VIRANTÄYTTÖSELOSTE SOTILASSOSIOLOGIAN PROFESSORIN VIRAN VIRANTÄYTTÖÄ VARTEN

VIRANTÄYTTÖSELOSTE SOTILASSOSIOLOGIAN PROFESSORIN VIRAN VIRANTÄYTTÖÄ VARTEN 1. Virka Sotilassosiologian tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavan professorin virka tehtäväalana Sotilassosiologia (ruots. Militärsociologi, engl. Military Sociology ) on perustettu 1.6.2011 ja täytetään 1.1.2013 alkaen. Maamme yliopistoissa ei ole muita tämän viran tehtäväalan oppituoleja. Maanpuolustuskorkeakoulun nykyisessä organisaatiossa virka on sijoitettu Käyttäytymistieteiden laitokseen. Virka täytetään hakumenettelyllä ja harkinnan mukaan pysyvästi tai enintään viiden vuoden määräajaksi. Palkkaus määräytyy Maanpuolustuskorkeakoulussa käytetyn ESJA-palkkausjärjestelmän vaativuustason 17 mukaisesti. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa, joka on enintään 37 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Uuden työntekijän henkilökohtainen palkanosa määräytyy erikseen sovitulla tavalla, kunnes hänen työsuorituksensa on arvioitu aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua virassa aloittamisesta. Vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa sovitaan tarkemmin professorin virkaan kuuluvista tehtävistä. 2. Viran tausta Sotilassosiologia on yksi Maanpuolustuskorkeakoulussa edustettuina olevista sotatieteiden aloista. Sotilassosiologinen tutkimustieto tuo siviiliyliopistojen sosiologian ja sosiaalipsykologian tietämyksen sekä eri maiden asevoimien tutkimuslaitoksissa niistä kehitetyt sotilassovellutukset hyödyttämään Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusta ja opetusta. Sotilassosiologia on läheisessä vuorovaikutuksessa sotilaspsykologian ja johtamisen tieteenalojen kanssa, mutta se erottuu niistä selkeästi omaksi sotatieteiden alakseen. Sotilassosiologiaa opetetaan omana tieteenalanaan useimmissa ulkomaisissa sotilasakatemioissa. Upseerin ammatissa tarvitaan näkyvien käyttäytymisilmiöiden taustalla vaikuttavien tieteellisten peruskäsitteiden ja mallien syvällistä ymmärtämistä ja perusvalmiuksia omaan tutkimustoimintaan. Opetukseen kuuluvat sotilassosiologiset ja sosiaalipsykologiset perustiedot mm. arvojen, asenteiden, motivaation ja ryhmäilmiöiden tieteellisestä perustasta sekä perustiedot erityisesti sotilasryhmiä ja -organisaatiota koskevan sotilassosiologisen tutkimuksen tuloksista ja soveltuvista tutkimusmenetelmistä. Sotilassosiologisen koulutuksen tehtävänä on omalta osaltaan tuottaa yhdessä muun sotatieteellisen opetuksen kanssa tieteellinen perusta sekä rauhan ajan joukkojen johtamiseen (sotilassosiologian teemoina mm. varusmiesten MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1

palvelusmotivaatio ja palkatun henkilöstön työilmapiiri) että sodan ajan joukkojen johtamiseen (sotilassosiologian teemoina mm. taistelumotivaatio ja paniikki). Sotilassosiologian tutkimuksen nykytila Puolustusvoimien sotilassosiologinen tutkimus on ollut käytännöllistä, soveltavaa tutkimusta. Päätutkimuskohteena on ollut organisaation epävirallisen osan merkitys virallisen sotilasorganisaation toiminnan kannalta. Erityisiä tutkimuskohteita ovat olleet muiden muassa palvelusmotivaatio, taistelumotivaatio maanpuolustustahto sotilasyhteisöjen sodan- ja rauhanajan suorituskyky sotilaskuri pennalismi paniikki-ilmiöt. Ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat erityisesti maanpuolustustahdon ja kansallisen identiteetin tutkimukset, joilla on merkitystä selvitettäessä yleisen asevelvollisuuden kehitysnäkymiä Suomessa. Uusia tutkimuskohteita ovat esimerkiksi informaatioajan sodankäyntiympäristö ja monikansalliset kriisinhallintaoperaatiot. Sotilassosiologiassa käytetään sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. 3. Tieteenalan määritelmä Sotilassosiologia tutkii sosiologian ja sosiaalipsykologian sekä osittain myös sotahistorian menetelmin sotilasjoukon käyttäytymistä ja suorituskykyä puolustusvoimien rauhanajan toiminnassa, varusmiespalveluksessa, kertausharjoituksissa, kriisinhallintatehtävissä, sotaolosuhteissa sekä viranomaisyhteistyössä. Erityisenä näkökulmana on virallisen ja epävirallisen sotilasorganisaation vuorovaikutus ja sen aiheuttamat toivotut ja ei-toivotut ilmiöt johdettavissa sotilasjoukoissa. Tieteenalojen näkökulmasta sotilassosiologia on suuria joukkoja koskevan organisaatiososiologian ja pienryhmiä tutkivan sosiaalipsykologian soveltamista sotilasorganisaation tutkimiseen. Sotilassosiologiassa tutkitaan muun muassa asevoimien ja yhteiskunnan välisiä suhteita (erityisesti yhteiskunnallisen kehityksen vaikutus sotalaitosjärjestelmään ja puolustusratkaisuun tai turvallisuuspoliittisiin asenteisiin ja maanpuolustustahtoon) sotilasyhteisön ja sotilasorganisaation sisäisiä ilmiöitä, niiden rakennetta ja niiden välisiä suhteita sotilasorganisaatiota sosiaalisena järjestelmänä hierarkiaa ja auktoriteettia sotilaallisten roolien omaksumista primääriryhmiä ja sotilaallista tehokkuutta organisationaalisen kontrollin tekniikoita MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 2

sotilasorganisaatioiden kulttuuria. 4. Viran tehtävät Professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön (PvL 38 a :n 1 mom.). Professorin käytännön työhön kuuluvat tutkimustoiminnan johtaminen, opinnäytetöiden ohjaaminen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä henkilöstö- ja muuhun hallintoon osallistuminen. Sotilassosiologian professorin tärkeimmät tehtävät tehtäväaloittain lueteltuna ovat seuraavat tutkimus sotilassosiologian tutkimuksen kehittäminen sekä oma tutkimustoiminta sotilassosiologian alan tieteellisen tutkimuksen johtaminen ja koordinointi puolustusvoimissa opetus sotilassosiologian opetus sekä opetuksen sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen tutkimustulosten siirtäminen osaksi opetusta osallistuminen tutkimusmenetelmien opetukseen Maanpuolustuskorkeakoulussa yhteiskunnallinen vaikuttaminen yhteiskunnallinen julkaisutoiminta, tieteelliseen keskusteluun osallistuminen ja oman tieteenalan tunnetuksi tekeminen yhteiskunnassa muu toiminta sotilassosiologian alan kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja opetusyhteistyön edistäminen varusmiehiin, reserviläisiin ja palkattuun henkilöstöön kohdistuvien laajojen empiiristen sotilassosiologisten tutkimushankkeiden suunnittelu, johtaminen, organisointi, toteutus ja tutkimustulosten soveltamisen edistäminen puolustusvoimissa toimiminen varusmiehiin, palkattuun henkilöstöön, reserviläisiin ja kansalaisiin kohdistuvien kyselyjen asiantuntijana puolustusvoimissa sodan ajan mielialatutkimusten suunnittelu ja reserviläisistä koostuvan sodan ajan tutkimusorganisaation koulutukseen osallistuminen toimiminen oman alansa asiantuntijana puolustushallinnossa ja muussa yhteiskunnassa. Professorin työssä korostuu tutkimustoiminnan tulosten siirtäminen opetukseen, opetuksen kehittämiseen ja käytäntöön. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 3

5. Viran kelpoisuusvaatimukset Professorin virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettävältä vaaditaan tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan ( PvA 12 2 mom. 3 kohta). Tieteellistä pätevyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tieteellinen tutkimus, kyky johtaa tutkimustyötä, oppimateriaali, jolla on tieteellistä arvoa ja muut tieteelliset ansiot sekä tutkinnot. Virkaan nimitettävältä henkilöltä edellytetään tieteellisiä ansioita ainakin yhdellä seuraavista sotilassosiologian tutkimusteemoista ryhmäkiinteys, resilienssi ja sitoutuminen pienryhmätutkimus ja normit maanpuolustustahto ja arvotutkimus puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan vuorovaikutus työyhteisö- ja organisaatiotutkimus. Lisäksi hakijalla tulee olla laaja-alainen teoreettinen näkemys viran alasta sekä ymmärrys sotilassosiologian merkityksestä puolustusvoimien ja puolustushallinnon kehittämisessä. Opetustaitoa arvioitaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot sekä opetusnäyttein osoitettu opetuskyky. Professoriksi valittavalta vaaditaan käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan, jolla tämän viran yhteydessä tarkoitetaan seuraavia seikkoja kokemusta - sotilassosiologian alan tutkimustoiminnasta - sotilassosiologian koti- ja ulkomaisesta tutkimusperinteestä - empiiristen tutkimusmenetelmien (esimerkiksi survey-metodologia, empiirisen tutkimusaineiston tilastollinen analysointi, kysely, haastattelu, laadullisten aineistojen analyysimenetelmät) laajaalaisesta käyttämisestä kykyä - johtaa ja koordinoida viran alan tutkimusta ja tutkimushankkeita - opettaa viran alalla - johtaa kotimaisia ja kansainvälisiä konferensseja ja seminaareja - toimia asiantuntijana puolustusvoimien, puolustushallinnon ja yhteiskunnan tarpeisiin viran alalla. Virkaan valittaessa painotetaan tasapainoisesti hakijan ansioita tieteellisen pätevyyden, opetustaidon ja käytännön perehtyneisyyden osa-alueilla. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 4

Virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen (PL 125, VVirkamL 7 :n 1 mom. 10 kohta). Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan tehtävien edellyttämää luotettavuutta, minkä johdosta henkilöstä tehdään ennen nimittämistä perusmuotoinen turvallisuusselvitys (PvL 37, TurvSL 2. luku). Maanpuolustuskorkeakoulu on kielilain (KielL 6 ) tarkoittama kaksikielinen viranomainen. Professorin viran suomen ja ruotsin kielen taitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan lain julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (KielTL) asettamia kielitaitovaatimuksia. Täten kelpoisuusvaatimuksina ovat em. lain (KielTL 6 1 mom.) nojalla seuraavat kielitaitovaatimukset suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaidon osoittaminen tapahtuu valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti (KielTA). Henkilö, jolla ei ole vaadittavaa kielitaitoa, voi anoa erivapautta kielitaitovaatimuksesta valtioneuvostolta (KielTL 9 ). Muut viranhoidon kannalta eduksi luettavat ansiot Professorin virkaan valittavalle katsotaan eduksi Suomen puolustusvoimien sekä puolustusjärjestelmän tunteminen asevelvollisuusjärjestelmän tunteminen kokemus tutkijakoulutuksesta kokemus monitieteellisestä tutkimusympäristöstä kokonaismaanpuolustuksen laaja-alainen tunteminen kokemus kotimaisten ja kansainvälisten konferenssien johtotehtävistä erityiset ansiot kotimaisessa tai kansainvälisessä tieteellisessä verkottumisessa. 6. Viran julistaminen haettavaksi Virka julistetaan haettavaksi ja hakuaika on kolmekymmentä (30) päivää (MpkkJs 86 ). Virkaa on haettava kirjallisesti. Hakemus osoitetaan puolustusministeriölle. Tiedot hakuajan päättymisestä ja paikasta, johon hakemus jätetään, ilmenevät hakuilmoituksesta. 7. Hakemukseen liitettävät asiakirjat Viran hakijan on liitettävä hakemukseensa seuraavat asiakirjat (VVirkamA 8, MpkkJs 87 ) 1. nimikirjanote tai sitä vastaava selvitys Ellei hakija kuulu nimikirjalain (NimikL) piiriin, hänen tulee liittää MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 5

hakemukseensa nimikirjaa vastaava luotettava selvitys. Nimikirjanote saa olla enintään kolme kuukautta ennen hakemuksen jättämistä annettu. 2. curriculum vitae (CV) tai yliopistoportfolio Hakija voi rakentaa CV:nsa tai yliopistoportfolionsa esimerkiksi Professoriliiton verkkosivuilla (http://www.professoriliitto.fi) olevan dokumentin Professoriliiton portfolioesitys mukaisesti. 3. täydellinen julkaisuluettelo, mikäli tiedot eivät sisälly kohdassa 2. mainittuun CV:een tai yliopistoportfolioon 4. selvitys opetusansioista Mikäli tiedot eivät sisälly kohdassa 2. mainittuun CV:een tai yliopistoportfolioon, opetusansioita koskevassa selvityksessä on mainittava seuraavat asiat a. hakijan saama pedagoginen koulutus b. opetustyössä hankittu käytännön kokemus - hakijan antaman opetuksen sisältö, esim. luennoidut kurssit ja muu opetustoiminta - ohjatut opinnäytteet ja tutkijakoulutus - osallistuminen esimerkiksi täydennyskoulutukseen c. hakijan laatima oppimateriaali eriteltynä oppikirjoihin ja muuhun opetusmateriaaliin d. hakijan mahdollisesti omasta opetustoiminnastaan saamat kirjalliset arviot ja tunnustukset (liitetään kopio mukaan) e. osallistuminen laajamuotoisempaan opetuksen kehittämis- ja arviointitoimintaan f. hakijan aikaisemmin antamat opetusnäytteet g. muu oman opetuksen kehittämiseen liittyvä toiminta. 5. hakijan selostus virkaan liittyvistä seikoista Hakemukseen on liitettävä lyhyet kirjalliset selostukset seuraavista seikoista - hakijan merkittävät ansiot täytettävän viran kannalta (enintään kolme (3) sivua) - katsaus tulevaan toimintaan (enintään kolme (3) sivua). 6. luettelo kohdassa 7 olevista julkaisuista 7. julkaisut ja muut työt, joilla hakija haluaa osoittaa kelpoisuutensa ja ansionsa virkaan Asiantuntijoille toimitettavien julkaisujen ja muiden töiden enimmäismäärä on viisitoista (15) kappaletta (MpkkJs 88 2 mom.). Kohtien 1-6 materiaali tulee toimittaa suomen- tai ruotsinkielisenä. Kohdan 7 julkaisut toimitetaan alkuperäiskielisinä. Kohtien 2-7 materiaalista tulee toimittaa neljä (4) täysin samanlaista asiakirjanippua, joista kolme (3) varataan lähetettäväksi asiantuntijoille arviointia varten ja yksi (1) nippu jää Maanpuolustuskorkeakoululle virantäyttöä varten. Hakijan tulee huomioida, että virantäyttöprosessi on julkinen. Siten kohdan 7 julkaisut ja muut työt, jotka ovat esimerkiksi luottamuksellisia julkisuuslain (JulkL) MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 6

mukaan, tulee erikseen toimittaa Maanpuolustuskorkeakoululle tutkimusneuvoston määräämällä tavalla. (MpkkJs 88 3 mom.) Maanpuolustuskorkeakoulu ei käännätä eikä kopioi hakemukseen liittyvää materiaalia vaan hakijan tulee itse huolehtia mahdollisista käännöksistä ja riittävästä määrästä liiteasiakirjojen kopioita. Maanpuolustuskorkeakoulu ei palauta hakemuksia tai niiden liiteasiakirjoja. Hakemukseen on sisällytettävä tieto, miten hakija tavoitetaan virantäyttömenettelyn aikana (sähköpostiosoite ja puhelinnumero), ja annettava postiosoite, johon kirjalliset ilmoitukset voidaan lähettää (MpkkJs 88 5 mom.). 8. Asiantuntijoiden valinta, tehtävät ja toiminta Puolustusvoimista annetun lain mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun on pyydettävä hakijoiden kelpoisuudesta ja ansioista lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jos henkilö nimitetään virkaan tai vähintään kahden (2) vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen (PvL 38 a 3 mom.). Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto valitsee virantäytössä käytetyt asiantuntijat (PvL 38 a 3 mom., MpkkJs 89 1 mom.). Ennen asiantuntijoiden lopullista valintaa hakijoille varataan tilaisuus esittää huomautus asiantuntijaehdokkaiden esteellisyydestä ja siitä, onko asiantuntijoita valittaessa otettu huomioon johtosäännön edellyttämä tasapuolisuus (MpkkJs 89 2 mom.). Asiantuntijoiden tulee antaa kirjallinen lausunto. Lausunnon tulee olla perusteltu niiden hakijoiden osalta, jotka asiantuntijan käsityksen mukaan ensi sijassa tulevat kysymykseen virkaa täytettäessä. Asiantuntijan on myös asetettava nämä paremmuusjärjestykseen. (MpkkJs 90 1 mom.) Jos virkaan on enintään kolme hakijaa, asiantuntijan tulee antaa perusteltu lausunto kaikkien hakijoiden ansioista. Jos hakijoita on enemmän kuin kolme, asiantuntijan tulee antaa perusteltu lausunto vähintään kolmesta hakijasta sekä perustella, millä perusteilla hän on valinnut hakijat, joista antaa lausuntonsa. (MpkkJs 90 2 mom.) 9. Opetusnäyte, haastattelu ja soveltuvuusarviointi Asiantuntijoiden annettua lausuntonsa tutkimusneuvosto voi varata hakijalle tilaisuuden antaa opetusnäyte. Opetusnäyte on julkinen (MpkkJs 93 1 mom.). Tilaisuudesta antaa opetusnäyte ja sitä koskevasta menettelystä ilmoitetaan hakijoille erikseen. Asiantuntijoiden annettua lausuntonsa tutkimusneuvosto voi varata hakijalle tilaisuuden haastatteluun (MpkkJs 93 2 mom.) ja soveltuvuusarviointiin. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 7

Tilaisuudesta haastatteluun ja soveltuvuusarviointiin ja niitä koskevista menettelyistä ilmoitetaan hakijoille erikseen. 10. Virkaehdotuksesta päättäminen Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkimusneuvosto toimii ehdollepanotoimielimenä (MpkkJs 84 ). 11. Nimittäminen Asiantuntijalausunnot saatuaan tutkimusneuvosto tekee asiassa virkaehdotuksen. Jos ketään hakijoista ei voida asettaa ehdolle virkaan, virkaehdotuksena on tällöin virantäyttöasian raukeaminen. Hakijoiden kelpoisuudesta virkaan ei päätetä jokaisen hakijan osalta erikseen (MpkkJs 94 ). Päätös virkaehdotuksesta tai virantäyttöasian raukeamisesta voidaan tehdä, vaikka kaikkia asiantuntijalausuntoja ei olisi saatu, jos asiantuntijalausuntojen antamiselle annettu määräaika on kulunut umpeen, ja jos lausunto on saatu vähintään kahdelta asiantuntijalta ja jos kahta useammasta saapumatta jääneestä lausunnosta voidaan luopua vaarantamatta hakijoiden tasapuolista arvostelua (MpkkJs 94 6 mom.). Virkaehdotus tai päätös virantäytön raukeamisesta lähetetään postitse hakijoille viivytyksettä päätöksen tekemisen jälkeen. Hakija voi tehdä virkaehdotuksesta tai virantäytön raukeamispäätöksestä kirjallisen muistutuksen rehtorille kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin hänen katsotaan saaneen tiedon tehdystä päätöksestä. (MpkkJs 97 ) Rehtori tarkastaa ja hyväksyy tutkimusneuvoston tekemän virkaehdotuksen tai esityksen virantäyttöasian raukeamisesta. Virkaehdotusta tai virantäyttöasian raukeamista koskevaa päätöstä ei saa hyväksyä ennen kuin hakijoille varattu määräaika muistutuksen tekemiseen on kulunut umpeen. Rehtori voi palauttaa virantäyttöasian uudelleen käsiteltäväksi hallintolainkäyttölain (HallKL 63 1 mom. 1 ja 2 kohdat) perusteella. Rehtorin on tällöin perusteltava päätöksensä ja määrättävä, mistä menettelyn vaiheesta uusi käsittely on aloitettava (MpkkJs 98 ). Maanpuolustuskorkeakoulu lähettää nimittämisasiakirjat Pääesikuntaan ja edelleen esiteltäviksi puolustusministerille nimittämistä varten. 12. Lisätiedot ja tiedustelut Virantäyttöä koskeviin tiedusteluihin vastaavat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja, professori Hannu H. Kari, sähköposti: hannu.kari@mil.fi, puhelin 0299-530 103 ja hallintojohtaja, kommodori Aulis Minkkinen, sähköposti: aulis.minkkinen@mil.fi, puhelin 0299-530 102. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 8

Säädökset Lait Suomen perustuslaki (731/1999; PL) Valtion virkamieslaki (750/1994; VVirkamL) Kielilaki (423/2003; KielL) Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003; KielTL) Laki puolustusvoimista (551/2007; PvL) Hallintolaki (434/2003; HallL) Hallintolainkäyttölaki (586/1996; HallKL) Nimikirjalaki (1010/1989; NimikL) Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008; MpkkL) Laki turvallisuusselvityksistä (177/2002; TurvSL) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999; JulkL). Asetukset Valtioneuvoston asetus (VNA) suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003; KielTA) Valtioneuvoston asetus (VNA) puolustusvoimista (1319/2007; PvA) Valtioneuvoston asetus (VNA) Maanpuolustuskorkeakoulusta (1124/2008; MpkkA) Valtion virkamiesasetus (971/1994; VVirkamA). Muut säädökset Maanpuolustuskorkeakoulun johtosääntö 2011 (PVMK 003 - PE MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ, Asiakirja HH208; MpkkJs). MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 9