Maatilojen turvallisuus Kaakkois-Suomessa ja Nupit Kaakkoon -hankkeiden yhteinen MAATILOJEN TURVALLISUUS -OPINTOMATKA OKRAAN 5.-6.7.2012 Opintomatkan raportti Vierailimme opintomatkan ensimmäisen päivän aikana kahdella maitotilalla, joissa on tapahtunut navetan tulipalo lähivuosina. Kävimme tapahtunutta onnettomuutta läpi tilallisten ja vakuutusyhtiöiden edustajien kertomana. Tarkoituksena oli oppia, miten vastaavat onnettomuudet olisivat estettävissä omalla tilalla. Tutustuimme myös onnettomuuden jälkeiseen rakentamiseen. Aholan tila, Pälkäne Aholan uudessa pihatossa on valoisaa. Aholan tilalla Ruljan kylässä Pälkäneellä tapahtui suuronnettomuus varhain sunnuntaina 3.1.2010. Vasta valmistuneen pihaton välikaton kautta roihahtaneessa palossa kuoli nopeasti yli sata lypsävää.vahingot olivat huomattavia.
Pelastuslaitos sai hälytyksen Aholan tilalle kello 00.36. Kun palokunta pääsi syrjäiselle onnettomuuspaikalle, noin 2 000 neliön kokoinen, vuonna 2006 valmistunut navetta oli jo täysin tulessa ja sen vesikatto oli osin sortunut. Palon syttymyspaikaksi todettiin tutkimuksissa jälkikäteen huippuimuri. Kaikki navetassa olleet lehmät ja nuorkarja kuolivat palossa, eli yhteensä 137 nautaa. Tilalle ei onnettomuuden jälkeen jäänyt yhtään eläintä. Palokunnan hälyttivät paikalle maatilan tilan isäntä Jyrki Ahola, joka esitteli opintomatkalaisille tilaansa. Palossa ei syntynyt vaaraa tulen leviämisestä tilan muihin rakennuksiin. Tuli ei myöskään aiheuttanut henkilövahinkoja. Pälkäneellä oli palon syttymisen aikaan kova, noin 30 asteen pakkanen, joka hankaloitti myös sammutustöitä. Jyrki Ahola kävi tarkastuskäynnillä navetassa vielä iltakymmenen uutisten jälkeen. Silloin kaikki oli kunnossa. Noin 45 minuuttia tarkastuskäynnistä navetan palohälyttimet laukesivat ensimmäisen kerran. Tarkistus näytti vikahälytystä, eikä navetassa ollut savua tai paloa havaittavissa. Jonkun ajan päästä palohälyttimet hälyttivät uudelleen ja tällä kertaa tuli oli irti. Isäntäväki soitti hätäkeskukseen kello 00.39. Mitään ei ollut tehtävissä, sillä palo oli tehnyt tuhoa niin nopeasti. Palo levisi navetan ylärakenteissa rakenneratkaisuista johtuen vauhdilla. Navettaan yritettiin sisälle, mutta se oli täynnä savua, vaikka liekkejä ei paljon näkynytkään. Ensimmäiset vpk:n yksiköt saapuivat paikalle kello yhden aikaan. Tilavierailulla palotilanteesta muistuttivat isännän kertomusten ja kuvien lisäksi pihan perällä ollut palanut ja vääntynyt maitosäiliö. Jyrki Ahola ja hänen vaimonsa Inkeri Ahola pyörittävät maatilaa jo 11. polvessa. Viljely Aholan tilalla Rulja-Sarkasentiellä alkoi jo vuonna 1632. Aholoiden neljästä lapsesta kolme on suuntautunut maatalousalan opintoihin. Tilan vakuutukset olivat kunnossa, mutta mikään korvaus ei vie pois surua eläinten kuolemasta. Onnettomuuden jälkeen hyvän jalostuskarjan menettäneet Aholat saivat monelta tilalta takaisin omasta karjasta polveutuneita eläviä eläimiä tai alkioita. Näin koko pitkä jalostustyö ei mennyt hukkaan muiden karjanjalostajien auttamisenhalun ansiosta. Jyrki Ahola kritisoi kuitenkin rakennuslupamenettelyä kaikkien eläinten kuollessa onnettomuudessa tilalla. Kun yhtään eläintä ei ollut hengissä, byrokratian rattaissa tuottajia kohdeltiin uusina eläintilallisina, ja tilalle piti hakea uutta ympäristölupaa. Tämä hidasti uuden navetan rakentamista huomattavasti. Tilanne olisi ollut täysin eri, jos yksikin nauta olisi säilynyt hengissä.
Aholan tilan maatilavakuuttajina toimii Lähivakuutus, ja heiltä edustajana paikalla oli mukana Tapio Kärkelä. Kärkelä kävi läpi tilan onnettomuutta yhdessä isännän kanssa onnettomuuden jälkeen otettujen kuvien avulla. Tilavierailulla meille esiteltiin lisäksi uutta, palaneen navetan tilalle rakennettua ja kesällä viimeisteltyä pihattoa, jossa oli parannettu onnettomuuden paljastaneet rakennusvirheet. Lehmät ovat robottilypsyssä (DeLaval) ja ruokinta tapahtuu mattoruokkijan avulla. Isäntä pitää uuden navetan hyvinä puolina mm. sitä, että koko eläintilan pääsee esteettä kiertämään seinän vierestä, ja karjantarkkailu helpottuu. Koska eläinaines on aivan uutta, tilalla on eletty jännittäviä aikoja uuden navetan käyttöönoton aikaan sekä siksi, että vuoden aikana on poikinut noin 130 hiehoa. Isännän mukaan suuria ongelmia ei silti ole ollut. Isännän mukaan kaikkien eläintilallisten olisi syytä varautua vastaaviin onnettomuuksiin mm. pitämällä vakuutukset kunnossa. Erityisesti tuotannon keskeyttämisajan venymiseen pitää varautua myös vakuutuksissa, eikä siitä saa tinkiä. Kaikki etukäteissuunnittelu on hyväksi. Myös siitä keskusteltiin, millainen varajärjestelmä pitää tilalla olla, että kotieläintilan status ei katoa, jos kaikki eläimet kuolevat esim. tulipalossa kerralla. Isäntää huoletti myös se, että nopean palon aikaansaaneita rakenteita on vielä yleisesti viime aikoina valmistuneissa navetoissa käytössä, ja vastaava tulipalo voi siitä syystä sattua vielä uudestaan jollain toisella tilalla. Aholan tilan isäntä Jyrki Ahola esitteli opintomatkalaisille uutta pihattoa ja kertoi onnettomuudesta
Hiirin tila, Hauho Opintomatkamme toinen tilavierailukohde oli Hauholla Minna ja Ari Hiirin 35 lypsylehmän Visalan maitotila jota he ovat isännöineet vuodesta 1998 alkaen. Tilavierailulla mukana ryhmämme lisäksi oli LähiTapiolan edustaja Juhani Savolainen. Tilan emäntä Minna Hiiri esitti ryhmällemme onnettomuuden ja sen jälkeiset tapahtumat diasarjana, joka kosketti jokaista läsnäolijaa. Hiirin tilan tuotantorakennus tuhotui tulipalossa lokakuussa 2010. Tulipalon sattuessa tilan isäntäväki oli poissa kotoa. Palopaikalle sattui ensimmäisenä pariskunta jonka esimerkillisen ja ripeän toiminnan ansiosta kaikki lypsylehmät pelastuivat menehtymiseltä. Pariskunnan toimien kunnioitusta lisää se, että kun he saapuivat paikalle olivat kaikki sähköt jo katkenneet ja he taskulampun valossa saivat lehmät päästettyä irti kytkimistä ja ohjattua ne ulos jo savuavasta navetasta. Nopeaa eläinten pelastumista auttoi myös se, että eläimet pelastaneella pariskunnalla oli harrastustaustaa pelastusalalla, ja he sattumalta ohjasivat eläimet ovesta, josta lehmät olivat tottuneet kulkemaan laitumelle. Kuusi pikkuvasikkaa palokunta sai myöskin vähän myöhemmin pelastetuksi ja nekin selvisivät lievin vaurioin. Naapuriapu sekä ProAgrian kasaama tukitiimi auttoivat käytännön järjestelyissä sekä työterveyshuolto omalta osaltaan henkisen huollon kautta. Lypsylehmät saatiin sijoitetuksi meijerin neuvojan osoittamaan sijaisnavettaan Lammille ja siellä lehmät olivat koko ajan Hiirien nimissä. Uuden navetan rakentaminen pääsi ripeästi alkuun huhtikuussa 2011, koska tilalla tuotantoa jatkettiin samalla kokoluokalla, jolloin ei tarvinnut hankkia uutta ympäristölupaa. Palo ei vaikuttanut myöskään mitenkään pelto- eikä eläintukiin. Vakuustusyhtiön tuotannon keskeytysvakuutus korvasi vuoden ajalta lehmien hoidosta aiheutuneet kulut sijaisnavetan tila sai maidon. Palon syttymissyytä ei koskaan saatu selville, mutta piippua pidettiin yhtenä mahdollisena syttymissyynä. Lämpökeskuksesta aiheutunut tulipalo suljettiin pois mahdollisina palon syinä. Tilanväen mielestä jokaisen tilan on hyvä käydä läpi paloturvallisuusasioita, vaikka hätätilanteessa ei kaikkia toimintatapoja muistakkaan, mutta kuitenkin ne on alitajuntaisesti jollain lailla muistissa. He korostivat myös kuinka tärkeää on olla hyvät tukijoukot, koska tämmöinen onnettomuus koskettaa paitsi tilan tuotantoa myös koko perhettä. Tälläkin tilalla lapset olivat vielä vierailunkin aikaan melko järkyttyneitä tulipalosta ja asian kertaaminen oli heille selvästi vaikeaa. Toisaalta asian kertaaminen ja tunteiden purkaminen saattaa helpottaa ja pilkkoa onnettomuutta pienemmäksi.
Tutustuimme opintomatkalla Hiirien palon jälkeen ripeästi rakennettuun uuteen navettaan. Toisena matkapäivänä vierailimme Okra-näyttelyissä Oripäässä. Matkalla oli yhteensä 16 hankeasiakasta. Maatilojen turvallisuus Kaakkois-Suomessa -koulutushankkeen puolesta matkalla oli mukana Riitta Niiranen ja Nupit Kaakkoon -koulutushankkeen puolesta matkalla oli mukana Aila Loikkanen. Raportin kirjoittajat: Aila Loikkanen Nupit Kaakkoon-hanke Riitta Niiranen Maatilojen turvallisuus Kaakkois-Suomessa-hanke