Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma 2013 2025

Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma 2013 2025 Luonnos KUNLA 23.4.2013 Ehdotus KUNLA 1.10.2013 KH 21.10.2013 KUNLA 21.11.2013 KH 2.12.2013 www.nurmijarvi.fi

Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Palveluverkkosuunnitelman lähtöaineistot... 4 2.1 Kuntastrategia... 4 2.2 Talousarvio 2013 2015 ja investointiohjelma 2013 2017... 4 2.3 Väestösuunnite 2012 2021... 5 2.4 Asiakaslähtöinen palvelutuotanto-ohjelma vuoteen 2020... 6 2.5 Toimitilastrategia... 7 2.6 Kunnan palvelujen saavutettavuus... 8 3 Palveluverkon nykyisen kapasiteetin ja tulevien vuosien tarpeiden analysointi... 12 3.1 Sivistystoimiala... 12 3.1.1 Varhaiskasvatus... 12 3.1.2 Perus- ja erityisopetus... 20 3.1.2 Lukiokoulutus... 25 3.1.3 Nuorisopalvelut... 26 3.1.3 Kirjastopalvelut... 28 3.1.4 Kulttuuripalvelut... 30 3.1.5 Museo... 31 3.2 Sosiaali-ja terveyspalvelut... 33 3.2.1 Vanhus- ja laitoshoito... 33 3.2.2 Avoterveydenhuolto... 35 3.2.3 Suun terveydenhuolto... 37 3.2.4 Sosiaali- ja terveystoimialan hallinto- ja talouspalvelut... 38 3.2.5 Perhe- ja sosiaalipalvelut... 39 3.3 Liikuntapalvelut... 41 3.4 Keskushallinto... 46 3.5 Aleksia-liikelaitos... 47 4 Toimenpideohjelma 2013 2025... 49 4.1 Sivistystoimiala... 49 4.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 51 4.3 Liikuntapalvelut... 51 4.4 Keskushallinto, tekninen keskus... 52 4.5 Aleksia-liikelaitos... 52 5 Päätelmät ja jatkotoimenpiteet... 53 Liite: kunnan nykyinen ja tuleva palveluverkko kartalla... 54 2

1 Johdanto Tämä on Nurmijärven kunnan ensimmäinen palveluverkkosuunnitelma. Palveluverkkosuunnitelma nostettiin Nurmijärven kuntastrategiaan 2009 sekä strategian alaiseksi ohjelmaksi että strategiseksi tavoitteeksi: kuntastrategian yksi strateginen valinta on monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut, ja sen kriittinen menestystekijä on, että palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palveluverkkoa. Palveluverkkosuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen; se sisältää pidemmän aikavälin linjauksia, jotka ohjaavat investointisuunnitelman valmistelua, mutta konkreettiset investointipäätökset tehdään vuosittain talousarvion investointisuunnitelman yhteydessä käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Palveluverkkosuunnitelman ajantasaisuutta arvioidaan valtuustokausittain ja tarvittaessa nopeammassakin rytmissä. Nurmijärven valtuusto hyväksyi asiakaslähtöisen palvelutuotanto-ohjelman 20.6.2012, ja siinä linjattiin, mitä palveluja kunta tuottaa itse ja miten se niitä tuottaa. Palveluverkkosuunnitelmassa vastaavasti linjataan, missä kunnan palvelut tuotetaan ja milloin palveluverkkoa kehitetään. Palveluverkkosuunnitelma on tärkeä työkalu kuntastrategian toteuttamisessa: sen avulla katsotaan kunnan tulevia investointitarpeita talousarviota pidemmällä aikavälillä, ja näin kunnan palveluverkkoa voidaan muokata tämän päivän suunnittelussa ja toiminnassa strategisesti ja kustannustehokkaasti. Palveluverkkosuunnitelmassa kuvataan kunnan tämänhetkisessä palvelutuotannossa käytettävät tilat ja niiden käyttökapasiteetti, ennusteet tulevista asiakasmäärien muutoksista sekä tarpeet kunkin palvelun toimitilaverkon kehittämiseksi. Palveluverkoksi on tässä suunnitelmassa määritelty rakennukset, joissa kunta tuottaa asukkailleen palveluja, sekä merkittävimmät urheilu- ja ulkoilualueet. Suunnitelmassa ei siten käsitellä valtion, kolmannen sektorin eikä yksityisten palveluiden tuottajien palveluita kuin siltä osin, että kunta hankkii jotain tiettyä palvelua ostopalveluna. Suunnitelmasta on myös rajattu pois tiet, vesi- ja viemärilinjat ja muu tekninen infrastruktuuri sekä pienet lähiliikuntapaikat ym. viheralueverkosto. Palveluverkkosuunnitelma perustuu palvelutuotanto-ohjelman ja kuntastrategian lisäksi kunnan väestösuunnitteeseen sekä kunnan toimitilastrategiaan. Väestösuunnite sisältää väestönkasvun trendiennusteen lisäksi tulevaan asuntorakentamiseen perustuvan väestönkasvun. Väestösuunnite kertoo palveluiden tulevan käytön kasvuennusteen eli sen, kuinka suurille käyttäjämäärille palveluita pitää tulevaisuudessa tarjota. Tässä suunnitelmassa on hyödynnetty kesäkuussa 2012 päivitettyä väestösuunnitetta vuosille 2012 2021, jonka mukaan Nurmijärven väestö tulee kasvamaan lähes 47 000:een vuoteen 2021 mennessä. Kunnan toimitilastrategia puolestaan kertoo, miten kunta hyödyntää nykyistä tilaomaisuuttaan ja millä periaatteilla ja linjauksilla uusia tiloja tulee tulevaisuudessa rakentaa. Suunnitelman ensimmäisessä varsinaisessa kappaleessa käydään läpi lähtöaineistot, joihin suunnitelma perustuu, ja jotka ovat ohjanneet valmistelua. Merkittävimmät näistä ovat kuntastrategia ja palvelutuotanto-ohjelma. Kappaleessa kolme analysoidaan nykyisen palveluverkon kapasiteettia ja kehittämistarpeita palvelukokonaisuuksittain. Kappaleessa neljä on poimittu keskeisimmät palveluverkon kehittämislinjaukset sekä suunnittelukaudella toteutettavat investoinnit. Viidennessä kappaleessa on nostettu esiin palveluverkkosuunnitelman kehittämistoimenpiteitä sekä suunnitelman ajan tasalla pitämistä. 3

2 Palveluverkkosuunnitelman lähtöaineistot 2.1 Kuntastrategia Nurmijärven kuntastrategia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 11.11.2009. Siinä asetettiin kriittiseksi menestystekijäksi se, että palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa. Tavoitteen mukaisesti palvelutuotanto-ohjelma ja palveluverkkosuunnitelma asetettiin kuntastrategian alaisiksi ohjelmiksi. Nurmijärven kunnan strategisen palvelu- ja maankäytön suunnittelun työkalupakkiin kuuluu palvelutuotanto-ohjelman ja palveluverkkosuunnitelman lisäksi oheisessa kuvassa näkyvät ohjelmat. Maankäytön toteuttamisohjelmalla (MATO-ohjelma) on kuntastrategian toteuttamisessa keskeinen koordinoiva rooli: se koordinoi koko tonttituotantoketjun, ja sitä kautta ohjelmoi kunnan tulevan asuntotuotannon. MATO-ohjelma kertoo, kuinka paljon, minne ja milloin kuntaan rakennetaan uutta asumista ja näin ollen myös sen, kuinka paljon uusille alueille on tulossa uusia asukkaita. MATOohjelman asuntotuotantotavoitteet pohjaavat kunnan 2011 hyväksyttyyn maankäytön kehityskuvaan, strategiseen yleiskaavaan, jossa on esitetty kunnan kasvun tahtotila vuoteen 2040 asti. 2.2 Talousarvio 2013 2015 ja investointiohjelma 2013 2017 Nurmijärven kunnan talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014 2015 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 14.11.2012. Siinä on esitetty kunnan investointiohjelma vuosille 2013 2017. Kuntastrategiassa 4

on linjattu, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista 50 100 %. Kuntatalouden kestävyyden kannalta ja velkaantumisen estämiseksi vuosikatteen tulisi siis kattaa vähintään 50 % vuosittaisista investoinneista. Kun vuoden 2012 vuosikatearvio on noin 14 miljoonaa euroa ja vuoden 2013 kokonaisinvestointimäärä lähes 30 miljoonaa euroa (33 M vuonna 2014 ja 37 M vuonna 2015), voidaan lähivuosien investointimäärien todeta olevan liian suuria. Palveluverkkosuunnitelman investointitarpeissa on huomioitu talousarvion investointiohjelma vuosille 2013 2017, ja jatkossakin palveluverkkosuunnitelman investointihankkeet tullaan päivittämään vuosittain investointiohjelman mukaiseksi. 2.3 Väestösuunnite 2012 2021 Palveluverkkosuunnitelmassa hyödynnetään kesäkuussa päivitettyä kunnan väestösuunnitetta vuosille 2012 2021. Väestösuunnite on laadittu koskemaan sekä koko kuntaa että kunnan yhdeksää suuraluetta. Väestösuunnitteen laadinnassa on hyödynnetty maankäytön toteuttamisohjelmaa vuosille 2013 2017, joka hyväksyttiin talousarviokäsittelyn yhteydessä 14.11.2012. Maankäytön toteuttamisohjelman perusteella on laskettu arvio kunnan eri alueille valmistuvista asunnoista, ja valmistuvien asuntojen määrästä on päätelty tuleva vuosittain kasvu eri alueilla. Suunnitetta laadittaessa on lisäksi hyödynnetty Tilastokeskuksen Nurmijärveä koskevia väestötilastoja vuoden 2011 lopusta. Kunnan väestösuunnitteen 2011 2021 mukaan Nurmijärven väkiluku tulee kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa reilun 6 500 asukkaan verran noin 47 000:een asukkaaseen. Väestönkasvun painopisteet ovat edelleen kunnan päätaajamissa Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Suhteellisesti suurin väestönlisäys on odotettavissa Kirkonkylässä, jonne on kaavoitettu lähiaikoina paljon kerrostalovarantoa. Väestösuunnitteen mukaan kunnan kasvuprosentti vuosina 2012 2021 tulee olemaan 0,9 1,8 %. Nurmijärven kunnan väestönkasvu on johtunut viime vuosina ennen kaikkea syntyvyyden enemmyydestä. Väkiluku on kasvanut kuolevuutta korkeamman syntyvyyden takia vuosittain noin 300 henkilöllä, ja tämän trendin arvioidaan jatkuvan myös seuraavan kymmenen vuoden aikana. Muu väestösuunnitteen ennustama väestönkasvu selittyy muuttoliikkeellä, joka on suurelta osin maan sisäistä muuttoliikettä. Vuosi Kasvu Väkiluku Kasvuprosentti v yli 74 vuoden 0 6 v 7 12 v 13 19 v 20 64 v 65 74 v lopussa 2012 370 0,9 % 40 719 4 121 3 898 4 313 23 162 3 363 1 862 2013 550 1,3 % 41 269 4 130 3 964 4 332 23 365 3 492 1 985 2014 700 1,7 % 41 969 4 186 4 003 4 318 23 734 3 613 2 115 2015 750 1,8 % 42 719 4 245 4 049 4 348 24 100 3 725 2 252 2016 750 1,7 % 43 469 4 265 4 134 4 379 24 467 3 830 2 394 2017 700 1,6 % 44 169 4 383 4 084 4 465 24 767 3 928 2 542 2018 700 1,6 % 44 869 4 468 4 095 4 520 25 070 4 023 2 693 2019 700 1,5 % 45 569 4 533 4 120 4 535 25 418 4 116 2 847 2020 700 1,5 % 46 269 4 604 4 168 4 591 25 696 4 207 3 004 2021 658 1,4 % 46 927 4 670 4 206 4 640 25 954 4 296 3 162 5

Rajamäkkä Röyk- Nukari Vuosi Perttula- Nummenpää Kirkonkylä Palojoki Lepsä Metsä mä kylä Muu/ Klaukkala tuntematon Kunta yhteensä 2012 7 341 2 302 1 496 1 831 7 977 955 1 303 849 16 174 492 40 719 2013 7 371 2 338 1 507 1 849 8 225 965 1 324 859 16 330 503 41 269 2014 7 485 2 374 1 518 1 866 8 365 975 1 345 868 16 660 513 41 969 2015 7 631 2 412 1 530 1 886 8 504 985 1 367 878 17 002 525 42 719 2016 7 756 2 452 1 543 1 907 8 672 997 1 391 889 17 323 538 43 469 2017 7 924 2 491 1 556 1 929 8 778 1 009 1 414 901 17 617 551 44 169 2018 8 043 2 530 1 568 1 951 9 000 1 021 1 438 912 17 841 564 44 869 2019 8 158 2 571 1 582 1 971 9 112 1 032 1 459 922 18 183 578 45 569 2020 8 272 2 611 1 594 1 992 9 229 1 044 1 483 935 18 516 591 46 269 2021 8 378 2 649 1 605 2 012 9 339 1 056 1 506 947 18 832 604 46 927 2.4 Asiakaslähtöinen palvelutuotanto-ohjelma vuoteen 2020 Palvelutuotanto-ohjelmassa linjataan, miten kuntapalvelut järjestetään eri toimialoilla vuoteen 2020 mennessä. Palvelutuotanto-ohjelma nojaa pitkälle nykyiseen palvelutuotantotapaan. Ohjelman lähtökohtina ovat palvelutuotannon asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Palvelutuotanto-ohjelma tähtää pienimuotoiseen palvelujen ulkoistamiseen, mutta sisältää myös päinvastaisia toimenpiteitä. Ulkoistamisella tavoitellaan kustannussäästöjä, parempaa laatua ja kuntalaisten valinnanvapauden lisäämistä. Kuntayhteistyön lisääminen on myös tavoite. Tehokkuuden lisäämiseksi palveluiden järjestämisessä kunta panostaa oman palvelutuotannon kehittymistä edistäviin toimenpiteisiin, kuten tuotteistamiseen ja kustannuslaskentaan. Palvelutuotanto-ohjelmassa linjataan kunnan omasta palvelutuotannosta mm. seuraavaa: - Koulutuspalvelujen tulosalueen tuottamia palveluita kehitetään jatkossakin pääsääntöisesti omana tuotantona. - Kunnan omaa päiväkotitoimintaa laajennetaan tulevaisuudessa kunnan kasvun mukaisesti. Kunnallisen perhepäivähoidon oletetaan vähenevän tulevaisuudessa. - Päivähoidon ostopalveluista tultaneen tulevaisuudessa luopumaan. Yksityistä päiväkotitoimintaa tullaan lisäämään. Myös yksityinen perhepäivähoito lisääntyy tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuspalvelujen tuottamiseen yhtenä vaihtoehtona selvitetään palvelusetelijärjestelmää tuotteistamisen jälkeen. - Kirjasto kehittää yhdessä museon kanssa omaa tapahtumatoimintaa. Kulttuuripalvelut lisäävät omaa tuotantoa tavoitteena säännöllinen, tasokas kulttuuritarjonta ympäri vuoden. - Perhe- ja sosiaalipalveluissa on eritystarpeita pienille ja valikoiduille kohderyhmille, joita kunnan ei ole kannattavaa tehdä omalla henkilökunnalla mm. ensi- ja turvakotipalveluiden ostaminen satunnaisen tarpeen varalle. - Palvelusetelin käyttöä kokeillaan ja kokeilun jälkeen laajennetaan sellaisille kohderyhmille, joista syntyy hyötyä varsinkin asiakkaalle, mutta myös kunnalle. Esimerkkeinä omaishoitajien lomitus, kotipalvelu (vrt. siivous) ja erikoislääkärikonsultaatiot yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa 6

- Röntgenpalvelujen ulkoistaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi, jos nykylaitteiden uusiminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. - Fysioterapiapalveluja voidaan järjestää yksityisen palvelutarjoajan toimesta kotiin rajoitetusti - Kunta omistajana voi antaa harkintansa mukaan toimialoille mahdollisuuden hankkia osa siivous- ja ruokapalveluista markkinoilta edellyttäen, että vakituisen henkilökunnan asema turvataan ja hankinnan menettelytavoista sovitaan. Vastaava mahdollisuus voidaan antaa tilakeskukselle kiinteistönhoitopalvelujen osalta. - Maankäytön toteutusohjelmaa laadittaessa arvioidaan palvelutarpeita yhteistyössä toimialojen kanssa. - Tuotteistusta keskeisistä palveluista tehdään koordinoidusti palveluohjelman valmistumisen jälkeen vuoden 2013 loppuun mennessä. Tuotteistuksen perusteella täsmennetään kustannuslaskentaa, raportointia ja ennusteiden laatimista. - Sähköisiä asiointipalvelujen järjestelmiä kehitetään uutta teknologiaa hyödyntäen. Tuotteistamisen kautta saadaan selville kunnan palveluiden suoritekohtaiset kustannukset ja siten niiden laskennalliset hinnat. Tuotteistaminen mahdollistaa vertailun kunnan itse tuottamien ja mahdollisesti ulkoistettavien palveluiden välillä, mikä mahdollistaa merkittäviäkin strategisia linjauksia kunnan palveluverkkoon. Tuotteistaminen mahdollistaa lisäksi tulevaisuudessa palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton; palvelutuotanto-ohjelmassa on linjattu, että palvelusetelit otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön vuonna 2013. Tällä hetkellä tuotteistaminen on Nurmijärvellä viety pisimmälle terveyspalveluissa, mutta muillakin toimialoilla tuotteistaminen on työn alla. Kuntalaisten sähköistä asiointia lisätään mahdollisuuksien mukaan kaikilla toimialoilla. Sähköistä asiointia hyödynnetään erityisesti erilaisten hakemusten, ilmoitusten ja palautteiden jättämisessä sekä ilmoittautumisissa ja ajanvarauksissa. Terveyspalveluissa hyödynnetään tekstiviestejä muistutuksissa sekä sähköistä reseptiä. Koulutuspalveluissa hyödynnetään sähköistä Helmi-Reissuvihkoa koulun ja kodin välisessä viestinnässä. 2.5 Toimitilastrategia Kunnan toimitilat muodostavat kunnan suurimman omaisuuserän. Tilojen omistajan strategisina tavoitteina on varmistaa omaisuuden arvon säilyminen, tehokas tilankäyttö sekä tilojen turvallisuus ja käytettävyys. Kunta pyrkii omistamaan strategisesti tärkeimmät toimitilat sekä tilat, joissa toiminta on pitkäaikaista ja vakiintunutta. Vuokratiloja käytetään pääsääntöisesti pienissä tai melko lyhytaikaisissa tilantarpeissa. Tavoitteena on luoda riittävän suuria toiminnallisia kokonaisuuksia, joilla varmistetaan yhteiskäyttöisyys ja korkeat käyttöasteet. Uusia investointeja arvioidaan vuosittain investointiohjelman kokoamisen yhteydessä rakentavan kriittisesti, millä pyritään löytämään keinot yhdistää toimintoja ja saavuttaa synergiaetuja. Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen, päiväkotien, liikuntapaikkojen, kylätoiminnan tai harrastetilojen yhdistäminen yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Rakennushankkeiden ja pysäköinnin mitoituksessa hyödynnetään käyttöaikatarkasteluja, joilla voidaan havaita päällekkäisyyksiä saavuttaa merkittäviä säästöjä (esim. Nurmijärven monitoimitalo, 2012). Toimitilat rakennetaan pääsääntöisesti kohtuulliseen laatutasoon ja normien mukaisella tai sitä korkeintaan hieman väljemmällä mitoituksella. Erityiskohteista ja suurista investoinneista laaditaan aina hankesuunnitelma, jossa määrityksiä täsmennetään. Suunnitteluprosessissa varmistetaan tavoit- 7

teenasettelun objektiivisuus ja kestävyys, jotta vältytään henkilösidonnaisuuksilta tai ylikorostuneilta laatu- tai väljyystavoitteilta. Tiloista peritään vuokraa kunnan sisäisen vuokran periaatteiden mukaisesti. Tilojen hankinnasta ja käytöstä aiheutuneet kustannukset kohdistetaan suoraan tilojen käyttäjille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Pääomavuokra sisältää hankintahinnan, rahoituskulut sekä kiinteistön korjaavat investoinnit. Sen sijaan käyttäjälähtöiset perusparannusinvestoinnit vaikuttavat siihen korottavasti. Toimitilojen hinnoittelulla ei subventoida toimintaa, mutta ulkopuolisten vuokralaisten voi tietyissä tilanteissa olla mahdollista hakea erikseen toiminnan tukea. Vajaakäytössä olevia vanhoja tiloja voidaan kuitenkin harkinnanvaraisesti antaa esim. kolmannen sektorin käyttöön normaalivuokraa halvemmalla. Uudisinvestoinneissa edellytetään, että tilojen käyttäjä sitoutuu tilan käyttöön pitkäaikaisesti (20 v). Käyttäjälähtöisissä perusparannusinvestoinneissa tavoitteena on vähintään 10 vuoden käyttöaika. Toimitilajohdon on saatava ilmoitus luovuttavista tiloista hyvissä ajoin (3 v) etukäteen, jotta tiloja voidaan tarjota muille tarvitsijoille tai jalostaa hallitusti myyntiin. Erittäin tärkeää on varmistaa, ettei samaan aikaan rakenneta tai vuokrata uusia tiloja, jos käyttötarkoitukseen kohtuullisesti soveltuvaa tilaa on vapaana tai lähitulevaisuudessa vapautumassa. Palveluverkkotyössä esitetään tavoitetila optimaalisista toimitiloista palvelutuotannon ja kuntalaisten kannalta. Toimitilajohto arvioi vuosittain investointiohjelman kokoamisen yhteydessä, mitä investointeja tavoitteen saavuttamiseksi on kulloinkin mahdollista toteuttaa ja voidaanko olemassa olevaa kiinteistökantaa kehittää paremmin tarvetta vastaavaksi. Samoin arvioidaan tapauskohtaisesti korjausinvestointien tarkoituksenmukaisuus verrattuna kiinteistön purkamiseen ja uuden rakentamiseen. 2.6 Kunnan palvelujen saavutettavuus Strafica Oy on tehnyt palveluverkkosuunnitelmaa varten paikkatietoanalyysin kunnan palvelujen saavutettavuudesta. Saavutettavuuskartoissa on mallinnettu jokaisen Nurmijärvellä olevan 250 x 250 metrin ruudun saavutettavuus suhteessa kunnan muihin ruutuihin ottaen huomioon kulkumahdollisuudet ruutujen välillä, kunnan palvelujen etäisyys sekä kulkutavan valinta erityyppisillä ja -pituisilla matkoilla. Menetelmässä on otettu huomioon yhtäältä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen sekä toisaalta henkilöautoliikenteen kulkutavat. Jokaisessa ruudussa saavutettavuutta on kuvattu ruutukohtaisella pisteluvulla, jotka on seuraavien sivujen kartoissa muutettu värikoodeiksi A G. Saavutettavuusanalyysista nähdään ensinnäkin, että kevyellä ja joukkoliikenteellä parhaiten saavutettavat alueet sijaitsevat päätaajamien (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki) keskustoissa, koska niissä asutus ja palvelut sijaitsevat tiiveimmin. Kohtuullisen kevyen ja joukkoliikenteen saavutettavuuden päässä ovat myös Röykkä, Perttula, Karhunkorpi, Nukari ja Klaukkalan Metsäkylä. Näin ollen on perusteltua sijoittaa päätaajamiin sellaisia palveluita, joiden asiakkaat kulkevat pääosin kävellen, pyörällä tai linja-autoilla. Tällaisia palveluita ovat päiväkodit, peruskoulut, lukiot, nuorisotalot, paljon käytetyt liikuntapaikat sekä ikäihmisille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut. Lukiot, nuorisotalot ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikat sekä suurin osa peruskoulujen toimipaikoista sijaitseekin vähintään kohtuullisella kevyen ja joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeellä. Toiseksi kartat osoittavat, että henkilöautoa käytettäessä saavutettavuusvyöhykkeet eroavat merkittävästi kevyen ja joukkoliikenteen vyöhykkeistä. Parhaiten saavutettavia alueita ovat hyvien tieyhte- 8

yksien varrella ja asutuksen painopistettä lähellä olevat alueet, kuten Klaukkala, Klaukkalantien varsi sekä valtatie 3:n varsi, Kirkonkylän taajama-alue mukaan lukien. Myös kantatie 45:n varrella olevat alueet, kuten Nukari, ovat suhteellisen hyvin saavutettavissa henkilöautolla. Rajamäki ja Nurmijärven länsiosat osoittautuvat tässä tarkastelussa heikomman saavutettavuuden alueiksi kuin mitä ne ovat kevyen ja joukkoliikenteen saavutettavuusanalyysissa. Edellä mainituille alueille on perusteltua sijoittaa hyvän henkilöautoliikenteen saavutettavuuden varaan rakentuvia palveluita. Kunnan tarjoamista palveluista tälläisiä ovat palvelut, jotka voi yhdistää muuhun autolla liikkumiseen esimerkiksi työmatkaliikenteeseen sekä harvemmin käytettävät palvelut. Esimerkkinä ensin mainituista ovat aikuis- ja työssäkäyvälle väestölle suunnatut terveyspalvelut ja jälkimmäisistä museot, kirjastot ja muut kulttuuripalvelut. 9

10

11

3 Palveluverkon nykyisen kapasiteetin ja tulevien vuosien tarpeiden analysointi 3.1 Sivistystoimiala 3.1.1 Varhaiskasvatus Palvelun sisältö ja säädöspohja Varhaiskasvatus käsittää laajasti ajateltuna kaiken sen toiminnan, mitä kunnassa alle kouluikäikäisille lapsille järjestetään. Tähän kuuluvat kunnan ja yksityisten tahojen järjestämä päivähoito, kunnan muut lasten palvelut sekä kolmannen sektorin ja seurakunnan järjestämät lasten palvelut. Lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka eivät ole vielä oppivelvollisuusikäisiä sekä myös sitä vanhemmat lapset. Kunta on vastuussa päivähoidon järjestämisestä, ja voi järjestää päivähoitopalvelun itse tai hankkia palvelun esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta on velvollinen järjestämään perusopetuslain mukaista esiopetusta kunnan alueella asuville lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Kunta voi järjestää palvelun itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelun yksityiseltä palvelun tuottajalta. Vanhemmilla on lain mukaan subjektiivinen oikeus saada lapsellensa hoitopaikka heidän sitä halutessaan. Päivähoidon tarvetta on vaikea ennakoida. Yleinen arvio on, että noin 60 % kulloisestakin ikäluokasta tarvitsee päivähoitopaikan. Tulevien investointien suunnittelu perustuukin tehtyihin väestöennusteisiin, joissa on otettu huomioon kaavoituksessa suunnitellut uudet asuinalueet ja väestön kasvu. Nykyisen palveluverkon kapasiteetti Kunnallista päiväkotihoitoa järjestetään Nurmijärvellä kahdella alueella: Kirkonkylä Rajamäkialueella ja Klaukkalan alueella yhteensä 37 eri päiväkotirakennuksessa. Nurmijärven päiväkotiverkko on tällä hetkellä melko kattava, mutta koostuu toiminnallisesti hyvin hajanaisista ja osin huonosti toimivista tiloista. Kirkonkylällä on tällä hetkellä päiväkodeissa 430 hoitopaikkaa ja päiväkodit ovat täynnä. Yksityisissä päiväkodeissa Kirkonkylässä on yhteensä 163 paikkaa, joista muutama paikka on täyttämättä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että yksityisiin päiväkoteihin hakeudutaan enemmän myös muista kunnista yksityisen hoidon tuella tai setelillä. Rajamäen ja Röykän alueen päiväkodit ovat tällä hetkellä täynnä. Klaukkalassa hoitopaikkoja on päiväkodeissa yhteensä 1022, mutta siitä Lepsämän osuus on 105 paikkaa ja vuorohoitoa antavan Tähkärinteen päiväkodin osuus on 140 paikkaa. Klaukkalan taajaman eri puolille jää käyttöön 777 paikkaa. Klaukkalassa kasvupaine on Harjulan ja Syrjälän alueella. Klaukkalassa on tällä hetkellä 189 yksityisten palveluntuottajien tuottamaa hoitopaikkaa päiväkodeissa. Yksityiset toimivat kaikki kunnan vuokratiloissa. Vaskomäessä Tenava-Tarinan päiväkodissa on palveluntuottajan mahdollista laajentaa toimintaansa yhdellä ryhmällä (21 lasta). Yksityisille palveluntuottajille on markkinoitu Klaukkalan jäljellä olevia Y-tontteja, mutta suurempaa kiinnostusta ei vielä ole ollut. Markkinointia on syytä jatkaa. 12

Ympärivuorokautisesti ja viikonloppuisin avoinna oleva Tähkärinteen päiväkoti Klaukkalassa palvelee lapsiperheitä joilla on hoidon tarve vuorotyön tai opiskelun takia. Mutkapolun ja Sorvankaaren päiväkodit Kirkonkylä Rajamäki-alueella tarjoavat iltahoitoa klo 22.00 saakka. Nurmijärven kunnallisissa päiväkodeissa hoidetaan 1 844:ää lasta. Iltahoitoa tarvitsee 44 lasta ja ympärivuorokautista hoitoa 42 lasta. Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän turvin hoidetaan yksityisissä päiväkodeissa ja yksityisessä perhepäivähoidossa yhteensä 289 lasta. Yksityisissä päiväkodeissa hoidetaan tällä hetkellä yhteensä 224 lasta, joista 51 ostopalvelupäiväkodissa. Yksityisessä perhepäivähoidossa hoidetaan yhteensä 65 lasta. Vastaava luku kunnallisessa perhepäivähoidossa on 105 lasta. Päivähoitoa hakevat lapset ovat viimeisten kuukausien aikana olleet poikkeuksetta alle 3-vuotiaita, jotka tarvitsevat käytännössä kaksi paikkaa (kerroin 1.75). Päivähoitoasetus määrittää lasten ja kasvattajien suhteen, jolloin alle 3-vuotiaita saa olla hoidossa neljä yhtä kasvattajaa kohden. Alle 3- vuotiaiden hoito vaatii myös tilaratkaisuiltaan enemmän kuin vanhempien lasten hoito. Tiloissa täytyy olla mahdollisuus levätä rauhassa ja lapsen hoitotilat tulee olla paremmin varustetut kuin isompien lasten tiloissa. Tilojen tulisi olla joustavasti muunneltavia ja toimivia. Esiopetuksessa on tällä hetkellä 630 oppilasta. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla on oltava mahdollisuus käyttää myös päivähoitopalveluita. Esiopetusta täydentävä päivähoito tulee järjestää mahdollisuuksien mukaan samassa paikassa kuin esiopetus. Esiopetuksessa olevista oppilaista 515 tarvitsee myös päivähoitoa. Ainoastaan esiopetuksessa on 115 oppilasta. Ainoastaan esiopetusta saavia oppilasryhmiä on sijoitettuna kouluille, joissa on luokkatilaa vapaana. Suurin osa erityistukea tarvitsevista lapsista integroidaan tavallisiin päivähoitoryhmiin. Nurmijärvellä on seitsemän integroitua erityisryhmää. Integroidut erityisryhmät sijaitsevat Kirkonkylän, Tuuliviirin, Kylänpään ja Tornitien, Ylitilantien, Professorintien ja Syrjälän päiväkodeissa. Päivähoidon ohella kunnassa järjestetään myös muuta varhaiskasvatustoimintaa: leikkipuistotoimintaa, avointa päiväkotitoimintaa ja kerhoja. Maaniitun leikkipuisto järjestää puistotoimintaa Kirkonkylällä. Kerhotoimintaa järjestetään Klaukkalassa Viirintiellä ja Kuusitiellä, Rajamäellä Villentiellä ja Kirkonkylällä Salkolan talossa, Keskustie 1. Avoimet päiväkodit toimivat Klaukkalassa Elopolulla ja Rajamäessä Villentiellä. Nurmijärvellä toimivat kunnalliset päiväkodit Yli 3 v. Päiväkoti Paikkaluku Hyötym 2 /lapsi Tarvitsee remonttia Soveltuu huonosti Muuta erityistä päiväkodiksi Aitohelmi 70 9,4 Liikekiinteistössä Alhonniittu 42 8,9 X X Huono sijainti Haikala 97 12,9 Alakerrassa ahdasta Harjula 63 8,0 Havumäki 63 7,4 Ei jakotiloja, pihaa ei ole jaettu Hippa (ostopalvelu) 63 6,8 Huitti 37 11,9 X Helmitarha 40 X X 13

Isokallio 33 5,1 Ei suunniteltu päiväkodiksi Isosuo 63 8,0 Ei kunnon salia, jakotiloja vähän, huono piha Kirkonkylä 66 11,5 Katto ja keittiö kaipaavat remonttia Kylänpää 63 10,5 Lepsämä 105 8,2 Länsikaari 63 8,0 Maaniittu 63 8,0 Majakka 33 11,3 X Mutkapolku 105 10,6 Jakotiloille lisätarvetta Mäkitupa 37 9,5 Ei suunniteltu päiväkodiksi, toiminta 2 kerroksessa Mäntysalo 84 11,8 Perttula 51 9,8 Professorintie 105 9,3 Puistotie 21 7,9 X Alakerta odottaa peruskorjausta, eteinen ahdas Riihipuisto 63 7,6 Ropakko 37 10,7 X Ei salia, ryhmätilat ahtaat Röykkä/Poikkeus Yksi ryhmä erillään 25 7,7 polku omakotitalossa Röykkä/Elmeri 71 7,1 Sorvankaari 105 8,6 Suopolku 66 17,5 Pienet ryhmätilat Syrjälä 73 16,8 Erityisryhmällä pienet tilat Tammentupa 46 Otettu pois käytöstä, korvaavana tilana parakki Tiira 63 8,2 Toivojentie 71 10,4 X X Tilat kolmessa eri omakotitalossa Tornitie 64 15,4 Korjaus suunniteltu vuodelle 2015 Tuuliviiri 61 X X Epäkäytännölliset tilat Tähkärinne 140 9,4 Vaskomäki 28 10,5 X Ylitilantie 105 9,2 Äppelgården 63 8,2 Näiden lisäksi esiopetustiloja koulujen yhteydessä Kirkonkylällä, Rajamäellä ja Röykässä, Klaukkalassa, Perttulassa ja Nukarilla yhteensä n. 120 esiopetuspaikkaa. Päiväkodeissa hoitopaikkoja maksimissaan yhteensä 2 174. Vuoden 2012 maaliskuussa päiväkodeissa hoidettiin 1981 lasta. (vrt. alle 3- vuotiaan paikkakerroin on 1.75) 14

Nurmijärvellä toimivat yksityiset päiväkodit 2012 Yli 3 v. Päiväkoti paikkaluku Hyötym 2 /lapsi Tarvitsee remonttia Soveltuu Muuta erityistä huonosti päiväkodiksi Helmitarha 40 15,1 X X Rivitalossa KidsWorld Playschool 26 7,2 Matilda 63 7,6 Metsäpirtti 25 10,2 Tenava-Tarina 75 7,7 Korjaustarvetta Touhula Coronaria 60 7,8 Yksityisissä päiväkodeissa Nurmijärvellä on maksimissaan 352 hoitopaikkaa. Tämän hetkisistä tiloista päiväkodeiksi alun perin tehdyt tilat toimivat parhaiten. Suurin osa päiväkodeista on ns. tyyppipäiväkoteja, joiden suunnittelua ei ole tarvinnut aloittaa jokaisen rakennusprojektin aikana alusta. Tyyppipäiväkodit ovat kuitenkin olleet aikansa tuote. Nykyään päivähoitotilojen vaatimukset ovat muuttuneet ja tulevaisuuden tilaratkaisuista odotetaan enemmän muunneltavuutta, pienryhmätiloja sekä mahdollista yhteiskäyttöä alueen muiden lasten ja nuorten palveluja tuottavien tahojen kanssa. Nopeasti kasvaneella palvelualueella on tällä hetkellä kuitenkin tiloja, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi Alhonniitun päiväkodissa ei ole neliöiltään yhtään sellaista tilaa, johon voidaan sijoittaa täydet lapsiryhmät. Kirkonkylän alueella olevat Tuuliviirin, Majakan ja Mäkitu- van päiväkodit eivät ole päiväkodeiksi rakennettuja ja ovat epäkäytännöllisiä ja jatkuvan remontin tarpeessa. Toivojentien päiväkoti Rajamäellä sijaitsee kolmessa eri talossa, mikä vaikeuttaa mm. esimiestyötä ja tukipalvelujen toimintaa. Puistotien päiväkoti toimii entisessä omakotitalossa, jonne voi sijoittaa ainoastaan yhden yli 3-vuotiaiden lasten ryhmän. Yhden ja kahden ryhmän pienet päivä- kodit ovat henkilöstön suhteen haavoittuvia ja mm. ruoan kuljetuskustannukset nostavat palvelun hintaa. Yksityisistä päiväkodeista suurin osa toimii Nurmijärven kunnalta vuokratuissa tiloissa. Ainoastaan Nurmijärven Touhula-päiväkoti toimii päiväkodiksi rakennetussa yksityiseltä vuokraamassaan uudessa tilassa. Sompionkujalla sijaitseva Helmitarhan päiväkoti toimii purku-uhan alla olevassa rivitalossa ja tulee tarvitsemaan uudet tilat kahdelle lapsiryhmälleen parin vuoden kuluessa. Osan kunnan yksityisille palveluntuottajille vuokraamista tiloista tarvitsisi kipeästi remonttia. Koska yksityisissä päiväkodeissa hoidetaan tällä hetkellä 275 lasta mukaan luettuna yhden ostopalvelupäiväkodin lapset, olisi tiloista pidettävä huolta, jotta yksityiset palveluntuottajat pysyisivät kunnassa. Ennusteet päivähoitoon tulevien lapsien määrästä Väestöennusteiden mukaan lapsimäärät kasvavat pikku hiljaa niin, että isompi taite lasten määrässä tullee olemaan 2016 2017 vuosien taitteissa. Suurinta kasvu näyttäisi olevan Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Ennusteen mukaan kummallakin alueella päivähoitoon tulevien lasten määrä kasvaa vuodesta 2012 vuoteen 2017 noin 70 lapsella. Kirkonkylällä kasvuvauhti on noin 20 lasta/vuosi, niin, että hoidossa olisi vuonna 2017 noin 70 lasta enemmän kuin vuonna 2012. Kirkonkylän hoitopaikkatarve kasvaa tasaisesti myös vuoden 2017 jäl- 15

keen niin, että vuoteen 2021 mennessä tarve on n. 50 uutta hoitopaikkaa. Aikavälillä 2012 2021 päivähoitoon tulevien lasten määrän kasvu on n. 120 lasta. Rajamäellä ennuste hoitoon tulevista uusista lapsista aikavälillä 2012 2021 on n. 20 lasta. Kasvu tapahtuu hitaasti ja vuosittainen ennuste liikkuu 5 10 lapsen tienoilla. Muissa kylissä alle kouluikäisten lasten kasvu näyttäisi olevan tasaisempaa tai pysyvän nykyisessä tasossa. Kirkonkylä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0 2 v 171 188 197 203 209 213 220 222 226 229 3 5 v 182 191 199 202 218 226 233 238 242 246 4 6 v 56 58 65 76 65 73 79 81 82 84 Rajamäki 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0 2 v 184 185 186 188 191 195 198 201 204 206 3 5 v 210 204 206 205 209 211 213 215 218 220 4 6 v 80 73 71 75 70 74 74 74 75 75 Röykkä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0 2 v 59 56 58 58 58 59 59 61 62 63 3 5 v 79 73 70 66 64 65 65 66 66 67 4 6 v 17 32 24 27 26 21 23 23 23 23 Nukari 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0 2 v 33 33 36 36 36 36 36 37 38 38 3 5 v 47 46 44 37 37 40 40 40 40 40 4 6 v 17 14 13 21 14 11 14 14 14 14 Klaukkala 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0 2 v 398 422 427 433 439 445 449 460 467 473 3 5 v 468 444 450 449 478 482 485 491 497 504 4 6 v 165 160 160 172 141 166 168 169 171 173 Lepsämä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0 2 v 29 26 26 27 28 29 30 30 32 33 3 5 v 34 33 32 33 30 31 31 32 33 34 4 6 v 11 15 11 10 14 11 11 11 11 11 16

Perttula Nummenpää 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0 2 v 46 44 42 43 44 46 47 47 48 49 3 5 v 46 53 51 51 49 48 48 49 51 52 4 6 v 23 12 20 17 18 19 17 17 17 17 Palveluverkon investointitarpeet Varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittymiseen vaikuttaa kunnan oman toiminnan ja sisäisten tekijöiden lisäksi valtakunnalliset linjaukset: Uusi päivähoitolaki, jota valmistellaan parhaillaan, tulee vaikuttamaan siihen, säilyykö lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon tai tuleeko tuntiperusteinen hoitomaksu voimaan. Lisäksi siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen asettaa tulevaisuudessa omat vaatimuksensa varhaiskasvatukselle ja varsinkin päivähoidon tilaratkaisuille. Nurmijärven päiväkodeissa on tällä hetkellä yhteensä 219 sellaista lasta, joiden jompikumpi tai molemmat vanhemmista ovat kotona. Klaukkalan alueella luku oli 114 ja Kirkonkylä Rajamäki-alueella 105. Tällaisille perheille olisi voitava markkinoida huokeampaa varhaiskasvatusmuotoa, jossa lapset käyvät muutamana päivänä viikossa joko kerhotoiminnassa tai avoimessa päiväkodissa. Jotta perheiden kanssa käytävissä palveluohjauskeskusteluissa voidaan oikeasti ohjata lapsia kevyemmän varhaiskasvatuksen piiriin, täytyy kerhopaikkoja olla olemassa enemmän kuin nykyään. Tällä hetkellä kerhoihin jonotetaan. Tulevaisuuden päivähoidon palvelutarjottimen tulisi tarjota mahdollisuus saada lasten tarvitsemat tukipalvelut lapsen omaan toimintaympäristöön. Tällaiseen kokonaisvaltaiseen perheen ja lapsen palveluun vastaavat parhaiten ns. perhekeskukset, joissa perheille tarjotaan saman katon alla monipuolista palvelua päivähoidosta erilaisiin tukipalveluihin ja avoimeen päivähoitotoimintaan. Avoin varhaiskasvatustoiminta tulee yleistymään perheiden erilaisten tilanteiden ja haasteiden takia. Kerhotoiminta korvaa raskaamman päivähoidon sellaisissa tilanteissa, joissa toinen vanhemmista tai molemmat ovat kotona. Leikkikenttätoiminta ja avoimet päiväkodit auttavat perheitä verkostoitumaan keskenään, ystävystymään ja saamaan vertaistukea elämäänsä. Palvelusetelin käyttöönotto tuo uuden haasteensa kunnalliselle päivähoidolle kilpailussa yksityisen sektorin tuottaman palvelun kanssa. Yksityinen palveluntuotanto tuo lisää monimuotoisuutta ja valinnan vapautta perheille. Päivähoitopalvelut tulevat myös tulevaisuudessa profiloitumaan. Kieli-, liikunta- ja musiikkipainotteisia päivähoitopalveluita kysytään jo tänä päivänä. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa suunnitellessa on huomioitava päiväkodeille nykyaikana asetettavat vaatimukset. Päivähoitoyksiköt monipuolistuvat ja kasvavat: ne tulevat olemaan 150 hoitopaikan, jopa 200 hoitopaikan suuruisia. Suuressa yksikössä kustannukset pysyvät kurissa ja työntekijöiden taloudellinen sijoittelu mahdollistuu parhaiten. Lapset työskentelevät kuitenkin suurimmaksi osaksi pienryhmissä. Elämänkaariajattelu ja asiakasryhmien moninaisuus sekä tiivis yhteistyö koulun kanssa korostuvat tulevaisuudessa myös päiväkotien suunnittelussa. Päiväkodit tulee suunnitella muunneltaviksi kokonaisuuksiksi, jossa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voivat toteutua ja jossa lapsi ja perhe saa tarvitsemansa palvelut samassa paikassa. Tulevaisuuden trendi on myös se, että päiväkoti ja koulu sijaitsevat fyysisesti lähekkäin tai jopa samassa rakennuksessa. Tämä mahdollistaa lapsen joustavan siirtymisen esikoululaisesta koululaiseksi. Tilojen joustava yhteiskäyttö lisää sekä koulun että päiväkodin toiminnan monipuolisuutta. Varhais- 17

kasvatuksen avoimen toiminnan kerhoille tulisi olla tilaa tulevaisuuden päiväkodin yhteydessä. Silloin lapsi voi joustavasti siirtyä päivähoidosta kerhoon perheiden eri tilanteissa (äitiyslomat, työttömyys jne.) samassa toimipisteessä ja säilyttää kaverinsa. Lasten määrä Nurmijärven päivähoidossa on parin viime vuoden ajan pysynyt vakaana ja päivähoidossa on ollut ajoittain tyhjiä paikkoja. Tämän takia suunniteltuja investointeja on pystytty siirtämään myöhemmille vuosille. Vuoteen 2021 mennessä Nurmijärven varhaiskasvatus kasvaa väestöennusteen mukaan yhteensä noin 300 uudella lapsella Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Osa lapsista sijoittuu jo suunnittelun alla oleviin uusiin tai tyhjäksi jääviin tiloihin (Tähkärinne). Yksityisille palveluntuottajille on myös markkinoitu mahdollisuutta sijoittua Nurmijärvelle. Toistaiseksi kiinnostusta ei ole ollut. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa tulee kehittää seuraavasti: Klaukkalaan on suunnitteilla uusi 5-ryhmäinen vuorohoitoa antava päiväkoti Pikimetsän alueelle. Se otetaan käyttöön vuonna 2015. Vanha Tähkärinteen päiväkoti (105 hoitopaikkaa) jää tyhjilleen ja jatkaa päiväkotikäytössä. Tämän hetken ennusteiden mukaan se näyttäisi täyttyvän kasvavista ikäluokista. Jos ennusteet lapsimäärien kasvusta eivät toteudu, on mahdollista siirtää lapset Huitin ja Ropakon vuokratiloista Tähkärinteeseen. Klaukkalaan ollaan kaavoittamassa uusia asuinalueita, ja alueen väestönkasvu tulee nykyisten arvioiden mukaan vaatimaan uuden päiväkodin lähempänä vuotta 2020. Päiväkotia tarvitaan varsinkin, jos halutaan luopua vuokratiloista (80 lasta) ja omakotitaloista, joissa on kerhotoimintaa. Uusi päiväkoti voisi olla perhekeskuksen tyyppinen monitoimitila, jossa mm. avoin päiväkoti ja kerhotoiminta tapahtuisivat samassa tilassa. Klaukkalan päivähoidon aluetoimiston tilat tulee siirtää Vaskomäen päiväkodin yhteyteen Klaukkalan terveysaseman vanhan osan peruskorjauksen yhteydessä, koska Klaukkalan terveysasema tarvitsee lisää tiloja neuvolalle ja vastaanottotoiminalle. Kirkonkylään on suunnitteilla Rantapuiston uusi päiväkoti. Päiväkodille on väestöennusteen perusteella tarvetta 2017 mennessä, mutta rakentaminen on ajoittumassa lähivuosien suuren investointimäärän takia vuosille 2019-2020. Rantapuiston päiväkodin tulisi olla vähintäänkin 105-paikkainen, mieluummin 126-paikkainen tai jopa 147-paikkainen. Jos Rantapuiston päiväkodista tulee tarpeeksi iso, voidaan sinne sijoittaa lapsia Kirkonkylän epäkäytännöllisistä muistakin päivähoitotiloista, esimerkiksi Alhonniitusta, Tuuliviiristä tai Majakasta. Kirkonkylä Rajamäki-alueeseen kuuluvalla Nukarin alueella Tammentuvan päiväkodin toiminta jouduttiin lopettamaan vuoden 2012 kesäkuussa sisäilmaongelmien vuoksi. Päiväkodin korvaa tällä hetkellä siirtotila ja uudet korvaavat tilat Tammentuvan päiväkodille valmistuvat 2015 2016. Päiväkodin tilat tulee valtuuston päätöksen 30.1.2013 mukaisesti suunnitella yhteiselle kampukselle ja monikäyttöisiksi siten, että koululaisten iltapäivätoiminnan, nuorten kerhotoiminnan, muun järjestötoiminnan sekä kyläläisten tarpeita ajatellaan. Investointiohjelmasta poiketen Rajamäen vuosiksi 2016 2017 suunniteltu Länsikaaren koulun laajentaminen Länsikaaren päiväkodin tiloihin on muuttunut suunnitelmaksi laajentaa koulua sen omalla tontilla. Jos tämä toteutuu, säilyvät Länsikaaren päiväkodin hoitopaikat (63). Rajamäellä kaavoitetaan parasta aikaa uutta Metistön omakotialuetta, johon on varattu Y-tontti päiväkotia varten. Rajamäen hoitopaikkatarvetta varten sinne tulee suunnitella hoitopaikat tulevan asuinalueen tarpeeseen. Vaikka Rajamäen väestönkasvuennuste näyttääkin lähitulevaisuudessa pysyvän lähes ennallaan kiihtyy kasvu kuitenkin jonkin verran vuoden 2017 jälkeen, joten uusia hoitopaikkoja tarvitaan n. 40. Tällä hetkellä Rajamäen kaikki hoi- 18

topaikat ovat täynnä ja 40 lasta on hoidossa Kirkonkylällä. Metistön päiväkoti voisi olla myös yksityisen palvelutuottajan ylläpitämää toimintaa. Rajamäellä on myöskin käytössä epäkäytännöllisiä tiloja, kuten Puistotien päiväkoti, jossa toimii ainoastaan yksi lapsiryhmä (21 hoitopaikkaa) sekä Isokallion päiväkoti (33 hoitopaikkaa). Näistä tiloista voidaan luopua jos Rajamäkeen rakennettavasta Metistön uudesta päiväkodista tulee tarpeeksi iso. Palveluverkkosuunnitelmassa Rajamäen uusi päiväkoti on suunniteltu toteuttavaksi ensimmäisenä (2016), koska se helpottaisi hoitopaikkapaineita Kirkonkylällä ja mahdollistaisi ehkä Rantapuiston päiväkodin myöhentämisen. Kunnallisen perhepäivähoidon avulla hoitopaikkoja ei voi lisätä, koska sen osuus hoitopaikoista pienenee jatkuvasti. Syynä siihen on perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain alaisiksi, mikä rajoittaa heidän työpäivänsä pituutta. Pakollisten ylitöiden syntymisen vuoksi heille joudutaan antamaan työajan tasausvapaita, jolloin lapset hoidetaan varahoidossa. Tämä ei ole kaikille perheille mieleen ja he haluavat siirtyä pois tuosta hoitomuodosta. Uusia perhepäivähoitajia on myös vaikea rekrytoida. Sen sijaan yksityinen perhepäivähoito näyttää koko ajan kasvavan, joten siellä hoitopaikkoja syntyy tulevaisuudessakin. Tämä ei kuitenkaan ole kunnan säädeltävissä oleva asia, vaikka valvontavastuu kunnalle kuuluukin. Nurmijärven nykyisen päiväkotiverkon haasteena ovat nopeasti käyttöön otetut, osin huonokuntoiset ja toimintaan sopimattomat epäkäytännölliset tilat. Niissä joudutaan rajoittamaan lapsimääriä ja niitä joudutaan remontoimaan, joten päivähoidon järjestäminen niissä yksiköissä tulee kalliiksi. Osassa yksiköistä on jatkuvia sisäilmaongelmia. Uusilla investoinneilla pystyttäisiin lisäämään päivähoitopaikkoja sekä korvaamaan epäkäytännöllisiä ja kalliita tiloja. Esimerkkejä epäkäytännöllisistä ja huonokuntoisista tiloista, joista voidaan luopua, mikäli lapset saadaan sijoitettua korvaaviin tiloihin: Kirkonkylä Rajamäki-alue: Alhonniitun päiväkoti, Alhonniituntie 8, Nurmijärvi Tuuliviirin päiväkoti, Sairaalantie 2, Nurmijärvi Helmitarha, Sompionkuja 2 B, Nurmijärvi Puistotien päiväkoti, Puistotie 2, Rajamäki Isokallion päiväkoti, Puistotie 15, Rajamäki Mäkitupa, Toreenintie 4, Nurmijärvi Klaukkalan alue: Aitohelmen rivitalo, entinen opettajien asuntola Huitin ja Ropakon vuokratilat Avoin päivähoitotoiminta/ Elopolun omakotitalo 19

3.1.2 Perus- ja erityisopetus Palvelun sisältö ja säädöspohja Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettävää yleissivistävää koulutusta. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Oppilaalla on lisäksi oikeus saada erityisopetusta oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Lähikoulu ei aina ole oppilaan kotia lähinnä sijaitseva koulu. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Nykyisen palveluverkon kapasiteetti Kunnan koulujen pienimmät täyttöprosentit ovat Kirkonkylän alueeseen kuuluvilla Nummenpään (30 %) ja Suomiehen kouluilla (38 %). Kaikkein täydemmät kouluyksiköt sijaitsevat Rajamäen alueella: Länsikaaren koulun täyttöprosentti on 101 % ja Rajamäen koulun 97 %. Koulu/Koulumuoto Vuosiluokat Oppilasmäärä 20.9.2012 Harjulan koulu/ alakoulu Karhunkorven koulu/ alakoulu Klaukkalan koulu/ alakoulu Lepsämän koulu/ alakoulu Lukkarin koulu/ alakoulu Länsikaaren koulu/ alakoulu Maaniitun koulu/ alakoulu Metsäkylän koulu/ alakoulu Perusopetusryhmät Enimmäisoppilasmäärä Täyttöprosentti 1 6 239 11 300 80 1 6 80 4 100 80 1 6 372 22 520 72 1 6 245 11 300 82 1 6 281 16 350 80 1 6 151 8 150 101 1 6 371 17 450 82 1 6 106 6 145 73 Nukarin koulu/alakoulu 1 6 93 5 115 81 Nummenpään koulu/ 1 6 15 1 50 30 alakoulu Palojoen koulu/ 1 6 96 6 125 77 alakoulu Rajamäen koulu/ 1 6 556 26 575 97 alakoulu Röykän koulu/ 1 6 214 11 300 71 alakoulu Suomiehen koulu/ 1 6 19 2 50 38 20