KUNSTENNIEMEN LEIRIKESKUS Kunstenniementie 233 21140 Rymättylä Leirikeskuksen pelastussuunnitelma 2006 Leirikeskuksen pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita leirikeskuksessa työskentelevien ja vierailevien henkilöiden omatoimiseen varautumiseen, onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn sekä ohjeita toimia oikein mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelmassa mainitut turvajärjestelyt edellyttävät toimiakseen suunnitelman perehdyttämisen leirikeskuksessa työskenteleville ja vierailuryhmien vastuuhenkilöille sekä majoitustiloissa yöpyville. Pelastussuunnitelman vuosittainen tarkistaminen ja tarvittaessa päivitys varmistavat pelastussuunnitelman toimivuuden. Pelastussuunnitelman laadinnasta on säädetty pelastuslaissa 468/2003 ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta 787/2003. Pelastussuunnitelma on tarkoitettu normaali- ja poikkeusolojen aikaisia onnettomuus- ja vaaratilanteita varten. Kunstenniemen leirikeskuksen pelastussuunnitelma täyttää pelastuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta omatoimiselle varautumiselle ja pelastussuunnitelman sisällölle asetetut vaatimukset. Turvallisuuskulttuuria ei voi ostaa. Se täytyy luoda itse!
2 Kunstenniemen leirikeskuksen pelastussuunnitelma Pelastuslaki 8 : Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on asianomaisessa kohteessa ja muussa toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin toimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Pelastuslaki 9 : Valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määriteltävään rakennukseen tai muuhun kohteeseen on laadittava pelastussuunnitelma 8 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Tiedot kiinteistöstä Kiinteistön nimi ja osoite Kunstenniemen leirikeskus, Kunstenniementie 233, 21140 Rymättylä Kaupunginosa/kylä Kortteli Tontti Rakennusvuosi 1961 alkaen Ajolan yks. Kunstenniemi 1:21 Rakennuksia tontilla Portaita / kerroksia Huoneistoala 21 - / 1 m 2 Henkilöitä päivä / yö < 200 Kiinteistön liittyminen yleiseen väestönsuojeluun Suojelupiiri Suojelulohko Yksikkö Rymättylän johtokeskus poikkeusolojen aikana: Säästöosuus, Vanhatie 1, p.252 3001 Muu ylempi poikkeusolojen johtopaikka (piiri, lohko, yksikkö): Suojelupiiri: Suojelulohko: Liittyminen Varsinais-Suomen pelastustoimeen Pelastuslaitos: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Eerikinkatu 35, 20100 Turku, p. 263 3111 Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika kohteessa: 15-20 minuuttia Toiminta leirikeskuksessa ja henkilömäärät Toimintamuodot Henkilöitä päivä/ yö päivätoiminta: leiritoimintaa ja kirkko < 200 yöpyminen: leiritoimintaa < 200 Tavoitteena turvallisuus Leirikeskuksessa turvallisuus on merkittävä osa seurakuntatoimintaa ja leiripalveluiden tuottamista. Leirikeskuksessa omatoiminen turvallisuustyö ja onnettomuuksien ennalta ehkäisy kuuluvat jokaisen leirikeskuksessa työskentelevän velvollisuuksiin. Turvallisuuteen liittyvien toimintojen tärkeys korostuu erityisesti siksi, että pelastuslaitoksen toimintavalmius kohteessa on hälytyksestä vähintään 15 minuuttia. Pelastussuunnitelman tarkoitus on avustaa leirikeskuksen vastuu- ja turvallisuushenkilöitä tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyssä sekä henkilöturvallisuusriskien poistamisessa. Suunniteltujen toimenpiteiden avulla pyritään niin normaaliolojen kuin poikkeusolojenkin onnettomuuden tai tuho- ja vauriotilanteen sattuessa rajoittamaan henkilö- ja omaisuustappiot mahdollisimman vähiin sekä turvaamaan leirikeskuksessa toimintojen jatkuvuus.
3 Turvallisuustavoitteen toteuttaminen Leirikeskuksen vastuu- ja turvallisuushenkilöt vastaavat yhdessä turvallisuustason määrittämisestä sekä turvallisuuden noudattamisesta leirikeskuksessa. Majoitustiloissa majoittuvat ja majoittuvien ryhmien vastuuhenkilöt omalta osaltaan osallistuvat turvallisuusasioiden toteuttamiseen. Asetettua turvallisuustavoitetta ja turvallisuuteen liittyvää velvoitetta tulee jokaisen leirikeskuksessa työskentelevän ja majoittuvan tukea turvallisuusmyönteisellä ajattelulla ja toiminnalla - henkilön tehtävästä ja vastuualueesta riippumatta. Henkilökohtainen vastuu on turvallisuusohjeista ja määräyksistä riippumaton. Kukaan ei saa syyllistyä turvallisuudesta piittaamattomuuteen. Kokoontumistilat Keskusrakennuksessa on kaksi kokoontumistilaksi luettavaa huonetta, ruokailutila ja kirkko, joihin sovelletaan soveltuvin osin kokoontumishuoneistosta annettuja säädöksiä. Ruokailutilaan ei ole vahvistettu enimmäishenkilömäärää. Ruokailutilaan voidaan säädöksiä soveltaen ottaa sisään kaksi henkilöä kullekin neliömetrille huonealaa, jos huone on kalustamaton. Käytettäessä irtoistuimia tuoliriveinä tai pöytien ympärille asetettuna, voidaan huoneeseen sijoittaa se määrä henkilöitä, joille on istuimia. Kirkkoon on vahvistettu enimmäishenkilömääräksi 80. Enimmäishenkilömääriä ei saa ylittää, koska hätätilanteessa poistuminen saattaa estyä liian vähäisten uloskäytävien vuoksi. Tilaisuuksissa saattaa olla läsnä paljon henkilöitä, joille tilat ovat vieraat. Siksi tuleekin erityisesti ottaa huomioon, että uloskäytävät ja kulkureitit niille ovat aina käytettävissä ja uloskäytävien merkinnät ovat näkyvissä, ja että uloskäytävien ovet ovat avattavissa sisäpuolelta ilman avainta. Ruokailutilassa ja kirkossa ovat käytössä irtotuolit. Hätätilanteessa poistuttaessa tuolit saattavat kaatua kulkureiteille ja siten aiheuttaa kompastumisia. Tuolien ja pöytien sijoittelussa istuinalueeksi, on tarkoituksenmukaista, että jätetään riittävän leveät käytävät. Mahdollisia apuvälineitä käyttävät ihmiset on pyrittävä sijoittamaan siten, että he voivat sijoittaa apuvälineensä käytävän ulkopuolelle ja että he voivat poistua esteettä omaa vauhtiaan huoneista. Leirintäalueen turvallisuussääntöjä Leirintäalueille ei ole voimassa olevia yhtenäisiä viranomaisten vahvistamia turvallisuusohjeita. Majoitukseen, leirintään ja leiriturvallisuuteen liittyviä säädöksiä on kuitenkin useissa eri säädöksissä, kuten ulkoilulaissa, pelastuslaissa ja kokoontumislaissa. Kunstenniemessä on enemmän majoitustoimintaa kuin varsinaista perinteistä leiritoimintaa, joten turvallisuustoimet henkilö- ja paloturvallisuusasioissa liittyvätkin pääosin majoittumiseen. Pelastusyksiköiden toimintavalmiusaika Kunstenniemessä on hätäilmoituksen alkamisesta 15-20 minuuttia, jonka ajan Kunsteniemen alueella olevien on tultava toimeen sillä ensiapuvalmiudella ja sammutuskalustolla, joka kohteessa on. Henkilö ja paloturvallisuuteen liittyviä ohjeita Alueella tulee olla ympäri vuorokauden mahdollisuus nopeaan hätäilmoituksen tekoon. Hätäilmoitusohjeet tulee olla jokaisessa rakennuksessa nähtävissä. Kunstenniemen leirikeskuksen ilmoitustaululla tulee olla o hätäilmoitusohjeet o tiedot sallituista tulentekopaikoista o ohjeet palovaaran vähentämiseksi o ohjeet syttyneen palon varalta Alkusammutuskaluston sijoituspaikat pitää olla hyvin merkittyjä. Vastuuhenkilöiden tulee tiedostaa palokunnan toimintavalmiusaika. Heidän tulee myös sopia sisäisestä hälytysjärjestelmästä, alkutoimenpiteiden suorittajista sekä tilanteen johtamisesta. Hälytysajoneuvoille tarkoitetut pelastustiet on pidettävä aina esteettöminä sekä merkittävä. Jäteastiat sijoitetaan riittävän etäälle rakennuksista. Majoitushuoneissa tulee olla toimivat palovaroittimet tai vastaavat hälytyslaitteet.
4 Kunstenniemen leirikeskuksen turvallisuushenkilöstö Seurakunnan/leirikeskuksen isännöitsijä: Antti Helle (02) 261 7111 040 341 7258 Leirikeskuksen turvallisuuspäällikkö: Jukka Lehtinen 040 341 7577 Leirikeskuksen vahtimestari: Jukka Lehtinen 040 341 7577 Muu turvallisuushenkilöstö emäntä Hanna Arhi-Sahlsten 040 341 7576 toiminnan vastuuhenkilöt / keittiö (02) 252 2879 Leirikeskuksessa toimivan henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan Tiedottaminen henkilökunnalle hoidetaan (koska, miten?): Pelastussuunnitelman hyväksyy isännöitsijä ja leirikeskuksen vastuuhenkilö. Asiakkaille ja leiriläisille tiedotetaan pelastussuunnitelmasta (milloin, miten?): Tarpeellisilta osin ilmoitustauluilla ja majoitustiloihin sekä huoneisiin sijoitetuilla ohjeilla. Lisäksi voidaan antaa tarvittaessa kirjalliset ohjeet majoitustilaan majoittuvan ryhmän vastuuhenkilölle. Henkilökunnalle järjestetään turvallisuusopetus (milloin?): Vastuuhenkilöiden päättämänä ajankohtana. Yksi kappale tätä suunnitelmaa säilytetään leirikeskuksessa. Yhteenveto pelastussuunnitelmasta lähetetään alueen pelastusviranomaiselle (pelastuslaitokselle). Ilmoitus on tehty vuonna 2004. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja oleelliset muutokset ilmoitetaan pelastusviranomaiselle. Suunnitelman tarkistus: Leirikeskuksen toimintaan liittyvät keskeiset turvallisuusasiat tarkistetaan suunnitelman liitteenä olevan lomakkeen avulla vuosittain. Lisätietoja talosuojelusta ja turvallisuuskoulutuksesta saa alueen pelastuslaitokselta tai pelastusliitosta: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Eerikinkatu 35, 20100 Turku, p.263 3111 Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto, Satakunnantie 164, 20330 Turku, p. 511 7711 Yhteystietoja ja ohjeita erilaisia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten Leirikeskuksen vahtimestari Jukka Lehtinen, p. 040 341 7577 Sähköjakelun vikailmoitukset: Leirikeskuksen rakennusta koskeva sähkökatkos ilmoitetaan vahtimestarille, joka ilmoittaa asiasta tarvittaessa edelleen korjaajalle. Huoneiston sähkökatkos: Ensin tarkistetaan sulakkeet ja selvitetään toimiiko muissa huoneissa valaistus. Vasta sitten otetaan yhteys vahtimestariin. Vesilaitoksen vikailmoitukset: Pitkähkö leirikeskusta koskeva vesikatkos ilmoitetaan yleensä etukäteen. Ilmoitus vesikatkosta tehdään tarvittaessa vahtimestarille. Rakennusten ilmanvaihtolaitteiden pysäyttäminen (mistä pysäytetään, kuka pysäyttää): Majoitusrakennusten ilmanvaihtolaitteiden kytkimet sijaitsevat sähkökaapeissa ja jakokeskuksissa. Osassa majoitusrakennuksia on painovoimainen ilmastointi. Päärakennuksen vanhan osan katolla olevien ilmanvaihtolaitteiden kytkimet ovat koneiden yhteydessä. Päärakennuksen laajennusosan ilmanvaihtolaitteiden hätäpysäytyskytkin on paloilmoitinkeskuksen vieressä. Vakuutukset: Leirikeskuksen omistajalla on vakuutus, joka kattaa leirikeskusta kohtaavat ja toiminnoissa tapahtuneet vahingot. Vierailijalla tulee olla vakuutus, joka kattaa hänen omaisuuteensa kohdistuvat vahingot.
5 HÄTÄILMOITUS 112 AMBULANSSI, PALOKUNTA, POLIISI ja muu pikainen apu. Puhelu yhdistyy lähimpään hätäkeskukseen. Ei tarvita suuntanumeroa matkapuhelimesta. Puhelinvaihteen alanumerosta soitettaessa on yleensä valittava ensin ulkolinja, joka on yleensä nolla ( 0 ). Puhelu on ilmainen. GSM-puhelin toimii ilman korttia ja tunnuslukuja, soitettaessa hätänumeroihin. Jos operaattorillasi ei ole kenttää, puhelin etsii automaattisesti seuraavaa operaattoria. Tee hätäilmoitus aina: kun epäilet tulipaloa tai et saa selville savun tai sen hajun alkuperää; kun on sattunut vaarallisen kemikaalin vuoto tai muu onnettomuus; kun nopea apu on tarpeen ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamiseksi. Ilmoita hätäkeskukseen aina myös itse sammutetusta tulipalosta. Varsinais-Suomen pelastuslaitos (02) 263 3111 Varsinais-Suomen hätäkeskus (02) 271 6500 Meripelastuskeskuksen varanumero 0204 1000 Myrkytystietokeskus (24 h) ( 09) 471 977, varalla (09) 4711 Päivystävä sairaala: Turun yliopistollinen keskussairaala (02) 313 0000 Terveyskeskus: Naantalin terveyskeskus (02) 463 2611 Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat Pelastuslaki 44 : Palon sammuttamiseksi ja sen leviämisen estämiseksi sekä muun onnettomuuden torjumiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi pelastustoiminnan johtajalla on oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista: 1) määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta; 2) ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle; 3) ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. Poistumista ohjaa tarvittaessa Poistumistiet ja varatiet Onko niille esteetön pääsy? Rakennuksesta poistuttaessa henkilöiden kokoontumispaikka ja varapaikka Sisälle suojautuminen Majoitustiloissa olevien henkilöiden evakuoinnista vastaa ja käskyn antaa paikalla oleva seurakunnan edustaja, ryhmän vastuuhenkilö tai pelastustehtävää johtava pelastusviranomainen, jos hän on kohteessa. Poistumistienä käytetään normaalia kulkureittiä ja uloskäytävää. Rakennuksen läheisyydessä tuulen yläpuolella oleva metsäalue. Normaaliolojen aikana ei toteuteta sisälle suojautumista, ellei kyseessä ole kaasuonnettomuus. Ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset sekä toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Pelastuslaki 21 : Rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. Pelastuslaki 23 : Tulta ja syttyvää tai räjähtävää taikka muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä sellaiseen korjaus tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
6 Pelastuslaki 32 : Rakennuksen omistan ja haltijan on huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella. Pelastuslaki 33 : Kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet tai muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella säädetään pelastustien merkitsemisestä. Vaaratilanne Vaikutus Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Irtaimistovarastoissa säilyte- Irtaimistovarastoissa säilytetään tään palavia nesteitä, nestekaasua tai akkuja Irtaimistovarastojen käytävillä ja kulkureiteillä uloskäytäviin säilytetään tavaroita Piha-alueella tapahtuu autojen pysäköintiä pelastusteillä tai niille varastoidaan vaihtolavoja tms. sekä kasataan lumikasoja Rakennuksessa ja/tai majoitustiloissa olevat palovaroittimet eivät toimi Yhteisten tilojen ovia ei pidetä lukittuina. Poistumisosastojen välisiä ovia pidetään avoinna tai kiilattuna auki. Pesukone, pyykinkuivain, astiapesukone tms. laite jätetään toimimaan, kun huoneisto jää tyhjilleen. TV:n, radioiden, nauhurien yms. laitteissa on virta aina kytkettynä. Palava kynttilä on aina avotuli. Tulityöt rakennuksen sisällä tai vesikatolla Sammutustehtävissä aiheutuu vaaraa sammutushenkilöstölle. Poistuminen rakennuksesta tai varastoista saattaa vaarantua tai aiheuttaa henkilövahinkoja. Sähkökatkosten aikana saattaa kulkija kompastua tai poistuminen sisätiloista ulos estyy. Pelastuslaitoksen ajoneuvoja ei saada riittävän lähelle kohdetta. Alkava tulipalo ei aiheuta hälytystä riittävän aikaisessa vaiheessa Lukituksella estetään vieraiden ihmisten pääsy yhteisiin tiloihin, jolloin estetään varkauksia ja tuhopolttoja. Kiinni olevat ovet estävät savukaasujen leviämisen poistumisosastosta toiseen. Toiminnassa oleva sähkölaite saattaa syttyä palamaan tai koneen rikkoutuminen aiheuttaa vesivahingon. Ns. valmiusvirta saattaa aiheuttaa sähkölaiteessa tulipalon. Ilman aikuisen valvontaa palava kynttilä saattaa aiheuttaa hetkessä tuhoisan tulipalon. Tulipalon syttymisen vaara on huomattava. vain sinne kuuluvia tavaroita. Luvattomaan toimintaan puututaan välittömästi ja tavarat poistetaan yhteisistä tiloista. Tavarat poistetaan välittömästi varastokäytäviltä ja kulkureiteiltä uloskäytäviin. Kulkureitit uloskäytäviin ja uloskäytävät pidetään aina käyttökelpoisina ja tavaroista vapaana. Pelastustiet merkitään ja ne pidetään aina käyttökelpoisina. Palovaroittimen hoitaja tarkistaa paloilmoittimen toiminnan kerran kuukaudessa. Yhteisistä tiloista poistuttaessa varmistetaan aina, että ovet menevät lukkoon. Osastoivaa ovea ei saa koskaan kiilata auki asentoon. Toiminnassa olevat sähkölaitteet pysäytetään, kun huoneisto jää tyhjilleen. Sähkölaitteista katkastaan virta aina ainakin yöksi ja silloin, kun poistutaan huoneistosta. Kynttilät sammutetaan aina, kun huoneesta poistutaan ja aina, kun huoneeseen jää pieniä lapsia. Työn tilaaja huolehtii, että tulityön tekemiseen on tulityölupa sekä tulityön tekijällä on voimassa oleva tulityökortti.
7 Kunstenniemeen hankittu turvallisuusmateriaali Pelastuslaki 30 : Kohteeseen, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo tai henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran, voi alueen pelastusviranomainen erityisestä syystä määrätä hankittavaksi tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita sekä ryhtymään sanotussa kohteessa muihinkin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta. Määrätty Taloihin tarvittava määrä Taloissa oleva materiaali ALKUSAMMUTUSKALUSTO Käsisammutin 16 Sankoruisku Sammutuspeite Pikapaloposti RAIVAUSKALUSTO Puute HENKILÖSUOJAIMET ENSIAPUTARVIKKEET PALOVAROITIN järjestelmät Poistumisturvallisuus Uloskäytävät Rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Rakennuksessa tulee olla riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä helppokulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä. Uloskäytävän tulee johtaa ulos maan pinnalle tai muulle palon sattuessa turvalliselle paikalle. Ovien aukeaminen Uloskäytävän kulkusuunnassa olevien ovien tulee yleensä avautua poistumissuuntaan sekä uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti avattavissa. Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovissa ei tule yleensä käyttää lukkoja, jotka avaimetta voi takalukita siten, ettei niitä sisäpuolelta saa auki ilman avainta. Poistumisvalaistus Mikäli uloskäytävien ovet ja pääsy niille eivät ole selvästi nähtävissä tai muut ovet voivat harhauttaa ulos pyrkijöitä, uloskäytävät ja pääsy niille tulee tarvittaessa merkitä. Keskusrakennuksessa, Kunstenpäässä ja Kunstenkarissa on turva- ja merkkivalot, jotka on kytketty valovirtajärjestelmään. Valaisimissa on varajärjestelmänä valaisinkohtaiset akut. Muissa rakennuksissa on jälkivalaisevia kilpiä osoittamassa ulkokäytäviä. Valaisimien toimintaa pitää tarkkailla jatkuvasti ja havaitut viat pitää korjata välittömästi. Valaisimille on laadittava kunnossapito-ohjelma sekä tehtävä toimintakunnon varmistamiseksi määräajoin toimintatesti. Testausten väli on kolme kuukautta. Kokeiluista tulee pitää päiväkirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle. Samaan päiväkirjaan pitää merkitä myös laitteelle tehdyt huolto- ja korjaustoimenpiteet. Laitteistolle tulee olla nimetty hoitaja. Sellaisissa tiloissa, joissa oleskelee ihmisiä vaikka vain tilapäisesti, kuten kellarit ja hämärät tilat, voidaan poistumisturvallisuutta parantaa merkitsemällä kulkureitit ja uloskäytävät jälkivalaisevilla poistumista turvaavilla kilvillä.
8 Palovaroitin Pelastuslaki 29 : Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan palovaroittimella tai muulla laitteella, joka mahdollisimman aikaisin havaitsee alkavan palon ja hälyttää asunnossa olevat. Majoitustiloissa ja hoitolaitoksissa 1 momenttia vastaava velvollisuus on toiminnanharjoittajalla. Sisäasiainministeriön määräys palovaroittimista A:59 Palovaroitin on laite, jota käytetään alkavan palon havaitsemiseen ja siitä hälyttämiseen. Palovaroitin on joko paristo tai akkukäyttöinen. Se voi saada virran myös sähköverkosta, jolloin sen toiminta varmistetaan paristolla tai akulla. Palovaroitinryhmä muodostuu kahdesta tai useammasta yhteenliitetystä palovaroittimesta. Palovaroitinryhmä saa virran paristosta, akusta tai sähköverkosta. Hälytys yhdessä palovaroittimessa aiheuttaa yhteishälytyksen myös muissa ryhmän palovaroittimissa. Palovaroitinjärjestelmä koostuu palovaroittimista, palovaroitinryhmistä ja keskusyksiköstä. Hälytys yhdessä palovaroittimessa aiheuttaa hälytyksen myös keskusyksikössä ja tarvittaessa muissa siihen liitetyissä palovaroittimissa. Palovaroitinjärjestelmää käytettäessä on annettava selkeä ohje, että palokunta on hälytettävä erikseen. Majoitusrakennukset Eräkämppä, Kunstenmaja, Ristniemi ja Tuominiemi ovat varustettu ICASpalovaroitinjärjestelmällä. Majoitusrakennukset Kunstenpää ja Kunstenkari ovat varustettu Lismar CP 200 paloilmoittimilla. Keskusrakennuksen majoitustilat ja kirkko on varustettu Lismar MC 805 osoitteellisella paloilmoittimella, josta hälytykset välittyvät vahtimestarin matkapuhelimeen. Muissa rakennuksissa on yksittäisiä palovaroittimia. Laitteistojen ja palovaroittimien toimintakunnon varmistamiseksi on niiden toimivuus testattava kuukausittain ja kokeiluista on pidettävä päiväkirjaa. Savunpoisto Rakennukseen tulee suunnitella ja rakentaa sen eri tiloihin soveltuva riittävä mahdollisuus savunpoistoon. Rakennuksiin ei ole rakennettu erillistä savunpoistojärjestelmää. Savu poistetaan pelastuslaitoksen savunpoistopuhaltimilla. Muu turvallisuus Murtosuojaus ja lukitus: Yleisavain on vahtimestarilla ja henkilökunnan käytössä. Ongelmajätehuolto Jätelaki 3 : Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki 6 : Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Tavallisimpia ongelmajätteitä ovat ruuan valmistuksen yhteydessä syntyvä jäterasva, akut, öljyt, erilaiset paristot, maalit ja liuottimet, loistelamput, lääkkeet, puhdistusaineet sekä erilaiset myrkyiksi luettavat aineet. Nämä ovat erityisen haitallisia ihmiselle ja luonnolle jo pieninäkin pitoisuuksina. Ongelmajätteet pitää laittaa vain niitä varten varattuihin keräysastioihin. Ongelmajätteet tulee keräilypaikoilla säilyttää niin, ettei niistä aiheudu varaa ihmisille tai ympäristölle. Ongelmajätteiden keräyspaikoista ja -tavoista on annettu ohjeet. Väestönsuojat Rakennuksiin ei ole rakennettu väestönsuojaa eikä lähialueella ole yleistä väestönsuojaa. Turvallisuushenkilöstön materiaali Kunstenniemen leirikeskuksen turvallisuushenkilöstölle ei ole hankittu turvallisuusmateriaalia.
9 Tilapäissuoja Rakennukseen, jossa ei ole väestönsuojaa tai suojapaikkoja riittävästi, on suunniteltava tilapäinen suojatila, johon leirikeskuksessa työskentelevät ja vieraat voisivat tarvittaessa suojautua. Leirikeskuksessa ei ole sellaista tilaa, johon tilapäinen suoja voidaan rakentaa kohtuukustannuksin. Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt poikkeusoloissa (Henkilöt nimetään pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaan tehostetun valmiuden aikana poikkeusolojen toimintoja varten) Palo- ja sammutustehtävien vastuuhenkilö Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt Toiminta sammutus- ja pelastustilanteessa Talon ensiapupaikka poikkeusoloissa ALLEKIRJOITUS Rymättylässä / 20 Leirikeskuksen turvallisuuspäällikkö LIITTEET yleinen hätänumero hätäilmoitusohjeet hätäensiapu toiminta kaasuonnettomuudessa toiminta säteilyvaaratilanteessa toiminta yleisen vaaramerkin soidessa toiminta pommiuhkatilanteessa toimintaohje puhelimitse tehdyssä pommiuhkauksessa toimintaohje varkaus- ja ryöstötilanteessa toimintaohje häirikköasiakkaan kohtaamisessa rakennuksen tyhjentäminen hätätilanteessa kiinteistön turvatarkastuslomake