Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Samankaltaiset tiedostot
Tarjouskilpailujen soveltaminen maatalouden ympäristönsuojeluun. Antti Iho Tarveke-loppuseminaari

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Tarjouskilpailujen ja ympäristöindeksien käyttö maatalouden ympäristönsuojelussa

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Maatalouden ympäristöpolitiikka ja sen ongelmat

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

HYÖTYTEORIAN SOVELLUS LUONNONARVOKAUPAN JA TARJOUSKILPAILUN HANKKEIDEN ARVIOINTIIN

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Valtioneuvoston asetus

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Korvauskelpoisuus Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

Kustannusmalleja pellonraivauksesta

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Peruslohkon korvauskelpoisuus Kasvulohkot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Vesistövaikutusten arviointi

Maatalous ja ympäristö

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Tukihakukoulutus kevät 2015

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Vipu kartat 2.0. Matti Hokkanen. Tukihakukoulutus maaseutuasiamies Oriveden yhteistoiminta-alue

SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 62/05 Dnro 3635/01/

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Luomutuotannon kannattavuus

Tyrnävä Helena Illikainen, aluearkkitehti, Tyrnävä

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat

Talous- ja velkaneuvonta: Asiakasrekisteri. Tarjousten vertailu. Tiivistelmä

Ympäristösitoumus 2015

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

Ympäristötuki ja LFA

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Peltovalvonnan havaintoja 2016

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Maa- ja elintarviketalouden ympäristökysymykset uudesta näkökulmasta

Sisältö. Ruokaviraston esittely Kevään tukihaun aikataulu VIPU-palvelu VIPU-kartta 2.0 Päätukihaku Muistutuksia Muutokset 2020

Suojavyöhykkeet ja hakuprosessi. Mika Korkki Turku

Viljelijäkoulutus/ EU-avustajat

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 67/02 Dnro 2725/524/

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Transkriptio:

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Tarjouskilpailujen toivotaan tuovan tehoa suojeluun Mitä tarjouskilpailujen käyttö tässä tarkoittaa? Miksi voivat vähentää ravinnekuormaa? Saako niitä käyttää? Mitä se tarkoittaisi Viljelijälle? Ympäristöhallinnolle? Ympäristölle? Miten viljelijät suhtautuisivat?

Suojeluponnistelut kannattaa kohdentaa tehokkaasti Lohkokohtainen ravinnekuormitus vaihtelee Suojelun lohkokohtaiset kustannukset vaihtelevat Tehokas suojelu yhdistää kaksi tavoitetta:

Tarjouskilpailut saattavat säästää hikeä ja maksimoida tuloksia Viljelijä tekee tarjouksen: ravinnekuormitusta vähentävä toimenpide millä lohkolla mihin hintaan Ympäristöhyödyt määritetään tarjouksen mukana annettavien tietojen (esim lohkon kaltevuus, tuotantomuoto jne) avulla lohkoittain Tarjouksista valitaan ne, jotka tuottava suurimman ympäristöhyödyn euroa kohden

Tehokkaamman kohdentamisen kautta toimista saadaan enemmän hyötyä Viljelijä saa aina täyden korvauksen suojelutoimistaan toisin sanoen itse määräämänsä summan Käytettävissä olevilla euroilla saadaan suurin mahdollinen ympäristöhyöty

Nurmijärvellä järjestettiin koetarjouskilpailu syksyllä 2010 Tavoitteena vähentää fosforikuormitusta Toimenpide: Kipsin levitys (4 tonnia hehtaarille) Budjetti: 25 000 Viljelijöiltä pyydettiin tarjouksia, joissa: Kohde (perus- tai kasvulohko) P-luku Arvioitu keskikaltevuus Vesistöön rajautuminen Ei suoraa uomayhteyttä valtaoja Puro, joki, järvi Hintapyyntö

Ympäristövaikutukset oli arvioitu ympäristöindeksissä

Viljelijät tekivätkin tarjouksia 182 hehtaaria tarjottiin (21 lohkoa) 112 hehtaaria hyväksyttiin Kipsit pellossa neljän viikon päässä päätöksestä 5 viljelijältä hyväksyttyjä tarjouksia, 4:llä ei hyväksyttyjä

Kolmen esimerkkitarjouksen vertailu Valitaan ensin kaksi edullisinta: tarjous (pinta-ala) korvaus per ha ympäristöpisteet vertailuluku (*100) A (10ha) 201 19 9 B (10ha) 212 64 30 C (9ha) 220 60 28 Toteutetaan A ja B, Kustannukset: 4130 Ympäristöpisteet: 830

Kolmen esimerkkitarjouksen vertailu Valitaan kaksi parasta ympäristöhyöty per euro perusteella: tarjous (pinta-ala) korvaus per ha ympäristöpisteet vertailuluku (*100) B (10ha) 212 64 30 C (9ha) 220 60 28 A (10ha) 201 19 9 Toteutetaan B ja C; Kustannukset: 4100 Ympäristöpisteet: 1180 Pienemmällä rahalla suurempi ympäristöhyöty

Koe toimi kahdessa mielessä 1. Tarjouskilpailuun saatiin tarjouksia yli budjetin vaikka: Vapaaehtoista, uutta ja outoa (Tiukka) budjetti oli kaikkien tiedossa, viljelijät siis tiesivät, että tarjous voi tulla myös hylätyksi 2. Toimenpiteet kohdentuivat haluttujen ympäristöominaisuuksien mukaan P-luku hyväksytyillä lohkoilla keskimäärin n. 4 kertaa niin korkea kuin ei-hyväksytyillä

Alueella tämän jälkeen tehty kyselytutkimus vahvisti havaittua N=231, vastausprosentti 47 Maatalouden tuista nykyistä suuremman osan pitäisi olla sidoksissa ympäristön laadun paranemiseen 48% täysin tai jonkin verran samaa mieltä Tarjouskilpailut soveltuvat tiettyjen erityistukien kohdentamiseen 54% täysin tai jonkin verran samaa mieltä Tarjouskilpailut soveltuvat ympäristötuen perusosa myöntämiskäytännöksi 8% täysin tai jonkin verran samaa mieltä

Potentiaalia on, ja lainsäädäntöselvityksen mukaan tarjouskilpailujen käyttö on mahdollista, mutta Komission tulkinta vain kustannusten korvaamisesta ympäristötuessa saattaa syödä järjestelmän tehoa Hallinnollisten kustannusten selvittäminen vielä kesken Viljelijä: tarjouksen laatiminen Hallinto: prosessin valmistelu

Ympäristöhallinnolla keskeinen rooli indeksin laatijana Ympäristötavoitteet ja vaikutukset pakko kvantifioida Lohkokohtainen ympäristöindeksi edellytys tarjouskilpailujen toteuttamiselle Edellyttääkö indeksin hyödyntäminen tarjouskilpailuja? Viljelijän työrauha: paranee/heikkenee?

Tarjouskilpailuja kannattaisi käyttää vain tiettyihin tarkoituksiin Erityistukisopimusten tai Vesipuitedirektiivin vaatimien alueellisten toimien kohdentaminen? saattaisi toimia Ympäristötuen perusosan allokointi mahdollisimman kattavasti? ei toimisi Biodiversiteettitavoitteet onnistuneita kokemuksia esim. Australiasta

Tarjouskilpailujen soveltuvuutta selvitelleen hankkeen loppuseminaari 15.12 Säätytalolla Helsingissä, sen yhteydessä loppuraportti verkkoon Kirjallisuuskatsaus, jossa selkeä teoriaperusta menetelmälle sekä käytännön kokemuksia tarjouskilpailujen käytöstä luettavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti11. pdf Lisätietoja: Antti.Iho[at]mtt.fi 050 5722 059