M I K K E L I N V U O K R A T A L O T O Y : N A S U K A S L E H T I

N u m e r o 2 / 2007 M I K K E L I N V U O K R A T A L O T O Y : N A S U K A S L E H T I Sakari Silvennoinen

Numero 2 / 2007 Toimitusjohtajan mietteitä Vihdoinkin oman katon alle! Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimisto on kiertänyt 35-vuotisen historiansa aikana toimipaikasta toiseen kuin kerjäläiset 1860-luvun pahimpina nälkävuosina talosta taloon ja paikkakunnalta toiselle. Mikkelin Vuokratalot Oy:n toiminta alkoi kolmekymmentäviisi vuotta sitten Lehmuskylässä, Tuomikadun varrella sijaitsevan omakotitalon vaatehuoneessa. Vaatehuone oli tuolloin riittävä tukikohta noin sadan asunnon vuokraustoiminnan käynnistämiseen. Toisaalta voin näin jälkiviisaana todeta, että vaatehuone ei varmasti täyttänyt asiakaspalvelun vähäisempiäkään vaatimuksia. Omakotitalon vaatehuoneesta matka jatkui melko pian Raatihuoneen ja Porrassalmenkadun kulmauksessa sijaitsevaan puutaloon. Yksikerroksisesta puutalosta suurin osa oli Mikkelin Maanviljelysseuran toimitilana, mutta talosta löytyi kuitenkin huoneen verran tilaa yhtiömme ensimmäisen varsinaisen toimiston tarpeisiin. Lähtö Raatihuoneenkatu 6:sta tuli ajankohtaiseksi, kun kirjaston rakennustyöt käynnistyivät 1970 luvun puolen välin tienoilla. Puutalo koki purkutuomion kuten useammat muutkin puutalot Mikkelissä silloisen kiivaan uudisrakentamisen myötä. Nykyisin järjestyksessään toisen toimipisteemme paikalla on kirjaston edessä oleva suihkulähde Raatihuoneenkadulta matka jatkui Hallituskatu 8:aan, Graniittitaloon, jossa oli neljälle työntekijälle kolmen huoneen toimitilat 450 asunnon vuokraustoiminnan, isännöinnin ja rakennuttamisen pyörittämiseen. Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimistolla oli jälleen muutto edessä 1970 luvun loppupuolella. Syy muuttoon oli siinä, että Graniittitalossa toiminut Mikkelin taidemuseo sai lahjotuksena Martti Airion taidekokoelman ja tämän lahjoituksen myötä museo tarvitsi lisää tilaa. Tilanahtautta Graniittitalossa lisäsi vielä sinne muuttava kaupungin kulttuuritoimi. Mikkelin Vuokratalot Oy:stä riippumattomista syitä oltiin jälleen pakotettuja muuttoon. Nyt suunnattiin kohti Porrassalmenkadun eteläpäätä Porrassalmenkatu 8:aan, jossa sijaitsi kaupungin omistama puutalo. Puutalosta vuokrattiin viisi huonetta ja keittiön käsittävät toimitilat. Työpäivät alkoivat, lämpimintä vuodenaikaa lukuun ottamatta, huoneiden nurkissa olevien pönttöuunien lämmittämisellä. Polttopuut sisältyivät vuokraan, mutta niiden pilkkominen ja uunien lämmittäminen oli yhtiön palkkalistoilla olevan henkilökunnan tehtävä. Vuokraustoiminta ja rakennuttamistehtävät hoituivat näissäkin tiloissa kun parempiakaan tiloja ei ollut tarjolla. Koska toimistotalo sijaitsi kaupungin keskeisellä paikalla, oli varauduttava muuttoon milloin vain. Toiminta Porrassalmenkatu 8:ssa jäikin reilun vuoden mittaiseksi. Taloa alettiin kunnostaa englanninkielisen leikkikoulun tarpeisiin ja niin Mikkelin Vuokratalot Oy:llä oli jälleen muutto edessä. Uudet toimitilat löytyivät nyt torin laidalta Osuuspankin talosta. Osuuspankin taloon muutettiin 1980- luvun alussa. Neljä huonetta ja keittiön käsittävässä asuinhuoneistossa oli tilaa riittävästi noin 700 asunnon vuokraustoiminnan ja muun isännöinnin hoitamiseen. Rakennuttamisen myötä omistuksessa oleva asuntomäärä kasvoi 1980 luvulla nopeasti ja yhtiömme isännöinnissä oli 1990-luvun alussa noin 1200 asuntoa. Samanaikaisesti myös henkilökunnan määrä lisääntyi niin, että yhtiön toimisto ja isännöintipalveluista vastasi seitsemän työntekijää. Käytössä olevat tilat kävivät Veli-Pekka Sinkko auttamattomasti liian ahtaiksi asiakaspalvelun ja isännöin laadukkaaseen hoitamiseen. Jälleen oltiin pakotettuja muuttoon. Muutto Otavankatu 20:een tapahtui ensimmäisen kerran yhtiön työntekijöiden aloitteesta ja omasta tahdosta. Otavankadulta vuokrattiin yhdeksän huonetta ja sosiaalitilat käsittävät toimitilat. Tilat tuntuivat ruhtinaallisilta seitsemän henkilön tarpeisiin. Yhtiön oma tuotanto oli kuitenkin tasaista koko 1990- luvun ja kun omistukseemme fuusioitiin kiinteistöjä, oli yhtiön omistuksessa 1990-luvun lopulla noin 1800 asuntoa. Kyseisen asuntomassan isännöintiin ja vuokraustoimintaan tarvittiin lisää henkilökuntaa. Henkilökunnan lisäyksestä johtuen toimisto kävi pieneksi vuosikymmenen loppupuolella ja olimme pakotettuja etsimään uudet tilat. Muuton kohteena oli nykyinen toimipisteeseemme Ristiinantie 1:ssä. Saimme vuokrattua talon neljännestä kerroksesta kolmetoista työhuonetta, kokoushuoneen ja tarvittavat taukotilat. Ristiinantie 1:ssä tilaa tuntui olevan riittävästi, jokaiselle toimihenkilölle oli oma huone, reserviin jäi vielä kaksi työhuonetta ja kokoushuone. Muuton jälkeen oltiin miltei varmoja, että nyt muutot on tehty, koska yhtiön uudisrakennustuotanto oli hiipumassa, sillä Mikkelin vuokra-asuntomarkkinoilla vallitsi tasapaino kysynnän ja tarjonnan suhteen. Arviomme meni kuitenkin pieleen, Anttolan ja Mikkelin maalaiskunnan kuntaliitoksen myötä omistuksessa oleva asuntokanta kohosi fuusioiden ja ostojen kiinteistöjen myötä 2800 asuntoon. Tällä hetkellä toimipisteemme kaikki työhuoneet ovat käytössä ja kokoushuoneessa työskentelee kaksi henkilöä. Kokoukset on tilanahtaudesta johtuen pidetty jo usean vuoden ajan työntekijöiden taukotilassa. Tilanahtaus haitta jokapäiväistä toimintamme ja niinpä toimintamme varten on jo muutaman vuoden ajan haettu avarampia tiloja. Seuraava muutto häämöttää noin vuoden kuluttua. Suuntana on silloin Maaherrankatu 44, vihdoin oman katon alle. Mikkelin Vuokratalot Oy:n hallitus päätti viime lokakuussa toteuttaa oman toimistorakennuksen rakentamisen. Yhtiön oli aikaisemmin kesällä 2007 ostanut Mikkelin kaupungilta ns. Kenkätehtaan kentän tontin, jolle toimisto-/ vapaarahoitteinen vuokratalokohde rakennetaan. Uusi toimitalomme valmistuu runsaan vuoden kuluttua 31.12.2008. Voisin nyt ennustaa, että muutot Mikkelin Vuokratalot Oy:n osalta on yhtä muuttoa vailla tehty. Vuodenkuluttua joulutammikuussa tehdään Mikkelin Vuokratalot Oy:n viimeistä muuttoa vai tehdäänkö? Hyvää ja rauhallista joulua asukkaille ja yhteistyökumppaneille Veli-Pekka Sinkko toimitusjohtaja

Numero 2 / 2007 Kansainvälistä toimintaa Kotinurkka-lehtemme toimittaja Heta Heiskanen (keskellä) vastaanotti 9. marraskuuta Washington DC:ssä Yhdysvalloissa yhdessä pertunmaalaisen Salla-Riina Hokkasen kanssa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaalta pääpalkinnon eurooppalaisesta ilmastonmuutoskilpailusta. Lisää asiasta Kotinurkan nettiversiossa. Kuvan julkaisulupa Suomen suurlähetystö Washington DC Kaikissa asuntoon, asumiseen ja kiinteistöön liittyvissä teknisissä ongelmissa sinun tulee ensisijaisesti kääntyä aina talosi kiinteistönhoitotiimin puoleen. Niiden yhteystiedot löytyvät talosi ilmoitustaululta. Tee vikailmoitus aina KIINTEISTÖNHUOLTOON Normaalina työaikana voit ilmoittaa kiinteistönhoitotiimille esimerkiksi seuraavista korjaustarpeista: l pihojen ja paikoitusalueiden liukkauden torjunta (hiekoitus) l lämmitysongelmat (jos asuntosi lämpötila on alle +20 C tai yli +22 C) l vesikalusteiden vuodot l ilmanvaihdon toimimattomuus l rikkoutuneet lukot ulko-ovissa ja yhteistiloissa l jääkaappien ja sähkölieden viat l ikkuna- ja ovitiivisteiden viat l porras- ja pihavalojen rikkoutuminen l rikkoutuneet asunnon ja kiinteistön sähkölaitteet l muut vaaratilanteet kuten esim. lunta tai jäätä putoamassa katolta, piha- ja parkkialueen vaaraa aiheuttavat päällysteja putkivauriot l hissi ei toimi Päivystysaikana ja vain tarvittaessa voit ilmoittaa päivystystiimille seuraavista korjausvaurioista: l vuotavat patteriventtiilit l vesivuodot huoneistoissa tai yhteistiloissa l viemärien tukkeutumiset (WC-pytyn tukkeuma, tiskialtaan poistoviemärin tukkeuma) l muut kiireellisiksi luokiteltavat viat Vuokralaisella on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa viipymättä huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa. Ilmoitus on tehtävä aina heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä. Tässä numerossa: 2 Toimitusjohtajan mietteitä 3 Kansainvälistä toimintaa 4 Tee vikailmoitus aina kiinteistönhuoltoon 5 Maaherrankatu 40 6 Asukasinfo 7 Helvetillistä menoa 8 Asukastoimikunnat 10 Mitä asumisneuvonta on? 11 Kiinteistönhoidon muutokset asiakkaan näkökulmasta 12 Launialan kuulumisia 13 Tuppuralan kuulumisia 15 Rakentaminen ja korjaaminen 15 Kuppitie valmistuu 16 Lenkkisaunat 16 KELAn ilmoitus 16 Pesupolettien hinnan muutokset

4 Numero 2 / 2007 Maaherrankatu 44 Kenkätehtaan kenttä 22.10.2007 noin kello 10.00: ensimmäiset kauhaisut maata nostettiin ja työt käynnistyivät virallisesti. Uuden toimistorakennuksen ja samalle tontille tulevan asuinrakennuksen rakennustyöt ovat käynnistyneet. Pääurakoitsijana on rakennusliike JL - Rakentajat Oy. Valmiina tilat ovat 2009 alkupuolella. Viimeinkin omiin tiloihin! Pitkän suunnittelun ja monien vaiheiden jälkeen oman toimiston rakennustyöt alkoivat. Tarjouskilpailun perusteella valittiin seuraavat yhtiöt töihin: Pääurakoitsija: JL- Rakentajat Oy LVI- urakoitsija: JP Yhtiöt Oy Sähkörakennus: SN- Sähkörakennus Ky Työt alkoivat Kenkätehtaan kenttä 22.10.2007 noin kello 10.00: ensimmäiset kauhaisut maata nostettiin ja työt käynnistyivät virallisesti. Tontille valmistuu Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimistorakennus. Omat toimistotilamme sijoittuvat kahteen kerrokseen. Kolmannessa kerroksessa on lisäksi vuokrattavaa toimistotilaa 268 m 2 ja pohjakerroksessa 91 m 2. Tontin kaupungin puoleiseen osaan nousee asuinkerrostalo, niin sanottu kovan rahan vuokratalo, eli rakentamisen rahoituksessa ei ole aravalainaa. Asunnot vuokrataan suoraan Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimesta. Vuokranmäärityksessä on otettava huomioon, että kiinteistön on toimittava omilla tuloillaan. Asuntoja kiinteistöön valmistuu 21 kpl, joista 18 on kaksioita ja 3 kolmioita. Asunnot ovat kaikki omalla saunalla varustettuja. Hyvä varustelu ja keskeinen sijainti takaavat, että asunnot saavat vuokralaiset 2009- vuoden alussa. Asuntoihin hakeminen tulee ajankohtaiseksi vuoden 2008 syksyllä. Asiasta tiedotetaan paikallislehdissä. Tapio Lankinen isännöitsijä Urakka-avaus 29.8.2007 Kuvassa Juhani Oksman, Mikkelin Vuokratalot Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Veli-Pekka Sinkko, Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja

Numero 2 / 2007 5 Tonttia kuvattiin ilmasta Pohjakerroksen elementtien asennus marras joulukuun vaihteessa. Kuvassa Sakari Silvennoinen harjoituskentällä. Maaherrankatu 44 Liikerakennus 1265 m 2 MVT Oy:n tilat 528,5 m 2 Vuokrattavaa liiketilaa kolmannessa kerroksessa 268 m 2 Vuokrattavaa liiketilaa pohjakerroksessa 91 m 2 Asuinrakennus 1015,5 m 2 21 asuntoa, joista 18 kpl 2h+s, 3 kpl 3h+s Isännöitsijä: Tapio Lankinen Asukassihteeri: Kaisa Leskinen Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy LVI- suunnittelu: Insinööritoimisto Milvicon Ky Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto K. Nykänen Oy Rakennesuunnittelu: Creo3 Oy GEO- suunnittelu: Ramboll Finland Oy Tyhjää tonttia 21.10.2007 kävi kuvaamassa Sakari Silvennoinen. Kuvat on otettu noin 100 metrin korkeudesta käyttäen radiolennokkia. Lennokin tukikohtana toimi viereinen Lyseon kenttä. Saka, kuten kaverit häntä kutsuvat, on kuvannut yläilmoista kohteita Länsi-Savo -lehdelle ja kaupungin eri virastoille. Kuvaustapa on huomattavasti halvempi kuin helikopterista kuvaaminen. Lennättäminen talojen seassa vaatii osaamista. Saka on harrastanut radio-ohjattavia lennokkeja jo kolmekymmentä vuotta, joten taitoa kuvaamisen suorittamiseen talojen seassa on. Mainittakoon, että Mikkelin Lennokki ry, jossa Sakakin touhuaa, on vuokralaisemme Nuijamiestenkatu 24: ssä. Mikäli, kiinnostuit mahdollisuudesta saada mökki tai muu kohde kuvatuksi lintuperspektiivistä, ota yhteyttä Silvennoiseen ja pyydä katsomaan alue. Jos, sopiva nousu- ja laskeutumisalusta ovat tarpeeksi lähellä, kuvaus tältä taiturilta onnistuu. Lisää yksityiskohtia lennokista kuvaamisesta ja laitteista Kotinurkan nettiversiossa. Kuvauspäivän jälkeisenä päivänä alkoivat tontilla työt. Pääurakoitsija: JL- Rakentajat Oy LVI- urakoitsija: JP Yhtiöt Oy Sähkörakennus: SN- Sähkörakennus Ky Valvonta: Tapani Heiskanen MVT Oy ja Juhani Valjakka MVT Oy

6 Numero 2 / 2007 ASUKASINFO Mikkelin Vuokratalot Oy:n vuokralaisneuvosto järjesti kaikille asukkaille tarkoitetun tiedotus- ja keskustelutilaisuuden 13.9.2007. Vuokralaisneuvosto on asukastoimikuntien puheenjohtajista ja sihteereistä koostuva yhteistyöelin, joka toimii yhteistyöelimenä asukkaiden ja Mikkelin Vuokratalot Oy:n henkilökunnan välillä. Vuokralaisneuvostolta pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä isommista päätöksistä, jotka vaikuttavat oleellisesti asukkaiden elämään. Vuokralaisneuvostosta valitaan kaksi henkilöä Mikkelin Vuokratalot Oy:n hallitukseen, joten vaikuttamismahdollisuuksia on. Nykyinen vuokralaisneuvosto on säännöllisesti järjestänyt samantapaisia tapahtumia ja osanotto on ollut runsasta. Tilaisuuden tarkoitus on antaa asukkaille ajantasaista tietoa Mikkelin Vuokratalot Oy: n toiminnasta ja katsoa myös tulevaisuuteen. Paikalle saapuneet asukkaat olivat kuten näissä tilaisuuksissa yleensä aktiivisia ja innokkaita kysymään asioista. Tilaisuuksissa on aina ollut henkilöitä kertomassa asioista, joiden on ajateltu liittyvän ajankohtaisesti asumiseen ja yhtiön tilaan yleisesti. Hannele Vesalainen kertoi omasta asumisneuvojan työstään. Esitys herätti runsaasti kysymyksiä ja työ todettiin tarpeelliseksi. Lisää Hannelen työstä toisaalla tässä lehdessä. Paikalla vieraili myös komisario Pekka Jäntti Mikkelin kihlakunnan poliisilaitokselta. Hän kertoi poliisin näkökulmaa kiinteistöissä tapahtuviin riita-asioihin. Jäntti vastasi myös etukäteen saamiinsa kysymyksiin, jotka koskivat asukkaan turvallisuutta ja häiriköintiä taloyhtiössä sekä ilkivalta-asiaa ja vastuukysymyksiä liittyen lasten tekemisiin. Viesti oli, että kannattaisi ennemmin sopia riitoja keskenään kuin hälyttää polii- si paikalle. Päihteiden vaikutuksessa olevien kanssa ei kannata väitellä eikä neuvotella, koska asiat unohtuvat ja tilanteet saattavat ylikuumeta turhan helposti. Ilkivalta ja vahingontekoja voi sovitella, jos tekijä on tiedossa, muuten on tehtävä rikosilmoitus. Lasten tekemisiin piha-alueella voi, ja pitääkin puuttua, mutta vain suullinen ohjeistaminen tulee kysymykseen. Lasten rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15- vuotiaana, taloudellinen korvausvelvollisuus ei ole iästä kiinni. Käytännössä lasten tekemät vahingot menevät vanhempien korvattaviksi. Lopuksi Jäntti painotti, että poliisin saa tarvittaessa parhaiten kiinni yleisestä hätänumerosta 112. Toimitusjohtajan puheenvuoro Toimitusjohtaja Veli-Pekka Sinkko kertoi yhtiön omistussuhteista ja painotti jälleen kerran, että Mikkelin kaupunki ei tue toimintaamme, vaan kaikki rahoitus tulee asukkaiden maksamista vuokrista. Mikkelin Vuokratalot Oy on osakeyhtiö jonka yhtiöosakkeet omistaa Mikkelin kaupunki ja kiinteistöt omistaa Mikkelin Vuokratalot Oy. Omistaja ohjaa ja tekee päätöksiä toimintaamme liittyen. Omistaja ei aina osaa reagoida yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, kuten me päivittäistä vuokraustoimintaa tekevät toivoisimme. Esimerkiksi asukasvalinnan saaminen yhtiön omaan hallintaan on Hannele Vesalainen Pekka Jäntti Veli-Pekka Sinkko

Numero 2 / 2007 7 FAKTAA Mikkelin Vuokratalot Oy l perustettu 1972 l omistaja Mikkelin kaupunki irrallaan kaupungin taloudesta (Oy) l asuntoja 2796 l asuinneliöt noin 157 000 m 2 l liikevaihto (2006) noin 15 milj l taseen loppusumma (2006) noin 100 milj l henkilökuntaa 49 l toiminta rahoitetaan asuntojen ja muiden tilojen vuokratuloilla sekä käyttökorvausmaksuilla erityisen tärkeää välttääksemme asuntojen tyhjäkäynnin kiristyvässä kilpailutilanteessa. Tulevasta muutoksesta kiinteistönhoitoon Sinkko toi esille merkittävimmät muutokset, kuten huoltoyhtiöiden sopimusten irtisanominen ja oman päivystyksen käynnistäminen. Muutosten tarkoituksena on parantaa palvelua ja varmistaa, että kiinteistömme tulevat hoidetuksi hyvin. Aiheesta lisää toisaalla lehdessämme. Tilaisuuteen saatiin myös yllätysvieras Tarja Pyhähuhta ja sivupersoonansa Hildur. Omista seikkailuistaan, muun muassa mies ja liikunta harrastuksistaan, kertonut Hildur hauskuutti yleisöä improvisoidulla esityksellään. Tilaisuus oli antoisa ja paikalta poistui tyytyväisiä asukkaita. Kiitos Vuokralaisneuvoston puuhahenkilöille: Pentti Laaksoselle ja Eeva Kiiskiselle. Tapio Lankinen isännöitsijä Meteliä, huutoa, tappelua, särkemistä ja tuhoamista. Kaikkea tuota joutuvat naapurit kärsimään, kun jollakin toisella on hauskaa. Juhlathan ovat iloinen ja hilpeä asia: otetaan vähän viiniä ja seurustellaan. Kuunnellaan musiikkia, Bachin preludeja, tai vastaavaa Mutta mikä menee pieleen? Vedetäänkin ihan änkyräkännit, laitetaan musiikki niin kovalle kuin laitteisto antaa myöten. Musiikiksi valitaan jotain niin hardia, että seinät sulaa ja postilaatikko rämisee. Naapureita alkaa niin sanotusti ottaa päähän. Moni soittaa isännöitsijälle ja käyttää kovaa kieltä, jossa pääosassa on V-alkuinen sana. Mitä pitää tehdä? 1. Tee / tehkää häiriöntuottamusilmoitus. Allekirjoitettuna ja rasti ruutuun kohdassa: Olen valmis todistamaan oikeudessa. Ottakaa myös muiden asiasta tietävien allekirjoituksia samaan paperiin. Varmistakaa, että ilmoituksen kohde on oikein. Asiassa ei saa olla arvauksia. 2. Häiriöntuottamusilmoitus jätetään isännöitsijälle. Voi myös olla tarpeen käydä tarkentavia keskusteluja isännöitsijän kanssa. Mitä tekee isännöitsijä? a. Soittaa, tai käy häiriötä aiheuttaneen asunnolla. Varmistaa asian ja kehottaa muuttamaan asuintapoja. Tekee kirjallisen varoituksen. Varoitus numero 1. Tässä kohtaa huoneenvuokralaki antaa asukkaalle mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta, jos metelöinti jatkuu palataan kohtaan 1 ja 2. Mitä tekee isännöitsijä? b. Enää ei välttämättä käydä keskusteluja häirikön kanssa. Tilanteesta riippuen voi isännöitsijä ottaa asumisneuvojan mukaansa ja yhdessä käydään häirikköä jututtamassa. Varoitus numero 2. Tässä kohtaa huoneenvuokralaki antaa asukkaalle mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta, jos metelöinti jatkuu palataan kohtaan 1 ja 2. Mitä tekee isännöitsijä? c. Vuokrasopimuksen purkuilmoitus haastemiehen kautta. Helvetillistä menoa Kilin kalin ja oho! Purkuilmoituksessa mainitaan päivämäärä, johon mennessä asunto on oltava tyhjä ja käytössämme, eli vuokrattavaksi uudelle asukkaalle. Jos häirikkö riitauttaa asian, eikä lähde asunnosta, asialle haetaan oikeuden päätös. Mikäli, häirikkö edelleen vastustaa asiaa mennään käräjäoikeuden saliin. Tässä vaiheessa naapurit ovat tärkeässä asemassa. He ovat kuulleet metelöinnin ja voivat todistaa asian oikeudessa. Yllä olevasta voi huomata, että muita asukkaita häiritsevä naapuri voi pahimmassa tapauksessa jatkaa metelöintiään monta viikkoa, jopa monta kuukautta. Mikäli asia menee oikeuteen asti saattaa päätöksen saaminen ja häirikön poistoon kulua aikaa puolikin vuotta. Siinä ajassa ehtii järjestää monet riemukkaat juhlat ja metelöinnit. Mutta varmaa on, että häirikkö loppujen lopuksi lähtee ja maksaa oikeudenkäyntikulut sekä korvauksia asunnon tyhjäkäynnistä ja mahdollisesta remontista. Toisen kirjoituksen aihe olisi selvittää miksi jotkut asukkaat käyttäytyvät muita kohtaan törkeästi. Kaikissa tapauksissa, joihin itse olen joutunut puuttumaan, on ollut vahvasti mukana alkoholin suurkulutus. Tietyllä osalla väestöä ainoa harrastuksena on älytön viinan litkiminen. Seurauksena on runsaasti erilaisia ja eriasteisia ongelmia, joita Mikkelin Vuokratalot Oy:n henkilökunta ja kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut joutuvat selvittämään. Ja kaiken aiheutetun vahingon ja tukitoimet joudumme maksamaan me muut vuokralaiset ja kuntalaiset. Tapio Lankinen isännöitsijä

8 Numero 2 / 2007 Asukastoi Pehtorintien uudistunut ilme Kevätkokouksessa 2006 päättivät Pehtorintie 14 asukkaat talkoilla uudistaa pihan istutuksia, ja uusia asuntojen etu- ja takapihojen nurmialueita. Vanhat laajalle alueelle rönsyilleet ruusupenkit kiskottiin juurineen irti. Mikkelin Vuokratalot toimitti jokaisen pois otetun ruusun tilalle norjanangervon. Angervoja istutettiin vuosina 2006 2007 useita kymmeniä, asuntojen etupihoille, lasten leikkialueiden ympärille ja pihakujien reunuksille. Lisäksi vuonna 2006 kesällä Pehtorintien talojen takapihojen patioiden seinämät saivat uuden valkoisen pinnan. Asukkaat rakensivat kahdeksan kukkalaatikkoa kaunistamaan pihaa ja ympäristöä. Kukiksi kesinä 2006 2007 valittiin sitkeitä, sään kuin sään kestäviä samettiruusuja. Kahteen isoon kukkalaatikkoon istutettiin perennoja. Kadunpuolelta Pehtorintien 14 parkkipaikkaa reunustaa nyt koivujen lisäksi rivi hanhikkipensaita. Pensaat siirrettiin asuntojen edestä vanhojen ruusupensaiden alta sopivampaan paikkaan. Kaikki istutukset lähtivät hyvin kasvamaan ja osa ehti jo kukkiakin. Nurmensiementä kylvettiin muutama iso säkillinen, ja uutta multaa kärrättiin lukemattomia kuormia. Taloja reunustaakin nyt joka suunnalta kaunis uusi nurmialue. Nurmialueiden kastelun, leikkuun, ja lannoituksen asukkaat hoitivat itse. Mikkelin Vuokratalot Oy otti lasten turvallisuuden, ja kaikkien asukkaiden viihtyvyyden huomioon asettamalla puomin hillitsemään turhaa autolla ajoa pihakujilla. Talkoot jatkuvat kesällä 2008, jolloin on tarkoitus ottaa D-talon takapihalta ruusu- Vesirännien/syöksyputkien alle kaivettiin noin metrin syvyinen viisto kuoppa/salaoja, johon sadevesi ohjautuu, eikä jää seisomaan asuntojen rappujen eteen. pensaat pois ja istuttaa uutta nurmikkoa. Lisäksi asukkaat toivoivat uutta pyykkinarutelinettä C-talon päätyyn. Terveisin Pehtorintien aktiiviset asukkaat Betoniset sadevesikourut puhdistettiin ja aseteltiin uudelleen rännien alle paikalleen. Sokkelinreunuskiviä lisättiin jokaisen neljän talon ympärille kymmeniä kottikärryllisiä. Piharakennukset / varastorakennukset ja roskakatos sai uuden vaaleansinisen sävyn. Vuokratalot maalautti lasten leikkialueen keinu- ja kiipeilytelineet raikkaan sinipunaiseksi, ja keinujen istuimet vaihdettiin säännösten mukaisiksi. Sokkelinreunuskiviä lisättiin jokaisen neljän talon ympärille kymmeniä kottikärryllisiä. Kesällä nähtiinkin kauniilla pihalla intiaaneja, prinsessoja, ritareita ja muita satuhahmoja viettämässä syntymäpäiväjuhliaan.

Numero 2 / 2007 mikunnat Uistingrilli avattu Grillikatoksen rakentaminen Talon peruskorjaus ja sen mukanaan tuoma viihtyisä taso innostaa asukkaita panostamaan myös pihapiiriin. Näin ainakin Tuppuralassa, Uistinkatu A:ssa ja B:ssä. Tämän vuoden tammikuussa kokoontui talojen yhteinen asukastoimikunta ensimmäisen kerran. Kokouksen pöytäkirjasta lainaus: Lasten leikkipaikan kulmaan rakennetaan grillikatos talkootyönä kaikkien A- ja B- talojen asukkaiden käyttöön. Ja nyt, grillikatos seisoo valmiina, talkootyönä tehtynä, (toki Vuokratalojen taloudellisella tuella.) Kesäkuussa jo työstettiin pohjia, mutta varsinainen rakentaminen alkoi heinäkuun alussa. Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Seppänen oli kaiken kevättä jo uurastellut lupapapereiden ja piirustusten kanssa. Ja hän oli myös kaiken aikaa touhun moottorina, joskus jo aamukuudesta jopa iltakahdeksaan. Kymppinä kaikkiaan viidelletoista talkoolaiselle oli Lasse Suursalmi. Grillikatos valmistui reilussa kolmessa viikossa. Moni talkoolainen käytti siihen vapaapäiviänsä, jotkut muutaman tovin silloin tällöin. Uhkeassa paviljonkimaisessa rakennuksessa olikin tekemistä; pohjan rakentamisen jälkeen tulivat pystytolpat ja vaakatolpat. Lautojen maalaamisesta talkoot sitten varsinaisesti alkoivat. Vauhti vain kiihtyi, kun päästiin kattoon käsiksi ja saatiin puupenkit kiertämään seinänvierusta. Lattialaatat asetettiin paikoilleen vielä oman väen voimin. Sitten odoteltiinkin vain itse grilliä. Ja kun huuva ja piippu oli asetettu paikoilleen, olikin grillikatoksen avajaisten aika. Uistinkatu 5 A:n ja B:n grillikatoksen talkoolaisia. (vas) Erkki Möltsi, Eila Möltsi, Lasse Suursalmi, Päivi Kurkela, Maija Seppänen, Pirkko Elo, Oksana Niskala, Timo Seppänen ja Vesa Vauhkonen. Talkootöihin osallistuneista puuttuvat kuvasta Matti Lipsanen, Olli Laakso, Pekka Torniainen, Joni ja Jani Kurkela sekä Pete Seppänen. Uistingrillin avajaiset Syksyn tuulta oli jo ilmassa, kun 35 asukasta Uistinkatu 5 A:sta ja B:stä tuli juhlistamaan grillikatoksen avajaisia ja viettämään hilpeän mukavaa seurusteluiltaa elokuisena lauantaina, 25.8. Vuokratalot sponsoroivat makkarat, virvokkeet, sipsit, ja kahvit, asukkailta tuli pitsaa, suklaata ja suolasieniä. Omiakin eväitä tuotiin sopivasti, joten tarjoilu oli täydellistä. Eipä puuttunut nuorimmiltakaan mitään; aina leikkien välissä pyrähti lapsiparvi täyttämään vatsaansa. Avajaispuheessa toivottiin, että grillillä tapaillessaan asukkaat alkaisivat tuntea toisiaan paremmin, viihtyisivät yhdessä seutukunnan varmasti upeimmassa katoksessa. Tilaisuudessa sattuikin sopivasti kahdelle asukkaalle onnittelulaulun paikka; toiselle 80-, toi- selle 60-vuotispäivän kunniaksi. Kun sääntöjen mukaan toimitaan, on katokselle paljonkin toimintamahdollisuuksia. Seinällä olevat itselaaditut säännöt ovat lahjomattomat. Niiden rikkominen johtaa grillinkäyttöoikeuden menettämiseen, ainakin tilapäisesti. Säännöissä kielletään turha katoksessa oleskeleminen, samoin siellä tupakointi, puiden turha polttaminen ja alkoholin läträäminen muutoin kuin grillattaessa. Lapset saavat grillata vain vanhempien kanssa. Ja siisteydestä on pidettävä huolta, myös katoksen ympäristössä. Kaikkea hauskaa siellä sitten saakin tehdä! Kannattaa käydä kyllä kauempaakin katsomassa, mitä talkootyön voimalla saadaan aikaan. Oviaukon yläpuolelle tulee vielä nimikyltti: Uistingrilli. Nuijamiestenkatu 22 24:n asukkaat pikkujoulun vietossa Mukana illanvietossa 102- vuotissyntymäpäiviään 9.11. viettänyt Anna Seppä. Talon väki haluaa onnitella vielä näin lehden välityksellä. Asukkaat lähettävät Hyvän Joulun toivotukset kaikille Mikkelin Vuokratalot Oy:n asukkaille ja henkilökunnalle.

10 Numero 2 / 2007 Mitä ASUMISNEUVONTA on? Taustaa Olen ollut Mikkelin Vuokratalot Oy:n palveluksessa vuodesta 1983. Työ ja asukkaat ovat tulleet tutuksi vuosien varrella, osa sen aikaisista vuokralaistemme lapsista ovat nykyään itsekin yhtiömme vuokralaisena. Asumiskulttuuri on muuttunut monella tapaa näiden vuosien aikana, ennen asukkaat asuivat pitempään, koti ja sen säilyttäminen oli tärkeää. Nykyään mm työpaikan saanti toiselta paikkakunnalta sanelee asunnon tai kaupungin vaihdon. Työssäni olen nähnyt, kuinka työttömyys on aiheuttanut perheille asumiseen kohdistuvia ongelmia, vuokravelkoja, päihdeongelmia, lasten elämisen turvattomuutta yms. Yhteiskunnalla ei ole ollut tarvittavia resursseja puuttua saatikka ehkäistä näitä ongelmia. Yhtenä syynä myös asumisen ongelmiin näin voidaan sanoa oli 1960-luvun laitoskeskeinen hoitomuodon muuttuminen vuoden 1991 erikoissairaanhoitolain ja mielenterveyslain myötä avohoitopainotteiseksi. Laki toi tullessaan kunnille paineita avohoidon järjestämistä sairaalasta kotiuttaville. Mikkelin Vuokratalot Oy:n kannalta katsottuna suora vaikutus tällä oli mm se, että sairaalasta kotiutettiin henkilöitä tavalliseen vuokraasumiseen ilman tarvittavia tukitoimia, joka ilmeni erilaisina ongelmina. Näin tapahtuu valitettavasti nykyäänkin! Kaupunki on karsinut menoja sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta, joka ei voi olla vaikuttamatta tukitoimia tarvitsevan asumiseen, vaikutus näkyy myös mm laitoshoidossa. Toisaalta tukitoimia on lisätty sitten -80- luvun ja kotiuttamista tapahtuu jo valvotummin, mutta asumiseen liittyvissä asioissa tarvitaan edelleen henkilökuntaa ohjamaan asukkaan arkipäivää. Asuminen on yksi hyvinvoinnin peruspilareita Syrjäytymisen ja palveluverkoston ulkopuolelle putoamisen lisääntyessä, on asumisen tukemista pyritty kehittämään mahdollisimman läheltä ihmistä kodinympäristöstä. Tähän saumaan asumisneuvojan työ on muodostunut kiinteistöyhtiöiden ja sosiaalipalveluverkoston väliin. Ympäristöministeriökin on mukana asumisneuvonnan kehittämishankkeessa. Kiinnostusta riittää asumisneuvojien koulutukseen myös valtakunnan tasolla! Asumisneuvojia koulutetaan vuosittain ja ko nimikkeellä meitä oli v 2006 78 hlöä (määrä on Kiinteistöalan Koulutuskeskuksesta valmistuneet). Tavoitteet * Asumisneuvonnan tavoitteena asumisongelmien vähentäminen * Neuvonnan lähtökohta on, että nopealla puuttumisella pyritään säilyttämään KOTI. * Keskeisempiä työn tavoitteita: estää häätöjä varhaisella puuttumisella selvittää asukkaiden asumisongelmien syitä ja ohjata palveluiden piiriin opastaa asumiskulttuuriin ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä kehittää yhteistyötä asukkaiden kanssa toimia linkkinä asukkaiden, kiinteistöyhtiön sekä palvelutarjoajien välillä Asumisneuvonnalle ei ole vain yhtä oikeaa toimintamallia, vaan työnkuva vaihtelee organisaatiokohtaisesti. Työmetodit ovat pääsääntöisesti kuitenkin hyvin yhtenäiset. Työsarka on laaja, mutta työ on pitkälti yhteistyötä eri verkostojen kanssa. Tarkoitus on kuitenkin että neuvonnasta tulee olla hyötyä kaikille mukana oleville tahoille. Työstä Asukas Yhtiö Yhteiskunta Hannele Vesalainen Nuottakadun taukotuvassa. Suurin osa asukkaistamme ovat aivan kunnollisia vuokralaisia, mutta valitettavasti se pienempi osa aiheuttaa ongelmia monella taholla: vuokranmaksuhäiriöinä ja häiriöntuottoina muutaman seikan mainitakseni. Elämän varrella saattaa tapahtua kaikenlaista yllättävää, joka horjuttaa arkea siinä määrin, että asumisessa ilmenee esim vuokranmaksuongelmia. Näissä tilanteissa toivomme, että asukkaat lähestyisivät meitä sopiakseen vuokranmaksusta, eikä jättäisi niitä täysin hoitamatta. Maksusuunnitelmalla ja sen toteuttamisella voimme taata asumisen jatkumisen. Työni on ollut pitkälti puuttumista asukkaiden häiriötuottamiseen, siivottomuuteen tai asukkaan itsensä kykenemättömyyteen huolehtia itsestään. Joudun selvittämään asukkaan taustaa, kuuluuko asukas minkään auttajatahon piiriin. Sosiaalitoimi, mielenterveysyksikkö, kotisairaanhoito ja kotipalvelu ovat tutumpia yhteistyökumppaneitani. Onneksi asumme Mikkelin kokoisessa kaupungissa, yhteistyö (salassa pitovelvollisuus huomioiden) on ollut melko vaivatonta. Yritän siis saada asukkaamme sen palvelun piiriin, johon hänellä on oikeus. Joskus se tapahtuu vasta sitten, kun häätö on tapahtunut, koska asukas on itse ollut vastaan tukitoimia, joita hänelle järjestettäisiin. Käytännön työ on mm kotikäyntejä asukkaan luona, yhdessä isännöitsijän, kiinteistöhoitajan tai esim sosiaalityöntekijän kanssa. Asumisen jatkumisen kannalta asukkaan sitoutuminen sen palveluverkoston piiriin, johon hän kuuluisi, olisi tärkeää. Useat näistä asukkaista ovat monen auttajatahon tarvitsijoita. Keskustelemme ja sovimme yhdessä asukkaan kanssa toimenpiteistä, että asuminen jatkossa muodostuisi mahdollisimman ongelmattomaksi. Näiden vuosien aikana on ollut palkitsevaa seurata edes muutaman asukkaan asumisen ja sitä kautta hänen elämänlaadun paraneminen.

Numero 2 / 2007 11 Seuraan hetken aikaa niiden asukkaiden elämää, joiden tukitoimet on aloitettu. Onneksi muutamien kohdalla on näillä tukitoimilla saatu mm asukkaan terveyden tilaa kohentumaan, asumisen tyyliä muutettua ja asukasta aktivoitumaan oman elämän hallinnassa. Vaikka määrällisesti en voi puhua mistään suuresta asukasryhmästä, on kuitenkin aina yhdenkin asukkaamme asumisen jatkuminen meille tärkeää. Valitettavasti on myös niin, että joidenkin asumista ei saada kuntoon millään keinoilla. Näiden vuokralaisten elämä on hyvinkin moniongelmaista, joiden järjestäminen vaatii pitkäjänteistä asioiden hoitamista. Jos vuokralainen kuitenkin kaikista toimenpiteistä huolimatta joudutaan häätämään, lakikin vaatii tiettyjä toimenpiteitä ennen kuin vuokralainen voi häätää. Tässä tilanteessa naapurit saattavat olla epätoivoisia asian hitaasta etenemisestä. Asukkaista monet ovat vuosien varrella tulleet hyvinkin tutuiksi, jonka uskon olevan etu työtä tehdessäni. Itselläni on ollut helppo kohdata asiakkaita ja toivoisin, että asukkaat kokisivat samoin silloin, kun on jotain kysyttävää tai neuvoteltavaa asumiseen liittyvissä asioissa. Olen tavoitettavissa torstaisin seuraavissa kaupunginosissa: Laajalampi, Suksisepäntie 20 C-rapussa oleva kerhohuone klo 10.00 11.00 Peitsarissa, Peitsarinkuja 11 B-rapun kerhotilassa klo 12.00 13.00 Tuppurala, Nuottakatu 4 C-rapun kiinteistöhoitajien taukotuvassa klo 14.00 15.00. Rauhallista Joulua Hannele Vesalainen asumisneuvoja Kiinteistönhoidon uudistukset asukkaan näkökulmasta Vuoden 2008 alusta lukien ovat kiinteistönhoitotehtävät yhtiömme koko kiinteistökannassa täysiaikaisesti oman henkilökuntamme hoidossa. Siten Tuppuralan, Launialan ja Saksalan alueilla syyskuusta lähtien toiminut tiimiorganisaatiomalli sekä oman henkilökuntamme pyörittämä päivystys otetaan myös muilla alueillamme käyttöön. Siivouksessa ja erityisesti konelumitöissä käytämme kuitenkin edelleen myös ulkopuolisia ostopalveluja. Kantakaupungin, Rantakylän ja Otavan kiinteistömme sekä kaupungin reuna-alueiden yksittäiset talomme on jaettu neljään eri tiimiin, joissa kussakin toimii 5 7 huoltomiehen nimikkeellä työskentelevää henkilöä sekä kaikkiin näihin kohteisiin ulottuva päivystys. Anttolan talomme ovat oma erillinen toimialueensa omine päivystyksineen. Tiimijärjestelmän käynnistyttyä jokainen tiimiläinen viikkovuorollaan ottaa vastaan alueensa yhteysnumeroon tulevat puhelut siis viikon ajan arkipäivisin klo 7 16 ohjaten puheluista aiheutuvat tehtävät tiimin jäsenille kunkin tilanteen vaatimusten mukaisesti. Siten tiimien alueilla ei enää ole kenellekään huoltomiehelle erityisesti nimettyjä kiinteistöjä. Kunkin tiimin yhteysnumero löytyy aina talon ilmoitustaululta ja puheluun siis vastaa viikko-vuoronsa mukainen tiimiläinen. Muina aikoina eli arkisin klo 16 7 ja viikonloppuisin perjantaina klo 16 maanantaina klo 7 vastaavat puheluihin siis myös omasta henkilö-kunnastamme olevat päivystäjät, joihin odotetaan otettavan yhteyttä VAIN KIIREELLISISSÄ ONGEL- MISSA, joita ei voida siirtää arkisin normaaleina työaikoina hoidettaviksi. Tyypillinen päivystyssoiton aihe on ollut asunnon avaimen kotiin unohtaminen tai jopa sen hävittäminen vaihtelevissa olosuhteissa. Erityisesti päivystysaikoina tapahtuvissa asuntojen ovien avauksissa korostuu avausta pyytävän kyky pystyä näyttämään oikeutensa päästä ko. asuntoon. Siten talonkirjamerkintöjen on huoneistoissa asuvien osalta aina oltava ajan tasalla ja vastuu tämän asian hoitamisesta on yksiselitteisesti asukkaan itsensä kontolla. Talonkirjamerkinnän kunnossa olon lisäksi on asuntoon pyrkijän varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä, koska var- sinkaan päivystäjä ei voi tuntea kaikkia asukkaita. Jokainen ymmärtää, että tuntematonta ei saada päästää huoneistoon, joten edellä kuvattujen tunnistettavuusongelmien toteutuessa seurauksena on oven kiinni pysyminen. Syytä on muistaa, että ovenavausmaksu on silti joka tapauksessa maksettava Päivystyksen palvelun luonne on äkillisiin ja ennalta arvaamattomiin ongelmiin reagoiva ja ensiapua antava siten, että mahdollisesti tarvittavat jatkotoimet voidaan riskittömästi hoitaa normaalina työaikana tai tilaamalla ulkopuolista välitöntä apua, jos tilanne sitä vaatii. Päivystykseen soittavan onkin aina harkittava tarkkaan, onko soitto tästä näkökulmasta aiheellinen, koska on kaikkien osapuolten kannalta erittäin tärkeää pidättäytyä päivystäjien turhasta kuormittamisesta. Onko siis mahdollista odottaa aamuun klo seitsemään tai viikonlopun ollessa kyseessä tulevaan maanantaihin klo seitsemään asti? - Kannattaa miettiä, miten toimisi omaan omaisuuteensa kohdistuvan ikävän tapahtuman sattuessa, siitä saa hyvää osviittaa ratkaisuille Kiinteistönhoidon uudistukset tähtäävät palvelun laadun kehittymiseen, koska esimerkiksi sijaisuuksia huoltomiehille eli entisille kiinteistönhoitajille ei enää tilata ulkopuolelta ja päivystäjät ovat valtaosaltaan mainituista neljästä tiimistä, joten tiedonkulku paranee ja kaikenlainen toimintakentän tuntemuksen taso pysyy vakaampana entiseen malliin verrattuna. Myös vastuut kohdentuvat selkeämmin sitouttaen henkilöstön toimintaa ja ohjaten sitä mielekkääseen yhteistyöhön. Tarkemmat tiedot esimerkiksi eri tiimialueiden henkilöistä puhelinnumeroineen selviävät huoneistoihin joulukuun lopulla jaettavasta erillisestä tiedotteesta. Tässä artikkelissa on keskitytty vain oleellisimpiin seikkoihin asukkaan näkökulmasta. Merkittävimmät erot uusissa vuoden 2008 kiinteistönhoidollisissa asukas-palveluissamme entisiin verrattuina ovat nimenomaan huoltoyhtiöiden poisjäänti sekä ns. nimikkokiinteistöistä luopuminen huoltomiesten (kiinteistönhoitajien) keskuudessa yhtiömme siirtyessä tiimiorganisaatioihin. Juha Lahti isännöitsijä ISA

12 Numero 2 / 2007 LAUNIALAN KUULUMISIA Mitä kuuluu Launialaan? Launiala on rauhallinen asuinalue, jossa ambulanssit ja poliisisireenit eivät soi. Luonto lenkkipolkuineen ja järvineen sekä palvelut apteekkia lukuun ottamatta löytyvät läheltä. Lisäksi alueella toimii aktiivinen tänä vuonna kaksikymmentä vuotta täyttänyt Launiala-seura ry. joka järjestää mm. ympäristön siivoustalkoita, erilaisia liikuntatapahtumia, retkiä, lasten hiihtokilpailut, pilkkikilpailut sekä uuden vuoden ilotulituksen. Olen asunut tällä alueella liki kaksikymmentä vuotta bongattuani asunnon työni kautta aikoinaan ja aion asua niin kauan kuin vain voin vastakin, nykyään eläkkeellä oleva Leena Manninen kertoo. Alueella hän on nähnyt vain positiivista kehityssuuntaa ja pitää etenkin urheilumahdollisuuksista. Leena Manninen Tykkään liikkua. Pyöräilen, juoksen, kävelen ja hiihdän. Niihin on täällä hyvä mahdollisuus. Lisäksi järvi on lähellä. Asukkaita on tullut alkuajoista enemmän, mutta toisaalta esimerkiksi naapurit vaihtuvat useammin, Manninen summaa. Naapurustossa on tapahtunut muutakin kuin vain vilkkaampaa vaihtuvuutta. Asukastoiminta on hiipunut viime vuosina. Se on harmillista, enkä oikein osaa nimetä syytä miksi niin on käynyt. Tosin lenkkisauna ja joulukahvit ovat vielä olemassa, Manninen pohtii. Kehittämishenkinen nainen heittää lopuksi ilmaan idean. Hyville, siisteille asukkaille, jotka ovat asuneet pitkään vuokrataloissa voisi harkita jotain bonusjärjestelmää, Manninen vinkkaa. Räsäsen reviiri laajeni Heikki Räsänen Heikki Räsänen on tehnyt jo pitkän uran Mikkelin Vuokratalot Oy:n palveluksessa, sillä työt alkoivat talonmiehenä 23 vuotta sitten. Sitä ennen hän teki samoja hommia yksityisellä. Tuppuralaa jos ajattelee alueena, niin kyllä ulkomaalaisia on tullut paljon lisää alkuaikoihin verrattuna. Samaan aikaan täällä on rauhallisempaa kuin takavuosina, Räsänen pohtii. Hommat ei täällä poikkea minun näkökannastani paljon muista alueista, paitsi ehkä talviaikaan mäet teettävät enemmän töitä, hän jatkaa. Tuppuralan asuntojen kiinteistöhoitajan töiden lisäksi ennen tiimiorganisaatiomuutosta Räsänen teki muissakin yhtiön kiinteistöissä hitsaustöitä sekä kuljetteli pakettiautollaan tavaroita. Rutiini kuitenkin muuttui tiimiorganisaation myötä. Ennen kokeilun alkua Räsänen odotteli muutoksia ihan positiivisella mielellä. Nyt takana on jo muutama kuukausi tiimitoimintaa. Kyllähän tämä erilaista on, kun on kaikki kaverien liikkeet huomioitava ja uusia kasvoja ja paikkoja tulee. Kivaahan se on, vaikka viekin hieman vapautta pois. Hyvin kuitenkin on mennyt, Räsänen kuvailee tuntemuksia. Mikkelin Vuokratalot Oy:n omistuksessa Launialassa on useita kohteita. Ohessa taulukkomuodossa tietoja kiinteistöistä. Mikkelin Vuokratalot Oyn kiinteistöt Launialassa Katuosoite Kaupunginosa Asuntotyyppi Lisätiedot Hirvenkatu 11 Launiala Rivitalo 1h + kk Hirvenkatu 9 Launiala Rivitalo 1h + k Keltasirkunkatu 2-4 Launiala Rivitalo 1h + tupak, 2h + k, 2h + kk Kontionkatu 2 Launiala Luhtitalo 2h + k, 2h + kk, 3h + k Peurankatu 1 Launiala Kerrostalo 1h + tupak, 2h + k, 2h + kk, 3h + k Peurankatu 3 Launiala Kerrostalo 1h + tupak, 2h + k, 2h + kk Piisaminkuja 1 Launiala Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k Saunallisia asuntoja Piisaminkuja 5 Launiala Kerrostalo 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k Saunallisia asuntoja Rastaankatu 1-2 Launiala Rivitalo 1h + kk, 2h + k, 3h + k Saunallisia asuntoja

Numero 2 / 2007 13 Tiimin kehittämistä seurataan kahden viikon välein seurantapalavereissa, jossa paikalla on myös isännöitsijät. Palavereissa on tarkoitus jakaa kentällä kartutettua kokemusta, miten asiat käytännössä toimivat. Nyt ollaan kyllä vielä niin alkuvaiheessa, ettei osaa sanoa miten tämä muotoutuu tarkalleen. Katsotaan vielä, mikä toimii ja ei. Aika tulee näyttämään lopullisen muodon, tiimiläiset pohtivat. Osa asukkaista ei ole pahemmin kommentoinut muutosta. Sitten on ollut hieman muutosvastarintaa, kun totuttu talonmies ei hoidakaan asiaa. Tiimiläiset tulevat toisilleen ja asukkaille tutuiksi kuitenkin pian. Sitten voi vasta sanoa oikeat plussat ja miinukset, joita muutos on saanut aikaan, Zinovjev ja Kauppinen tiivistävät. Tiimi kiittää vielä asukkaita kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille hyvää joulua. Teksti ja kuvat Heta Heiskanen TUPPURALAN KUULUMISIA Mitä kuuluu Tuppuralaan? Alue 1 huoltomiehet: ylh. vas. Raimo Viljakainen, Heikki Räsänen, Olavi Zinovjev, alh. vas. Hannu Kauppinen ja Unto Vepsäläinen, jonka tilalle tulee 1.1.2008 Markus Viljakainen. Tiimiorganisaatiosta talonmiehen töihin vaihtelua Nuottakadun toimistoon on kokoontunut viisi huoltomiestä katsomaan tietokoneelta päivän tehtäviä syyskuun alusta lähtien. Syynä on uusi tiimiorganisaation kokeilu, joka on tällä hetkellä maan ainoa laatuaan. Tarkoituksena on parantaa palvelua jakamalla huoltomiehet tiimeiksi, jotka vastaavat isohkosta alueesta. Jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan viikkovastaavana vastaanottaen puheluita ja jakamalla tehtäviä eteenpäin. Koetiimissä ovat Olavi Zinovjev, Raimo Viljakainen, Heikki Räsänen, Unto Vepsäläinen ja Hannu Kauppinen, jotka kaikki pitkän rupeaman ammattilaisia takanaan parisenkymmentä vuotta työkokemusta. Alussa kukaan ei tiennyt, miten tämä lähtee liikkeelle ja tietynlaista varovaisuutta oli puolin ja toisin. Miehet olivat mielellään vanhoilla alueillaan, mutta jo nyt mennään rohkeammin uusille paikoillekin, Viljakainen sanoo. Tämä kokeilualue on osoittautunut sen verran isoksi, että töitä riittää paljon. Viikkovastaavalla on kiireisintä etenkin kuun vaihteen tienoilla, Vepsäläinen kertoo. Tuppurala sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Mikkelin keskustasta ja Graanin kauppakeskuksen läheisyydessä, joten palvelut eivät ole kaukana. Toisaalta luonnon läheisyydestä ei tarvitse tinkiä. Vielä kymmenisen vuotta sitten hieman huonoa mainetta niittänyt lähiö on rauhoittunut ja samalla tullut monikulttuurisemmaksi. Jaakko ja Suvi Oranen ovat asuneet Tuppuralassa Nuottakadulla 4 ja 5 vuotta vanhojen lastensa kanssa viimeiset kaksi vuotta. Muutimme Saksalasta, kun tilantarve kasvoi. Täällä hyviä puolia on paljon. Lapsiperheitä asuu pihassa, tarha ja koulu ovat lähellä. Lisäksi uimaranta, lenkkipolku ja palveluiden läheisyys ovat iso plussa. Leffojakin pystyy vuokraamaan uudistetusta kioskista. Autottomuus on siksi vaivatonta. Vain apteekki voisi olla lähempänä, pariskunta listaa. Jaakko Oranen näkee paljon potentiaalia alueella. Kuitenkin esimerkiksi iltapäivätoimintaa olisi parannettava, perheasuntoja tehtävä lisää ja koulun läheisyyteen voisi laittaa tienkorotuksia, jotta alueesta tulisi entistä lapsiystävällisempi. Rauhallistahan täällä on pääosin, eikä öisinkään ole mitään remuamista. Voi tietysti olla tuuristakin kiinni. Jotkut autot ja piikit ajavat vain tuossa koulun läheisyydessä niin lujaa, että hirvittää lasten puolesta, Suvi Oranen pohtii. Nuottakadulla asuu myös kuusilapsinen afgaaniperhe. Kun Mustafai Zahra Hussainin Jaakko Oranen perhe helmikuussa 2003 muutti Tuppuralaan, ei näkynyt ketään ja oli kylmä. Kaikki palvelut olivat kuitenkin lähellä bussipysäkkiä myöten ja Graanista löytyi heti afgaaniperhe, joka auttoi muuttoasioissa, Mustafai kuvailee. Nyt jo 4,5 vuotta Suomessa asunut perhe on tutustunut myös suomalaisiin, vaikka alussa tulikin oltua enemmän muiden maahanmuuttajien kanssa yhteydessä. Puoli vuotta kesti ihmettelyä ja vuoden jälkeen alkoi sopeutuminen, kun lapset oppivat suomen, perheen tytär Zainab Hussaini kertoo. Naapureiden kanssa tervehditään ja tuttavia on tullut paljon myös kou-

14 Numero 2 / 2007 TUPPURALAN KUULUMISIA lun ulkopuolella. Alkuaikoina olimme monikulttuurikeskus Mimosassa aika tiuhaan, mutta sittemmin koulujen alettua käynnit ovat harventuneet kertaan tai kahteen kuukaudessa. Sen verran tyytyväisiä perhe on ollut Tuppuralan ja Nuottakadun asuntonsa sijaintiin, että siellä he haluavat jatkossakin asua. Mielellään kuitenkin yhtä huonetta isommassa kodissa. Tilaa on tässä kolmen huoneen asunnossa liian vähän. Toisaalta kun vanhemmat lapset lähtevät opiskelemaan muualle päin Suomea, tilapula helpottaa. Siihen menee kuitenkin vielä jokin aika, Hussaini selvittää. Mustafai Zahra Hussainin perhe Asukastoimikuntiin kaivataan lisää väkeä Heli Saltiola tekee kaksivuorotyötä ja asuu Pohjankaaren kerrostalossa avopuolison ja kissan kanssa. Aikaa riittää kuitenkin myös asukastoimikunnan puheenjohtajuuden hoitamiseen. Tulin mukaan niin, että sanottiin ettei tule asukastoimikuntaa jollen suostu, sillä ihmisiä ei olisi ollut riittävästi. Jäin mukaan ja nyt olen toiminut kolme vuotta puheenjohtajana, Saltiola kertoo. Asukastoimikunnat yrittävät parantaa ennen kaikkea asukasviihtyvyyttä. Heli Saltiola Tällä hetkellä täällä Pohjankaaressa mukana on seitsemän ihmistä ja kokoustamme 2-3 kertaa vuodessa. Pohdimme asumiseen liittyviä asioita ja laadimme erilaisia kirjelmiä. Keväällä ja syksyllä järjestämme grillikauden avajaiset, joissa oli viimeksi mukana reilut 50 ihmistä syömässä makkaraa ja muurikoita, Saltiola selvittää. Saltiola itse kokee tämän hyväksi vaikutuskanavaksi ja kannustaa uusia ihmisiä mukaan toimintaan, sillä tällä hetkellä osallistuminen on vaisua. Samanlainen tilanne on useissa muissakin asukastoimikunniassa. Olisi hienoa, jos asukkaat tulisivat enemmän mukaan ja kävisivät kokouksissa. Näin saataisiin tuoreita ideoita ja toiveita. Sekä hyvät että huonotkin asiat tulisivat käsitellyksi entistä enemmän yhdessä, Saltiola sanoo. Teksti ja kuvat: Heta Heiskanen Mikkelin Vuokratalot Oyn kiinteistöt Tuppuralassa Katuosoite Kaupunginosa Asuntotyyppi Lisätiedot Aurakatu 1 Tuppurala Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 3h + k Aurakatu 9-13 Tuppurala Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k Levypolku 2 Tuppurala Kerrostalo 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k Saunallisia asuntoja Nuottakatu 3 a Tuppurala Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 3h + k Nuottakatu 4 Tuppurala Kerrostalo 1h + k, 1h + kk, 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k Nuottakatu 6-8 Tuppurala Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 3h + k Pohjankaari 3 Tuppurala Kerrostalo 2h + k, 3h + k, 4h + k Pohjankaari 4 Tuppurala Kerrostalo 1h + k, 2h + k, 3h + k Uistinkatu 3 Tuppurala Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 3h + k Saunallisia asuntoja Uistinkatu 5 Tuppurala Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 3h + k Saunallisia asuntoja Viilupolku 2-4 Tuppurala Rivitalo 1h + kk, 2h + k, 3h + k, 4h + k, 5h + k Saunallisia asuntoja

Rakentaminen ja korjaaminen Numero 2 / 2007 15 Yhtiön rakennustoiminta on toteutettu edelleen hallituksen vahvistaman PTS-suunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä käynnissä olevista rakennushankkeita Kuppitie 1-3 kakkosvaihe Kuppitie 3 valmistuu joulukuun 2007 loppuun mennessä. Tätä juttua kirjoitettaessa (16.11.2007) asukkaiden valinta uusittuihin asuntoihin on loppusuoralla. Asunnot ovat olleet varsin haluttuja, eli hakijoita on ollut riittävästi. Asuntoihin pääsee muuttamaan heti vuoden 2008 alusta. Peitsarissa on vuorostaan Peitsarinkuja 3 hissien asennus menossa. Samalla kohteessa peruskunnostetaan hissin välittömässä läheisyydessä olevat asunnot. Kohde valmistuu helmikuun 2008 loppuun mennessä. Kunnostettuja asuntoja voi hakea ja kysellä asukassihteereiltä. Anttolan Urheilutie 1 perusparannushanke käynnistyy vuoden alusta. Kohteen urakkalaskenta toteutetaan tammikuun 2008 alussa ja urakoitsijat on tiedossa ennen joulua. Kohteen kunnostus tehdään talo kerrallaan aloittaen A-talosta. Alustavien aikataulusuunnitelmien mukaisesti yhden talon korjaaminen kestää neljä kuukautta, eli hanke kokonaisuudessaan olisi valmis 2009 keväällä. Tarkempi aikataulu selviää kun urakoitsijat on hyväksytty ja urakkaneuvottelut on käyty. Urheilutielle valmistuu uuden veroisia saunallisia rivitaloasuntoja. Asuntoihin valitaan asukkaita vuoden 2008 aikana. Perusparannettuja asuntoja voi hakea ja kysellä asukassihteereiltä vuoden 2008 aikana. Kuppitie valmistuu Kuppitie 1 3 perusparannus on edennyt päätökseensä. Asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin asuntoihin 28.12.2007, jolloin avaimet luovutetaan. Koko kiinteistön perusparannus kesti puolitoista vuotta ja maksoi noin 4,5 miljoonaa euroa. Elinikää kiinteistöllä on kymmeniä vuosia eteenpäin. Harjakaisia vietettiin 26.10.2007. Paikalle oli kutsuttu suunnittelijat, rakentajat, MVT Oy:n ja kaupungin rakennusvalvonnan sekä asuntotoimiston henkilökuntaa. Kuvassa JL-Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Juhani Liukkonen pitää lyhyttä puhetta vieraille. Kuuntelijoina muun muassa Tapani Heiskanen ja Juhani Oksman. Sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa SN-Sähkörakennus Ky Jukka Nykänen, JP Yhtiöt Oy Jukka Huoponen, Mikkelin Vuokratalot Oy Veli-Pekka Sinkko, JL- Rakentajat Oy Juhani Liukkonen. Tarkemmin asunnoista löytyy tietoa yhtiön nettisivuilta www.mikkelinvuokratalot.fi. Entiselle Kenkätehtaan kentälle on aloitettu asuntorakennuksen ja toimitilarakennuksen rakentaminen. Työt aloitettiin 22.10.2007 klo 9.30. Pääurakoitsijana toimii JL Rakentajat Oy, LVI urakoitsijana JP Putki Oy ja sähköurakoitsijana SN Sähkörakennus Ky. Kohden valmistuu vuoden 2008 loppuun ja muuttamaan asuntoihin ja toimistotiloihin pääsee tammikuussa 2009. Asuntorakennukseen tulee saunallisia ja kaksioita ja kolmioita. Asuntoihin haku tapahtuu suoraan Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimiston kautta. Tarkemmat hakuohjeet tulevat yhtiön nettisivuille (www.mikkelinvuokratalot.fi) syksy 2008 aikana. Kevään 2008 aikana aloitetaan Vesitorninkatu 6 perusparannuksen sekä Suntionkuja 4 hissihankkeen suunnittelu. Tarkemmin asioista tulee tietoa yhtiön nettisivuille (www.mikkelinvuokratalot.fi) sekä kevään 2008 lehdessä. Vuoden 2008 aikana tehdään PTS Ohjelman mukaisia vuosikorjauksia. Uusitaan muun muassa Poppelitie 10 12 vesikalusteet, Saarnikatu 4 10 termostaatit, patteriverkoston perussäätö suoritetaan Tallakuja 12:ssa, Kontionkatu 2:ssa ja Piisaminkuja 1 ja 5:ssä. Närekuja 4:ään ja Sokkalantie 32:een tehdään parvekkeiden maalaukset ja Tiilisaarentie 23:een rakennetaan jätekatos. Lisäksi vuoden 2008 talousarvioon on varattu määrärahat usean kohteen ilmanvaihdon nuohouksille. Esa Nordman kiinteistöpäällikkö

16 Numero 2 / 2007 Lenkkisaunat Niissä taloissa, joissa on lenkkisaunat, on niiden käytöistä ollut epätietoisuutta. Vuorot ovat tarkoitettu ainoastaan talon asukkaille, ei ulkopuolisille. Omalla saunavuorolla voi toki ottaa vieraansa mukaan saunomaan. KELA:n ilmoitus Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä asuvat vuokralaiset eivät tarvitse asumistukiasioissa todistusta asumisesta, tai talokirjanotetta. Pesulapolettien hinnan muutokset 1.1.2008 lähtien Lataushinnat muuttuvat seuraavasti: 5 e = 50 pesurahaa = 5 tuntia pesuaikaa 10 e = 100 pesurahaa = 10 tuntia pesuaikaa 15 e = 150 pesurahaa = 15 tuntia pesuaikaa 20 e = 200 pesurahaa = 20 tuntia pesuaikaa ja niin edelleen 5 euron porrastuksella. Pesulapoletin voi lunastaa Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimistolta 20 e:n panttimaksua vastaan. Maksu palautetaan, kun poletti palautetaan toimistollemme. Huoltomiehillä on vaihtopoletteja asukkaille, jotka eivät pääse käymään toimistollamme lataamassa lisää aikaa. Vaihtopoletti on 10 e:n arvoinen. Varatkaa tasaraha mukaan. Vanhassa poletissa mahdollisesti oleva pesuaika jää asukkaan tappioksi, sitä ei hyvitetä. Toimistomme aukioloajat 1.1.2008 lähtien Toimistomme on auki ma 9.00-17.00, ti to 9.00 15.00 ja pe 9.00-13.00. Juhlapyhien aattoina 9.00 13.00 TOIMISTO Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli Puhelinvaihde 020 7519 550 Faksi 020 7519 579 S-posti: etunimi.sukunimi@mikkelinvuokratalot.fi www.mikkelinvuokratalot.fi Skype: mvt_esa mvt_tapio SUORAT NUMEROT ISÄNNÖITSIJÄT Tapio Lankinen 020 7519 559 Juha Lahti 020 7519 560 Timo Romo 020 7519 561 Tapani Heiskanen 020 7519 562 Esa Nordman 020 7519 564 VUOKRA-ASIAT Päivi Himanen 020 7519 554 Eeva Valanta 020 7519 555 ASUKASVALINNAT: Marja-Leena Savikurki 020 7519 552 Hannele Vesalainen 020 7519 551 Kaisa Leskinen 020 7519 553 MAKSULIIKENNE Pirjo Pulkkinen 020 7519 556 HALLINTO: Veli-Pekka Sinkko 020 7519 565 Tuula Nakari 020 7519 558 Tetra Venäläinen 020 7519 557 LVI-ASIAT: Juhani Valjakka 020 7519 563 HUOLTO JA PÄIVYSTYS Alue 1 020 7519 501 Alue 2 020 7519 502 Alue 3 020 7519 503 Alue 4 020 7519 504 Anttola 020 7519 505 ASUKASLEHTI Painosmäärä 3.600 kpl Julkaisija Mikkelin Vuokratalot Oy Päätoimittaja Veli-Pekka Sinkko Toimitustyö Tapio Lankinen Taitto- ja painotyö AO-paino, Mikkeli