MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE. Väliraportti Tiina Lumijärvi, Sirpa Väänänen ja Mirja Erlund

Transkriptio

1 MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE Väliraportti Tiina Lumijärvi, Sirpa Väänänen ja Mirja Erlund

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Miksi mielenterveysosaamista pitää vahvistaa? 2. Mielenterveyden ensiapu koulutukset mielenterveysosaamisen vahvistajina 3. Resurssit, kumppanit ja työn käynnistyminen 4. Tavoitteet ja aikaansaannokset i. Kansalaisten mielenterveystaitojen lisääminen ii. Ammattilaisten mielenterveysosaamisen vahvistaminen iii. MTEA-koulutusten juurtuminen osaksi alueiden ja organisaatioiden toimintaa iv. Käytettyjen mittareiden arviointia 5. Viestintä ja vaikuttamistyö 6. Palaute Sosiaali- ja terveysministeriölle

3 VÄLIRAPORTTI PÄHKINÄNKUORESSA Hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Strateginen painopiste on siirretty koulutusten levittämisestä menetelmän juurtumiseen. Muutos on hidastanut koulutusten levittämistä (määriä). Laadulliset tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Ammattilaisilta ja kansalaisilta saatu osallistujapalaute on ollut erinomaista

4 Tavoitteena on vahvistaa eri alojen ammattilaisten ja väestön mielenterveysosaamista

5 1. Miksi mielenterveysosaamista pitää vahvistaa?

6 Mielenterveysongelmista koituu huomattavia taloudellisia menetyksiä. Lisäksi ne aiheuttavat runsaasti sosiaalista ja inhimillistä kärsimystä

7 Lähde: STM. Menetetyn työpanoksen kustannus,

8 Inhimillinen kärsimys koskettaa yksilön lisäksi usein myös hänen perhettään ja muuta lähipiiriä

9 MEILLÄ ON MAHDOLLISUUS VALITA MIELENTERVEYDEN OHITTAVA POLKU MIELENTERVEYTTÄ TUKEVA POLKU Vaikeassa elämäntilanteissa olevien kohtaamisessa ei huomioida mielenterveyden vaikutuksia. Ongelmat kasaantuvat ja mutkistuvat. Palveluiden käyttö lisääntyy. Haavoittuvassa asemassa olevat kuntalaiset Ammattilaiset osaavat ottaa mielenterveyden puheeksi ja tukevat asiakkaan mielenterveyttä. Vaikeassa elämäntilanteissa olevat osaavat hakea ajoissa apua. Huonosti voivat kuntalaiset Kuluja vai säästöjä? Hyvinvoivat kuntalaiset

10 Kuva: Robert Collins Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa tuottavuuden, innovatiivisuuden, muutosjoustavuuden ja yhteiskunnan menestymisen erilaisissa haasteissa ja muutostilanteissa.

11 2. Mielenterveyden ensiapu koulutukset mielenterveysosaamisen vahvistajina

12 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -KOULUTUKSIA VÄESTÖLLE JA AMMATTILAISILLE VÄESTÖ VÄESTÖ Erityisesti Erityisesti haavoittuvassa haavoittuvassa asemassa olevat kuten asemassa olevat kuten työttömät, nuoret tai työttömät, nuoret, tai pitkäaikaissairaat pitkäaikaissairaat ERI ALOJEN AMMATTILAISET esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijät, oppilashuolto, puolustusvoimien henkilöstö MAAKUNNAT - kunnat - sh-piirit - järjestöt - oppilaitokset - kansalaisopistot KOULUTUKSIEN TAVOITTEET: Vahvistaa kansalaisten mielenterveyttä lisäämällä mielenterveystaitoja. Lisätä ammattilaisten taitoa kohdata asiakkaita voimavarakeskeisesti

13 3 ERILAISTA KOULUTUSTA Mielenterveyden ensiapu 1 Mielenterveys elämäntaitona Mielenterveyden voimavaralähtöiseen edistämiseen: tietoisuuden lisääminen mielenterveyden positiivista vaikutuksista sekä mielenterveystaitojen opettelu ja harjoittelu. Mielenterveyden ensiapu 2 Haavoittuva mieli Valmiuksia tavallisimpien mielenterveyden häiriöiden oireiden tunnistamiseen, mielenterveyteen liittyvien kysymysten puheeksi ottoon, varhaiseen puuttumiseen ja mielenterveyden ensiavun askeleiden soveltamiseen. Kaikki koulutukset sisältävät itsemurhien ehkäisy - osion. Nuoren mielen ensiapu Mielenterveysosaamista lasten ja nuorten kohtaamiseen Tietoa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista arjen haasteista ja ilmiöistä sekä valmiuksia tunnistaa hälytysmerkkejä, ottaa lasten ja nuorten mielenterveys puheeksi ja ehkäistä mielenterveysongelmia.

14 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU 2 - KOULUTUS LISÄÄ TUTKITUSTI: osallistujien mielenterveystietämystä valmiutta kohdata mielenterveyden ongelmia sekä kykyä tarjota tukea ja apua vähentää kielteistä suhtautumista mielenterveyden ongelmiin Lähde: Hadlaczky G, Hökby S, Mkrtchian A, ym. Mental Health First Aid is an effective public health intervention for improving knowledge, attitudes and behavious a meta-analysis Int Rev Psychiatry :467:

15 3. Resurssit, kumppanit ja työn käynnistyminen

16 RESURSSIT JA KUMPPANIT STM:ltä vuosille Kaksi suunnittelijaa Projekti- Päällikkö Assistentti 32 % Ohjausryhmä (8) Yhteistyökumppanit (49) SHP 14 Paikalliset mielenterveysseurat (22) Muut (13) MTEA-ohjaajat (621)

17 TYÖN KÄYNNISTYMINEN KEVÄT 2017 Hanketiimin järjestäytyminen ja työn käynnistäminen. Suunnitelman tarkentaminen ja prosessien rakentaminen. Sopimuspohjien ja muiden materiaalien laatiminen ja hankkeesta tiedottaminen. 5 ALOITUSSEMINAARIA Kaikkien 49 kumppanin kontaktointi ja yhteistyösopimusten laatiminen sekä yhteisten tavoitteiden asettaminen. Sopimuskumppaneiden lisäksi toimintaan on liittynyt kymmeniä uusia yhteistyötahoja

18 4. Tavoitteet ja aikaansaannokset

19 PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Päämäärä Kansalaisten mielenterveys vahvistuu ja itsemurhat vähenevät Tavoite 1 Kansalaiset saavat tietoa ja taitoja omasta ja läheisten mielenterveyden edistämisestä Tavoite 2 Ammattilaiset tunnistavat mielenterveyden ongelmia ja osaavat tukea omaa ja toisten mielenterveyttä Tavoite 3 MTEA-koulutukset juurtuvat osaksi organisaatioiden ja alueiden toimintaa

20 Tavoite 1 Kansalaiset saavat tietoa ja taitoa oman sekä läheisten mielenterveyden edistämisestä. Kuva: Suomen Mielenterveysseura

21 TAVOITE 1: KANSALAISTEN MIELENTERVEYSTAITOJEN LISÄÄMINEN Tavoiteltavat tuotokset ja tulokset: Tavoite (laadulliset): Koulutuksia järjestetään yhteensä 670 ja niihin osallistuu kansalaista. Koulutuspalautteiden mukaan osallistujat ovat saaneet jonkin verran tai paljon tietoa mielenterveyden edistämisestä keinoja ja taitoja mielenterveyden vahvistamiseen valmiuksia ottaa puheeksi sekä tukea ja auttaa

22 Tavoite 2 Ammattilaiset tunnistavat mielenterveyden ongelmia ja osaavat tukea omaa ja toisten mielenterveyttä. 22 Kuva: Tim Gouw

23 TAVOITE 2: AMMATTILAISTEN MIELENTERVEYS- OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Tavoite: Ammattilaiset tunnistavat mielenterveyden ongelmia ja osaavat tukea omaa ja toisten mielenterveyttä Tavoiteltavat tuotokset ja tulokset: Koulutuksia järjestetään yhteensä 1030 ja niihin osallistuu ammattilaista. Tavoite (laadulliset): Koulutuspalautteiden mukaan osallistujat ovat saaneet jonkin verran tai paljon tietoa mielenterveyden ongelmista ja niiden esiintyvyydestä ovat oppineet soveltamaan mielenterveyden ensiavun askeleita ovat rohkaistuneet ottamaan puheeksi vaikeatkin asiat (esim. itsetuhoisuus) osaavat ohjata avuntarvitsijan tarpeen vaatiessa eteenpäin

24 YHTEENVETOA TOTEUTUNEISTA KOULUTUKSISTA Määrät Alueellinen jakaantuminen Osallistujaprofiilit Osallistujien kommentteja

25 VUODEN 2017 AIKANA KOULUTUKSIIN ON OSALLISTUNUT YHTEENSÄ: MTEA MTEA NMEA1 700 Toteutettuja koulutuksia 389 kpl.

26 MIELENTERVEYSASIOIDEN OPISKELUA YHTEENSÄ h

27 KOULUTUSTEN ALUEELLINEN PAINOTUS Koulutusten alueellisessa painotuksessa on huomioitu muun muassa Mielenterveysindeksi (kartta). INDEKSIARVO: 47,7-68,0 68,1-88,3 88,4-108,7 108,8-129,0 129,1-149,3 Lähde: THL

28 KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEIDEN MÄÄRÄT MAAKUNNITTAIN * Lisäksi muut hankkeeseen kuulumattomiin MTEA-koulutuksiin osallistuneet

29 OSALLISTUJAPROFIILIT Osallistujien jakaantuminen eri MTEA-koulutuksiin: Eri alojen ammattilaiset 42 % Väestön edustajat 58 % 56 % MTEA1 33 % MTEA2 11 % NMEA IKÄJAKAUMA: Alle 18-v. 0,5 % ,5 % % ,7 % Yli 80-vuotiaat 0,4 % Naiset 86 % Miehet 14 %

30 ERI ALOJEN AMMATTILAISET JA HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVAT Ammattilaiset (42 %): sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöitä ( sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, lähihoitajia sosiaalityöntekijöitä ja perhetyöntekijöitä) Kasvatus- ja opetusalan toimijoita (opettajia, erityisopettajia, psykologeja, kuraattoreita, nuorisotyöntekijöitä) Kuntien ja kaupunkien henkilöstöä Järjestötyöntekijöitä Väestöä (58 %): Haavoittuvassa asemassa olevia ja heidän kanssaan toimivia esimerkiksi: maahanmuuttajia, opiskelijoita, työttömiä, pitkäaikaissairaita, ikäihmisiä (eläkeläiset), omaishoitajia jne

31 MTEA-KOULUTUKSEN PALAUTTEITA Sain paljon eväitä auttaa sekä itseäni että muita. Mielen hyvinvoinnin tärkeys korostui hyvin ja mistä se koostuu. Antoi työkaluja niin omaan työhön kuin henkilökohtaiseen elämään. Uskallan jatkossa ottaa puheeksi hankaliakin asioita. Sain paljon työkaluja, esimerkiksi tunteiden tunnistamiseen ja purkamiseen. Sain sanastoa, jolla voin ymmärrettävämmin puhua asiakkaan kanssa

32 TILANNE NYT SUHTEESSA TAVOITTEISIIN 1 & 2 Painopisteen siirtymisestä johtuen koulutusmäärät ovat alkuperäistä suunnitelmaa pienempiä koulutukset ovat kuitenkin saavuttaneet vaikeasti tavoitettavia, haavoittuvassa asemassa olevia levittämistä on jarruttanut myös laaja yhteistyöverkosto, jonka kanssa työskentely on käynnistynyt odotettua hitaammin ja tuonut mukanaan ennakoimattomia haasteita Laadulliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin sekä ammattilaisilta että kansalaisilta saatu koulutuspalaute on ollut erinomaista palaute tukee koulutusten sisältötavoitteiden täyttymistä: ammattilaiset ovat kokeneet saaneensa käytännön työkaluja asiakkaiden kohtaamiseen ja mielenterveyden edistämiseen ja kansalaiset keinoja ja taitoja oman mielenterveyden vahvistamiseen

33 HAVAINTOJA JA TOIMENPIDETARPEET (TAVOITTEET 1 & 2) 1. MTEA-KOULUTUSTEN KYSYNNÄN VOIMAKKUUS Suuri kysyntä (myös kumppaniverkoston ulkopuolelta) on sitonut resursseja ennakoitua merkittävästi enemmän. Koulutusvolyymin muutos on tuonut esiin organisaation omien prosessien heikkouksia. Prosesseja on kehitetty ja pyritty muokkaamaan niitä vastaamaan paremmin suuriin volyymeihin. 2. KOULUTUSTEN VAIKUTTAVUUSKYSYMYKSET Tarve MTEA-koulutusten vaikuttavuuden näkyväksi tekemisestä noussut esiin. Tarpeeseen on tartuttu mm. osana Valmentamo-työskentelyä sekä oman organisaation laatu- ja arviointityössä. Vuoden 2018 aikana odotettavissa tuloksia käynnissä olevista opinnäytetöistä

34 Tavoite 3 MTEA-koulutukset juurtuvat osaksi organisaatioiden ja alueiden toimintaa Kuva: Nathan Dumlao

35 TAVOITE 3: MTEA-KOULUTUSTEN JUURTUMINEN Tavoite: Koulutusten juurtuminen osaksi alueiden tai organisaatioiden toimintaa. Keinot: 1) MTEA-ohjaajien kouluttaminen 2) Koulutusten vakiinnuttaminen osaksi organisaation toimintaa 3) Paikallisen tai alueellisen koordinaatiorakenteen luominen 4) MTEA-koulutusten sisällyttäminen osaksi kuntien hyvinvointikertomuksia tai maakuntastrategiaa

36 JUURTUMISEN ERI TASOT STRATEGINEN TASO Kunta-/maakuntastrategia ALUEELLINEN/PAIKALLINEN KOORDINAATIOTASO ORGANISAATIOTASO

37 JUURTUMISEN TAVOITELTAVAT TUOTOKSET JA TULOKSET Ohjaajakoulutukset: yhteensä 540 uutta MTEAohjaajaa Organisaatiotaso - Koulutusten vakiintuminen 6-9 sairaanhoitopiiriin ja - 12 paikalliseen mielenterveysseuraan sekä - 3 järjestöön - ja 2 muun toimijan organisaatioon (esim. oppilaitokset) Paikallinen/alueellinen taso 3 5 alueellista tai paikallista koordinaatiota Strateginen taso 3 kirjausta kunnan hyvinvointikertomukseen tai maakunnan strategiaan

38 ALUEELLISEN KOORDINAATION MALLI Shp Koulutuspäällikkö Esimiehet Paikallinen mielenterveysseura Hallituksen pj MTEA-ohjaaja Kriisikeskuksen johtaja Jne. Paikallinen ohjaajaverkosto Kunta Koulutuspäällikkö/ hr Kehityspäällikkö Sivistystoimen johtaja Tms. Muut Oppilaitokset Kansalaisopistot Järjestöt Harrastustoiminta Jne

39 Tavoitetilana on synnyttää mielenterveyttä edistävä EKOSYSTEEMI, jossa vaikeassa elämäntilanteissa olevia kohtaavat eri alojen ammattilaiset osaavat tukea yksilön (ja/tai perheen) mielenterveyttä

40 IHMINEN KESKIÖSSÄ - YHTEISKUNNALLINEN EKOSYSTEEMI MINIS- TERIÖT ELY Kuntapäättäjä YHDYSPINNAT kuten: Sote-palveluissa työskentelevät Järjestötyöntekijät ja vapaaehtoiset Lähipiiri Muiden organisaatioiden asiakastyötä tekevät Kela TEkeskukset Perusterveydenhuolto Yhdys/asiakasrajapinta Esimiestaso Päättäjät ja mahdollistavat rakenteet MEDIA Päihdepalvelut Sosiaalitoimi Oppilaitokset ESIMERKKI LOPPUKÄYTTÄJÄSTÄ: n. 30-vuotias, yksin asuva työtön mies, jolla on masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia Lähipiiri Järjestö tai yhdistys, srk Rahoituslaitos, ulosottovirasto jne. Urheiluseura tai muu harrastuspiiri Rahoittaja Maakunta

41 JUURTUMISEEN LIITTYVIÄ TULOKSIA 1) Koulutettujen uusien ohjaajien määrät 2) Koulutusten vakiintuminen organisaatioiden toimintaa 3) Syntyneet paikalliset tai alueelliset koordinaatiot 4) MTEA-koulutusten kirjaukset osaksi kuntien hyvinvointikertomuksia tai maakuntastrategiaa

42 UUDET MTEA-OHJAAJAT 2017 Vuoden aikana on pidetty 20 MTEA-ohjaajakoulutusta, joissa on ollut osallistujia seuraavasti: MTEA1 115 MTEA2 94 NMEA 37 Yhteensä 246 (joista miehiä 22) Ohjaajakoulutuspäiviä yhteensä

43 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -OHJAAJAN POLKU Esimerkki MTEA1-ohjaajan polusta MTEA peruskoulutus (1,2 tai NMEA) 14 h MTEA 21 h tai NMEA 7 h + verkkoosuus Ohjaajakoulutus Pilottikoulutuksen toteuttamine n 14 h OHJAAJAN PÄTEVYYS Ohjaajatodistus ja sopimus (voimassa 3 v.) KRITEERIT ja OHJAUSTAITOJEN ARVIOINTI ARVIOINTI JATKUVA KEHITTYMINEN ja ARVIOINTI 2016

44 KOULUTUSTEN VAKIINTUMINEN ORGANISAATIOISSA Tampereen kaupunki ottanut koulutukset tarjontaan, kouluttavat omia ohjaajia Keski-Suomen shp ja Jyväskylä kaupunki organisoivat koulutuksia yhteistyössä Vaasan shp laatinut juurtumissuunnitelman Lappeenrannan ja Päijät-Hämeen paikallinen mielenterveysseura, nuorten mielenterveysseura Yeesi ottaneet koulutukset osaksi vakiintunutta toimintaa Kansalaisopistot kouluttaneet myös omia ohjaajia Muut: HUMAK, Metropolia, Ouluopisto, Sedu kouluttaneet omia ohjaajia ja tarjoavat koulutuksia opiskelijoilleen Nyyti ry:llä kaksi omaa ohjaajaa Vapepa, MTEA-koulutukset lisätty osaksi henkisen tuen ryhmien koulutuskokonaisuutta

45 ALUEELLISIA KOORDINAATIOITA Alueellinen koordinaatiotyö käynnistynyt: Tampereella Kouvolassa Kainuussa (yhdessä Kainuun soten kanssa) Kemissä Savonlinnassa (yhteistyössä Sosterin kanssa) Satakunnassa Soite (Keski-Pohjanmaa) käynnistänyt oman kouluttajaverkoston rakentamisen

46 TULOKSIA STRATEGIATASON JUURTUMISEN KÄYNNISTYMISISTÄ Hyvän elämän Mikkeli MTEA-koulutukset kirjattu kaupunkistrategiaan Pieksämäki kirjaus hyvinvointikertomukseen MTEA sisällytetty Arjen turvaa toimintamallin hyte-työhön ja suunnitelmiin (Pohjois-Pohjanmaa) MTEA mukaan Hyvinvoiva Espoo ohjelmaan Salo: SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta ja SUUNNITELMA VUOSILLE : Salolaisten hyvinvoinnin tila Työikäiset ja vanhukset Salon mielenterveysseura edistää paikallisesti mielenterveyttä auttamalla vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneita tarjoamalla kriisiapua ja psykososiaalista tukea sekä tarjoamalla mahdollisuuden osallistua mielen hyvinvointia tukevaan vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan ja erilaisiin ryhmätoimintoihin sekä vahvistaa kansalaisten mielenterveysosaamista tarjoamalla mielenterveyden ensiapu- ja vapaaehtoistoiminnan koulutusta. Toiminta jakaantuu järjestölähtöiseen auttamiseen, kehittämistoimintaan ja myytäviin palveluihin

47 TILANNE NYT SUHTEESSA TAVOITTEISEEN 3 MTEA mielenterveyden edistämisen keinona ollaan kirjaamassa useisiin maakunnallisiin/kunnan strategioihin. Paikallisia/alueellisia koordinaatioita on syntymässä Ohjaajien kouluttaminen organisaatioihin on edennyt suunnitelman mukaisesti ja määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet. Osassa kumppaniorganisaatioita koulutukset on otettu jo osaksi organisaatioiden suunnitelmallista toimintaa

48 HAVAINTOJA JA KORJAUSLIIKKEITÄ JUURTUMISEEN LIITTYEN 1.HANKKEEN ROOLI SOTE-UUDISTUKSESSA Rooli kirkastui vasta syksyn 2017 aikana. Tuonut mukanaan uusia tehtäviä ja vaikuttanut tavoiteasetantaan. Korjaava toimenpide -> PAINOPISTEEN SIIRTO Hankkeen linkittyminen sote- ja maakuntauudistukseen ohjannut toiminnan painopisteen siirtoa voimakkaammin juurruttamisen ja alueellisten verkostojen rakentamiseen sekä vaikuttamistyöhön. 2. SOTE-UUDISTUKSEN KESKENERÄISYYS Vaikutukset näkyvät kumppaneiden yhteistyökyvyssä/osallistumishalukkuudessa (hidastanut tai vauhdittanut), muutokset verkostossa

49 MITTAREIDEN ARVIOINTIA Mielenterveyden ensiapu koulutuksien käytössä olevat mittarit ovat osittain toimivia. Koulutusmäärien kaksinkertaistuessa esim. sähköiset rekisteri- ja palautealustat vaativat kehittämistä, jotta prosessit tehostuvat ja esim. palautekyselyjen koonti ja analyysit helpottuvat. Koulutusten vaikuttavuuden esiin saamiseen liittyvien mittareiden kehittäminen on tärkeää. Koulutusten juurtumiseen liittyviä mittareita tulee tarkentaa vuoden 2018 alussa

50 5. Viestintää ja vaikuttamistyötä

51 HS HBL ITÄ-SAVO YLE Aamu-TV YLE Uutiset Lounais-Suomi

52 YleX Karjalainen YLE Svenska YLE

53 Esitteitä ja materiaaleja

54 OMAT KANAVAT VIESTINNÄSSÄ 1281 seuraajaa (orgaanista kasvua 28 %) Facebook.com/mielenterveydenensiapu Mielenterveyslehti 1/2017 Artikkeli: Mielenterveyden ensiapu koulutuksilla vahvistetaan kansallista hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran uutiskirjeet Ohjaajakirjeet 4 Verkkosivukäynnit Mielenterveydenensiapua käsittelevät sivut

55 OSALLISTUMINEN TAPAHTUMIIN SosteTalk 2017 Sari Aalto-Matturin puheenvuoro: Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Lisäksi oma messuosasto Hyvinvointiareena 2017 Tärkein oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi järjestettävä kansallinen tapahtuma. Mukana Suomen Mielenterveysseuran näyttelyosastolla

56 YHTEENVETO VIESTINNÄN TOTEUTUKSESTA 1. Mielenterveyden ensiapu koulutukset saaneet hienosti näkyvyyttä valtamedioissa ja paikallisissa medioissa. Jutut ovat kasvattaneet kiinnostusta aiheeseen sekä lisänneet teeman merkityksellisyyttä ja uskottavuutta, mikä helpottaa juurruttamistyötä. 2. Kumppaneille suunnattua yhteistä viestintää ei ole pystytty tuottamaan toivotulla tavalla. Hankkeen työn tukemista varten myös ulkoista viestintää on pyrittävä lisäämään erityisesti maakuntatasolla

57 VAIKUTTAMISTYÖ Syksyllä 2017 järjestettiin neljä alueellista verkostopäivää (Kemi, Kuopio, Tampere ja Vaasa). Hyvän käytännön arvo kumppaneiden määrittelemänä Hankekumppanit pohtivat verkostopäivillä Mielenterveyden ensiapu -koulutusten arvoa loppukäyttäjälle (esimerkkinä työtön mies) sekä omalle organisaatiolle. Koonti dioilla 58 ja

58 Kenelle MIELENTERVEYSTAITOJEN JA MTEA :N ARVO KUMPPANEIDEN MÄÄRITTELEMÄNÄ Taloudellinen Käyttö/Hyöty Kulttuuri Sosiaalinen Loppukäyttäjä: Esimerkiksi työtön mies Koulutus ilmainen. Palveluiden käyttö vähenee. Lääkekulujen ja palvelumaksujen määrä pienenee. Saa työpaikan ja tulot lisääntyvät. Pieni taloudellinen hyöty kokemusasiantuntijalle, joka ohjaa koulutuksia. Työkyky paranee ja sen seurauksena tukee työllistymistä. Koulutuksesta saadulla todistuksella hyöty työnhaussa. Saa tietoa palveluista. Rohkaistuu hakemaan jatkossa ajoisa apua. Koulutuksessa peilataan teemoja omaan elämään itseymmärrys ja itsetuntemus lisääntyvät. Innostuu pitämään huolta omasta hyvinvoinnista. Tarinoiden kautta saa ja antaa vertaistukea. Mt-taidot ja tieto leviävät hänen sos.ympäristöönsä. Elämänhallinta paranee. Oppii uusia menetelmiä tukea omaa hyvinvointia. Osaa jatkossa sanallistaa asioita ja omia tunteitaan. Henkinen pääoma kasvaa. Tervettä asennemuutosta: kaikilla kriisejä, joista voi selvitä. Ymmärrys siitä, että sairaalla on myös terveyttä ja asioista joihin voi itse vaikuttaa. Ehkäistään sukupolvien kierteitä ja syrjäytymistä. Arvokas kokemus siitä, että saa kuulua koulutusryhmään. Vuorovaikutus toisten kanssa lisääntyy. Solmii uusia ystävyyssuhteita. Yksinäisyyden väheneminen. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen. Verkostoituminen yhdistysten kautta. Sh-piiri/sote-alue Koulutuksista vain pienet kustannukset organisaatiolle. Helppo lähteä mukaan. Palvelujen tarve voi myös lisääntyä, koska stigma vähenee. Henkilöstön osaamispääoma kasvaa. Osataan ottaa asioita puheeksi. Saadaan käytännön työkaluja. Parantaa työn laatua esim. oireiden tunnistamisessa. Tämän palvelun kohdentaminen niille, joilla voimavaroja on vähän, palvelun avulla lisätään voimavaroja. Toimintakulttuuri muuttuu edistäväksi ja ennaltaehkäiseväksi. Palvelujärjestelmä muuttuu. Pois sairauskeskeisyydestä. Tukee asiakaslähtöistä työtapaa. Lähentää ja yhdistää psykiatriaa ja somatiikkaa. Uutta toimintakulttuuria esim. psyk.sh+kokemusasiantuntija työparina. Stigmaa tukevan puheen /toiminnan poistuminen ammattilaisten puheista ja toiminnasta. Muuttaa sairaalan kulttuuria: kuka tahansa voi ottaa puheeksi. Oman työn arvostus nousee. Tukee yhteistyötä alueella. Työntekijöiden jaksaminen lisääntyy, asioista voi puhua. Työyhteisö ja työntekijä voi tukea työkaveria, kun omataan siihen liittyviä taitoja. Vähentää sairauspoissaoloja, ennaltaehkäisee enne naikaista eläköitymistä. Ennaltaehkäisevää työsuojelua tukevaa toimintaa.

59 Kenelle MIELENTERVEYSTAITOJEN JA MTEA :N ARVO KUMPPANEIDEN MÄÄRITTELEMÄNÄ Taloudellinen Käyttö/Hyöty Kulttuuri Sosiaalinen Kaupunki/kunta/ maakunta Palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pienenee. Ehkäisee syrjäytymistä, kulut pienenee. Henkilöstön hyvinvoinnin kautta säästöjä kunnalle ja yht.kunnalle. Resurssien säästö kunnalle. Ihmisten terveyspalveluiden käyttö vähenee. Kunta ei välttämättä ainoa toimija, työaikaa säästyy. Läpileikkaava, ennaltaehkäisyä tukeva menetelmä. Perusopetukseen ja lukioon. Kansalaistaitona, henkilöstötaitona, erilaiset ryhmät esim. työttömät. Lisää hyvinvointia maakunnassa. Löydetään avun tarvitsijat, kun järjestötoimijat kouluttavat. Metsästysseurat, kyläyhdistykset jne. löytävät koulutukset. Työntekijöiden osaaminen vahvistuu esim. osataan ottaa asioista puheeksi varhaisemmassa vaiheessa. Mielen hyvinvoinnista ja sen tukemisesta tulee keskeinen painopiste toimintaamme. Kaikille yhteinen teema. Toimijat sitoutuvat. Toimintakulttuuri muuttuu asukaslähtöiseksi. Kaupungin työntekijöiden asenteet muuttuvat, stigma vähenee. Kulttuurinen muutos: kokemusasiantuntijoiden käyttö muuttanut palvelukäytäntöjä, siirtyminen toipumisorientaatioon. Edistetään elämänhallintaa. Mielenterveys arkipäiväistyy. Sosiaalinen pääoma kasvaa, kansalaistaito. Yksinäisyyden ehkäisy, tasavertainen suunnittelu ja toteutus. Kaikki yhdistykset mukaan. Yhteisöllisyys lisääntyy. Yksinäisyys vähenee. Kansalaisopistot Hyvinvoiva henkilökunta hyvät palvelut/koulutukset. Yhteiset käytännöt. Henkilöstön oma osaaminen ja oma hyvinvointi lisääntyy. Toimistohenkilöstö, joka kohtaa asiakkaita osallistuu koulutukseen - asiakaspalvelun laatu paranee. Avoimuus työyhteisössä lisääntyy. Toimintakulttuurin ja asenteiden muokkausta. Yhdessä tekeminen, innostus, laatu kasvaa. Sosiaaliset taidot paranevat. Vuorovaikutus ja kohtaamisen taidot paranevat. Paikallinen mielenterveysseura/ Kriisi-keskus Varainhankinnan keino. Viestintä ja markkina- arvo. Näkyvyyttä ja tuloksia rahoittajalle, merkitystä jatkorahoituksiin. Muun toiminnan markkinointikeino. Helppo ottaa käyttöön. Näkyvyys, tuo asiakkaita enemmän. Tavoittaa massoja ja eri kohderyhmiä. Tutkittu malli, luotettava. Järjestötyön arvo nousee. Ihmisenä olemisen ymmärrys lisääntyy. Hankekauden jälkeen maksullisten koulutusetn Asennemuutos ja tiedon lisääntyminen. Koulutuksia pitämällä seura integroituu yhteiskuntaan. Tuo näkyvyttä ja vahvistaa asemaa yhteiskunnallisena vaikuttajan ja toimijana. Verkostoituminen ja yhteistyö lisääntyvät. Saattaa yhteen ihmisiä, sosiaalisuus lisäääntyy.

60 6. PALAUTE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Tarvittaessa on saanut erinomaista henkilökohtaista tukea ja ohjausta hankkeen eteenpäin viemiseksi. Hankkeen ohjauspäivät ovat olleet erinomaisia ja niitä on ollut sopivin väliajoin. Mahdollisuus Valmentamo työskentelyyn on parantanut tuotteen laatua ja vaikuttavuustyö on hyvässä vauhdissa. Toiveena vuodelle 2018: Tukea ja ohjausta sote-integraatioon. Voisiko yhteistyössä kehittää hyvien käytäntöjen juurtumiseen liittyen kaikkien kärkihankkeiden yhteisiä mittareita? Tämä voisi palvella myös pitkän ajan juurtumisen seurantaa

61 Kuva: Silvia Brazzoduro Työ jatkuu kohti vuotta 2018!

62

63