MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE

Samankaltaiset tiedostot
MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE. Väliraportti Tiina Lumijärvi, Sirpa Väänänen ja Mirja Erlund

Hyvinvoiva Espoo ohjelma mielen hyvinvointia edistämässä. Erityissuunnittelija, ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka Hollola 11.4.

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Mielenterveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa

Kuinka vahvistaa terveitä elintapoja eri ikäryhmissä ja ennalta ehkäistä kansansairauksia? Kuinka vahvistaa osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä?

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Yksi elämä -terveystalkoot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Satakunnan HYTEkärkihankkeet

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Yhteinen keittiö -hankkeen aloitusseminaari

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

Mielenterveystaidot koululaisille Levi

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Mielenterveysosaamista voi vahvistaa Suomen Mielenterveysseuran koulutuksia

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Yksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Mielenterveys voimavarana

Kohti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin johtamista uudessa maakunnassa HYVÄÄ ARKEA. YHDESSÄ. LÄHELLÄ.

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Taiteen ja hyvinvoinnin uutisia

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman valmistelu ja tilannekatsaus Pirkanmaalta

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Mielenterveysosaamista voi vahvistaa Suomen Mielenterveysseuran koulutuksia

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Koulutuksellista toimintaa. Kevät-kesä 2019

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Mielenterveysosaamista voi vahvistaa

NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Strategiakysely sidosryhmille 2018

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

LAPE evästykset lapsistrategialle

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara

Etelä-Pohjanmaa monialainen yhteistyö Juurrutus Terhi Koivumäki

Nuorisotakuun toteuttaminen

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI

Transkriptio:

MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE 2017-2018 LOPPURAPORTTI Projektipäällikkö Tiina Lumijärvi Suunnittelijat: Mirja Erlund, Heli Koivula ja Sirpa Väänänen

SISÄLLYSLUETTELO I. MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE 2017 2018 TULOKSET 1) Saavutetut tulokset 2017-2018 2) Mielenterveysosaamista tarvitaan lisää 3) Mitä mielenterveysosaamisella tarkoitetaan? 4) Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mielenterveyden vahvistajina II. MITEN TULOKSET SAAVUTETTIIN? 1) Päämäärä ja tavoitteet 2) Resurssit ja kumppanit 3) MTEA-ohjaajaverkosto 4) Koulutusten juurtumisen tasot ja mallit 5) Viestintä ja vaikuttamistyö I. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ HANKKEEN JÄLKEEN 1) SWOT ja visio 2030 2) Tavoitteena mielenterveyttä edistävä ekosysteemi 3) Vaihtoehtoiset polut LIITE: Maakuntakohtaiset yhteenvedot Yhteenveto kansalaisopistoissa järjestetyistä koulutuksista 20.12.2018 2

I Mielenterveys kuuluu kaikille -hankkeen tulokset 20.12.2018 3

Kahden vuoden aikana MTEA-koulutuksiin osallistui yhteensä 19 500 henkilöä. Vuosina 2016-2018 koulutuksiin osallistuneet 2016 2017 2018 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 20.12.2018 4

OSALLISTUJAT KOULUTUKSITTAIN PERUSKOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET MTEA1 9405 MTEA1 341 MTEA2 6515 19 582 MTEA2 209 NMEA 3022 NMEA 90

233 400 tuntia mielenterveysosaamisen vahvistamista 20.12.2018 6

ALUEELLISEN PAINOTUKSEN POHJANA HYÖDYNNETTIIN MIELENTERVEYSINDEKSIÄ MAAKUNNITTAIN 2015 (IKÄVAKIOITU) Koulutuksia kohdistettiin erityisesti peittämään alueellisia aukkoja ja täydentämään MTEA-ohjaajaverkostoa niillä alueilla, joilla ei vielä ollut ohjaajia. INDEKSIARVOT: 40,6 63,3 63,4 85,9 86,0 108,6 108,7 131,2 131,3 153,9 Lähde: THL http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/2015/maakunnat_html_profiili/atlas.html?select=01&indicator=i0 20.12.2018 7

2017-2018 KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET 364 MTEA-koulutuksia järjestettiin kaikissa maakunnissa. Koulutuksia oli yhteensä 1139 ja niihin osallistui kaikkiaan 18 942 henkilöä 269 1560 494 1073 891 964 1473 757 501 1317 346 Tarkemmat maakuntakohtaiset tiedot erillisessä LIITTEESSÄ. 278 1580 634 30 5059 755 20.12.2018 8 597

LAADULLISIA TULOKSIA 63,2 % MTEA1-koulutuksiin osallistuneista koki, että koulutus on vahvistanut heidän hyvinvointiaan paljon tai erittäin paljon. 50,3 % MTEA2-koulutuksiin osallistuneista koki oppineensa ottamaan vaikeita asioita puheeksi läheisen tai työkaverin kanssa. 77,8 % NMEA-koulutuksiin osallistuneista koki saaneesi koulutuksesta lisää tietoa, taitoa ja rohkeutta tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä työssään ja/tai vapaa-ajallaan. Sain paljon eväitä auttaa sekä itseäni että muita. 20.12.2018 9

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KOKEMA HYÖTY Kumppanit näkivät, että MTEA-koulutusten avulla on mahdollista vaikuttaa organisaation toimintakulttuurin siten, että painopiste siirtyy korjaavasta toiminnasta enemmän terveyttä edistävään suuntaan. Koulutukset kasvattavat myös henkilöstön osaamispääomaa ja luovat tiiviimpiä yhteistyösuhteita eri yksiköiden ja organisaatioiden välille. 20.12.2018 10

Mielenterveysosaamista tarvitaan, koska

. mielenterveysongelmista koituu huomattavia taloudellisia menetyksiä. Lisäksi ne aiheuttavat runsaasti sosiaalista ja inhimillistä kärsimystä. 20.12.2018 12

MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN VUOSIKUSTANNUKSET SUOMESSA 11miljardia OECD Health at glance 2018 arvion mukaan kustannukset Suomessa 5,3 % BKT:sta 20.12.2018 13

Inhimillinen kärsimys ei kosketa vain yksilöä itseään. Myös hänen perheensä ja muu lähipiiri kärsii. 20.12.2018 14

MIELENTERVEYSOSAAMISELLA TARKOITETAAN tietoja ja taitoja, joiden avulla jokainen voi edistää omaa, läheisten tai asiakkaiden mielenterveyttä. Myös mielenterveyden ongelmien tunnistaminen ja auttaminen kriisitilanteissa ovat olennainen osa mielenterveysosaamista. Mielenterveysosaaminen vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja ja häpeäleimaa, mikä osaltaan kaventaa kansalaisten eriarvoisuutta.

HYVÄ KÄYTÄNTÖ PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta kärkihankeohjelman tavoitteena oli ottaa pysyvään käyttöön näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä, jotka edistävät nykyistä paremmin erityisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointia, terveyttä ja vastuunottoa. Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ovat hyvä käytäntö, jolla voidaan lisätä eri alojen ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, mielenterveystietoja ja -taitoja.

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mielenterveysosaamisen vahvistajina 20.12.2018 17

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -KOULUTUKSET auttavat ymmärtämään, että mielenterveys on olennainen osa terveyttä kannustavat huolehtimaan omasta ja toisten mielenterveydestä auttavat tunnistamaan mielenterveyden ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rohkaisevat ottamaan mielenterveyden huolet puheeksi ja kannustavat hakemaan niihin apua vähentävät mielenterveysongelmiin liittyvää häpeäleimaa 20.12.2018 18

Mielenterveyden ensiapukoulutukset Mielenterveyden vahvistamisen keinoja ja taitoja Lasten ja nuorten mielenterveyden kysymykset ja niiden puheeksi ottaminen Mielenterveyden ongelmat kohtaaminen ja ensiapu 20.12.2018 19

3 ERILAISTA KOULUTUSTA Mielenterveyden ensiapu 1 Mielenterveys elämäntaitona Mielenterveyden voimavaralähtöiseen edistämiseen: tietoisuuden lisääminen mielenterveyden positiivista vaikutuksista sekä mielenterveystaitojen opettelu ja harjoittelu. Koulutuksissa käsitellään muun muassa ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja, kriisejä sekä arjen taitoja Mielenterveyden ensiapu 2 Haavoittuva mieli Valmiuksia tavallisimpien mielenterveyden häiriöiden oireiden tunnistamiseen, mielenterveyteen liittyvien kysymysten puheeksi ottoon, varhaiseen puuttumiseen ja mielenterveyden ensiavun askeleiden soveltamiseen. Kaikki koulutukset sisältävät itsemurhien ehkäisy - osion. Nuoren mielen ensiapu Mielenterveysosaamista lasten ja nuorten kohtaamiseen Tietoa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista arjen haasteista ja ilmiöistä sekä valmiuksia tunnistaa hälytysmerkkejä, ottaa lasten ja nuorten mielenterveys puheeksi ja ehkäistä mielenterveysongelmia.

MTEA KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET JA KOULUTUSTEN LUKUMÄÄRÄT 2017-2018 2017 Osallistujat Koulutukset MTEA1 3675 236 MTEA2 2257 133 NMEA 841 44 2018 MTEA1 5730 375 MTEA2 4258 238 NMEA 2181 113 YHT. 18 942 1139 16,6 osallistujaa / koulutus 20.12.2018 21

OSALLISTUJAPROFIILIT Työtilanne Opiskelija 17 % Ei työssä 8 % Eläkkeellä 10 % Työssä 65 % Ikäjakauma Alle 18-vuotiaat 0,13 % 18 29 3,34 % 30-62 87,36 % 63 79 8,66 % Yli 80 0,51 % Työssä Ei työssä Opiskelija Eläkkeellä Naiset 84,5 % Miehet 15,25 % Muu 0,25 % Osallistujien jakaantuminen eri MTEA-koulutuksiin: 50 % MTEA1 34 % MTEA2 16 % NMEA 20.12.2018 22

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVAT KOULUTUKSIA JÄRJESTETTY MUUN MUASSA: vangeille pitkäaikaistyöttömille nuorille mielenterveyskuntoutujille maahanmuuttajataustaisille omaishoitajille

II MITEN TULOKSET SAAVUTETTIIN? Resurssit MTEA-ohjaajien koulutus ja ohjaajaverkosto Juurruttaminen Viestintä ja vaikuttaminen 20.12.2018 24

PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Päämäärä Kansalaisten mielenterveys vahvistuu ja itsemurhat vähenevät Tavoite 1 Kansalaiset saavat tietoa ja taitoja omasta ja läheisten mielenterveyden edistämisestä Tavoite 2 Ammattilaiset tunnistavat mielenterveyden ongelmia ja osaavat tukea omaa ja toisten mielenterveyttä Tavoite 3 MTEA-koulutukset juurtuvat osaksi organisaatioiden ja alueiden toimintaa

RESURSSIT JA KUMPPANIT 846 000 STM:ltä Kaksi suunnittelijaa + 1 lisäsuunnittelija vuonna 2018 Projektipäällikkö Assistentti 32 % Ohjausryhmä (8) Yhteistyökumppanit (49) SHP 14 Paikalliset mielenterveysseurat (22) Muut (13) MTEA-ohjaajat 20.12.2018 26

STM:n myöntämän rahoituksen turvin voitiin palkata hanketiimi. Taloudelliset resurssit mahdollistivat osallistujille maksuttomien koulutusten järjestämisen. Lisäksi kärkihanke-status toi lisäuskottavuutta, mikä helpotti sekä yhteistyökumppaneiden rekrytointia että koulutusten markkinointia. Koulutusten organisoinnissa yhteistyökumppaneiden panos on ollut korvaamaton. Heidän kauttaan järjestyi muun muassa koulutustiloja sekä lisäresursseja koulutusten organisointiin. Kumppaneiden kautta tavoitettiin uusia osallistujaryhmiä ja saatiin arvokasta markkinointitukea. Yhteistyösopimusten mukaisesti työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua koulutuksiin työajallaan, mikä laski osallistumiskynnystä. Useat organisaatiot kouluttivat myös omia ohjaajia ja rakensivat siten pohjaa koulutusten vakiintumiselle. 20.12.2018 27

MTEA-OHJAAJAVERKOSTO MTEA-ohjaajien aktiivisuus on ollut keskeistä koulutusten leviämisessä, haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamisessa ja koulutusten vakiinnuttamisessa. Uusia ohjaajia koulutettiin 2017 2018 aikana seuraavasti: Ohjaajakoulutus Osallistujat 2017 Osallistujat 2018 YHTEENSÄ MTEA1 115 226 341 MTEA2 94 115 209 NMEA 37 53 90 Yhteensä 246 394 640 20.12.2018 28

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -OHJAAJAN POLKU MTEA peruskoulutus (1,2 tai NMEA) 14 h tai 21 h MTEA Ohjaajakoulutus Pilottikoulutuksen toteuttaminen 14 h OHJAAJAN PÄTEVYYS Ohjaajatodistus NMEA 7 h + verkkoosuus KRITEERIT ja OHJAUSTAITOJEN ARVIOINTI ARVIOINTI JATKUVA KEHITTYMINEN ja ARVIOINTI 2016

MTEA1-, MTEA2- JA NMEA-OHJAAJAT MAAKUNNITTAIN 29 13 21 57 37 19 10 20 14 Yhteensä 909 ohjaajaa 514 MTEA 1 -ohjaajaa 317 MTEA 2 -ohjaajaa 78 NMEA -ohjaajaa Samalla henkilöllä voi olla useamman koulutuksen ohjaajapätevyys. 0 49 59 50 17 54 21 216 33 11 20.12.2018 30

JUURTUMISEN ERI TASOT JA MALLIT STRATEGINEN TASO Kunta-/maakuntastrategia ALUEELLINEN/PAIKALLINEN KOORDINAATIOTASO ORGANISAATIOTASO A) Organisaatiolähtöinen koordinaatio (dia: KSSHP) B) Alueellinen tai paikallinen klusteri (dia: Sosteri ja Mikkeli) C) Strategialähtöinen koordinaatio (dia: Espoon kaupunki) SOTE-UUDISTUKSEN VALMISTELU 20.12.2018 31

ORGANISAATIOLÄHTÖINEN KOORDINAATIO Sairaanhoitopiirin malli SH-piirin koulutustarjonta (sis. MTEAkoulutukset) Jyväskylän kaupungin eri toimialat SHP:n MTEA-ohjaajaverkosto Alueeseen kuuluvat terveysasemat KSSHP Alueen sotejärjestöt 20.12.2018 32

A) ALUEELLINEN KLUSTERI (Sosteri + kriisikeskus) KAUPUNKI JÄRJESTÖT Ammattihenkilöstön MTEA-koulutukset Väestölle suunnatut MTEA-koulutukset Sosteri Savonlinnnan kriisikeskus 20.12.2018 33

B) ALUEELLINEN KLUSTERI (Mikkelin malli) kansalaiskoulutukset Mikkelin kansalaisopisto eri järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset pitkäaikaistyöttömät Mikkelin kriisikeskus Mikkelin kaupunki koordinaattori TE-tsto Essote Sote-ammattilaiset 20.12.2018 34

C) STRATEGIALÄHTÖINEN MALLI (Espoo) Espoon kaupungin strategia Kehitysohjelma Hyvinvoiva Espoo Innostava elinvoimainen Espoo Kestävä Espoo Osallistuva Espoo Poikkihallinnollinen yhteistyö kaupungin eri toimialojen, virkamiesten, luottamushenkilöiden ja kaupungin kumppaneiden välillä PILOTTIKOULUTUKSET ERI TOIMIALOILLE Vanhusten palveluiden ja aikuissosiaalityön henkilöstö Maahanmuuttajapalvelut Varhaiskasvatus Oppilaitos Omnian nuorten työpajat MTEA-ohjaajaverkosto 20.12.2018 35

Viestintää ja vaikuttamistyötä 20.12.2018 36

VAIKUTTAMISTA ERILAISISSA KANAVISSA Hankekauden aikana vaikuttamistyötä tehtiin tapaamalla yhteistyökumppaneita henkilökohtaisesti muun muassa useissa kumppaneille järjestetyissä alueellisissa tilaisuuksissa kuten aloitusseminaareissa ja verkostotapaamissa (13) sekä STM:n järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi MTEA-ohjaajille järjestettiin 4 verkostopäivää. MTEA-koulutukset saivat runsaasti näkyvyyttä ansaitussa mediassa (sanomalehdet, radio ja tv). Mielenterveyden ensiavun Facebook-sivut elvytettiin ja uusia tykkääjiä kerrytettiin lisää yli 500. Yhteisössä on nyt yhteensä 1520 tykkääjää. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia markkinoitiin Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilla ja sivustolle tuotettiin uutta sisältöä koulutuksista sekä artikkeleita kärkihankkeesta.

HS HBL ITÄ-SAVO YLE Uutiset Lounais-Suomi YLE Aamu-TV

III MTEA-koulutusten tulevaisuuden näkymät 20.12.2018 39

MTEA-KOULUTUKSET JATKUVAT Kärkihanke nosti Mielenterveyden ensiapu -koulutukset uudelle tasolle Työtä jatketaan voimallisesti myös tulevina vuosina: kehittämällä koulutuksien laatua ja sujuvoittamalla prosesseja vahvistamalla syntyneitä kumppanuuksia ja alueellisia koordinaatioita (kts. juurtuminen) lisäämällä MTEA-ohjaajien tukea ja ohjausta suuntaamalla koulutuksia erityisesti haavoittuvassa asemalla oleville kirkastamalla viestintää ja lujittamalla vaikuttamistyötä 20.12.2018 40

SWOT VAHVUUDET Toimiva hyvä käytäntö Vahva osaaminen Perusprosessit kunnossa Laaja ohjaajaverkosto Hyvä kumppanuudet Paikallisten mielenterveysseurojen tuki HEIKKOUDET Riittämättömät henkilöstöresurssit Koulutusten maksullisuus Laadunvalvonnan keveys Rajalliset kehittämisresurssit Koordinaation ohuus SWOT MAHDOLLISUUDET SOTE- ja maakuntauudistukset Uudet yhteistyötahot Mahdolliset uudet rahoitusmallit Alueellisten koordinaatioiden vahvistuminen Hyvä vakiintumiskehitys UHAT SOTE-toteutus Maakuntauudistuksen vaikutukset MTEA-ohjaajaverkoston sekä alueellisten koordinaatioiden haavoittuvuus Koulutusten vakiintumisen haasteet 20.12.2018 41

VISIO 2030 Kaikki suomalaiset ymmärtävät mielenterveyden merkityksen ja heillä on riittävästi tietoa ja taitoja pitää huolta omasta sekä läheistensä mielenterveydestä. Ihmisiä paljon työssään kohtaavat eri alojen ammattilaiset ottavat vaikeatkin asiat rohkeasti puheeksi ja osaavat tunnistaa mielenterveyden ongelmien varhaisia oireita ja ovat valmiita tarjoamaan tukea ja apua. Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ovat vakiintuneet pysyväksi toiminnaksi useimpien organisaatioiden ja yhteisöjen toimintaa joka laajasti ympäri Suomea. 20.12.2018 42

Tavoitetilana on synnyttää mielenterveyttä edistävä EKOSYSTEEMI, jossa vaikeassa elämäntilanteissa olevia kohtaavat eri alojen ammattilaiset osaavat tukea yksilön sekä koko perheen mielenterveyttä. 20.12.2018 43

IHMINEN KESKIÖSSÄ - YHTEISKUNNALLINEN EKOSYSTEEMI MINIS- TERIÖT ELY Kuntapäättäjä YHDYSPINNAT kuten: Sote-palveluissa työskentelevät Järjestötyöntekijät ja vapaaehtoiset Lähipiiri Muiden organisaatioiden asiakastyötä tekevät Kela TEkeskukset Perusterveydenhuolto Yhdys/asiakasrajapinta Esimiestaso Päättäjät ja mahdollistavat rakenteet MEDIA Päihdepalvelut Sosiaalitoimi Oppilaitokset ESIMERKKI LOPPUKÄYTTÄJÄSTÄ: n. 30-vuotias, yksin asuva työtön mies, jolla on masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia Lähipiiri Järjestö tai yhdistys, srk Rahoituslaitos, ulosottovirasto jne. Urheiluseura tai muu harrastuspiiri Rahoittaja Maakunta 20.12.2018 44

MEILLÄ ON MAHDOLLISUUS VALITA MIELENTERVEYDEN OHITTAVA POLKU MIELENTERVEYTTÄ TUKEVA POLKU Vaikeassa elämäntilanteissa olevien kohtaamisessa ei huomioida mielenterveyden vaikutuksia. Ongelmat kasaantuvat ja mutkistuvat. Palveluiden käyttö lisääntyy. Haavoittuvassa asemassa olevat kuntalaiset Ammattilaiset osaavat ottaa mielenterveyden puheeksi ja tukevat asiakkaan mielenterveyttä. Vaikeassa elämäntilanteissa olevat osaavat hakea ajoissa apua. Huonosti voivat kuntalaiset Kuluja vai säästöjä? Hyvinvoivat kuntalaiset 20.12.2018 45

Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa tuottavuuden, innovatiivisuuden, muutosjoustavuuden ja yhteiskunnan menestymisen erilaisissa haasteissa ja muutostilanteissa.