3 YRITTÄJÄ IHMISENÄ...

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 VEROT JA RAHAT... 3 Taloussuhdanteen pohja, käänne ja nousu?... 3 Finnveran rahoituksen kysyntä kovassa kasvussa... 5 Verotili tietopaketti... 6 ELV-palautuksia myös elinkeinonharjoittajille... 14 Minimoi haitat viivästyneenkin veron maksamisessa... 14 2 TYÖNANTAJAN ABC... 17 Ohjeita työnantajille sikainfluenssan varalle... 17 Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutokset... 19 Ammattiliiton oikeus valvoa työnantajajärjestöön kuulumattoman työnantajan toimintaa... 22 Onko irtisanomiselle ja lomauttamiselle vaihtoehtoja?... 23 Teknologiateollisuuteen neuvottelutulos... 26 3 YRITTÄJÄ IHMISENÄ... 26 Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?... 26 Yritystoiminnan keskeytys tai lopetus työttömyysturvan kannalta... 28 4 YRITYSTOIMINNAN ABC... 30 Yrittäjän tukiverkko palvelee... 30 Palvelusetelikäytännöt esille kunnissa... 31 Yritysten ympäristötietoverkkopalvelu avattu... 32 Meneekö takuuseen vai ei?... 32 Käytännön tietoa EU-maissa toimiville yrityksille... 33 Asiantuntijahaku.fi... 33 Suoramarkkinoinnin pelisäännöt ja tietosuoja... 34 Sähköinen vienti-ilmoittaminen internetin kautta mahdollista vasta syyskuussa... 35 Suosittu KiVi 2009 Road Show jatkuu... 36 Käytännön hyötyä yrityksille Suomen Yrittäjien Venäjä-yhteistyöstä... 37 Kokeile SY:n kansainvälistä yhteyshenkilöverkostoa!... 37 Yrityksiä rohkaistaan hakemaan kumppaneita kehitysmaista... 38 Kaupanesteraportti 2009 valmistunut... 38

3 1 VEROT JA RAHAT Taloussuhdanteen pohja, käänne ja nousu? Kesän aikana kertyi useita tietoja taloustilanteen vakaantumisesta ja jopa paranemisesta. Erityisesti kansainvälisen talouden numerot kohenivat hieman. Optimistisimmat puhuvat jo taantuman tai kriisin väistymisestä. Muutoksen suunta on ilman muuta oikea, mutta matka normaaliin tilanteeseen on ainakin suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta vielä pitkä. Ei yhtä käännepistettä Talousuutisoinnissa arvuutellaan, mihin ajankohtaan talouden käänne voisi osua. Käänteen etsimisessä on kuitenkin yksi paha ajatusvirhe: ei ole olemassa yhtä viikkoa, kuukautta tai vuosineljännestä jonka aikana koko talouden tila muuttuisi paremmaksi. Talouden käänne uuteen nousuun on pitkä tapahtumaketju, jonka alkupäästä loppuun voi kulua parikin vuotta. Tähän mennessä on otettu vasta pari askelta ketjun alkupäässä. Reaalitalouden käänteitä ennakoivat osakemarkkinat ovat nousseet selvästi, ja myös monet odotuksia mittaavat ns. ennakoivat indikaattorit ovat hieman kohonneet pohjalukemistaan. Kuluttajat ja osa yrityksistä näkee lähitulevaisuuden hieman valoisampana kuin vielä keväällä. Kyse on kuitenkin odotuksista, ei vielä todellisesta rahankäytöstä eikä liiketoiminnasta. Se mikä on vielä kokonaan näkemättä, on tuotannon nousu teollisuudesta alkaen investointien ja kulutuksen lisäyksestä puhumattakaan. Ketjun loppupäässä, todennäköisesti vuoden 2011 puolella, työpaikkojen määrä alkaa nousta koko taloudessa tai edes useimmilla toimialoilla. Kaiken tämän jälkeen alkaa kuntatalouden ja valtion budjetin vahvistuminen. Kolme syytä työttömyyteen Työmarkkinoilla suunta on edelleen alaspäin. Ensimmäinen todella huono työllisyyskuukausi ässä talouskriisissä oli viime huhtikuu. Silloin työllisiä oli Suomessa lähes 70 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrässä tapahtui yhtä suuri nousu. Alkavan syksyn aikana työttömyys nousee väistämättä ja sama meno jatkuu vuoden 2010 puolella. Tähän on ainakin kolme syytä. Vientiyritysten uusien tilausten määrä ei ole oleellisesti noussut. Pääsääntöisesti tilauskanta on pieni ja työt vähissä. Lisäksi alkuvuonna aloitetut lomautukset kääntyvät lähikuukausina irtisanomisiksi varsinkin suurissa yrityksissä. Kolmas syy työttömyyteen löytyy kotimaan markkinoilta: rakennusalan lähiajan näkymät ovat heikot julkisten investointien lisäyksestä huolimatta ja myös kaupan alalla kysyntä on heikentynyt. Tämä näkyy loppuvuonna konkurssien kasvuna ja sitä kautta työttömyytenä.

4 Rahoitusmarkkinat lähempänä normaalia Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden tila on nyt oleellisesti parempi kuin alkuvuonna. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suurten pankkien oman pitkäaikaisen varainhankinnan hinta on pudonnut. Kun pankkien maksama marginaali markkinoilta hankkimastaan 5 vuoden rahasta oli alkuvuonna 2 %-yksikön luokkaa, on vastaava marginaali nyt vähintään puolittunut. Markkinat toimivat kohtuullisesti, eikä pelkoa pankkien likviditeetin loppumisesta ole. Tämän pitäisi heijastua myös pk-yrityksiltä perittäviin lainamarginaaleihin. Pelko luottotappioiden kasvusta sekä pankkien oman kannattavuuden ylläpito ovat nähtävästi korostuneet, koska yleinen tiukkuus yritysten lainamarkkinoilla on edelleen samaa luokkaa kuin keväällä. Eurotalouden heikkouden positiivinen seuraus on markkinakorkojen mataluus. Euroopan keskuspankki ei voi lähikuukausina löytää perusteita yhteen prosenttiin pudottamansa ohjauskoron nostoon. Ykkösellä alkavista euriborkoroista saadaan siten nauttia pitkälle ensi vuoteen. Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p.(09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi

5 Finnveran rahoituksen kysyntä kovassa kasvussa Finnveran rahoituksen kysyntä on ennätysvilkasta. Kotimaan rahoitusta on haettu n. 60 % enemmän kuin viime vuonna. Suurin syy kysynnän kasvuun on ollut uusien suhdannelainojen ja -takausten käyttöönotto viime maaliskuussa. Myös muuta rahoitusta on myönnetty paljon erityisesti tukialueilla, joilla suuret yritykset ovat voineet jo aiemmin saada ns. normaalia rahoitusta työllisyyden turvaamiseksi ja yritystoiminnan rakenteen monipuolistamiseksi. Vientikauppojen rahoituksessa uusien hakemusten määrä on kasvanut 115 %. Finnvera sai juhannuksen jälkeen väliaikaisen luvan myöntää lyhyen maksuajan luottovakuutuksia myös OECD-maihin, mikä lisää viennin rahoituksen kysyntää entisestään. Euromääräisesti Finnvera ei kuitenkaan ole rahoittanut yhtä suuria vientikauppoja kuin viime vuonna. Suhdannerahoitusta vaikeuksien yli Suhdannerahoitusta voidaan myöntää yritykselle, jonka rahoitustilanne on ajautunut vaikeuksiin taantuman myötä. Rahoituskriisiä edeltävän parin kolmen vuoden yhteenlasketun tuloksen tulee kuitenkin olla ollut positiivinen. Siksi Finnvera tarvitsee yritykseltä täydelliset tilinpäätöstiedot rahoituspäätöstä varten. Yrityksen pitäisi myös tehdä suunnitelma siitä, miten se selviää vaikeuksistaan taantuman jälkeen. Mitä valmiimpi hakemus yrityksellä on, sitä nopeammin se voidaan käsitellä, apulaisjohtaja Jukka Suokas kertoo. Finnveran suhdannerahoitus on tarkoitettu yrityksen rahoitustilanteen kohentamiseen taantuman aikana. Siksi rahoituksen saaminen edellyttää, että myös muut päärahoittajat vakauttavat saatavansa yhdeksi vuodeksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lyhennysvapaata vuotta tai pankin lisärahoitusta. Rahoitushakemuksessa tarvittavat tiedot Finnveralta ei haeta erikseen varsinaista suhdannerahoitusta, vaan normaali rahoitushakemuksen täyttäminen riittää. Rahoituspäätöstä tehtäessä katsotaan sitten, onko kyse suhdannerahoituksesta voi ns. normaalirahoituksesta. Finnveran lainojen ja takausten hakeminen edellyttää aina oleellisten tietojen kirjaamista rahoitushakemukseen. Huolellisesti tehty hakemus ja tarkat tiedot kysyttävistä asioista nopeuttavat hakemuksen käsittelyä. Hakemusta täytettäessä siihen on aina kirjattava kaikki kysytyt tiedot: - yrityksen, yrittäjän ja yrityksen omistajan perustiedot - liiketoiminnan kuvaus tai erillinen liiketoimintasuunnitelma - (yrityksen päätuotteet ja -palvelut sekä arvio niiden markkinatilanteesta ja myyntinäkymistä, asiakkaat ja merkittävät kilpailijat) - kuvaus rahoitettavasta hankkeesta - suunnitelma hankkeen kokonaisrahoituksesta - yrityksen tulossuunnitelma kolmelle vuodelle

6 - jo toiminnassa olevalta yritykseltä täydelliset tilinpäätöstiedot liitteineen kolmelta viimeiseltä vuodelta - yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus (jos saatavilla hakemusta lähetettäessä) Finnveran rahoitushakemuksen voi täyttää internetissä osoitteessa finnvera.fi Asioi sähköisesti otsikon alta. Verotili tietopaketti Verotilin ensimmäinen vaihe tulee käyttöön vuoden 2010 alusta. Verotili on uusi järjestelmä, jonka tavoitteena on vähentää yritysten ja veroviranomaisen välistä ilmoitus- ja rahaliikennettä. Verotili toimii siten, että Verohallinto kirjaa maksettavaksi tulevat suoritukset verotilille velvoitteina ja verovelvollisen maksamat suoritukset hyvityksinä. Verovelvollinen maksaa viitenumeron avulla kaikki velvoitteensa yhdellä tilisiirrolla. Maksujen suorituspäivä ja samalla verojen ilmoittamispäivä yhtenäistyy kuukauden 12. päiväksi. Verotili toimii verkossa, ja ulkoasultaan se muistuttaa paljon nykyisiä verkkopankkeja. Verotilijärjestelmä tulee ensi vaiheessa koskemaan oma-aloitteisia veroja, joita maksavat pääasiassa yritykset. Myöhemmin toisessa vaiheessa järjestelmän piiriin on tarkoitus saattaa Verohallinnon maksuunpanemat verot, kuten ennakkoverot. Toisen vaiheen suunnittelu aloitettaneen Verohallinnossa loppuvuodesta 2010. Kolmannessa vaiheessa mukaan järjestelmään tuodaan verojen perintään liittyvät toiminnot. Tässä artikkelissa on käsitelty verotilijärjestelmää yleisesti, sekä otettu esiin muutokseen liittyviä asioita, joita yrittäjän on hyvä huomioita järjestelmään siirryttäessä. Verotilijärjestelmän piiriin siirtyvät verot 1.1.2010 alkaen - arvonlisävero - työnantajasuoritukset - vakuutusmaksuvero - arpajaisvero - ennakonpidätys puun myyntitulosta - ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä (työ- ja käyttökorvaukset) - ennakonpidätys koroista ja osuuksista - ennakonpidätys osingoista ja osuuspääoman koroista - lähdevero osingoista (rajoitetusti verovelvollisilta) - lähdevero koroista, rojalteista ja puun myyntitulosta (rajoitetusti verovelvollisilta) sekä - lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta) Ei varainsiirtovero eikä ennakon täydennysmaksu Verotilin avulla oma-aloitteisten verojen maksajat voivat vähentää negatiivisen arvonlisäveron muista maksettavista veroista ja maksaa vain erotuksen. Verovelvollinen saa uudessa järjestelmässä nykyistä paremman kokonaiskuvan verotustilanteestaan, kun

7 kirjautumalla oman verotilin verkkopalveluun voi seurata omaa ilmoitus- ja rahaliikennettään. Tiliote Verohallinto kokoaa verotilille tiedot ilmoitetuista veroista, maksuista, palautuksista, koroista sekä myöhästymis- ja laiminlyöntimaksuista. Verotili täsmäytetään kuukausittain, ja veronmaksajalle toimitetaan verotiliote. Tiliote on aluksi paperinen, mutta myöhemmin saattaa muuttua kokonaan sähköiseksi. Palautukset ja hyvityskorko Veronmaksaja ei voi valita, mitä veroa verotilille maksaa, vaan automaatio kohdistaa maksut eri veroille lakisääteisessä järjestyksessä. Palautukset maksetaan verovelvolliselle viipymättä, ellei tämä itse aseta tilille palautusrajaa. Palautusrajan alittavat yleensä negatiivisesta arvonlisäverosta muodostuvat erät jäävät verotilille. Niille maksetaan hyvityskorkoa, ja ne voidaan käyttää erääntyvien verojen hyvitykseksi. Hyvityskorko on viitekorko miinus 2 prosenttiyksikköä. Suomen Pankki on vahvistanut loppuvuoden 2009 viitekoroksi 1 %. Koska verotuksen korot määräytyvät edellisen vuoden lopun viitekoron mukaan, hyvityskorko painuisi käytännössä vuonna 2010 miinukselle. Valtiovarainministeriössä valmistellaan kuitenkin lainmuutosta, jossa nykyisiin säännöksiin tehtäisiin lisäys, että hyvityskorolla on viitekoron vaihteluista huolimatta aina minimi. Hyvityskorko on verovapaata tuloa. Varautuminen järjestelmämuutokseen Omalta taloushallinto-ohjelmiston toimittajalta kannattaa varmistaa, että vuoden vaihteessa on käytössä verotilin vaatimuksiin päivitetty ohjelmisto. Jos on esimerkiksi oikeutettu harvennettuun ilmoittamiseen, on hyvä tarkistaa, että omasta ohjelmistosta saa ulos kausiveroilmoituksen myös muulta, kuin kalenterikuukaudelta. On myös hyvä tarkistaa, että oma ohjelmisto taipuu ilmoitusvirheiden muuttuvaan korjausmenettelyyn. Myös Verohallinto tarjoaa maksuttoman vaihtoehdon kausiveroilmoituksen antamiseen. Verotilin verkkopalvelun yhteyteen avataan tätä varten oma ilmoituspalvelu. Myös nykyiset ilmoitustavat Tyvi, Ilmoitin.fi ja Palkka.fi pysyvät käytössä. Kausiveroilmoitus ja myöhästymismaksu Verotilijärjestelmässä annetaan kuukausittain kausiveroilmoitus. Se vastaa nykyistä valvontailmoitusta. Kausiveroilmoitus annetaan sähköisesti kaikista järjestelmään kuuluvista veroista ja maksuista. Ilmoituksen merkitys tulee olemaan verotilijärjestelmässä entistä suurempi, kun enää ei makseta tiettyä veroa, vaan automaatio hoitaa maksun kohdistamisen. Kausiveroilmoituksen antamispäivä ja verojen maksun eräpäivä on 12. päivä, kun ilmoitus annetaan sähköisesti. Jos ilmoitus annetaan paperilla, sen on oltava Verohallinnossa jo 7. päivä. Verotilin oma sähköinen ilmoituspalvelu antaa automaattisen kuittauksen siitä, että kausiveroilmoitus on saapunut Verohallintoon. Kuittausilmoitus kannattaa pitää tallessa, sillä se on vahva todiste myöhästymismaksua vastaan. Verotoimiston asiakaspalvelusta

8 saa pyynnöstä myös todistuksen asiakirjan vastaanottamisesta, jos palauttaa paperiilmoituksia suoraan Verohallintoon. Ennakonpidätysten maksaminen myöhentyy nykyisestä kahdella päivällä. Arvonlisäveron maksaminen ja ilmoituksen antaminen aikaistuu kolmella päivällä. Jos kausiveroilmoitus myöhästyy, viivästyneenä ilmoitetulle määrälle määrätään myöhästymismaksu. Se korvaa osittain nykyiset verolajikohtaiset veronkorotukset. Ilmoituksen laiminlyönnistä peritään myöhästymismaksua silloinkin, kun suoritettavaa veroa ei kyseisenä kuukautena olisi. Myöhästymismaksu on tällöin 5 euroa verolajilta. Sille osalle veroa, joka ilmoitetaan myöhässä, lasketaan 20 %:n vuosittaisen korkokannan mukainen myöhästymismaksu. Tämän on tarkoitus kannustaa jättämään myös myöhästyneet ilmoitukset mahdollisimman aikaisin. Veronkorotusta ei tällöin määrätä, vaan myöhästymismaksu on ainoa sanktio. Myöhästymismaksu määrätään riippumatta myöhästymisen syistä. Se lasketaan kaavamaisesti samaan tapaan kuin korko, ajan kulumisen ja pääoman suuruuden perusteella. Myöhästymismaksusta ei lähetetä erillistä päätöstä, vaan se merkitään verotiliotteelle. Myöhästymismaksun eräpäivä on seuraavan kuukauden yleinen eräpäivä. Enimmillään myöhästymismaksu voi olla 15 000 euroa. Myöhästymismaksua määrätään myös - lisäilmoituksella myöhässä ilmoitetulle veron määrälle - myöhässä saapuneelle kausiveroilmoitukselle, vaikka veroa ei tulisi maksettavaksi, esim. ei toimintaa tai ei palkanmaksua -tiedoille ja negatiiviselle veron määrälle. Myöhästymismaksun huojentaminen Myöhästymismaksua voidaan huojentaa erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa. Myöhästymismaksu on kaavamainen, eli sen määräämisessä ei oleta huomioon sitä, miksi ilmoitus myöhästyi. Jos ajoissa annettua ilmoitusta myöhemmin korjatessa veron määrä kasvaa, on syytä huomioida, että tällöinkin myöhässä ilmoitetulle veron osalle määrätään myöhästymismaksua. Päätös, jolla Verohallinto on ratkaissut verovelvollisen vaatimuksen myöhästymismaksun tai muun viivästysseuraamuksen perimättä jättämisestä, on valituskelvoton. Kausiveroilmoituksen ajoissa toimittamisesta kannattaa pitää erityistä huolta, sillä mahdollisuus myöhästymismaksun huojentamiseen on pieni. Kausiveroilmoituksella ei samasta syystä myöskään kannata tehdä virheitä verovelvollisen eduksi. Myöhästymismaksun laskeminen Päätös myöhästymismaksun määräämisestä, sen perusteista ja eräpäivästä merkitään verotiliotteelle. Pyynnöstä myöhästymismaksusta saa erillisen päätöksen. Myöhästymismaksu ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Esimerkki: Kuukausimenettelyssä oleva verovelvollinen ilmoittaa toukokuun 2010 arvonlisäverotiedot (10 000 euroa) ja kesäkuun 2010 ei palkanmaksua -tiedot myöhässä.

9 Ilmoituksen olisi pitänyt saapua Verohallintoon 12.7.2010 ja se saapuu sähköisesti 30.7.2010. Myöhässä ilmoitetulle arvonlisäverolle 10 000 euroa määrätään myöhästymismaksua 98,63 euroa myöhästymisajalta 13.7 30.7.2010 seuraavan kaavan mukaan: 20 x 10 000 euroa x 18 pv = 98,63 euroa 100 x 365 pv Myöhässä ilmoitetulle ei palkanmaksua -tiedolle määrätään myöhästymismaksua 5 euroa. Jos ilmoitus olisi annettu paperilomakkeella, olisi myöhästymismaksua määrätty 8.7. 30.7.2010 väliseltä ajalta, koska muulla tavoin kuin sähköisesti annetun kausiveroilmoituksen määräpäivä olisi ollut jo 7.7.2010. Jos kausiveroilmoituksessa on virhe Korjaavaa ilmoitusta ei verotilijärjestelmässä enää voi antaa, vaan annetaan lisäilmoitus. Lisäilmoituksella ilmoitetaan vain lisäykset tai vähennykset aiempaan ilmoitukseen. Virhe verovelvollisen eduksi Jos virheen vuoksi maksettavaa veroa on ilmoitettu liian vähän tai palautukseen oikeuttavaa veroa liian paljon, korjaus tehdään aina antamalla lisäilmoitus virheellisenä ilmoitetulle kohdekaudelle. Tällöin kyseiselle kohdekaudelle annetaan kausiveroilmoitus, jossa ilmoitetaan virheellisinä ilmoitetuista kohdista vain muutoksen määrät. Muutoksen määrä saadaan laskemalla, kun kohdekauden kirjanpidon mukaisesta oikeasta määrästä vähennetään aiemmin ilmoitettu määrä. Jos aiemmin ilmoitettu määrä ei muutu, sitä ei ilmoiteta lisäilmoituksella uudelleen. Jos aikaisemmin on ilmoitettu, ettei toimintaa tai palkanmaksua ole ollut, korjaus tehdään antamalla uusi kausiveroilmoitus. Virhe verovelvollisen vahingoksi Jos virheen vuoksi maksettavaa veroa on ilmoitettu liian paljon tai palautukseen oikeuttavaa veroa liian vähän, korjaus voidaan tehdä ottamalla virheen määrä huomioon myöhemmässä kausiveroilmoituksessa, kuten nykyisinkin. Toinen vaihtoehto on ilmoittaa muutoksen määrät lisäilmoituksella. Korjaus voidaan tehdä myöhemmässä kausiveroilmoituksessa vain, jos virhe huomataan ennen kuin tilikauden tai kalenterivuoden viimeinen kausiveroilmoitus on annettu. Korjaus näkyy tällöin vain kirjanpidossa. Jos virhe huomataan vasta tämän jälkeen, korjaus voidaan tehdä antamalla lisäilmoitus tilikauden tai kalenterivuoden viimeiselle kohdekaudelle. Harvennettu ilmoittamis- ja maksujakso Verotili tarjoaa pienen liikevaihdon yrityksille mahdollisuuden antaa kausiveroilmoitus ja maksaa verot nykyistä harvemmin. Tämä osaltaan vähentää pienten yritysten hallinnollista rasitusta. Se myös mahdollistaa arvonlisäveron alarajahuojennuksen huomioimisen jo kausiveroilmoituksella, eikä sitä tarvitse hakea vasta tilikauden päätyttyä palautuksena.

10 Harvennettu ilmoittaminen on aina vapaaehtoista, ja tehty valinta sitoo verovelvollista kolmen vuoden ajan. Myös Verohallinto voi valvonnallisista syistä siirtää verovelvollisen harvennetusta ilmoittamisesta kuukausimenettelyyn. Kerran vuodessa Päästäkseen pidennettyihin ilmoitus- ja maksujaksoihin yrityksen pitää täyttää tietyt edellytykset. Yrityksen tulee olla rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi tai säännölliseksi työnantajaksi ja täytettävä ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen edellytykset. Jos em. edellytykset täyttävän yrityksen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 25 000, se voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot kalenterivuosittain. Eräpäivä alv-ilmoituksille ja maksuille on tällöin 28.2. Jos tällainen pieni yritys on työnantaja, työnantajasuoritusten ilmoitus- ja maksujakso on kuitenkin neljännesvuosi. Eräpäivät ovat työnantajasuoritusten osalta 12.4., 12.7., 12.10. ja 12.2. Alkutuottaja ja kuvataiteilija voivat liikevaihdosta riippumatta olla arvonlisäverotuksesta kalenterivuosimenettelyssä kuten nykyäänkin. Neljästi vuodessa Jos kalenterivuoden liikevaihto on enintään 50 000, on sekä arvonlisäveron että työnantajasuoritusten ilmoitus- ja maksujakso neljännesvuosi. Työnantajasuoritusten osalta tämä edellytys koskee myös alkutuottajaa ja kuvataiteilijaa, joka on työnantajarekisterissä. Jos liikevaihto on yli 50 000 kalenterivuodessa, ei ole mahdollisuutta päästä pidennettyyn menettelyyn. Yrittäjän on itse seurattava, ylittyvätkö liikevaihtorajat. Heti, kun rajan ylittyminen näyttää todennäköiseltä, on yrittäjän itse ilmoitettava Verohallintoon ja siirryttävä takaisin kuukausittaiseen ilmoittamiseen ja maksamiseen. Miten pidennettyyn menettelyyn pääsee? Syksyllä 2009 Verohallinto lähettää pienille yrityksille kirjeen, jossa kerrotaan ilmoitus- ja maksujakson pidentämisestä. Jos yritys ei halua siirtyä pidennettyyn jaksoon tai jos liikevaihto on muuttunut, siitä pitää ilmoittaa Verohallintoon palauttamalla kirjeen liitteenä lähetetty lomake määräajassa. Verohallinnon tilaston mukaan alv-velvollisten rekisterissä oli vuonna 2007 yhteensä 311 460 yritystä. Näistä noin puolet on oikeutettu harvennettuun menettelyyn: alle 25 000 euron liikevaihdon yrityksiä arvioidaan olevan noin 100 000. Liikevaihdoltaan 25 000-50 000 euron yrityksiä arvioidaan olevan noin 50 000. Tämän kertasiirron jälkeen uudet yritykset ja jaksoihinsa muutosta haluavat ilmoittavat asiasta erillisellä vero.fi:stä saatavalla lomakkeella. Myöhemmin vuoden 2010 kuluessa Y- lomakkeet uudistetaan ja tiedot pidennetyistä kausista annetaan Y-lomakkeella. Jos yritys ei reagoi tulleeseen kirjeeseen, Verohallinto siirtää yrityksen automaattisesti harvennettuun menettelyyn. Tehty valinta sitoo kolme vuotta. Jaksoa ei voi se aikana muuttaa muusta syystä kuin liikevaihtorajan ylittymisen vuoksi. Niiden yritysten, joiden

11 arvonlisäverot ovat säännöllisesti negatiiviset, kannattaa punnita harvennettuun siirtyminen tarkkaan (ks. Arvonlisäveron palautushakemukset). Harvennettu ilmoittaminen ei koske arpajaisveroa ja vakuutusmaksuveroa, vaan ne on ilmoitettava ja maksettava aina kuukausittain. Arvonlisäveron palautushakemukset Negatiivisen arvonlisäveron hakeminen erillisellä palautushakemuksella päättyy, niin kuin myös negatiivisen veron vyöryttäminen tuleville kausille. Jos vähennettäviä arvonlisäveroja on enemmän kuin suoritettavia, ne voi vähentää muista verotilille suoritettavista veroista. Tällöin negatiivisen alv:n saa hyödykseen nykyistä aikaisemmin. Jos muista suorituksista vähentämisen jälkeen vielä jää negatiivista arvonlisäveroa, sen saa palautuksena tekemällä seuraavalle kausiveroilmoitukselle palautusta koskevat merkinnät. Palautukseen oikeuttava alv luetaan verovelvollisen hyväksi ilmoituksen antamispäivänä, kuitenkin aikaisintaan kohdekautta seuraava kuukauden yleisenä eräpäivänä. Jos kohdekausi on kuukausi (esim. joulukuu), varhaisin hyväksisaantipäivä on 12.2. Jos kohdekausi on neljännesvuosi, ensimmäiseltä neljännekseltä hyödyn saa aikaisintaan 12.4. jne. On syytä huomata, että negatiivisen arvonlisäveron voi saada hyväkseen aikaisintaan kohdekautta seuraavana 12. päivänä. Erityisesti harvennetussa ilmoitus- ja maksujaksossa olevat saavat siten hyödyn negatiivisesta arvonlisäverosta vain neljännesvuosittain, tai kerran vuodessa. Ennakkopalautusta ei voi enää jatkossa saada. Arvonlisäveron kohdistaminen Arvonlisävero kohdistetaan pääsääntöisesti sille kuukaudelle, jolloin suorite on luovutettu. Kirjanpitokirjaukset tehdään laskujen perusteella ja kirjanpito oikaistaan suoriteperusteiseksi vasta tilinpäätöstä laadittaessa. Kun arvonlisävero tilitetään kalenterikuukausittain, aiheuttaisi ehdoton suoriteperusteen noudattaminen lisätyötä veron laskemisessa. Tämän vuoksi arvonlisäverolaissa on verovelvollisille annettu oikeus käyttää tilikauden aikana laskutusperustetta. Esimerkiksi 31.8. lähetetystä laskusta on arvonlisävero tilitettävä 12.10. Muuttamalla laskutuspäiväksi 1.9. veron eräpäivä siirtyy marraskuun 12:nteen. Laskutusjaksoa muuttamalla voi siis saada lisäaikaa arvonlisäveron tilittämiselle. Laskutuskautta muutettaessa on syytä pitää huolta maksuvalmiudesta tilinpäätöskuukauden arvonlisäverojen suhteen. Kun myös arvonlisäverot on oikaistava suoriteperusteisiksi, yhdeltä kuukaudelta suoritettava vero voikin olla tavanomaista suurempi. Jos vero jää maksamatta Suorittamattomista veroista huomautetaan verotiliotteella. Eräpäivän järkeen verotili täsmäytetään, ja yritys saa sähköisen tiliotteen, josta käy ilmi tilitapahtumat, saldo täsmäytyspäivänä, suorittamatta jääneet velvoitteet ja käyttämättömät hyvitykset.

12 Viivästyneistä maksuista peritään viivästyskorkoa eräpäivästä suorituspäivään. Viivästyskorko on uusi nimi oma-aloitteisten verojen myöhästymisestä tähän saakka maksetulle veronlisäykselle. Sen suuruus on viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä, eli normaalisti laskettuna vuonna 2010 se olisi 8 %. Poiketen tavallisesta viivästyskoron laskemisesta valtiovarainministeriö esittää elvytystoimena, että viivästyskorko vuonna 2010 olisi 7 %. Tämän muutoksen on tarkoitus parantaa yritysten maksuvalmiutta. On kuitenkin epäselvää, muutettaisiinko myös perinnän säännöksiä. Jo hyväksytyt säännökset ovat sen sisältöisiä, ettei veroja kannata jättää maksamatta: niitä peritään alla selostetulla tavalla, ja ne aiheuttavat ennakkoperintärekisteröinnin ja luottotietojen menetyksen. Jos verotili on kahden tiliotteella annetun huomautuksen jälkeen edelleen miinuksella, ilmoitetaan seuraavassa kuussa perintään siirrosta. Maksamaton määrä siirretään perintään ja lähetetään erinä ulosottoon kuten nykyään. Julkinen protestointi on myös mahdollinen. Kausiveroilmoituksella ilmoitetut, verotilillä suorittamatta jääneet verot ovat suoraan ilman eri päätöstä ulosottokelpoisia. Erillisiä maksuunpanopäätöksiä maksamattomista veroista ei enää tehdä. Tiliotteella näkyvistä maksamattomista veroista voidaan myös sopia maksujärjestely. Verohallinnon perinnässä suositellaan tällä hetkellä mieluummin maksujärjestelyä, kuin lykkäyksen hakemista. Lykkäyksen hakeminen on kankeaa, eikä vuoden tai puolen päähän siirtyvä eräpäivä koko summasta ole omiaan parantamaan verovelvollisen maksuvalmiutta. Maksuvalmius Ennen eräpäivää maksetulle verolle maksetaan hyvityskorkoa, mikä on muutos nykyiseen menettelyyn. Voikin olla viisasta pitää aina vähän rahaa verotilillä ilmoitus- ja maksuunohdusten varalta. Mikäli oma maksuvalmius huolestuttaa, voi esimerkiksi yrittää sopia pankin kanssa lainojen maksun siirtämisestä kuukauden alusta kuukauden loppuun. Samoin voi olla muitakin vastaavia maksuja, joiden aikataulun uudelleen sopiminen helpottaa rahoitustilannetta. Viivästyneet oma-aloitteiset verot voi suorittaa laskemalla viivästysseuraamukset esimerkiksi vero.fi-sivulla olevan laskurin avulla, ja lisäämällä ne suoritettavaan veroon. Termi veronlisäys poistuu verotiliverojen osalta, ja korvataan sanalla viivästyskorko. Veronkorotuksia ei enää verotilijärjestelmässä pääsääntöisesti ole. Ne korvaa myöhästymismaksu, jos vero on ilmoitettu myöhässä. Suomen Yrittäjät seuraa tarkkaan sitä, miten yritysten maksuvalmius kestää yhteen eräpäivään siirtymisen. Otamme mielellämme vastaan yrittäjien kokemuksia yhden eräpäivän vaikutuksesta maksuvalmiuteen. Myöhästynytkin vero kannattaa maksaa mahdollisimman suurelta osin omaaloitteisesti ilman eri kehotusta.

13 Verotili-palveluun tunnistautuminen Palveluun tunnistaudutaan pankkitunnisteilla tai sähköisellä henkilökortilla. Yrityksen puolesta toimitaan yrityksen nimenkirjoittajan antamalla Katso-valtuutuksella. Katsoon tulee verotilin käyttöä varten uusia rooleja syksyllä. Tunnisteet, valtuudet ja roolit sähköisten Verotilipalveluiden käytössä tulevat muutenkin laajenemaan ja muuttumaan. Käsite "asianhoitajavaltuutus" korvataan käsitteellä "sähköisen asioinnin valtakirja". Näistä ja muista järjestelmän teknisistä yksityiskohdista pyritään tiedottamaan myöhemmin tarkemmin. Eräpäivät siirtymäkaudella Maksut ja ilmoitukset niiltä kohdekuukausilta, jotka päättyvät vuoden 2010 puolella annetaan verotilijärjestelmän mukaisina eräpäivinä. Työnantajasuoritukset: joulukuu 2009 -> 10.1.2010 tammikuu 2010 -> 12.2.2010 Arvonlisävero: joulukuu 2009 -> 15.2.2010 tammikuu 2010 -> 12.3.2010 Myös verotiliaikaa edeltävälle ajalle kohdistuvat maksuunpanot, joiden päätöspäivä on 1.1.2010 tai sen jälkeen, kirjataan verotilille. Eräpäiväksi tulee seuraava yleinen eräpäivä, joka on vähintään 3 viikon päässä. Verohallinnon infopaketti verotilimenettelyyn siirtyville joulukuussa Verohallinto lähettää vuodenvaihteessa postitse tietopaketin verotilistä uuteen menettelyyn siirtyville veronmaksajille. Paketti sisältää mm. maksuohjeen, kausiveroilmoituksen täyttöoppaan, verotilioppaan ja ohjeita siirtymäkaudelle. Satunnaiset työnantajat esim. kotitaloudet saavat viitteen Verotili-palvelusta, Palkka.fi:stä tai puhelimitse Verohallinnosta. Kausiveroilmoitus tulee todennäköisesti näyttämään tältä: http://vero.fi/nc/doc/download.asp?id=7208;29042 Kausiveroilmoituksen täyttöopas antaa myös arvokasta lisätietoa: http://vero.fi/nc/doc/download.asp?id=7224;421832 Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) 2292 2928, satu.grekin@yrittajat.fi

14 ELV-palautuksia myös elinkeinonharjoittajille Edellisessä YrittäjäInfossa 3/09 kerrottiin, että Tulli maksaa aiemmin autoverolle kannetun ei-arvonlisäveron (ns. ELV) palautukset loppuvuodesta ilman eri hakemusta. Palautuksia koskeva hallituksen esitys (HE 97/2009 vp) on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä. Palautus myönnetään yksityishenkilöiden lisäksi myös niille arvonlisäverovelvollisille toimijoille, jotka eivät ole voineet vähentää veroa arvonlisäverotuksessa säädettyjen vähennysrajoitusten takia. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi 19.3.2009 tuomion komission Suomea vastaan nostamassa autoverotusta koskevassa kanneasiassa. ELV:n osalta tuomioistuin katsoi ratkaisussaan, että ELV:n vähennyskelpoisuuden salliminen arvonlisäverovelvollisille maahantuojille on verosyrjintäkiellon ja arvonlisäverodirektiivin vastaista. Tämän seurauksena perityt ELV:t palautetaan niille, jotka eivät ole saaneet sitä hyväkseen vähennyksenä myynnistä suoritettavista arvonlisäveroista. Tällaisia tahoja ovat pääasiassa yksityishenkilöt, mutta oikeus palautukseen voi olla yritykselläkin. Arvonlisäverotuksessa henkilöautoihin liittyvät verot ovat vähennyskelvottomia, ellei auto ole yksinomaan vähennykseen oikeuttavassa toiminnassa. Yritys, jolla on vähennysrajoituksen alainen, vuosina 2006-2009 autoverotettu henkilöauto, on siis oikeutettu palautukseen. Verohallinto hoitaa Tullin tekemien veronpalautuspäätösten tulostuksen ja postituksen sekä veronpalautusten maksamisen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) 2292 2928, satu.grekin@yrittajat.fi Minimoi haitat viivästyneenkin veron maksamisessa Tässä artikkelissa kerrotaan, miten myöhästyneet verot käyttäytyvät, ja miten voi maksaa myöhästyneenkin veron mahdollisimman vähäisillä viivästysseuraamuksilla. Artikkelissa mainitut asiat pitävät paikkansa vielä vuonna 2009. Ensi vuoden alusta voimaan astuva verotili muuttaa oma-aloitteisten verojen maksamista, ilmoittamista ja viivästysseuraamuksia. Verotilistä on koottu yksityiskohtainen tietopaketti tähän YrittäjäInfoon ja sen on myös yrittajat.fi -jäsensivuille. Vielä vuonna 2009 arvonlisäverot erääntyvät maksettaviksi kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden 15. päivä. Ennakonpidätykset ja sotut erääntyvät kohdekuukautta seuraavan kuukauden 10. päivä. Molemmat ovat oma-aloitteisia veroja, eli Verohallinto ei niistä erillistä laskua lähetä, paitsi jos suoritus on reippaasti myöhässä. Oma-aloitteisten verojen lisäksi on olemassa maksuunpantuja veroja. Näitä ovat esimerkiksi kiinteistövero ja ennakkovero. Niiden suorittamista varten verovelvolliselle lähetetään tilisiirtolomake. Oma-aloitteisestakin verosta tulee maksuunpano, jollei

15 suoritusta ala kuulua. Oma-aloitteisten verojen viivästysseuraamuksesta käytetään nimeä veronlisäys. Maksuunpannun veron viivästysseuraamuksen nimi on viivekorko. Maksa saman kuun aikana ilman veronkorotusta Laskua ei kannata jäädä odottamaan edes myöhästymistilanteessa, sillä Verohallinto muistaa maksuunpanossaan veronlisäyksen eli koron lisäksi myös veronkorotuksella. Myöhästyneetkin arvonlisäverot ja ennakonpidätykset kannattaa pyrkiä maksamaan saman kalenterikuukauden aikana, kun ne ovat erääntyneet. Tällöin myöhästymisestä ei seuraa veronkorotusta. Myöhästyneisiin maksuihin pitää luonnollisesti lisätä veronlisäys, jonka laskemisessa voi käyttää apuna Verohallinnon verkkosivuilla olevaa viivekorkolaskuria. Veronlisäyskorko vuonna 2009 on 11,5 % ja seuraavana 7 %, kuitenkin aina vähintään 3 euroa. Vaikka korko keveneekin, ei ole koskaan suositeltavaa hoitaa yrityksen rahoitusta lykkäämällä verojen maksua. Jäljempänä selostettujen perintätoimien, kuten protestoinnin ja ennakkoperintärekisteristä poistamisen seurauksena yrityksen toimintaedellytykset heikkenevät huomattavasti. Jos maksaa esimerkiksi 15.8. erääntyneen arvonlisäveron veronlisäyksineen 4.9., voi odottaa Verohallinnolta maksuunpanopäätöstä veronkorotuksen osalta, vaikka vero viivästysseuraamuksineen onkin jo maksettu. Veronkorotukset määräytyvät seuraavasti: Viivästyspäiviä Korotusprosentti 4-15 1 16-30 2 31-60 3 61-180 4 181-360 7 yli 360 10 Maksamisesta sopiminen Mitä varhemmin maksuvaikeuksiin joutunut yrittäjä on yhteydessä Verohallintoon, sitä joustavammin maksamisesta voidaan sopia. Oma-aloitteisista veroista ei kuitenkaan vielä voi tehdä maksujärjestelyä. Verohallinnon tavoitteena on, että oma-aloitteisesti, sekä maksuunpanoilla ja muistutuksilla maksettaisiin mahdollisimman iso osuus, ja maksujärjestelyä tarvittaisiin vain mahdollisimman pienelle loppuosalle. Jos yrittäjä ilmoittaa oma-aloitteisen veron maksuvaikeuksista, Verohallinto voi kirjata yhteydenoton ylös, mutta sitovaa sopimusta maksujärjestelystä ei ennen maksuunpanoa ja maksumuistutusta vielä tehdä. Yhteydenotto tässä vaiheessa, kuten myös osittainen maksukin, toimii osoituksena yrittäjän maksuhalusta. Maksuhalua on tärkeää osoittaa erityisesti silloin, jos on epäselvää, täyttääkö yrittäjä maksujärjestelyn edellytykset. Maksujärjestelyyn ei ryhdytä, jos: - veroja on ulosotossa perittävänä, - kaikkia lakisääteisiä veroilmoituksia ei ole annettu Verohallinnolle, - erääntynyttä veron ennakkoa on edelleen maksamatta,

16 - Verohallinnon kanssa aikaisemmin tehtyyn maksujärjestelyyn sisältyneitä veroja on edelleen maksamatta. Varsinainen maksujärjestely voidaan tehdä vasta maksuunpannusta verosta vaikkakin maksujärjestelyyn sisällytetään mukaan usein myös vielä erääntymättömät verot. Yrittäjä saa maksujärjestelystä kirjallisen päätöksen. Verohallinto ei tee sitovia sopimuksia maksujärjestelyistä muuten kuin kirjallisesti. Samasta verosta voi saada maksujärjestelyn vain kerran. Jos sinulla on voimassaoleva maksujärjestely, ei uutta verovelkaa saa tulla. Jos rahat riittävät joko maksujärjestelyerän maksuun, tai uusiin erääntyviin veroihin, muttei molempiin, on suositeltavaa ottaa heti yhteyttä oman maksujärjestelyn hoitajaan Verohallinnossa. Voi olla mahdollista vielä muuttaa maksujärjestelyä, jos uutta verovelkaa ei synny, ja maksukyvyttömyys on tilapäistä. Maksuunpano ja arvioverotus Jos valvontailmoitus on annettu, mutta vero maksamatta, Verohallinto maksuunpanee veron, veronkorotuksen ja viivästysseuraamukset eräpäivää seuraavan kuun puoleenväliin mennessä. Eräpäivä määrätään saman kuukauden lopulle. Jos ilmoituskin on antamatta, on Verohallinto hieman tätä aikaisemmin lähettänyt myös kehotuksen valvontailmoituksen antamiseksi. Ellei valvontailmoitusta kehotuksestakaan saada, Verohallinto arvioi veron määrän ja panee sen maksuun. Ilmoituksen laiminlyönti on kallista, sillä mukana seuraa veronkorotus ja viivekorko. Viivekorko on samansuuruinen kuin veronlisäys. Valvontailmoituksen myöhästymisestä määrättävä veronkorotus määrätään seuraavasti: Valvontailmoitus myöhässä Korotusprosentti 1-10 2 11-60 4 61-180 8 yli 360 15 Ilmoitusten laiminlyönti on suuri haitta yritystoiminnalle. Paitsi että se on kallista, se estää myös maksujärjestelystä sopimisen ja aiheuttaa ennakkoperintärekisteristä poistamisen. Ajantasaisella ilmoitusliikenteellä säilyvät parhaiten myös neuvotteluyhteydet Verohallintoon päin maksuvaikeuksissa. Maksumuistutuksesta ulosottoon Aina on mahdollista ja suositeltavaa maksaa myös myöhästynyt vero tai osakin siitä oma-aloitteisesti. Jos maksuunpantua veroa ei makseta, noin viikon kuluttua sen eräpäivästä Verohallinto lähettää maksumuistutuksen. Maksamattomista arvonlisäveroista ja työnantajasuorituksista voi myös joutua protestilistalle. Maksu- ja ilmoituspuutteet ovat myös peruste poistaa yritys ennakkoperintärekisteristä. Maksumuistutus lähetetään vain kerran. Kaksi maksumuistutusta lähetetään ainoastaan kiinteistöverosta ja yksityishenkilön jäännösverosta. Ellei suoritusta saada

17 maksumuistutuksenkaan johdosta, vero lähetetään ulosottoon perittäväksi. Ulosoton asiakkuus estää maksujärjestelystä sopimisen myös muista veroveloista. Verohallinto voi myös velkojana hakea yrityksen konkurssiin. Yritys voi tältä välttyäkseen hakea myös yrityssaneerausta. Yrityksen ollessa elinkelpoinen velkojat voivat puoltaa saneeraushakemusta, jolloin siihen pääseminen helpottuu. Yhtiö on elinkelpoinen, jos sen maksukyvyttömyys voidaan saneerausmenettelyllä poistaa muutenkin kuin tilapäisesti. Jos kuitenkin yritystoiminta on rahoitettu pelkästään jättämällä verot ja muut lakisääteiset maksut maksamatta, ei Verohallinto puolla saneeraushakemusta. Verohallinnon perintää on kuvattu myös YrittäjäInfossa 2/09 ja yrittajat.fi - jäsensivuilla. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) 2292 2928, satu.grekin@yrittajat.fi 2 TYÖNANTAJAN ABC Ohjeita työnantajille sikainfluenssan varalle Sikainfluenssaepidemia aiheuttanee toteutuessaan yrityksissä normaalia kausiinfluenssaa enemmän sairauspoissaoloja. Työnantajan onkin tärkeää varautua mahdollisuuksien mukaan influenssa-aaltoon jo etukäteen. Asiantuntijat arvioivat, että noin kolmasosa väestöstä sairastuu, ja pahimmillaan tämä voi yksittäisessä pienyrityksessä johtaa koko henkilökunnan samanaikaiseen sairastumiseen. Tähän artikkeliin on koottu keskeisimmät sairauspoissaoloja koskevat määräykset sekä tietoa sikainfluenssan ehkäisystä. Sairausajan palkka Työntekijällä, joka on sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada sairauden ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 % palkastaan. Useissa työehtosopimuksissa on lisäksi määräyksiä tätä pidemmästä sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Mikäli työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa työehtosopimuksen määräyksen nojalla 1+9 päivää pidemmältä ajalta, on hänellä oikeus nostaa vastaavalta ajalta työntekijälle kuuluva sairauspäiväraha. Selvitys työkyvyttömyydestä Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalle mahdollisimman pian, jos mahdollista, ennen työvuoron alkua. Työpaikalla on hyvä olla selkeät ohjeet siitä, miten ja kenelle poissaolosta ilmoitetaan. Työnantajalla on oikeus pyytää työntekijältä lääkärintodistus tämän sairaudesta. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin säännöksiä, joiden mukaan enintään kolme päivää kestävä poissaolo voidaan lääkärintodistuksen sijaan todistaa myös terveydenhoitajan antamalla todistuksella, jos kyse on epidemialuontoisesta sairaudesta.

18 Työnantaja voi myös tilapäisesti muuttaa käytäntöään lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen vaatimiseen epidemian sattuessa. Toteutuessaan sikainfluenssaepidemia aiheuttanee työterveyshuoltoa hoitavien lääkäriasemien ruuhkautumisen ja useat yksityiset lääkäriasemat ovat toivoneet työnantajien muuttavan työkyvyttömyystodistuksia koskevaa ohjeistusta väliaikaisesti. On tärkeää huomata, että vaikka työnantaja tilapäisesti muuttaisi yleistä ohjeistustaan, on hänellä silti aina oikeus vaatia työntekijältä lääkärintodistus, jos on syytä epäillä sairauslomaoikeuden väärinkäyttöä. Yrittäjältä itseltään vaaditaan kuitenkin lääkärin tai sairaanhoitajan kirjoittama todistus ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien, jotta yrittäjä voisi saada sairauspäivärahaa heti omavastuuajan (yrittäjällä 1+3 päivää) jälkeiseltä ajalta. Sairauspoissaolo edellyttää aina työkyvyttömyyttä. Näin ollen epidemiankaan aikana ei työntekijöillä ole oikeutta ennaltaehkäisevistä syistä jättäytyä kotiin. Tämä koskee myös niin sanottuja riskiryhmiä, kuten raskaana olevia ja henkilöitä, joilla on jokin perussairaus. Näiden riskiryhmien osalta ei ole toistaiseksi annettu erityissäännöksiä pandemiankaan aikana. Riskiryhmät on kuitenkin syytä huomioida työn järjestelyissä ja pyrkiä järjestämään työt niin, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa. Sairastuneen lapsen hoitaminen Työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan hänen lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys myös lapsen sairaudesta. Tilapäinen hoitovapaa on lain mukaan palkaton, mutta monissa työehtosopimuksissa on määrätty palkanmaksusta sen ajalta. Palkanmaksujakson pituus saattaa olla lyhyempi kuin laissa mainittu 4 päivää. Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoidon järjestämistä varten, ja mikäli lapsen sairaus jatkuu tätä pidempään, on vanhempien lähtökohtaisesti järjestettävä lapsen hoito muulla tavoin. Sikainfluenssaepidemian aikana on kuitenkin mahdollista, että sairausjaksot venyvät, eikä ulkopuolista hoitoapua ole saatavissa epidemian takia. Näissä tilanteissa vanhemmilla saattaa olla oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavasta perhesyystä. Tällainen oikeus on lain mukaan silloin, kun työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Poissaolo pakottavasta perhesyystä koskee myös muuta kuin alle 10-vuotiasta lasta. Työturvallisuus Työnantajalla on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Pandemiatilanteessa työnantajan tulisi

19 mahdollisuuksien mukaan ottaa työn järjestelyissä huomioon tartuntavaara ja esimerkiksi etätöistä sopiminen tilapäisesti on mahdollista. Tartuntoja voidaan ehkäistä myös erilaisin työn järjestelyin sekä työntekoa koskevin ohjein (kuten käsienpesu). Työnantajalla ei kuitenkaan ole yleistä velvollisuutta siirtää työntekijää eri tehtäviin, esim. pois asiakaspalvelusta tartuntavaaran vuoksi, ellei tähän ole erityistä syytä. Toisaalta myöskään työntekijä ei saa tietoisesti altistaa muita henkilöitä tartunnalle. Influenssan leviämisen estäminen työyhteisössä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet): Sikainfluenssa tarttuu: - Yskiessä ja aivastaessa. - Hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Pysäytä mikrobien leviäminen: - Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla kun yskit tai aivastat. - Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. - Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. - Puhdista kätesi heti yskimisen tai aivastamisen jälkeen - Pese kädet vedellä ja saippualla tai puhdista kädet desinfioivilla käsipyyhkeillä Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu ohjeistaa työnantajia asiaan liittyen, p. (09) 229 221. Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) 2292 2940, merja.hirvonen@yrittajat.fi Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutokset Kesäkuun 2009 alussa voimaan tulleilla sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksilla parannettiin yritysten toimintaedellytyksiä selventämällä yrityksen oikeutta käsitellä sähköpostiviestien tunnistamistietoja väärinkäytöstapauksissa. Aikaisemmin voimassa ollut sähköisen viestinnän tietosuojalaki oli tulkinnanvarainen ja paikoin avoin esimerkiksi sen suhteen, missä tilanteissa yrityksillä on oikeus käsitellä sähköpostiviestien tunnistamistietoja yrityssalaisuuksien suojaamiseksi. Tunnistamistiedolla tarkoitetaan tilaajaan tai käyttäjään (esimerkiksi työntekijään) yhdistettävissä olevaa tietoa, jota viestintäverkoissa käsitellään viestien siirtämiseksi, jakelemiseksi tai tarjolla pitämiseksi. Tunnistamistietoja ovat esimerkiksi siirrettävän tiedon määrään ja viestin vastaanottavaan verkkoon liittyvät tiedot. On tärkeää huomata, että tunnistamistiedot eivät ole itse viestin sisältöön liittyviä tietoja ja että sähköisen viestinnän tietosuojalain säännökset eivät anna oikeutta viestien sisällön tarkasteluun. Yritys voi käsitellä viestien tunnistamistietoja myös muissa tilanteissa kuin väärinkäytöstapauksissa, esimerkiksi työntekijän suostumuksen, palvelujen toteuttamisen ja käyttämisen, laskutuksen, teknisen vian tai tietoturvan perusteella.

20 Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan yhteisötilaajat (esimerkiksi yritykset) saavat käsitellä tunnistamistietoja omissa järjestelmissään kahdessa eri väärinkäytöstilanteessa. Ensimmäinen väärinkäytöstilanne koskee luvatonta käyttöä ja toinen yrityssalaisuuksien paljastamista. On tärkeää huomata, että myös väärinkäytöstilanteissa on huomioitava sähköisen viestinnän tietosuojalain 8 3 momentti, jonka mukaan tunnistamistietojen käsittely on sallittua ainoastaan käsittelyn vaatimassa laajuudessa, ja se on toteutettava luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suojaa tarpeettomasti vaarantamatta. Edelleen on tärkeää huomata, että tunnistamistietojen käsittely voi kohdistua ainoastaan nk. työsähköpostiin (etunimi.sukunimi@yritys.fi) Luvaton käyttö Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan yrityksellä on oikeus käsitellä tunnistamistietoja maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Luvatonta käyttöä voi olla jonkun laitteen, ohjelman tai palvelun asentaminen työnantajayrityksen viestintäverkkoon. Luvatonta käyttöä voi myös olla se, että työntekijä avaa sivulliselle pääsyn yrityksen viestintäverkkoon tai viestintäpalveluiden käyttöön. Luvatonta käyttöä voi olla myös muu edellä kerrottuihin tilanteisiin rinnastuva viestintäverkon tai viestintäpalvelun käyttö, jos se on käytöstä laadittujen ohjeiden vastaista. Tunnistamistietoja voidaan käsitellä automaattisen hakutoiminnon avulla tai manuaalisesti. Automaattinen hakutoiminto voi perustua viestien kokoon, yhteenlaskettuun kokoon, tyyppiin, määrään, yhteystapaan tai kohdeosoitteisiin. Kun tunnistamistietoja käsitellään automaattisen hakutoiminnon avulla, hakukone hakee viestintäverkosta poikkeamia tietyin ennalta määritellyin kriteerein ilman, että kukaan yrityksessä saa työntekijän sähköpostiviestin tunnistamistietoja tietoonsa. Manuaalisessa käsittelyssä yksittäisen työntekijän viestien tunnistamistiedot voivat tulla yrityksen tietoon. Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan tunnistamistietojen automaattisen ja manuaalisen käsittelyn edellytyksenä on, että tapahtuma tai teko todennäköisesti aiheuttaa yritykselle merkittävää haittaa tai vahinkoa. Manuaalinen käsittely edellyttää lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä luvattoman käytön ja siitä vastuussa olevien selvittämiseksi sekä luvattoman käytön lopettamiseksi. Yritys voi käsitellä tunnistamistietoja manuaalisesti, jos on perusteltu syy epäillä, että viestintäverkkoa, viestintäpalvelua tai maksullista tietoyhteiskunnan palvelua käytetään yrityksen viestintäverkon tai viestintäpalvelun kirjallisten ohjeiden vastaisesti jossain seuraavissa tilanteissa: - Automaattisen hakutoiminnon avulla on havaittu viestinnässä poikkeama - Maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun käytön kustannukset ovat nousseet epätavallisen korkeiksi - Viestintäverkossa havaitaan sinne oikeudetta asennettu laite, ohjelma tai palvelu - Yksittäistapauksissa muu edellä kerrottuihin tilanteihin rinnastuva, yleisesti havaittavissa olevasta seikasta voidaan päätellä, että viestintäverkkoa, viestintäpalvelua tai maksullista tietoyhteiskunnan palvelua käytetään yrityksen

21 viestintäverkon tai viestintäpalvelun käytöstä annettujen kirjallisten ohjeiden vastaisesti, esimerkiksi jos yrityksen yhteysosoitteesta havaitaan tulevan viestintäpalvelujen määrityksiin nähden vieraantyyppistä liikennettä. Yrityssalaisuuksien paljastaminen Yritys saa käsitellä tunnistamistietoja yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi sähköisen viestinnän tietosuojalaissa määritellyillä edellytyksillä. Tunnistamistietojen käsittelyn edellytykset yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi vastaavat pitkälti edellä käsiteltyä luvatonta käyttöä. Yritys voi käsitellä ainoastaan sellaisten työntekijöiden tunnistamistietoja, joille on annettu tai joilla muutoin on yrityksen hyväksymällä tavalla pääsy yrityssalaisuuksiin. Yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta, jonka vuotaminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa yritykselle. Sähköisen viestinnän tietosuojalain tunnistamistietojen käsittely tarkoittaa vielä tavallista merkittävämpää yrityssalaisuutta. Yrityssalaisuuksien, joiden suojaamiseksi tunnistamistietoja käsitellään, on oltava yrityksen tai sen yhteistyökumppanin elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiä. Tunnistamistietoja voidaan käsitellä myös teknologisen tai muun kehittämistyön tuloksien suojaamiseksi. Yritys voi käsitellä tunnistamistietoja manuaalisesti, jos on perusteltu syy epäillä, että yrityssalaisuus on viestintäverkkoa tai viestintäpalvelua käyttämällä luvattomasti annettu ulkopuoliselle ja jos - Automaattisen hakutoiminnon avulla on havaittu viestinnässä poikkeama - Yrityssalaisuus julkaistaan tai sitä käytetään luvatta - Yksittäistapauksessa muusta 1 tai 2 kohtaan rinnastuvasta ja yleisesti havaittavissa olevasta seikasta voidaan päätellä, että yrityssalaisuus on luvattomasti annettu ulkopuoliselle. Yrityksellä on myös muita keinoja suojata yrityssalaisuuksia. Yritykset voivat myös lähtökohtaisesti käyttää järjestelmiä, joiden avulla voidaan seurata sitä, kuka on esimerkiksi tallentanut tai tulostanut tietoja. Yritykset voivat käyttää myös muita valvontamuotoja, kuten esimerkiksi kulunvalvontaa tai kameravalvontaa. Myös työntekijöiden kanssa tehdyillä salassapitosopimuksilla voidaan suojata yrityksen liikesalaisuuksia. Menettely tunnistamistietojen käsittelyssä Kun yritys on tehnyt päätöksen ryhtyä torjumaan luvatonta käyttöä, tulee yrityksen ennen tunnistamistietojen käsittelyn aloittamista tehdä asianmukaiset tietoturvatoimenpiteet verkon ja palvelun käytön turvaamiseksi sekä määrittää, mitä viestejä saa välittää ja hakea, miten viestintäverkkoa ja palvelua saa käyttää ja minkälaisiin osoitteisiin viestejä ei saa lähettää. Yrityksen on annettava ohjeet kirjallisesti verkon ja palvelun käyttäjille. Yrityksen tulee nimetä tietoturvasta vastaavat henkilöt, joilla on oikeus käsitellä tunnistamistietoja sekä käydä yt-neuvottelut tunnistamistietojen käsittelyssä noudatettavista menettelyjen perusteista ja käytännöistä. Yt-lain soveltamisen ulkopuolella olevan yrityksen on kuultava työntekijöitä sekä tiedotettava työntekijöille menettelyistä ja