskustasta, myös yksityisautoliiikenne vähenisi huomattavasti. Nykyajan tiedonvälityksellä virasto voi sijaita ihan missä päin Helsinkiä tahansa. Mutta ei tietenkään minun virastoa saa keskustasta pois siirtää, miten sitten voisin enää käydä työaikana Stockmanilla ruokaostoksilla, kun vaimo soittaa ostoslistan! Elmu Vallilaan! Elävän musiikin yhdistys Elmu, ansiokas kulttuuritoimija, on saamassa häädön Nosturi-rakennuksesta Hietalahdesta ja hakee uutta paikkaa. Uusi paikka voisi hyvin olla Vallilan Varikko, raitiovaunuhallit, jotka vapautuvat käytöstä vaunujen siirtyessä Koskelan halleihin. Hankkeen aikataulukin sopisi hyvin El- mun muuton uhkakuviin. Tervetuloa Stuba Nikula ja kumppanit retkelle Vallilaan. Paikka on mitä mainioin. Vankila pois! Hermannin ja Vallilan komein näköala, merinäköala, aukeaa Sörnäisten keskusvankilan vangeille. Sörnäisten kuritushuone on 1800-luvun vankeinhoidon jäänne, silloin syrjässä, mutta nyt paraatipaikalla keskellä kehittyvää etelä-hermannia ja Kalasatamaa. Näköalasta huolimatta ei ole syytä kadehtia noin 300 vankilan asukasta, vankila on auttamattoman vanha. Katajanokka saatiin vankilana lopetettua, samoin Turun Kakola. Nykyinen vankila-alue, aika suuri alue, tarjoaisi mahtavat mahdollisuudet kaikenlaiseen kehittämiseen. Hyviä toteuttamiskelpoisia ideoita rönsyäisi varmasti, kunhan vankila vankien säilytyspaikkana siirrettäisiin pois nykyiseltä paraatipaikalta. Järkeä Kainuusta Helsingin valittaessa ainaista tonttipulaa, piti Kainuusta tulla nuori nainen, ministeri, joka kertoi, että rakentakaa Malmin vanha lentokenttä asuinalueeksi. Valtio ei sitä tarvitse ja kentän vähäiset lentotoiminnot voidaan hoitaa muualla. Helsingin valtuusto ja virkamiehet ovat pystyneet tätä itsestään selvää asiaa jarruttamaan vuodesta toiseen. Rahakkailla taustavaikuttajilla, muutamilla yksityisillä lentoharrastajilla on ollut härskiyttä vaalia omaa nautinnonhaluaan ilmassa ohitse 10 000 ihmisen, asunnontarvitsijan. Valtuustossakin on vuosien mittaan tälle itsekkäälle näkemykselle löytynyt tukijoita. Toivottavasti järjen ääni Kainuusta antaa valtuustolle ryhtiä hoitaa Helsingin asuntoasioita ennen kuin Malmin lentokerhon pikkupörriäisiä. Olemmeko valmiita? Vallilan - Hermannin asukasluku kaksinkertaistuu lähivuosina. Olemmeko valmiina? Onko meillä lastentarhoja, kouluja, terveyspalveluita, liikuntapaikkoja kun väkimäärä kasvaa. Sääliksi käy nykyisen Kalasataman asukkaita, joilla ei ole juuri mitään palveluja ja ympäristö on jatkuva rakennustyömaa. Kaupunki haluaa rakentaa tiiviisti, sanotaan. Kaupunki ei ole kaupunki ilman kaupunkirakennetta, asuintalojen läheistä tiiviyttä. Tästä syystähän Espoo ja Vantaa eivät ole kaupunkeja, muuta kuin byrokraattiselta nimitykseltään. Helsingissä puhe tiiviydestä on uhkatekijä puistoille ja virkistysalueille. Kaavoittaja ja virkamiehet himoitsevat esimerkiksi Kivinokan aluetta, mutta sivuuttavat paljon isomman, hohdokkaamman asuntorakentamiskohteen Santahaminan. Rakentaminen on muutenkin vaikea juttu. Kaupunki teetti oikein tutkimuksen siitä, voisiko Talin golfkentän alueen muuttaa asuntorakentamiskäyttöön. Tutkimuksen mukaan ei oikein voida, koska kentän pohja on liian kosteata maata. Kaupungin rakennusviraston osaaminen rakentamisessa loppui juuri kostean maaperän kohdalla. Ei voi kuin ihmetellä, miten kaupunki on osannut rakentaa vielä kosteampaan paikkaan, suoraan meren päälle, Merihaassa, Arabianrannassa, Kalasatamassa, Jätkäsaaressa. Taitaa tutkimuksen osaamattomuus olla suorassa yhteydessä Talissa putattujen greenilyöntien määrään! Kiva asua Hermanni-Vallilan seura toimii aktiivisesti alueen kaikinpuolisen kehittämisen hyväksi. Tehkäämme yhdessä alueestamme entistä viihtyisämpi paikka asua. Huolehtikaa toisistanne! Markku Kavonius Hermanni-Vallila seuran puheenjohtaja Euranlinnasta Pääkirjoitus Kun brenkkuflisut duunattiin podilkkis Kenkäkauppa ja korjaamo Leo Närvänen 60 vuotta kenkäkauppaa 1 2014 Ilmestynyt vuodesta 1967 Julkaisija: Hermanni-Vallila Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Klaneettitie 11, 00420 Helsinki kari.varvikko@eepinen.fi Puh. 0400 447 507 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko / Eepinen Oy Klaneettitie 11, 00420 Helsinki Puh. 040 512 5105 Painosmäärä: 9 000 kpl Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2014 Stadin slangilla kirjoitettu pikkuote muistelmistani Verhon takaa: Kääpiöitä ja jättiläisiä. Kirja ilmestyy tänä vuonna. Kun mä flyttasin Heruliin 1950-luvun lopulla, hiffasin että useimmat breduist duunatut bygget oli vähän vindis. Voda ei tullut niihin inee vaan se piti draisata pihagranusta himaan embareilla ja stritit stikattii laskikseen. Skitu oli pitskul. Se oli kalsa bleisi tsitata. Tuli snökee tai vodaa niin sinne oli luudattava. Tseban nokas seinäs oli Työmies peffaa vaan ei pluggaamista varten. Vielä 50-luvulla stadissa oli vildesti skindereitä ja kantakaupungin tuntumassa steppas niin lehmät kuin hevosetkin. Talo, jossa mä budjasin oli kylläkin duunattu stenuista. Sen vastapäätä oli hegatalli ja sen seinustan toisella puolella bunkkas Veka -niminen kaiffari. Se oli karvatankin ajaja. Se oli myös lestinheittäjä ja Vasista myöten jengi tsökas siltä flinderii. Kerrankin me tsiikattii, kun skoudet tuli ja piiritti koko mestan. Ne etti brenkkuu ja repivät kaikki bredut irti lattioista. Veka sano, että mul ei oo fiunaa; duunatkaa kaikki bredut takas samaan mestaan! Mut ei ne mitään duunannu. Sit ne kytät meni tsiikaa hummien skeidaboltseja; tsökasivat mutta eivät hitanneet flindan flindaa. Kun jebarit poistuivat, Veka totes: Sorgen Jörgen ja meni tallin yhteydessä olevaan skituun ja sano: - Otetaas jäbät kunnon rybarit! Sit se tonki sieltä skindarin skeidasta pari lestiä, huuhteli ne ihmispaskasta ja rupes tarjoo knubbeja. Ja flisut duunattiin podilkkis. Sit jäpikät sano, et parempi snadi tuimis ku buli laimis. Kun aidot vanhan kansan Valkan kundit meni gimuleiden kanssa pätkään tsiikaan Tom Mixiä, niin ne heitti hetulaa: Biffaa buffa leffaan, niin buffa biffaa beffaa. Joskus juttelin ikästarbojen kanssa ja ne kertoivat, että 20-30-luvulla Herulin Espis oli Viertsika (Östra Chaussén) eli nykyinen Hämeentie. Muita tärkeitä mestoja olivat Kyliksen simmis, Svenssonin ja Bastmanin portteri- ja rapakaljafabriikit, Gumtähti (Kuppis), Herulin brankis, Kuntsi, biblu, Kotikallio, Lintsikan mäki, Valgan skole, skurutalli, Ylöstalon sekatavara, bastu ja Kaivolan flesubuidu. Herulin gartsat oli bygattu rundeista stenuista ja siellä täällä oli snadeja skutsejakin, jossa brassattiin. Kun Viertsikalta lähettiin tulee alas, niin siellä oli hartsejakin, joille kundit byggas hyddoja ja sieppasivat skimboilla, jopa voitynnörin laudoilla... Kari Varvikko Jakelu: Kaikki taloudet Hermannin, Vallilan, Itäpasilan, Arabian ja Toukolan alueella, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400 Perustettu 1952 Edulliset hinnat. Myös tarjouksia. Kangasalantie 6, puh. 763643 Valitse esineitäsi arvostava kumppani kuolinpesän tai muuttoirtaimiston realisointiin. Joustava palvelu 20 v. kokemuksella. Ota yhteyttä! Huutokauppa Helander Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki ma-pe 9.00-16.00, puh 02900 31950 www.helander.com
13.4.2013 Hermanni-Vallila 3 Kari Varvikko 70 - vuotias Terveysasioista kiinnostunutta yleisä kerääntyi Kinaporiin kuuntelemaan ja keskustelemaan kaupungin terveyssuunnitelmista. Tämä yleisö ei halua lakkauttaa Vallilan terveysasemaa. Köyhät vanhukset vaarassa Lakkkautetaanko Vallilan terveysasema? Kaupunginosalehtien merkitys tulee edelleen kasvamaan. Lähialueen tapahtumat ja niistä tiedottaminen on erittäin tärkeätä, ihmisiä kiinnostavia asioita riittää. Tiedotusmaailma on laajentunut ja pirstaloitunut, mutta ihmiset haluavat tietoja lähialueen, vaikkapa oman kaupunginosansa tapahtumista ja kehityksestä. Kaupunginosalehdillä on myös tärkeä rooli ihmisten aktiivisuuden herättäjänä ja toisaalta kaupungin päättäjien, virkamiesten, toimien valvojana, korostaa maaliskuun viidentenä päivänä 70 vuoden kunnoitettavan iän saavuttanut Hermanni - Vallila lehden päätoimittaja Kari Varvikko. Kari tietää mistä puhuu, sillä hän aloitti Hermanni - Vallila - lehden teon jo vuonna 1966. Lehti on siitä lähtien ilmestynyt säännöllisesti, mikä on upea historiallinen lehtimiesura. Hermanni-Vallila - lehden lisäksi Kari Varvikko on jo pitkään tehnyt Kannelmäessä ilmestyvää Tanotorvi - lehteä. Kari on aina ollut paitsi lehden toimittaja myös lehtiensä kustantaja, taloudellinen vastuu, yrittäjän elinkeino on hänen lehtityönsä kiinteä osa. Karilla on aina riittänyt aikaa ja energiaa erilaisten yhteiskunnallisten asioiden seuraamiseen ja asioiden järjestelemiseen. 70-vuotias Kari on iältään kunnioitettavan vanha, mutta päättäjien on turha luulla,että mies olisi jäämässä lepäilemään laakereillaan. Tuntosarvet eri asioihin ovat herkkänä, Kivinokan tuleva kohtalo herättää vanhan vaikuttajan toimintaan siinä kuin kaupunkilaisia pelottavat suunnitelmat terveyskeskusten lakkauttamisesta. Hermanni - Vallila - seura onnittelee aktiivista jäsentään! Ihmisille terveys on tärkeä asia. Vain ihmisille, ei kaupungin virkamiehille eikä päättäjille. Heille terveys on kauppatavaraa. Sairas, köyhä vanhus on ikävä kuluerä kaupungille. Ei terveysasemia pidä heillä rasittaa, projekti Honkanummi hoitaa heidät. Tämä ajatusmaailma tuli esille Kinaporin palvelukeskuksessa järjestetyssä avoimessa keskustelutilaisuudessa maaliskuun lopulla. Kansalaisjärjestöjen järjestämässä tilaisuudessa ihmiset olivat vihaisia, ärtyisiä suunnitelmista lopettaa hyvin toimivat Vallilan, Kallion ja Herttoniemen terveysasemat. Vaihtoehtona on kaavailtu Kalasatamaan suurta, massiivista sairausbunkkeria, jonne Vallilankin rollaattorivanhusten pitäisi raahautua jollain tavalla. Kalasatamahan on paikkana aivan surkea tälläiselle palvelutalolle, mutta maalta tullut hankkeen puuhamies, lääkäri Hannu Juvosen mielestä mitään ongelmaa kulkemisissa ei ole. Hän il- meisesti arvioi etäisyydet virstoissa ja peninkulmissa. Kulkuyhteydet nykyisiin terveysasemiin olivat Juvoselta täysin hukassa. Pienet parhaita Tilaisuuden aluksi tutkija Heikki Ketoharju esitteli vertailututkimusta, minkälaista terveystaloa ihmiset pitävät parhaana. Paras oli pieni, lähellä oleva terveysasema. Se oli parempi kuin hivenen suurempi ja parempi kuin tosi suuri terveysasema. Pieni oli myös kustannuksiltaan edullinen, samaa tasoa kuin kaikkein suurimmat terveyslaitokset. Henkilökunnan viihtyvyys, josta kaupunki juhlapuheissa puhuu, oli myös parasta pienillä terveysasemilla. Tämä tutkittu tulos kuulostaa hyvältä. Ei se niin ole, tulos on väärä. Pitää tehdä uusi tutkimus, kaupunki on jo sellaisen joltain konsulta tilannut, kerrottiin. Tutkimuksiahan teetetään niin kauan, että saadaan haluttu tulos. Päättäjien haluama tulos. ei ihmisten. Vilkas keskustelu Kalasataman surkea metroaseman, sairausbunkkerin siirto pois metroaseman läheltä puhutti ihmisiä. Virkamiehet vastailivat ei ihmisten kielellä. Termit palvelukokonaisuus, asiakaspinta, kehitys kehittyy vilahtelivat kuten virkamiehillä ja luottamushenkilöilläkin on tapana. On taito puhua sanomatta mitään, mutta sen virkamies oppii nopeasti. Tämän taidon nosti huippuunsa luottamusmies, terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd). Kun oli kuunnellut hänen puheenvuoronsa, ei yhtään ihmettele, että puolueella, SDP:llä, menee huonosti. Jos Anttila vielä ahkeroi tämän asian kimpussa eri puolilla Helsinkiä, demarien kannatus ensi kunnallisvaaleissa on kymmenen valtuutettua, nyt viisitoista. Anttila esitti myös erinomaisen käsityksen demokratiasta. Tämän terveyskeskusasian jatkokäsittely tulee uudelleen ihmisille sen jälkeen kun asia on terveyslautakunnassa jo päätetty eli ensi kesän lopulla. Vaarahan on että ihmiset sotkevat ikävästi tämän asian ennen päätöksentekoa. Liika demokratia on pahasta! Vihreät torppasi ratikan Kulkeminen Kalasatamaan on ylipäätään vaikeata vaikka mille asialle, mutta erityisen vaikeaksi se on tehty lapsiperheille, sairaille, vammaisille, vanhuksille ja muillekin autottomille, koska suunniteltua raitiovaunuliiikennettä ei tule. Vihreät (!) kaatoivat suunnitelman joukkoliikenteestä. Sehän on perusteltua, koska yskivä, aivastava, kakova ihminen rahvaan seassa raitiovaunussa on terveysriski, omassa yksityisautossa saa räkiä mielensä mukaan. Tapauksen kunniaksi Kalasataman sairausbunkkerin laaja parkkipaikka-alue nimetään asian ratkaisseen Vallilan valtuutetun Mari Puoskarin kunniaksi puoskarin puistoksi. Pientä valoa Tilaisuuden lopussa terveyslautakunnan jäsenet eri puolueista esittivät näkemyksensä terveysasemien lakkauttamisista. Valoa synkkyyteen toivat edustajat RKP:stä ja SKP:stä, luitte oikein!, jotka eivät halunneet lakkauttaa yhtään terveysasemaa. Muut edustajat puhuivat kauniita, mutta höpölöpöjä, liirumlaarumia antamatta kunnon vastauksia itse asiaan. Valoa kansalle, ihmisille, toi myös tieto siitä, että Helsingin kaupunki on tehnyt vuonna 2013 rahallista ylijäämää muhkeat 195 miljoonaa euroa. Tätä rahaa ei ole mihinkään vielä varattu, ehkä siitä liikenisi terveysvirkamiehistä huolimatta jotain myös Helsingin vanhusten hoitoon. Käytäväkeskusteluissa tilaisuuden jälkeen tuli esille oiva kansanvalistusehdotus : tupakka-askien kylkeen teksti: Kaupungin terveysvirkamiehet vaarantavat terveytesi. Valistushan on aina paikallaan. Pekka hurme Karilta ilmestyvät tänä vuonna muistelmat, joissa hän palaa nuoruusvuosiinsa. - Hermanni ja Vallila olivat nuoruuteni parasta aikaa, miettii päätoimittaja Herulin vanhan suojellun puutalon edustalla. Yleisöllä on puheenvuoro. Kaupungin virkamiehet, lääkärit Hannu Juvonen (vas.) ja Lars Rosengren yrittävät, heikolla menestyksellä, vakuuttaa ihmisiä Kalasatan tulevan, suuren sairausbunkkerin ihanuuksista. Päivätarjous Ma-Pe 9-14 Tarjous voimassa 15.8.2014 asti Hiustenleikkaus 20-32 Moniväripaketti alk. 65 Tällä kupongilla kaikista palveluista -5
4 Hermanni-Vallila 13.4.2013 Mäkelänrinteen Uintikeskus täyttää 15 vuotta - Asiakkaat Vallilan apteekissa ovat mukavia, toteaa uusi apteekkari Ulla Svedström. Vallilan uusi apteekkari pitää työstään Suomen suosituimman vesiliikuntapaikan elämä on edennyt kuin teinin elämä yleensäkin: se alkoi suurella uurastuksella, kasvoi hurjaa vauhtia ja vaatii jo enemmän tilaa ympärilleen. Mäkelänrinne eli Märsky on tuttu nimi helsinkiläisille ja lähes jokainen helsinkiläinen on vieraillut siellä. Se onkin kiistatta Suomen tunnetuin uintikeskus ja lippulaiva. Halleja löytyy toki ympäri kaupunkia: Kalliosta, Töölöstä, Pasilasta, Kontulasta, Vuosaaresta, Malmilta ja Siltamäestä. Niillä kaikilla on oma persoonallisuutensa ja paikkansa asukkaiden omana lähihallina. Uinnin lisäksi palveluihin kuuluvat ryhmäliikunta, kuntosali, palloilu sekä erilaiset kurssit, kuntotestit ja tapahtumat. Harvaa asiaa Suomen uintikansa on niin hartaasti toivonut kuin suurta, mahtavaa ja kaikkivoipaa uintikeskusta. Sitä toivottiin ja siitä unelmoitiin sata vuotta. Unelmien kudelma kasvoi haaveiden, toiveiden ja pettymysten ristipistoista. Nämä ovat aloitussanat Mäkelänrinteestä kertovassa Unelmista ui- malaan -kirjassa (Pertti Mustonen, 2006). Uintikeskus avattiin vuonna 1999 ja sen tarpeellisuutta perusteltiin aikanaan sillä, että halliin saatettaisiin saada jopa 300 000 400 000 vuotuista kävijää. Ennuste ei ihan osunut kohdalleen ja suosion kasvu yllätti kaikki: vuonna 2013 kokonaiskäyntimäärä oli jo 793 000 eli Uintikeskus on osoittanut tarpeellisuutensa kuntalaisten liikuttamiseksi. Mäkelänrinne on tänään Suomen suosituin vesiliikuntapaikka. Urheiluhallien toimitusjohtaja Pekka Laitinen: Mäkelänrinne palvelee päivittäin asiakkaitaan laajalla skaalalla kuntouimareista kilpauimareihin ja vauvasta vaariin. Mäkelänrinteen urheilulukio on myös ahkera hallin käyttäjä. Kuinka se onnistuu lunastamaan hyvinkin eri odotuksilla varustetut liikuntakäynnit? - Uintikeskus on todellinen matalan kynnyksen liikuntapaikka, jossa sulautuvat niin sukupolvien ja sukupuolten väliset erot, kuten myös kulttuurilliset erot. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että kykenemme tarjoamaan laadukkaita ja kohtuuhintaisia liikuntapalveluita puhtaissa tiloissa, laitteet toimivina ja hyvän asiakaspalvelun saattelemana. Tämän varmistamiseksi palveluista vastaa oma henkilökunta, jota täydentävät erinomaisesti hierontapalvelut ja kahvio Uppopulla. - Vakiokävijöille ei liene yllätys, Mäkelänrinteen historiaa että kasvavien kävijämäärien myötä Uintikeskus tarvitsee lisää tilaa varsinkin uintipuoli kulkee maksimirajoillaan ruuhka-aikoina. Laajennushanke on suunnittelupöydällä ja tavoitteena on, että vuonna 2018 hallissa toteutettaisiin peruskorjausta ja samalla rakennettaisiin lisää allaspinta-alaa ja pukutiloja. Mäkelänrinteen Uintikeskuksen 15-vuotista taivalta juhlitaan tänä vuonna monin eri tavoin. Pekka Laitinen. Lauantaina 10.5. järjestetään Perhetapahtuma, lisäksi on muita tapahtumia ja kampanjoita. Vuoden 2014 taitouinnin nuorten MM-kilpailut järjestetään 26.7. 3.8. ja ne ovat samalla Mäkelänrinteen Uintikeskuksen 15-vuotisjuhlakisat. Teksti: Susanna Bäckström Maalaus: Kimmo Pälikkö Kuva: Kari Kuukka Mäkelänrinteen Uintikeskus avasi ovensa toukokuussa 1999 ja kuun 20. päivänä hallissa seppelöitiin yli tuhat uimakoululaista Suuressa Uintipromootiossa. Promootioperinne herätettiin uudelleen henkiin. Vuonna 2000 Mäkelänrinteessä järjestettiin jo EM-kisat, Suomen kaikkien aikojen suurin uintitapahtuma, johon ilmoittautui 989 uimaria, uimahyppääjää ja taitouimaria. Taustatekijöitä Mäkelänrinteen Uintikeskuksen perustamiselle oli neljä. Kunto- ja harrasteuimareille haluttiin saada lisää mahdollisuuksia harrastaa kunto- ja vesiliikuntaa, liikuntajärjestöillä ja -seuroilla oli niukasti uima- ja sisäliikuntatiloja, uintikeskuksen naapurina toimiva Mäkelänrinteen urheilulukio tarvitsi harjoittelutiloja ja lisäksi Suomesta puuttui kansainvälisten uintikilpailujen vaatimukset täyttävä uintikeskus. Nämä odotukset Mäkelänrinne on lunastanut yli odotusten. Hallin suunnitteli arkkitehti Marjatta Hara- Pietilä, jolla itsellään on myös henkilökohtaisia saavutuksia uinnin parista; Euroopan ennätys 800 metrillä vuonna 1969 ja 12 Suomen mestaruutta. Hän suunnitteli hallin ja sen monelle tutuksi tulleen hyppytornin rakkaudestaan uintiin. Hyppytorni ja sen takana sijaitseva Karoliina Kupiaksen 500 000 mosaiikkipalasesta koottu taideteos Putous on ollut taustana monelle kansalliselle ja kansainväliselle uinti- ja uimahyppykisalle. - Vaikutelmani ovat hyvät. Niin asiakkaat kuin henkilökuntakin ovat mukavia, sanoo Vallilan apteekissa Mäkelänkatu 29.ssa työnsä tammikuussa aloittanut uusi apteekkari, farmasian tri Ulla Svedström. Svedström seurasi apteekkarina Leena Seppälää, joka työskenteli Vallilassa yli 12 vuotta. Svedström toimii edelleen myös Katajanokan Lukijalta Vihreiden nuori, s. 1978, kaupunginvaltuutettu Hannu Oskala Vallilasta päätti liittyä kaupunginhallituksen kokouksessa hienoon tai huonoon seuraan, takinkääntäjien veljeskuntaan! Oskala oli aiemmin pari vuotta sitten vastustanut amerikkalaisen taidevaraston nimeltä Guggenheim tuloa Helsinkiin, mutta asian uudessa käsittelyssä Vallilan poika tuki tätä veronmaksajille erittäin kalliikksi tulevaa hanketta. Oskala liittyi samalla, piirikunnallisella tasolla, takinkääntäjien veljeskuntaan. Veljeskunnan perustajana pidetään Kirjojen kirjassamainittua Jeesuksen opetuslapsi Pietaria, joka kirjan mukaan samana päivänä kolmasti käänsi takkinsa, kielsi mes- tarinsa. Maailmanhistorian merkittävä takinkääntäjä oli Adolf Hitler, joka vannottuaan kukistavansa Stalinin Neuvosto-Venäjän, solmikin päävihollisen kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen Englannin, Ranskan ja USA:n jäädessä toiseksi. Hitlerin takinkääntöhän ei kauaa kestänyt, mutta oli aikanaan maailmaa järkyttänyt tapaus. Legendaarinen sos.dem puolueen poliitikko Väinö Leskinen kään- Neptunuksen apteekkarina, mutta aikoo jatkossa keskittää toimintansa pääasiassa Vallilaan, jossa apteekki on isompi sekä kooltaan että asiakasmääärältään. Svedströmillä on takanaan pitkä ura ja hän on työskennellyt monissa Helsingin apteekeissa, viimeksi lähes kahdeksan vuotta Katajanokalla. Oskala hienoon seuraan! si takkinsa monta kertaa 1950- ja 1960- luvuilla. Väiski oli käänteissään niin taitava, että pääsi lopulta presidentti Kekkosen suosioon ja tehtyään katumusmatkan Moskovaan, myös Kreml hyväksyi Leskisen, joka oli monet vuodet haukkunut niin Kekkosta kuin Neuvostoliittoakin. Sujuvan takinkäännön teki myös sattumapääministeri Matti Vanhanen, joka ennen vaaleja vastusti ydinvoimaa, mutta ministerisalkku sai miehen toisiin aatoksiin, ydinvoiman kannattajaksi! Ministerisalkulla onkin aina ollut merkittävä aktivoiva vaikutus takinkääntöön. Muita syitä ovat raadollisesti oman edun tavoittelu, lahjonta eli korruptio eli lobbaus, kaupankäynti tuo sulle tämä mulle. Onhan tietysti inhimillisesti mahdollista kuten mies erinomaisessa laulussa Mä lähden stadiin toteaa: olen tullut toisiin aatoksiin. Tämä peruste takinkäännössä on tosin hyvin harvinainen, lähes mahdoton. Seuraamme tilanteita, kaikkia Vallilan valtuutettuja! Gogolai Nikol
5 Hermanni-Vallila 13.4.2013 Leena Uotila unelma-ammatissaan: Kallion friidu Nenne halusi aina näyttelijäksi Näyttelijä Leena Uotila on meille hyvin tuttu. Helsingin kaupunginteatterin eri näyttämöiltä, parhaillaan huippusuositussa Vielä ehtii näytelmässä, mutta Nennen, kuten häntä on kutsuttu jo pikkutytöstä ura näyttelijänä on kestänyt lähes koko elämän. Eri teattereissa, radiossa, televisiossa. Isoja rooleja, pieniä rooleja, mutta aina laatutyötä ammatissaan. Jo vuosikymmeniä, vaikka ei uskoisi. Isäni Erkki oli näyttelijä ja mi- nä näyttelin kotona ja kylässä jo alle kouluikäisenä tyttönä. Pöytäliinat ja huivit saivat toimia näytelmäasusteena. Näyttelijän ammatti oli unelma, tavoite jo pikkulikkana, muita ammatteja en edes ajatel- lut, kertoo Nenne, joka on toteuttanut lapsuuden ja nuoruuden ammattiunelmansa. Kallion friidu Leena Uotilan elämäntaival on aina liittynyt läheisesti Kallioon, erityisesti Hakaniemen kulmiin. Ensimmäiset lapsuuden muistikuvat ovat Paasipuistosta, nyrkkeilijäpatsaan, tuntumasta, iso puisto ja pieni tyttö ja puistotäti, joka vieläkin saa Nennen lämpimiin muistoihin. Hakaniemen Areenantalon lastentarha oli 5-vuotiaan Nennen ja hänen serkkupoikansa elämän ensimmäisiä kiinnekohtia. Seikkailut vaarallisilla, kielletyilläkin Hampparilaakson kallioilla toivat jännitystä elämään, kalliolla sijaitsevat nykyään Kallion virastotalo ja miten ollakaan Kaupunginteatteri! Koulunkäynnissään nuori Nenne teki syrjähypyn pois Kalliosta. Kansakoulun alaluokat hän kävi Kaisaniemessä, sieltä hyppy Töölön kansakouluun ja lopulta Tyttönormaalilyseoon, Töölössä sekin. Töölö oli siihen aikaan aivan eri maailma kuin Kallio. En viihtynyt Töölössä,siirto takaisin tuli kuitenkin nopeasti, Teatterikouluun pääsemisen myötä. Hakaniemen kulmilta, Paasivuorenkadulta ja sitten Saariniemenkadulta löytyi asunto, kunnes nykyinen asunto, jo lähes 40 vuotta, on sijainnut Hakaniemessä näköetäisyydellä työpaikasta Kaupunginteatterista. Kauaksi lapsuudestaan Nenne ei ole päässyt, eikä halunnutkaan, nykyisen kodin kanssa samassa korttelissa oli Hattu-Kul- Näyttelijän ammatti oli unelma, tavoite jo pikkulikkana, muita ammatteja en edes ajatellut man talo, jossa asuivat 1950-luvulla pikku-nennelle tärkeät isovanhemmat. Hattu-Kulman talon takapihalta pääsi elokuvateatteri Plazaan, välillä pommilla. Sieltä pikku-nenne hankki ensimmäiset elokuvakokemuksensa. Ansa Ikonen opetti Töölön Tyttönorssissa,Tipulassa, oli näytelmäkerho, jossa koululainen Uotila oli tietysti innokas jäsen. Opettajana oli sen ajan suurin tähti, Ansa Ikonen. Koulun näytelmissä en koskaan päässyt esittämään prinsessoja, noitia kylläkin, nauraa Leena Uotila koulumuistojaan. Linnanmäki ja Haapaniemi Nuoruusiän muisteluissa Nennen mieliin palautuu kauhukertomuksena esiintyminen kesäisellä Linnanmäellä. Näyttelijäisän kautta Nenne joutui Linnanmäelle ulkoilmanäyttämölle sunnuntaisin lausumaan runoja. Se meni aina ihan pieleen, nauraa Nenne. Karkkia saimme kiitokseksi. Linnanmäeltä jäi trauma Kummitusjunasta ja Vuoristorata on vieläkin ylikäymätön paikka, kertoo Nenne. Urheilua harrastimme niinkuin lähes kaikki. Brahenkentällä luisteltiin,otin kaunareilla osaa luistelukilpailuihinkin. Pesäpallo oli kesällä lajina, sedän ja tädin perhe oli TMP:ssä ja pääsin sitä kautta pesäpallo-otteluihin tulostaululle numerotytöksi kaverini kanssa, Hesperian ja Haapaniemen kentille. Nuoruuden tanssipaikoista Kulttuuritalo oli ykkönen. Äitini ja tätini olivat Helsingin Työväen Säästöpankissa töissä, Ympytätalon paikalla oli komea talo ja pankkikonttori. Sitä kautta minäkin pääsin kesätöihin pankkiin. Äitini toimi myöhemmin Mauno Koiviston sihteerinä, muistelee Nenne nuoruuttaan Kallion kulmilla. Läpilyönti televisiossa Suurella osalle Suomen kansaa Leena Uotila tuli tutuksi riipaisevan vahvasta nuoren tytön roolisuorituksesta Televisioteatterin näytelmässä Solveigin laulu. Reima Kekäläisen ohjaama näytelmä filmattiin lähes kokonaan Nennen kotikulmilla Kalliossa. Nuoren näyttelijän työ jatkui lukuisissa eri teattereissa, mutta Kallion kulmilla. Pengerkadun Ryhmäteatteri, lapsuuden non-stop-elokuvapaikka, oli työpaikkana pitkään,välillä 5 Linjalla, välillä Kirjalla Kruunuhaan puolella. Vierailuhommia tuli Kaupunginteatteristakin, Jouko Turkan ja Hannu Salaman Siinä näkijä, missä tekijä oli yksi huomatuimmista. Vuodesta 1997 on Lee- Tästä pikku-leenasta kasvoi Hakaniemen maisemissa, Kalliossa, tunnettu, suosittu huippunäyttelijä. na Uotila ollut vakituisesti kiinnitettynä Kaupunginteatteriin,kodista merenlahden yli toiselle rannalle. Unelma ei ole pettänyt Lapsuuden unelma näyttelijän ammatista ei ole pettänyt Nenneä. Ammatti on kova, teatterin lavalla veri punnitaan. Menestys ei tule ilmaiseksi, tämä on jatkuvaa opiskelemista ja oppimista. Leipä ei tule helpolla,se on pieninä palasina hankittava. Nykyään työpaikatkin saattavat olla eri puolilla maata, mitä erilaisimmissa pai- koissa, kaduilla, museoissa, ravintoloissa. Ja aina pistät itsesi likoon, kuvailee ammattiaan nyt 66-vuotias Leena Nenne Uotila, jolla onneksi riittää töitä, rooleja, Kaupunginteatterin eri näyttämöiden keväällekin, meidän katsojien iloksi. Suosionsa salaisuuden Nenne kuittaa hyvin kalliolaisesti: kun katsojien suuri enemmistö on samaa ikäluokkaa, on helppo olla suosittu. Pekka Hurme Kaupunginteatterin Vielä ehtii -näytelmä kerää jatkuvasti valtaisat katsojamäärät, ei vähiten erinomaisten näyttelijäsuoritusten vuoksi. Kuvassa Leena Uotila (oik.) on joutunut Jukka Rasilan ahdistelemaksi. Hakaniemen Paasipuiston iloisia lapsia lastentarhassa hoitajatätien kanssa. Leena Uotila, Nenne, takarivissä toinen vasemmalta. Nyrkkeilijäpatsaasta näkyy osa, samoin takana olleesta Hattu-Kulman talosta, jossa Nenne vietti lapsuuttaan. Talo purettiin 1950-luvun lopulla ja paikalle tuli Työväen Säästöpankin toimitalo.
6 Hermanni-Vallila 13.4.2013 Lp-levyt, valokuvat ja vintage Huutokauppa Helanderin valtteja Varsinkin lp-levyt, valokuvat ja vintage eli menneiden vuosikymmenten vaatteet ja esineet ovat kysyttyä tavaraa Hermannissa sijaitsevassa Huutokauppa Helanderissa. Tuomas Rossi, Merja Sirén ja Jenny Sirén. Helanderin markkinointipäällikkö Jenny Sirén kertoo, että lp-levyjen kysyntä on ollut nousussa jo jonkin aikaa. Aivan kaikkea ei kuitenkaan viedä käsistä, sillä klassisesta musiikista ja iskelmäkokoelmista on tällä hetkellä ylitarjontaa. Levyjen kunto on melko iso tekijä hinnan muodostuksessa, sillä huonokuntoisilla levyillä ei sinänsä ole suurempaa arvoa, koska huono kunto vaikuttaa ratkaisevast0i äänen laatuun. - Rytmi/rock-musiikki kaikessaa laajuudessaan on kysyttyä, etenkin eri artistien 60/70-lukujen alkuperäispainokset voivat yllättää positiivisesti. Myös progressiivinen rock saattaa tarjota hinnoissa huikeita yllätyksiä. Mitä pienempi levyn pai- nos on, sitä suurempi on keräilijöiden kiinnostus. Intendentti Tuomas Rossi sanoo myös valokuvien olevan haluttuja kohteita. Kuvat kertovat paljon menneistä ajoista ja ovat monesti ainoita jäljellä jääneitä dokumentaatioita paikallishistoriasta. - Valokuvista kiinnostavimpia ovat sota-ajan kuvat ja ennen kaikkea rintamakuvat, mutta myös Helsinki-aiheiset samalta ajalta olevat Niin arvotauluja kuin hienoja laukkuja löytyy Helanderilta lähes pilvin pimein. Aku Ankan vuosikerta 1952. valokuvat ovat mielenkiintoisia. Tunnetut henkilöt herättävät innostusta ja myös valokuvauksen alkuajoilta 1800-luvulta peräisin olevat valokuvat ovat kysyttyjä ja pelkästään historiansa ja harvinaisuutensa vuoksi. Merja Sirén, joka on toinen Huutokauppa Helanderin omistajista kertoo vintagen olevan nyt in. - Maaliskuussa naistenpäivänä järjestetty huutokauppa oli huikea menestys. Median huomion herättänyt huutokauppa osoitti tarpeen vintagen huutokauppaamiselle. Huutokauppa Helander on maamme ensimmäinen huutokauppakamari joka on kaupannut vintatagea näin laajasti ja hyvällä menestyksellä. Mika Sitén meklaroi. Sirén kertoo haluavansa oikoa vintagea käsitteenä. Vintagea ovat 1920-1970 -lukujen vaatteet ja asusteet. 1970-luvun jälkeisistä esineitä puhutaan retrona ja 1920-lukua edeltävän ajanjakson vaatteista voitaisiin puhua jo antiikkina. Vintagessa selkeästi haluttuja ja kerättäviä kohteita ovat laukut. Mm. Louis Vuitton, Gucci, Chanel ja Mulberry ovat suosittuja merkkejä. Huivien puolella niitä ovat Hermès ja Dior. Pukukorut ja naisten rannekellot ovat nousussa ja niitä näkee yhä enemmän. - Asusteiden puolella käsineitä, hattuja ja hiuskoruja liikkuu verraten vähän kysyntään nähden. Yleisesti voisi sanoa, että kysyntää on tällä hetkellä enemmän kuin tarjontaa, Sirén toteaa.
13.4.2013 Hermanni-Vallila 7 Putkiremontti tulossa: Ottaako taloyhtiölaina vai henkilökohtainen laina pankista? Vallila Pasilan alueella on iso osa asunnoista saavuttanut peruskorjausiän. Asuntoosakeyhtiö hakee taloyhtiölainaa, kun esimerkiksi putkiremontti on ajankohtainen. Kun remontti valmistuu, jää osakkaan harkittavaksi, maksaako osuuttaan taloyhtiölainana vastikkeen ohessa vai vaihtaako osuutensa henkilökohtaiseksi lainaksi. Perinteinen vaihtoehto taloyhtiön perussaneerauksissa on taloyhtiön ottama laina, jonka osakas maksaa taloyhtiölle rahoitusvastikkeena. Rahoitusvastikkeen sisältämät korot eivät ole verovähennyskelpoisia. Osakas voi myös ottaa henkilökohtaisen remonttilainan ja maksaa kerralla osuutensa taloyhtiölle sekä rahoittaa omat perusparannukset asuntoon. - Kokemuksemme mukaan oma laina on tänä päivänä suositumpi, Nordean Pasilan -konttorin uusi konttorinjohtaja Vesa Valasti toteaa. - Vesa Valasti tuli Pasilan konttoriin Pitäjänmäen konttorista jonka alueella myöskin putkiremontit ovat ajankohtaiset taloyhtiöissä. Yksi syy tähän on varmasti se, että asunto- tai peruskorjauslainan korot ovat verovähennyskelpoisia päinvastoin kuin yhtiölainojen korot. - Henkilökohtaisen lainan etuna on myös se, että lainan ehdot ja maksuohjelma räätälöidään jokaiselle henkilökohtaisesti. Maksuehdot sovitaan asiakkaan tarpeiden mukaan ja laina-aika on joustava. Taloyhtiölainan ehdothan ovat kaikille osakkaille samat, Valasti toteaa. - Jos asiakas ottaa henkilökohtaisen lainan remonttia varten, hän voi yhdistää asunnon muutkin remonttitarpeet samaan lainaan, hän jatkaa. Vesa Valasti siirtyi jokin aika sitten Pitäjänmäeltä johtajaksi Pasilaan ja pitää uutta työpistettään hienona haasteena. Remontin rahoittamisen vaihtoehdot Henkilökohtaisen lainan vaihtoehtoja ovat räätälöity laina, peruskorjauslaina ja AsuntoJousto. Asiakas voi saada peruskorjaukseen tavallisen asuntolainan, joka räätälöidään hänelle sopivaksi. Asuntolainaan on mahdollista saada lyhennysvapaita ajanjaksoja lainan alkuun tai kesken laina-ajan. Nordeassa asuntolainoihin on mahdollista liittää maksuton lisäominaisuus, LyhennysJousto, jonka avulla asiakas voi lyhentää lainaansa enemmän tai vähemmän kuukausittain sovitun rajan puitteissa verkkopankin kautta. - Peruskorjauslaina on vaihtoehto, jossa laina maksetaan kerralla takaisin. Laina-aika voi olla 5 tai 10 vuotta ja sitä voidaan tarvittaessa pidentää. Peruskorjauslaina voi olla hyvä ratkaisu esimerkiksi iäkkäälle asiakkaalle, joka on muutaman vuoden kuluessa aikeissa myydä asuntonsa ja muuttaa esimerkiksi pienempään asuntoon tai palvelutaloon, Vesa Valasti kertoo. Hänen mukaansa jo olemassa olevan asuntovarallisuuden hyödyntäminen on hyvin suosittu vaihtoehto. Tämä onnistuu Nordean AsuntoJouston avulla. Asunnonomistaja saa asuntoaan vastaan lainan, joka siirretään AsuntoJousto-tilille. Pankki maksaa tilille yhtä suurta talletuskorkoa kuin AsuntoJouston ottaja maksaa asuntolainastaan. - Rahoja on helppo hyödyntää, sillä tili toimii kuin käyttötili: siltä voi nostaa rahaa korteilla ja sinne voi tallettaa rahaa ja ohjata esimerkiksi palkan tai eläkkeen, Valasti selvittää. - Esimerkiksi eläkeläisen rahoitustilanne helpottuu sillä, että lainanottaja maksaa laina-ajalta vain korot. Hän ei lyhennä lainaa, vaan maksaa pääoman takaisin pankille 10 vuoden kuluttua tai sopii uuden maksusuunnitelman. Takaisinmaksua voi lykätä niinkin pitkälle, että lainan pääoma maksetaan vasta kuolinpesän varoista. Perusparannuksissa, kuten putkiremonteissa, lainan korko on verovähennyskelpoista. Taustatietoa: Seuraavien vuosikymmenten aikana putkiremontti koskettaa yli sataatuhatta 30-60-vuotiasta kerrostaloasuntoa. Putkiremontti maksaa arviolta 500 euroa per neliö. Viimevuotisen isännöitsijäliiton putkiremonttitutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla perinteisillä menetelmillä toteutettu putkiremontti maksaa 672 euroa muualla maassa 412 euroa. Putkistosaneeraukset ovat miljardibisnestä. Vuonna 2010 niiden arvo oli 4 miljardia ja vuonna 2020 jo 6,5 miljardia euroa. Metsä ja meri tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia leikkiin Toissavuonna Puu-Vallilan pikkujoulujuhliin osallistui yllättäen yli viisikymmentä lasta. Vietimme juhlia Mäkelänkadun varrella sijaitsevassa huoneistossa ja lastenrattaiden ja vaunujen jono kadulla oli ällistyttävä. Keuruuntien leikkipuistossa oli vielä muutama vuosi sitten harvinaista nähdä lapsia, nyt puistossa on välillä varsinainen vilske, ja aina siellä on ainakin muutama lapsi puuhastelemassa. Lapsiperheiden määrä Vallilassa, Hermannissa ja Kalliossa on kasvanut nopeasti. Monet perheet haluavat päästä luontoon, metsään ja rannalle, retkille, leikkimään ja uimaan helposti ja nopeasti pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Yli puolella helsinkiläisistä ei tutkimuksen mukaan ole omaa autoa. Lähimetsät ja virkistysalueet ovat sekä lapsille että aikuisille korvaamattoman arvokkaita ilon ja innostuksen lähteitä. Lähin uimaranta ja kaupunkimetsä tutkimuksen ja seikkailun paikaksi hermannilaisille, kalliolaisille ja vallilalaisille löytyy Kivinokasta. Jo sadan vuoden ajan perheet ovat menneet sinne viettämään vapaa-aikaa ja lomailemaan. Sörnäisen työväenyhdistys vuokrasi Kivinokan niemen alueen Kulosaaren kartanolta itäisen kantakaupungin asukkaiden virkistys- ja lomailukäyttöön jo viime vuosisadan alussa. Kivinokassa voi vapaasti kulkea kaikkialla risteileviä polkuja pitkin, ja katsella pikkuriikkisiä majoja. Alueella on yhteisiä vessoja, ja vesipisteistä saa juomakelpoista vettä. Kivinokassa on kaksikin uimarantaa. Niiden läheisyydessä on kesäisin kahvila, Maijan kahvilaksi kutsuttu, josta voi ostaa monien mielestä Helsingin maukkaimpia munkkeja, mutta myös leipiä ja jäätelöä saa. Kahvilan pahalla on kesäisin tepastellut kanoja, kukko ja aitauksessa suojassa on ollut pieniä tipuja. Joinakin kesinä kahvilan vieressä aitauksessa lampaat ovat määkineet. Mainio retkikohde lapsiperheille on myös Kivinokan luontopolku. Luontopolun alkuun parkkipaikalta on 300 metriä, itse polun pituus on 330 metriä. Koko tämän matkan lapsi voi myös istua rattaissa ja sieltä ihmetellä metsää ja merta. Polun varrella on kuusi kohdetaulua, joissa kerrotaan eri puista ja niissä majailevista hyönteisistä. Polulta voi halutessaan poiketa aitoon vanhaan metsään ihmettelemään mahtavan kokoisia puita. Polku päättyy lintulavalle, josta voi katsella Vanhankaupungin lahdelle. Tämä osa lahtea kuuluu Natura luonnonsuojelualueeseen ja siellä voi nähdä monenlaisia lintuja. Menetämmekö yhteisen vihreän olohuoneemme? Kaupunki suunnittelee Kivinokkaan uutta 8000 asukkaan asuntoaluetta. Se tarkoittaa sitä, että asuntoalue kattaa käytännössä koko Kivinokan metsän, kaikille avointa yhteistä metsää ei enää jää kuin pieni sirpale. Uimarannasta voi muodostuu helposti paikallisten asukkaiden oma ranta, jolle ei enää tunne olevansa tervetullut juuri sellaisena kuin on. Kivinokka sulkeutuu. Kivinokka kaikille liike haluaa kehittää Vanhankaupungin lahden kokonaisuuteen kuuluvaa Kivinokan niemen viheraluetta entistä monipuolisempana ja ympärivuotisena toiminnallisena virkistysalueena. Kivinokka ja Kivinokka kaikille hakusanoilla netistä löytyy asiasta lisää tietoa. Tule mukaan Kivinokka kaikille -liikkeeseen vaikuttamaan, niin että lapset ja heidän lapsensa voivat tulevaisuudessakin päästä seikkailemaan aitoon luontoon myös Helsingissä.
8 Hermanni-Vallila 13.4.2013 Hermannin puutarha Salainen puutarha on hellittelynimi alueelle, joka jää hieman piiloon Eläinlääkärinkadun ja Sörnäisten vankilan väliin. Jos ohikulkija uskaltautuu kulkemaan ylikasvaneiden pensasaitojen välistä lähtevää polkua pitkin heinikoituneelle alueelle, voi löytää puutarhan, josta on jälleen muotoutumassa ihan oikea puutarha keskelle rakentuvaa kerrostaloaluetta. Hermannin puutarhalla on keväästä 2013 uurastanut joukko eri-ikäisiä kaupunkiviljelystä kiinnostuneita lähialueiden asukkaita. Innokkaat sissipuutarhurit raivasivat villiintyneestä maasta esiin vanhoja peltotilkkuja, käänsivät maata ja aloittivat paikalla viljelytoiminnan. Alueen laitamilla on ollut muutamien lähitalojen asukkaiden pieniä palstoja jo aiempana vuonna, kun vankila-alueen aidat siirrettiin tien varresta puutarhan toiselle puolelle ja alue vapautui asukkaiden käyttöön. Viime kesänä alueella kokeiltiin niin omilla penkkiriveillä vihannesten kasvattamista kuin myös yhteisviljelyä, jossa sekä työmäärä että sato jaettiin osallistujien kesken. Muhevassa maassa kasvatettiin hyvällä menestyksellä perunoita, porkkanoita, nauriita, punajuuria, kaalia, avomaankurkkua, parsaa, persiljaa, tilliä, minttua ja basilikaa. Etenkin helppohoitoista kesäkurpitsaa, jota kaupunkiviljelijä voi kasvattaa jopa parvekkeella ämpärin kokoisessa astiassa, saatiin runsaasti kaikkien käyttöön. Vanhan puutarhan muistona alueella kasvaa edelleen siellä täällä omenapuita, raparperia, punaherukkaa, karviaisia, vadelmaa ja erilaisia perennoja eli monivuotisia kukkia kuten pioneja, tarha-alpia ja malvikkia, joita raivattiin esiin heinien ja nokkosten valtaamilta alueita. Alueella on pitkä historia Sörnäisten vankilan viljelymaana, jossa on tuotettu ravintoa niin vangeille kuin vankilan työntekijöillekin. Erään tiedon mukaan alue on toiminut myös vankien terapiapuutarhana, ja onpa puutarhan kautta kuulemma myös eräs vanki kottikärryineen päässyt karkaamaankin! Helsingin kaupungin julkaisemalla internetsivustolla Helsinki ilmakuvina 1943 2012 alueella on jo vuoden 1943 kuvissa nähtävissä viljelypalstoja. Viljelyhistoriasta huolimatta alueelle on jossain vaiheessa joutunut pilaantunutta maata ja siellä on edelleen paikoitellen jonkin verran lyijyä. Viljelyporukka päätti riskistä huolimatta jatkaa viljelyä, sillä satomäärä ei muodosta kenenkään ruokavaliosta merkittävää osaa. Helsingin kaupunki on varannut entisen puutarha-alueen kasvavan Hermannin kaupunginosan asukkaille virkistyskäyttöön. Suunnitel-
13.4.2013 Hermanni-Vallila 9 1988 2012 man mukaan alueella säilytetään sen ominaispiirteitä entisenä puutarhana, toivottavasti myös viljelytoimminnan muodossa, mutta tarkoituksena on rakentaa myös leikki- ja liikuntapuisto. Vielä kaupungilla ei kuitenkaan ole varoja puistoalueen kunnostukseen. Kunnostusta odotellessa viljelijäporukka on Hermanni-Vallila seuran tukemana aloittanut kaupungin virkailijoiden kanssa neuvottelut viljelyn jatkamisesta alueella. Alue toimii jo nyt virkistyskäytössä ja hyvänä piknikpaikkana. Lapsille paikka on mitä hurmaavin keskellä betonialueita sijaitseva seikkailupaikka. Viljelijäporukka on pitänyt talkoovoimin aluetta siistinä ja turvallisena ympäristönä. Voisiko Hermannin puisto kenties olla näyttämässä suuntaa uudenlaisena kaupunkiympäristönä, jossa samalla alueella yhdessä toimisivat niin kaupunkiviljelytoiminta kuin perinteinen virkistyskäyttöön tarkoitettu puisto ja leikkikenttä? Viljelijäryhmä kasvoi viime kesänä tasaisesti ohikulkijoiden tultua kyselemään toiminnasta. Nyt suunnittelemme jo uutta kautta. Hauskinta yhteisviljelyssä onkin aivan uusiin kasvilajeihin tutustuminen ja tiedon jakaminen. Sekä tietysti se kasvun ihmeen seuraaminen kun pienestä siemenestä kasvaa jalkapallon kokoinen kaalinpää! Talkoilemme jälleen kevään tullen Noitanaisen työpaja Vuodenajat tarjoavat hyviä kimmokkeita. Craft People ry järjesti jälleen toimintapäivän. Tällä kertaa aiheena oli pääsiäisnoidat - noitanaiset Anneli Jensenin johdolla. Elämyksiä etsiville käsityöläisille tämä myyttinen satuolento on oiva kohde koska siinä voi yhdistää niin lukuisia materiaaleja, värejä ja tunnelmia. Noitanainen muodostui lähes parista kymmenestä tarvikkeesta, joista suurin osa yleensä löytyy omasta kaapista ja kierrätyskorista. Helsingin puuvallilassa toimiva järjestö pyrkii tarjoamaan virikkeitä käsityöstä kiinnostuneille. Motiivina on avata silmiä arkihuolille ja etsiä ratkaisuja omasta elämästä kumpuaviin tarpeisiin. Arkiympäristöä voi rikastaa monin tavoin käsityömäisin menetelmin. Hyvin usein kotoa löytyy se materiaali, jol- Anneli Jensen ja luudat. la voi ratkaista monta pulmaa. Tärkeätä toiminnassa on myös yhdessä olo ja yhdessä tekeminen, mitä se sitten milloinkin on. alueella aina sunnuntaisin klo 18 ja tiistaisin klo 19. Viljelijäryhmän löytää myös Facebookista nimellä Hermannin puutarha. Kirjoittaja: Kristiina Salmén Kuvat: Kristiina Salmén, Pinja Sipari Lähteet: Helsinki ilmakuvina 1943 2012: http://dev.hel.fi/ilmakuvat/ Puutarhan kohta: http://dev.hel.fi/ilmakuvat/#17/60.19197/24.96815 Helsingin puistot: http://ksv.hel.fi/fi/projektisivu/etel%c3%a4-hermanni/puistot-ja-virkistys Liity Hermanni- Vallila Seuraan Hermanni-Vallila Seura toimii Hermannin ja Vallilan kaupunginosien asukkaiden edunvalvojana ja yhteistyön kehittäjänä. Seura tukee asukkaiden omaehtoista toimintaa. Maksa jäsenmaksu 10 euroa seuran tilille Fi24 1024 3000 0213 72 laskun viitenumero on 1009. liitä Mukaan sähköpostiosoitteesi. Hermanni-Vallila Seura ry hermannivallilaseura@hotmail.fi http://kaupunginosat.net/heva/ https://www.facebook.com/hermannivallilaseura Liity Hermanni-Vallila seuraan A6.indd 1 21.11.2013 13.44
Hermanni Vallila lehti huhtikuu 2014 ½ sivua, 290x190 mm 10 Hermanni-Vallila 13.4.2013 Reikä hampaassa? Puuttuuko hammas kokonaan? Olen avannut hammaslääkäriaseman Arabianrantaan Ajanvaraus arkisin 8-16 puh 044 9339 242 Myös nettiajanvaraus! Särkytapauksissa kysy päivystysaikoja! - hammashoidot - implantit - viisaudenhammasleikkaukset - pelkopotilaiden hoito - hammastilannearvio ennen leikkausta Tervetuloa Stickdentiin! Juuso Kallinen LT, HLL, hammaslääkäri, suu- ja leukakir. erikoislääkäri Kaj Franckin katu 1 (katutaso) 00560 Helsinki Raitiovaunulinjoen 6 ja 8 päätepysäkki www.stickdent.com SUOSI SUOMALAISTA -Käytä kotimaista.. lähetetty to 3.4. n klo 20.30 kari.varvikko@eepinen.fi Liikuntakeskukset Urheiluhallit kesän Sporttileiri 7-12 vuotiaille Mäkelänrinteessä Sporttileiri on kesäloman kohokohta! Viikko-ohjelma on täynnä monipuolista iloa ja menoa, jossa pääsee kokeilemaan erilaisia lajeja sisällä ja ulkona ohjaajien opastamana ja kannustamana. OPTIKKO VEIKKO PAULIN Ky Sturenkatu 37-41 00550 Vallila Leiri 3 (MINI): 16.-19.6. (ma-to), hinta 108 (vain Mäkelänrinne) Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.urheiluhallit.fi/sporttileiri www.urheiluhallit.fi Kallio Kontula Malmi Mäkelänrinne Pasila Siltamäki Töölö Vuosaari
13.4.2013 Hermanni-Vallila 11 Hei! Tuolla menee se meidän kapuaja! Seija Paasi on viisikymppinen sosiaaliohjaaja ja Puu-Vallilalaiset -yhdistyksen uusi puheenjohtaja. Hän haluaa olla myös Vallilan kapuaja ja sanoo olevansa tavallinen nainen, joka toivoo voivansa profiloitua kaupunginosaansa sillä tavalla, että kun hän kulkee Valkan raitilla, niin ihmiset kääntyvät katsomaan. Hei! Tuolla menee se meidän kapuaja! Seija Paasi kapuaa Etiopian korkeimmalle vuorelle. Seija matkustaa ensi lokakuussa Etiopiaan ja aikoo yhdessä 16 muun suomalaisen aktiivin kanssa valloittaa Etiopian korkeimman 4 550 metrisen Ras Dashen vuoren huipun. Kiipeämällä Etiopian huipulle tuetaan kehitysmaiden tyttöjä ja naisia. Kapua kerää varoja kehitysmaiden tukemiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Vuodesta 2006 on kapuamalla kerätty yli 350 000 euroa. Kapua Etiopia -tiimin tämän vuotinen keräystavoite on yhteensä 100 000 euroa. Kapuajat matkaavat omalla kustannuksellaan Etiopiaan, jossa he tutustuvat Kynnys ry:n avustuskohteisiin ja pääsevät myös käytännössä näkemään, miten kerättyjä varoja käytetään. Näin Kapua tarjoaa tavallisille suomalaisille mahdollisuuden osallistua kansainväliseen kehityshteistyöhön. Seija toteaa, että tuen avulla kehitysmaiden tytöt ja naiset oppivat lukemaan, tuntevat paremmin oikeutensa ja saavat mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään. Kapua Etiopia -hankkeen kumppanijärjestöinä toimivat Kynnys ry, Plan Suomi, Taksvärkki ry ja Väestöliitto. Kaikilla järjestöillä on useiden vuosien kokemus toimimisesta kohdemaissa ja ne toimivat yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. Kokemus ja paikallistuntemus takaavat laadukkaan ja vaikuttavan kehitysyhteistyön. Seijan henkilökohtainen keräystavoite on 4550 euroa, josta tässä vaiheessa on lahjoitusten ja vapaaehtoistyön avulla kertynyt noin 20 %. Lahjoitusten lisäksi Seijalla on Kapua-kirppis Omakirppis Kaboo- 50 kilometrin loppusuora Santiago de Compostelaan. missa Aleksi Kiven katu 50. Kirppis on toiminnassa ainakin 30.4. asti, joten tervemenoa hyvää tekeville ostoksille. Seija haluaa tehdä maailmaa paremmaksi ja tunnustautuu ilman muuta maailmanparantajaksi. - Lähimmäisen jeesaaminen on minuun sisäänrakennettu ominaisuus, jonka olen elämäni aikana luovuttanut monen yhdistyksen vapaaehtoistyöhön. Perheellämme on ollut Nicaraguassa myös kummilapsi jo vuosia. Pienilläkin teoilla ja vain muutamilla euroilla voi jo tehdä paljon hyvää kaukaisille ihmisille. Linkki Seijan lahjoitussivulle on http://www.kapua.fi/osallistuja/seija-paasi/ ja lisäinfoa Kapuasta http:// www.kapua.fi/ sivulta. Kapua Etiopia ja kehitysyhteistyön ilo -tapahtuma on Vallilan kirjastossa lauantaina 12.4. klo 12-15. Luvassa konkarikapuajan ajatuksia Kapua kehitysyhteistyöhön osallistumisesta. Myös Seija kertoo kokemuksistaan ja keräysvuoden odotuksista. Tiedossa on myös etiopialaista musiikkia ja tanssia sekä Kalle Könkkölän videoteos Valoisa yksinpuhelu. Kari Varvikko Viime kesänä Seija käveli Santiago de Compostelaan ns. Ranskalaista reittiä pitkin. Hän aloitti Ranskan puolelta Saint Jean Pied de Portista Pyreneiden yli Espanjan puolelle ja käveli noin 600 km neljän viikon aikana. Seija ja maisemaa Pyreneiltä. Lähellä rotkon reunamaa Olen nyt kenties jännemmän jännän äärellä, mitä tulen enää koskaan olemaan: Korkeakouluopintojen yhteishaun viimeinen päivä lähenee tätä tekstiä kirjoittaessani sekunti kerrallaan piinallisesti ja pahaenteisesti, muistuttaen minua, että nyt on aika tehdä elämälleen jotain. Tilanteeni ei tosin ole aivan yhtä piinallinen kuin useilla muilla, sillä minulla on jo sentään edes jokin suunnitelma. Pääsykirjaa yleisen kirjallisuustieteen linjalle Helsingin Yliopistoon on tullut luettua jo useampi tovi ennen varsinaista hakua, joten en koe olevani kuitenkaan lähimpänä uhkaavaa syrjäytymisen giljotiinia. Tämä ei tosin ole vielä puoliksikaan tehty, joten kenties giljotiini voi napsahtaa minunkin kohdalla, ellen paiski ahkerasti töitä. Helsingin Yliopiston yleisen kirjallisuustieteen linjalle hakee keskimäärin 300 pyrkijää vuodessa (viimeisen kolmen vuoden säteellä). Näistä kolmesta sadasta noin sata päätyy valintakokeeseen, joista taas noin 12 prosenttia saa aloituspaikan. Luvut eivät kuullosta korvaan hevin rohkaisevilta: Kamppailen valintakokeessa hieman yli sadan pyrkijän kanssa, yrittäen tähdätä kymmenen parhaan joukkoon. Jos tämä kuulostaa hankalalta, niin koeta sitten pyrkiä oikeustieteen maisterin opintoihin (Helsingin Yliopisto), jossa valintakokeissa kilpailevia hakijoita on reilusti yli tuhat (pääsyprosentti kokeisiin päätyneistä taas 18 prosenttia), ja suhteuta tähän surullisen eeppiseen kilpailijoitten määrään vielä surullisen eeppinen luku-urakka, joka on aivan omaa luokkaansa verrattuna vaikkapa yleisen kirjallisuustieteen läpysköihin. Yliopistopaikkaan lueskellessani on tullut mietittyä paljon asioita, sekä omasta tilanteesta, että yleisesti filosofisessa mielessä siitä, miten hankala prosessi tämä haku ja tulevaisuuden punominen ylipäätään onkaan. Ihminen on ensinnäkin alati varttuvaa sorttia, joten mistä voin olla täysin varma, että juuri kirjallisuustieteet ovat se, minkä parissa haluan työskennellä tulevaisuudessa? Totta kai voisin käydä läpi tarkasti tuhansien eri vaihtoehtojen opinnolliset sisällöt läpi, mutta elämä harvoin antaa niin perusteelliseen vatvomiseen aikaa, sillä mikäli haluaa päästä edes jonnekin, täytyy intuition varassa valita mahdollisimman harva (mieluiten yksi) kiinnostuksen kohde ja keskittyä ainoastaan niihin. Niin teen minä, ja niin tekevät useat muutkin. Harvoin tulemme vain kyseenalaistamaan sitä, että onko intuitioihimme tarpeeksi luottamista näin tärkeän valinnan äärellä. Toinen ongelma iskee ihmisten kasvaneen elämyshalun takia. Olemme kautta aikojen olleet itseä toteuttavaa sorttia, ja se on korostunut vuosi vuodelta; Jokainen haluaa tehdä juuri sitä omaa juttuansa juuri sillä omalla tavallaan, mikä tietää mukavankokoisen köörin onnenonkijoita sekä epätoivoisia freelance-taiteilijoita, joihin satunnaisena soittelijana tavallaan itsekin kuulun. Rahan saanti harvoin kuitenkaan lyö yhteen itsensä toteuttamisen kanssa, mutta tätä harva yritteliäs neropatti ymmärtää, jolloin kyseisistä valopäistä saattaa pahimmassa tapauksessa syntyä ikuisia pilvilinnoissaan eläviä ameboja. Tai sitten otetaan kompromisseja oman toteuttamisen nojalla ja niin sanotusti pyritään iskemään kultasuoneen ja lyömään rahoiksi. Itsensä toteuttaminen dollarin kuvat silmissä kuitenkaan harvoin onnistuu, otti sitten kuinka paljon kompromisseja tai ei. Ja juuri tämän takia minä olen tällä hetkellä kenties jännemmän jännän äärellä, mitä tulen enää koskaan olemaan; mistä sitten minä voin olla varma, etten ole itse tuollainen pilvilinnassaan kuolemaa odottava ameba? Onko minun itseni toteuttamisen eri alueet, eli siis kirjoittaminen, kirjallisuus ja soittaminen, sellaisia asioita, jotka ovat elinkeinoina minulle yhtään realistisia tavoitteita? Ja jos eivät ole, niin tuleeko minun ottaa itseni toteuttamisessa kompromisseja? Pitääkö minun alkaa kirjoittaa typeriä keskitien markettipokkareita? Pitääkö minun aloittaa soittaminen uudessa höhlässä lastenbändissä, ihmisporkkanaksi pukeutuneena, ja laulaa: popsi, popsi porkkanaa? Vaikka en ikinä, en ikinä ikinä ikinä haluaisi tehdä oman intressieni kustannuksella jotain noin typerää, niin olisiko sitten tuollaisista stereotyyppisistä kompromisseista yhtään mitään hyötyä? Ja vielä omaan tilanteeseeni nähden se tärkein kysymys: onko minussa rahkeita kapuamaan kymmenen parhaan joukkoon yleisen kirjallisuustieteen valintakokeissa? Nuoret, miettikää tarkkaan. Ja vanhemmat, ymmärtäkää, sillä olette itsekin seisoneet tässä kohtaa rotkon reunaa. Nyt on meidän vuoromme hypätä, ja teidän vuoro katsoa. Esko Roininen
12 Hermanni-Vallila 13.4.2013 Parempaa kahvia tarjolla! Hiljainen viikko ja Pääsiäinen Paavalissa KIIRASTORSTAIN EHTOOLLINEN 17.4. klo 19 Jorma Parviainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Liikuntaesteisille järjestetään kuljetus ehtoolliskirkkoon. Ilmottaudu kuljetusta varten 7.4. mennessä p. (09) 2340 5400. PITKÄPERJANTAIN HILJAINEN JUMALANPALVELUS 18.4. klo 10 Jorma Parviainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen, Meri-lauluyhtye. PÄÄSIÄISYÖN MESSU 19.4. klo 23 Petri Flinck, Tuuli Aitolehti ja Seppo Välimäki sekä Paavalinkirkon kuoro. PÄÄSIÄISPÄIVÄN MESSU 20.4. klo 10 Juha Valkeapää, Petri Flinck ja Sanna-Maarit Hakkarainen sekä Vaskiyhtye Väärä vitonen. TOISEN PÄÄSIÄISPÄIVÄN MESSU 21.4. klo 10 Tuuli Aitolehti, Sofia Nurminen ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Aurinkoisena päivänä tieni käy Paavalinkirkon kauniin sisäpihan kautta Aulakahvilaan, joka kokoontuu tiistaisin klo 13-14.30 alasalissa. Mukava joukko eri-ikäisiä ihmisiä on kokoontunut aulaan ja alasaliin. Joku lukee yksin lehteä kahvikuppi vieressä. Toinen keskustelee seurakunnan työntekijän kanssa rauhallisessa nurkassa. Otan kahvikupin ja menen istumaan miesporukan luokse. Miehet kertovat tulleensa Aulakahvilaan hyvän kahvin perässä. Täällä on parempaa kahvia kuin muualla!, yksi miehistä toteaa. Täällä näkee kavereita, joiden kanssa saa puhua miesten juttuja, toinen miehistä jatkaa. Pöydän miehet ovat tuttuja toisilleen, koska he käyvät myös Paavalin seurakunnan järjestämisssä miesten saunailloissa. Yhden kahvikupillisen jälkeen siirryn toiseen kahviseurueeseen. Naisten mielestä Aulakahvilaan on kiva tulla, koska se katkaisee mukavasti päivää. Täällä näkee toisia, kuulee hauskoja juttuja ja saa olla mukana hyvissä keskusteluissa. Yhteinen voimistelukin tekee hyvää tässä iässä, kertoo Kerttu. Hän myös esittää minulle toiveensa siitä, että Aulakahvilassa olisi taas yhteislaulua. Välitän Kertun terveiset diakoniatyöntekijä Birgitta Huhtaluhdalle, joka onkin jo suunnitellut kevään kokoontumisiin yhteislaulua virsikaraoken merkeissä. Aulakahvila on tarkoitettu seurakuntalaisten olohuoneeksi. Sen vuoksi työntekijät ja vapaaehtoistyöntekijät kehittävät mielellään sen ohjelmaa kävijöiden toiveiden mukaan. Tänä keväänä kerran kuukaudessa järjestättävissä ruokailuissa on käynyt lähes 100 ihmistä.seuraavan kerran ruokaa on tarjolla 8.4. ja 13.5. Kesällä tiistai-iltapäivisin samaan aikaan toimii Pihakahvila, jossa kahvittelun ja seu- rustelun lisäksi voi pelata mölkkyä, hoitaa viljelylaatikoissa olevia kasveja sekä grillata. Birgitta kertoo siitä, miten Aulakahvilassa voi tehdä myös hyvää. Toimintamuoto on nimittäin osa Kirkon Ulkomaanavun Kirkkokahvila-toimintaa. Vapaaehtoisilla kahvirahoilla tuetaan heikommassa asemassa olevien ihmisten elämää kehitysmaissa. Siinäkin mielessä Aulakahvilassa tarjotaan parempaa kahvia! Elina Koivisto Seurakuntapastori, Paavalin seurakunta Paavalin papin pakinat Matteus-passio pitkäperjantaina 18.4. klo 15 Paavalinkirkossa Pitkäperjantaina 18.4. Paavalinkirkossa soi maailman tunnetuin Jeesuksen kärsimyshistoriaa kuvaa musiikkiteos J.S. Bachin Matteuspassio. Teos alkaa juuri Jeesuksen kuolinhetken aikaan klo 15. Sen esittää suurkuoro Graduale ja huippumuusikoista koottu Graduale-orkesteri, joita johtaa Paavalin kanttori Seppo Välimäki. Osa raamatunteksteistä luetaan suomeksi, mikä auttaa kuulijaa pysymään mukana passion tapahtumissa. Kuoro-osat ja solistien aariat sekä niitä edeltävät solistien tekstiosat lauletaan alkukielellä eli saksaksi. Tekstien suomennokset löytyvät käsiohjelmasta. Tervetuloa eläytymään vahvasti Jeesuksen kärsimyshistoriaan! Matteus-passio Paavalinkirkko Pitkäperjantaina 18.4. klo 15 Vapaa pääsy, ohjelma 5e yhteisvastuukeräykseen Pari vuotta sitten stadin ytimessä toimiva seurakunta otti tavoitteekseen olla ystävyyden yhteisö alueensa asukkaille. Siis kaikille, jokaiselle. Ei kysytä ikää, uskontoa, poliittista kantaa, ihonväriä, ammattia, musiikkimakua tai harrastuksia. Yhteisö on avoin tulla ja olla. Paavalinkirkon torni näkyy hyvin kaupunkikuvassa. Ja sen seurakunta alueensa asukkaiden elämässä. Päivisin kirkon tilat täyttävät lasten jokellukset, äitien keskustelut ja tapaamiset. Iltapäivisin koululaiset saavat hyvän ja turvallisen ympäristön ennen kotiin menoaan. Passiot ja joulumusiikki vetävät kirkon ääriään myöten täyteen. Joskus oikein täyttyy asetella ovimiehiä tukkimaan tie innokkailta kuulijoilta. Kovasti on soppaa jaettu tarvitseville, tästä juttua ohessa. Ja muutenkin on käyty katsomassa vanhuksia ja muuten apua tarvitsevia. Ja hyvää vastuullisuutta löytyykin tämän alueen asukkailta. Tämä on hyvä muistaa aikana, kun kärsivä lähimmäinen on kaiken keskus. Hyvää pääsiäisaikaa Jorma Parviainen kirkkoherra
13.4.2013 Hermanni-Vallila 13 Haastateltavana jäsenkilpailun voittaja Janne Aumo HEVA paita ja kassi Voiko voittaa liittymällä H.-V.-seuraan? - Mitä muuta näille vankiloille voi tehdä kuin muuttaa hotelleiksi, jos on pakko. En kyllä ole huomannut, että tuo vankila olisi luonut mitään huonoa karmaa tähän ympäristöön. Hieno rakennus, toteaa Janne Aumo. Hän voitti viime lehden jäsenkilpailun, eikä joutunut linnaan, vaan sai Mariskan musaa. Kyllä vain. Viime lehdessä oli jäsenkilpailu: ensimmäiselle uudelle jäsenelle Mariskan tuorein Kukkurukuu-cd palkinnoksi! Janne Aumo Vellamonkadulta oli tuo onnekas. - Mä olin mun naapurissa Pub Hermannissa, ja siellä oli myytävänä seuran t-paitoja. Koska mun kaverillani oli synttärit, niin hankin sellaisen lahjaksi. Kävin sitten myös seuran sivulla facebookissa, ja kohta olinkin jo jäsen. Janne on koodaaja eli elää nykyaikaa. Hän muutti Hermanniin viisi vuotta sitten johtuen erilaisista onnekkaista sattumuksista. Kaveri meni naimisiin, hänen vaimonsa asunto Vellamonkadulla jäi yhtäkkiä tyhjilleen ja niin Jannesta tuli hermannilainen. - Mä kävin Märskyssä lukion, ja nämä seudut oli tuttuja entuudestaan. Mun laji oli suunnistus, joten pärjäsin täällä! Sehän oli lajina aika extremeä ja siinä oli seikkailun tuntua silloin kun itse aloitin. Nythän suunnistus on hyvinkin suosittua, ja kuntorasteilla pyörii enemmänkin väkeä. Sitä on helppo lähteä harrastamaan. - Hermannihan on aivan loistava paikka, jos haluaa lähteä lenkille tai vaikka hiihtämään. Siis jos talvella on vaan lunta niin Arabianrannasta suoraan ladulle! Mahtavaa. Ja lisää suitsutusta. - Koska mulla ei ole itselläni autoa, niin tämä on nuorelle miehelle loistava asuinalue: Loistavat yhteydet ja joka paikkaan pääsee tosi kätevästi. Ratikat kulkee, tai sitten voi jopa kävellä baarista kotiin kesällä! - Ja onhan se vaikee kuvitella että Vanhankaupungin alue on niin lähellä keskustaa. Kaislojen keskellä on huikeita näkymiä. Entä mikä on viidessä vuodessa muuttunut? - Itse oon laittanut merkille, että tällaisia pieniä yrittäjiä on tullut lisää katukuvaan. Kädentaitajia, vaatteiden tekijöitä, jatsareita eli nuoria yrittäjiä, jotka ovat löytäneet tämän alueen. Baareista puhumattakaan. Bar Amicii! Toivottavasti sama suuntaus jatkuu, ja kulmat pysyy elävinä. - Se että Kalasatama ja Hermanninranta rakennetaan, tuskin vaikuttaa mun Vellamonkatuuni. Tämä säilyy rauhallisena, mutta toisaalta ei tarvitse kauaksi mennä, niin löytyy jo kaikenlaista. Kannattaako olla seuran jäsen? - Kyllä mä olen nähnyt, että näillä kaupunginosayhdistyksillä on merkitystä. Itse kunnioitan sitä että on näitä aktiiveja, eikä ihan kaikkea hölmöä päästä tekemään. - Sen lisäksi seura lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaikin mokomin järjestetään pieniä tapahtumia, joissa ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan. - Nuorten miesten kaupunkielämä tuppaa olemaan sellaista, että sitä vaan käy nukkumassa kotonaan. Siinä ei hirveesti tutustuta mihinkään tai kehenkään. - Mulla ei ole entuudestaan kokemusta tällaisista yhdistyksistä, en ole ollut aktiivisesti missään mukana. Katsotaan mitä tästä tulee, nyt oon ainakin seuran jäsen! Mariskalla palkittu uusi jäsen. - Mulle Mariska on tuttu jo niiltä ajoilta kun se räpäytteli. Ihan mielenkiintoista on ollut seurata Mariskan musiikissa tapahtunutta muutosta. Oli hieno saada se Kukkurukuulevy. Vaikka tekstit on aika synkkiä ajoittain, niin levyllä ei ole mikään ranteet auki - tunnelma. Mieluinen yllätys. Haastatteli Leo Friman Hermanni-Vallila seuran logolla varustetut paidat ja kassit nyt myynnissä: paidat 12 euroa, kassit 6 euroa! Paitoja ja kasseja myynnissä: Ompelimo Boutique Tuhkimotarina, Sturenkatu 43-45, LH 203 ma-to klo 12.00-18.00, pe klo 12.00-17.00 Hermannin Sauna, Hämeentie 63, ma-pe 15.00-20.00, la 14.00-18.00 Tiedustele ensin puh. 09-701 2424! Jacke - hieno kirja hienosta miehestä Älä ihaile valtaa, älä vihaa vihollistasi, äläkä käännä kärsiville selkää. Näitä antiikin runoilija Pinderoksen säkeitä Jacob Söderman siteerasi antaessaan valan EUtuomioistuimen edessä Luxemburgissa 27. syyskuuta 1995. Säkeet kuvastavat hyvin Jacob Södermanin ajatusmaailmaa. Juuri ajatusmaailmasta antaa erinomaisen kuvan tietokirjailija Heikki Saaren upouusi teos Jacke - Jacob Södermanin elämä ( Siltala 2014 ). Elämäkertateos toki kertoo 350:llä sivullaan muutakin kuin Jacob Södermanin ajatusmaailmasta. Elämänkaari sodassa isänsä menettäneen oulunkyläläisen pikkupojan noususta Euroopan Unionin historian ensimmäiseksi oikeusasiamieheksi, ministeriksi, Suomen nykyisen perustuslain rakentajaksi kuvataan kirjassa erittäin hyvin. Tämä elämäkertateos ei ole tylsä kertomus uranoususta, vaan koostuu lukemattomista, hauskoistakin tarinoista Jacob Södermanin elämäntaipaleella. Jacob Söderman on monilahjakkuus, ei kuitenkaan koulussa, jossa jäi luokallekin ja äiti oli vielä opettajana. Lakiopintojen ohella Jacke oli taitava muusikko, orkesterin basisti sekä jalkapalloilija Oulunkylän Gnistanissa ja ehtipä Jacke vielä opetella nyrkkeilynkin taidot Helsingin Jyryssä. Lapsuus ja nuoruusvuodet Oulunkylässä olivat kaikesta huolimatta isättömälle pojalle onnellista elämänaikaa. Oulunkylässä autettiin aina lähimmäisiä, kaikkia kohdeltiin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tämä nuoruuden ympäristöoppi on hienolla tavalla leimannut Jacob Södermanin koko elämänuraa. Siinä ympäristössä Jackesta kasvoi Oikeuden Mies koko Eurooppaan. Stadilainen jätkä Jacob Södermanin poliittinen herääminen tapahtui vasta aikuisena, hän ei ole mikään nuorisoliittojen kasvatti. Nuori juristi kutsuttiin 1970 - luvulla erilaisiin työryhmiin uudistamaan Suomen oikeuslaitosta, jonka monet lakipykälät olivat tsaarin ajalta. Terävä ja ahkera juristi sai yhä enemmän tehtäviä, pääsipä hetkeksi ministeriksikin jo 1970- luvun alussa. Suorapuheinen nuorukainen piti sitten Karkkilassa puheen, jossa esitti Helsingin Sanomien vielä vähän värittäessä presidentin viran lakkauttamista! Miten ollakaan istuva presidentti Kekkonen ei nuoren pojan valtiosääntöpohdiskelusta ilahtunut, seuraavaa ministeripostia Jacke sai odottaa 1980-luvulle Kekkosen jälkeiseen aikaan. Herroja Jacke ei ole elämässään muutenkaan pelännyt, stadilaisen jätkän rohkeudella hän EU:ssa julkisesti lehdessä arvosteli EU-komission puheenjohtajaa italialaista Romano Prodia Jackelle tärkeässä asiakirjojen salailuasiassa. Suuri herra otti herneet nenään ja oli antamassa potkut uudelle EU-virkamiehelle. Kirjassa on herkullinen kuvaus Prodin ja Söder- manin jäätävissä tunnelmissa alkaneesta aamupalaverista, jonka Jacke käänsi yhden nerokkaan valokuvan avulla lämpimäksi ystävyydeksi! Älykäs ja charmantti Ydin-lehdessä julkaistiin 1977 nimetön keskiaukeaman henkilökuva Jacob Södermanista, jossa häntä luonnehdittiin sosialistisen juonittelun mestariksi. Tämä silloin ilkeäksi leimattu luonnehdinta nousee kirjaa lukiessa yhä ymmärrettävämmäksi, yhä positiivisemmaksi. Kirjassa on paljon kuvauksia tapahtumista, asioista, joissa Södermanin taidot sosialistisessa juonittelussa koituvat ihmisten hyväksi, asioiden parantamiseksi. Kaikissa tehtävissään ministerinä, oikeusasiamiehenä, maaherrana, kansanedustajana Söderman piti aina tavallisen ihmisen näkökulmaa ja kokemuksia tärkeänä. Valtavalla työtarmolla ja asioiden osaamisella hän vei läpi, päätökseen, hankaliakin asioita oli sitten kysymys mustalaisten asioiden järjestämisestä tai EU:n täysin hölmöjen ikärajasäännösten muuttamisesta. Pelkällä ahkeruudella ei Söderman olisi pärjännyt, vaan hänessä on synnynnäinen ominaisuus, joka auttaa asiointia kenen kanssa vaan: se on charmi. Södermanin ominaispiirteisiin kuuluu ehdottomasti charmi - viehätysvoima, joka on luultavasti luontaista. Charmiin kuuluvat huumori ja itseironia, syvälle viiltävä älykkyys ja kyky nopeasti nähdä laajoja kokonaisuuksia..., luonnehtii Heikki Saari Jakob Södermania. Kirjan lopussa Jacke antaa myös viitteitä tulevaisuuteen. Pienten terveyskeskusten, Kallio,Vallila, lakkauttamiseen nyt 76-vuotias vanhempi valtiomies sanoo: sokea usko yhä suurempiin ja suurempiin yksiköihin on virhe... On väärin suunnitella sellaista korkealla kansalaisten ja henkilökunnan päiden yläpuolella. Kirja Jacke - Jacob Södermanin elämä on erinomaisen viihdyttävä, opettava ja ajatteluun herättävä teos. Se on teos miehestä, joka on tehnyt paljon työtä meidän kaikkien elämän hyväksi - yhdessä muiden kanssa. Pekka Hurme Munarikasta Pääsiäistä ja kivaa Vappua! toivottavat Pirjo, Irkku ja Vappu Salon Pilar Hämeentie 81-83 Puh. 715 983, 040-741 2358, 050-505 7677 leikkaukset kampaukset permanentit värit hiustenpidennykset ym. alaan kuuluvaa Kampaamo ja kauneushoitola Lepopiste Lux Ultraääni-kasvohoito 70,- 040-4464151 040-241 3812 Mäkelänkatu 34 Hieroja Kosmetologi
14 Hermanni-Vallila 13.4.2013 TILIPALVELU - Kirjanpidot - palkanlaskennat - veroilmoitukset - yhtiömuodot Harri Ruokokoski, tilipalveluyrittäjä, HR-Tilipalvelu Oy Plazankuja 2 B 1, puh. 010 2190 760 harri.ruokokoski@hr-tilipalvelu.fi www.facebook.com/hrtilipalvelu.fi www.hr-tilipalvelu.fi Vallilan kirjaston lukupiiri Vallilan kirjastossa on aloittanut tänä keväänä lukupiiri. Osa lukupiiriläisistä on vanhoja piirikonkareita, kun taas vetäjät ovat ensikertalaisia. Tähän haastavaan mutta hauskaan tehtävään kyseltiin vinkkejä muista kirjastoista ja niiden perusteella lukupiiristä muokattiin Vallilan kirjastoon sopiva. Osallistumisesta on haluttu tehdä mahdollisimman helppoa ja mutkatonta. Näin ensimmäisellä kevätkaudella lukupiiriin ei tarvitse ilmoittautua ja toivottavaa onkin, että mukaan tullaan oman mielensä mukaan eli niihin kertoihin ja kirjoihin, jotka kiinnostavat. Lukupiiri kokoontuu keväällä kerran kuussa tiistaisin klo 17 18. Kevätkaudelle on valittu kirjat, joista toivotaan löytyvän uusia lukukokemuksia niin lukupiiriläisille kuin vetäjillekin. Piirissä nautitaan rennosta keskustelusta kahvitarjoilun kera Vallilan kirjaston kauniissa galleria Kajavassa. Keskustelun varsinaisena kohteena on kullekin kerralle valittu kirja, mutta keskustelu on soljunut vapaasti myös kirjailijaan, kirjan tapahtumapaikkaan ja kirjallisuuteen laajemminkin. Ovatpa pu- heissa vilahtaneet niin omat lempigenret kuin tulevat, kirjan tapahtumapaikkaan kohdistuvat lomamatkatkin. Lopuksi tarjolla on myös vinkkilista kyseistä kirjaa tavalla tai toisella muistuttavista kirjoista. Kevään kirjoina ovat olleet Amor Towlesin viihdyttävä Seuraelämän säännöt ja Paul Austerin ajankohtainen Sunset Park. Seuraavan kerran lukupiiri kokoontuu 22.4., jolloin saadaan nauttia Pasilan kirjastosta vierailevan Matti Järvisen dekkarivinkkauksesta. Matin asiantuntevasta vinkkauksesta löytyy varmasti jokaiselle jotain jännittävää luettavaa mukaan. Tuolloin voi muutenkin keskustella Matin ja muiden osallistujien kanssa dekkareista, ja omia suosikkejaan kannattaakin tulla hehkuttamaan. Joku toinen voi löytää vinkin perusteella uuden lempidekkaristin! Kevään viimeinen kerta on toukokuun 20., jolloin Tove Janssonin juhlavuoden kunniaksi keskustellaan hänen Kesäkirjastaan. Jenni Koskenkorva ja Paula Laaksonen Kevään viimeisessä lukupiirissä 20. toukokuuta keskustellaan Tove Janssonin juhlavuoden kunniaksi hänen Kesäkirjastaan.
15 Hermanni-Vallila 13.4.2013 Mäkelänkatu 29, 00550 Hki, p. 753 1878 Palvelemme ma-pe 8.30-18, la 9-15 www.vallilanapteekki.com Maailman paras Gee-Bee kehään Mikä on maailman paras sä nähdään naisnyrkkeilyä, otteluita käydään olympiasarjoissa 51 kg ja 60 kiloa. Kazakstanin lisäksi kivikova joukkue tulee Venäjältä tähtenään 64-kiloisten Euroopan mestari Artem Zakarian. Venäjältä tulee myös turnauksen kansainvälinen valvoja Valeri Raskov, jonka suomalaiset muistavat meidän Euroopan mestarimme Kalevi Marjamaan pudottajana olympiakehässä. Wales, Venäjä ja Eesti. Kaikkiaan nyrkkeilijöitä tulee olemaan noin 90, mikä on järjestelyissä ihan maksimimäärä. Enemmänkin olisi tulijoita, mutta ei voida ottaa vastaan, sanoo turnauksen pääsihteeri Timo Rannikko, joka nyt 33. kerran vastaa tästä Suomen kovimmasta kansainvälisestä nyrkkeilyturnauksesta TUL:n organisaation avustamana. Suomen parhaimmistosta kehään nousevat sarjassa 91 kiloa VN:n Tomi Honka ja 75-kiloisissa HUS:n Jere Jokinen. Mukana ovat myös lupaava TaTN:n Antti Hietala sekä tauon jälkeen kehään palannut Matti Koota. Miesten lisäksi kehäs- Kevättarjous! Aqualan L 200g Suomen suosituin perusvoide, joka imeytyy nopeasti ja sisältää kosteutta oikeassa suhteessa. 8,50 Pekka Hurme Nordea Pankki Suomi Oyj amatöörinyrkkeilymaa? Kuuba, Venäjä, USA. Ei mikään niistä, vaan viime MM-kehän perusteella tämä maa on Kazakstan. Kazakstanista saapuu viisimiehinen nyrkkeilyjoukkue Helsingin urheilutalossa 11.- 13. 4. oteltavaan Gee-Bee nyrkkeilyturnaukseen. Kovan joukkueen kaikkein kovin on sarjan 75 kiloa maailmanmestari Zoanibek Alimkhanuly. Kaikkiaan Gee-Bee - kehään tulee nyrkkeilijöitä 14:sta maasta. Edustettuina ovat Suomen parhaimmiston lisäksi Bulgaria, Englanti, Irlanti, Italia, Kazakstan, Kypros, Latvia, Norja, Ranska, Uusi-Seelanti, (norm.10,40 ) Tiesitkö, että henkilökohtaisen pankkineuvojasi kautta saat kätevästi kaikki asumisen palvelut? Kun haluat tietoa esimerkiksi lainasta, lainaturvasta, vakuutuksista tai kiinteistönvälityspalveluista, ota yhteyttä henkilökohtaiseen pankkineuvojaasi. Soita Nordea Asiakaspalvelu 0200 3000 (pvm/mpm) ma su 24h/vrk ja kysy lisää. Tai ota suoraan yhteyttä henkilökohtaiseen pankkineuvojaasi. T-tarvike & Työkalu KY käytetyt työkalut Hämeentie 81-83 puh. 09-773 3971 0400-437166 ompelimo - boutique Tuhkimotarina Teemme sen mahdolliseksi 150mg 90 tabl, raikkaan greipin makuinen hyvin imeytyvä pureskeltava magnesiumvalmiste. 12,50 (norm. 14,98 ) Tarjoukset voimassa huhti-toukokuun ajan. ostaa myy Harkitsetko uuden asunnon ostoa? Multivita Magnesiumsitraatti Hääpuvut ja juhlapuvut tilaustyönä Edullisesti Autostereot, myös käytetyt. LA- PMR- VHFpuhelimet. Matkapuhelimet. H.F. sarjat. Autonavigaattorit Nopea asennus ammattiliikkeessä Yli 60 v. kokemus Juhla-asujen korjaukset Helsinki Pasila Maistraatinpolku 4 0200 3000 nordea.fi Lounas arkisin klo 10.30-14.30 8 Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista ruokalajia sekä päivittäin vaihtuvan kahden suomalaisen/eurooppalaisen ruoan 40 Lounaslistalla lisäksi broilerin fileet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit. Uusitussa Härässä on kabinetti, jossa on tilaa 1-12 henkilölle. Voit vuokrata kabinetin esimerkiksi kokouksiin tai ryhmälle vaikkapa karaokeen :) 880 Olemme avoinna ke-la klo 04.00 asti. TÄLLÄ KUPONGILLA Juhlapyhien aattoina olemme avoinna klo 04.00 asti. Perjantaisin ja lauantaisin paikalla on DJ. Pubin puolella pääset laulamaan karaokea. Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT. Karaoke joka ilta Meillä on alkaen klo 20.00 Av. ma-ti 9-02 ke-la 9-14 su 11-02 Uusittu ruokalista! Leikkaa irti! Viikonloppuisin pihvit ja leikkeet alkaen -kisastudio Mäkelänkatu 52 Puh. 710 430 00510 Hki www.mustaharka.fi Asusteet arkeen ja juhlaan Violankatu 3 00550 Helsinki P. 050 383 6803 Puh. 774 4230
Oikea hetki on täsmälleen nyt. TILAA MAKSUTON KOTIKÄYNTI Kun haaveet muuttuvat harkinnaksi ja on aika tehdä toiveista totta, muista, mistä onnistunut asuntokauppa alkaa. Se alkaa siitä, että valitsee itselle parhaan välittäjän. Sellaisen, joka tekee mitä lupaa ja saa aikaan tuloksia. Sellaisen, joka välittää oikeasti. Kun haluat keskustella kodinvaihdosta kutsu meidät Kotikäynnille. Se ei sido sinua mihinkään, mutta sen aikana saat tietää, miten ja missä asuntoasi kannattaa markkinoida ja millä hinnalla. Riittää, että kerrot millainen on unelmakotisi, me tiedämme mistä se löytyy. Tehdään yhdessä tarpeittesi mukainen Kodinvaihtosuunnitelma. Kiinteistömaailma Vallila Anna meidän auttaa! Soita 010 622 3920. Kiinteistömaailma Vallila Excellence m2 Oy LKV Sturenkatu 29, 00510 Helsinki Puh. 010 622 3920 vallila@kiinteistomaailma.fi, www.excellencem2.fi alepa.fi PIRTEÄMPI ILME JA ENEMMÄN VALINNANVARAA! Alepa on uudistunut ja siksi kauppareissun tekeminen on entistäkin mukavampaa. Valinnanvaraa on runsaammin, sillä valikoimat ovat laajentuneet. Lisäksi Alepoihin on rakennettu paikka paistouunille sekä Deli-Kahvibaari ja oma piste Makulan tuotteille sekä Veikkauksen peleille. Jotkut asiat ovat tietenkin ennallaan: Alepan huokeat hinnat ja reilu Bonus kaikista ostoksista. Tervetuloa piipahtamaan Alepaan, ihan tähän naapuriin! Makula Täytetyt patongit Kylmäsavulohipatonki 3 90 270 g 14,44/kg Patongit ovat yksittäispakattuja. Cafe Delistä Kahvit 1 00 Paistopisteestä Croissant 0 39 ruokakauppasi netissä toimituskulut 6 90 alepa.fi/kauppakassi Kallio-Vallilan Alepat: Alepa Kallio, Castreninkatu 9-11 Alepa Helsinginkatu, Helsinginkatu 18 Alepa Hämeentie, Hämeentie 25 Alepa Sturenkatu 27, Sturenkatu 27 Alepa Sturenkatu 40, Sturenkatu 40 Pääsiäisen poikkeusaukioloajat Kallio-Vallilan Alepat: Kiirastorstai 17.4. klo 7-23 pitkäperjantai 18.4. suljettu pääsiäislauantai 19.4. klo 7-23 1. pääsiäispäivä su 20.4. suljettu 2. pääsiäispäivä ma 21.4. klo 12-16 tiistaina 22.4. klo 7-23. Alepa Hämeentie: Kiirastorstai 17.4. avoinna klo 24 saakkka pitkäperjantai 18.4. suljettu pääsiäislauantai 19.4. klo 00-24 1. pääsiäispäivä su 20.4. suljettu 2. pääsiäispäivä ma 21.4. klo 12-16 tiistaina 22.4. klo 00 - > 24h. naapuri, jonka tunnet nimestä. Kallio-Vallila alueen Alepat ovat avoinna: ma-la 07-23, su 10-23. Hämeentie 24 h. BONUS JOPA 5 % MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % HOK-ELANTO.FI