Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016

Ymp.ltk 1.12.2015, Liite 3 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut, Ympäristöterveydenhuolto

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 VOIMAVARAT... 5 2.1 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako... 5 2.2 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen... 5 3 TIETOJÄRJESTELMÄT... 6 4 YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ... 7 4.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja viestintä... 7 4.2 Erityistilanneviestintä ja varautuminen erityistilanteisiin... 8 5 MAKSUT... 8 6 VALVONNAN TOIMEENPANO... 8 7 ELÄINTEN TERVEYDEN VALVONTA... 9 7.1 Eläintautivalmius... 9 7.2 Eläintautiepäilyt ja -tapaukset... 10 7.3 Eläintautien ilmoittaminen... 10 7.4 Eläintauteja tutkivat laboratoriot... 11 7.5 Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta... 11 7.6 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta... 11 7.7 Muu eläintautivalvonta... 12 8 ELÄINTEN MERKITSEMINEN JA REKISTERÖINTI... 12 9 ELÄINTEN LÄÄKITSEMISEN VALVONTA... 12 10 SISÄMARKKINAKAUPPA, TUONTI JA VIENTI... 13 10.1 Sisämarkkinakauppa... 13 10.1.1 Sisämarkkinatuonti... 13 10.1.2 Sisämarkkinavienti... 13 10.2 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin... 14 10.3 Tuonti EU:n ulkopuolelta ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus... 14 11 ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA... 14 11.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus... 15 11.2 Luvan- tai ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus... 16 11.3 Eläinsuojeluvalvojat... 16 11.4 Eläinkuljetukset... 16 11.5 Teurastamot ja pienteurastamot... 16 12 ELÄIMISTÄ SAATAVAT SIVUTUOTTEET... 17 12.1 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat... 17

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 3 12.2 Sivutuotteiden hautaaminen... 17 13 TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN VALVONTA... 18 14 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN... 18 14.1 Peruseläinlääkäripalvelu... 18 14.2 Sisältö... 19 14.2.1. Puhelinneuvonta... 19 14.2.2 Sairaanhoito... 19 14.2.3 Terveydenhoito... 19 14.2.4 Eläinten lopetus... 19 14.2.5 Todistukset... 19 14.3 Tuotantoeläinten terveydenhuolto... 19 14.4 Yksityinen palvelutarjonta... 20 14.5 Kiireellinen eläinlääkäriapu... 20 14.6 Saatavuus... 21 14.7 Toimitilat ja varustetaso... 21 14.8 Ostopalvelut... 21 14.9 Erikoiseläinlääkäri- ja laboratoriopalvelut... 21 14.10 Eläinlääkäripalveluiden laatu... 21 14.10.1 Palautteen kerääminen... 22 14.10.2 Valitusten käsittely... 22 14.10.3 Toiminnan kehittäminen... 22 15 SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI... 22 15.1 Suunnitelman ja toteutuman arviointi... 22 15.2 Viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot... 22 15.4 Eläinlääkäripalveluiden käytön tilastointi... 23 LIITEET 1. Resurssitarpeen kartoitus 2. Painopistealueet 3. Eläinlääkäreiden yhteystiedot 4. Vastaanottojen varustustaso 5. Eläinlääkäripalveluiden tilastointilomake

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 4 1 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena eläinlääkintähuollon säännösten toimeenpanoa ja noudattamista. Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena lainsäädännön toimeenpanoa ja noudattamista. Aluehallintovirasto puolestaan huolehtii täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta alueellaan. Paikallistasolla eläinlääkintähuollon ja siihen liittyvän valvonnan suunnitellusta ja toteutuksesta vastaa kunta, kuntayhtymä tai ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (myöhemmin kuntayhtymä) on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Reisjärven kunnan yhteinen kuntayhtymä, joka on perustettu vuonna 2010. Kärsämäen kunta on kuulunut vuoden 2015 alusta kuntayhtymään osajäsenenä mm. ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden osalta. Kuntayhtymä Selänteen ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden tehtävänä ja vastuulla on järjestää ympäristöterveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa toimii Selänteen ympäristölautakunta. Ympäristölautakunnan alainen valvontayksikkö vastaa kaikista ympäristöterveydenhuollon, mukaan lukien eläinlääkintähuollon tehtävistä alueella. Valvonta-alueella asuu n. 20 000 asukasta. Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä hoidetaan em. kuntien toimipisteistä. Kunnan on laadittava suunnitelma eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan (Eläinlääkintähuoltolaki 765/2009 10 ). Tähän Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen aluetta koskeva suunnitelmaan vuosille 2015 2019 on tehty päivitykset vuodelle 2016. Suunnitelma on laadittu huomioiden Eviran laatima valtakunnallinen eläinlääkintähuollon ohjelma (EHO) 2015-2019 (päivitys vuodelle 2016), Eviran, Valviran ja Tukesin laatima ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 sekä Eviran laatima elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) 2015-2019. Tässä suunnitelmassa kuvataan miten kunnaneläinlääkäreille määrättyjen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien tehtävien hoito on järjestetty Ppky Selänteen alueella. Suunnitelmassa esitetään valvontakohteet, hyväksymismenettelyt, tarkastusten suunnittelu ja toteutus, näytteenotto, hallinnolliset pakkokeinot sekä valvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 5 2 VOIMAVARAT 2.1 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Kuntayhtymän eläinlääkintähuollon resurssitarpeen kartoitus on tehty valtakunnallisen EHO:n lomaketta käyttäen ja se on esitetty liitteessä 1. Kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollossa on yksi ympäristöjohtajan, yksi valvontaeläinlääkärin, neljä praktikkoeläinlääkärin (myöh. kunnaneläinlääkäri) ja kolme ympäristötarkastajan virkaa. Tällä hetkellä kaikki virat ovat täytettynä. Pyhäjärven kunnaneläinlääkärin virka on puolitettu (50 %) eli yhtä kokonaista virkaa hoitaa kaksi viranhaltijaa. Haapajärven kunnaneläinlääkäri tekee tällä hetkellä 60 % työajasta joten Haapajärvellä työskentelee määräaikaisena sijaisena myös toinen eläinlääkäri. Kunnaneläinlääkäreiden toimipisteet sijaitsevat Haapajärvellä, Pyhäjärvellä, Reisjärvellä sekä Kärsämäellä. Kunnaneläinlääkäreiden pääasiallisena työalueena on ns. oma kunta-alue, mutta tarvittaessa he työskentelevät myös yli kuntarajojen. Valvontaeläinlääkärin tehtäviin kuuluu eläinlääkintähuoltolain 15 :n mukaiset valtion varoista korvattavat valvontatehtävät sekä elintarvikelain mukaisia valvontatehtäviä alkutuotannossa. Virkaan ei kuulu praktiikkaa tai päivystysvelvollisuutta. Kunnaneläinlääkärin työnkuvaan kuuluu peruseläinlääkäripalveluiden tarjoaminen arkipäivisin sekä kiireellisen eläinlääkärinavun antaminen päivystysaikana. Valvontaeläinlääkäri toimii koko Selänteen alueella. Kunnaneläinlääkärit vastaavat alueellaan peruseläinlääkäripalveluiden tarjoamisesta virka-aikana klo 8-16. Kiireellinen eläinlääkäriavun antaminen virka-ajan ulkopuolella eli eläinlääkäripäivystysvelvoite kuuluu jokaiseen praktikkovirkaan. Arkipäivystys tulee jokaiselle praktikolle kerran viikossa ja viikonloppupäivystys joka 4. viikonloppu. Valvontaeläinlääkäri tekee kuntayhtymän alueella pääsääntöisesti kaikki valvontatehtävät ja eläinsuojelutarkastukset. Tällä hetkellä valvontaeläinlääkärin virkaa tehdään 80 % joten hänen poissa ollessaan sekä virka-ajan ulkopuolella, kiireelliset eläinsuojelutarkastukset ym. suorittaa kunnaneläinlääkäri. Valvontaeläinlääkäri mahdollistaa valvonnan ja tarkastusten tasapuolisuuden kuntayhtymän eri kunnassa eikä jääviyttä esiinny. Jokainen kunnaneläinlääkäri toimii yksin eikä eläintenhoitajaa/avustajaa ole yhdelläkään vastaanotolla. Praktiikka on nautavaltaista sekapraktiikkaa. Kuntayhtymä vuokraa vastaanottojen tilat kunnilta ja vastaanottojen siivous on kuntien tai yksityisen siivouspalveluja tuottavan toimijan vastuulla. 2.2 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Uutta viranhaltijaa rekrytoitaessa, hakijan tulee esittää haastattelussa alkuperäiset opinto- ja mahdolliset työtodistukset. Kuntayhtymä voi tarvittaessa pyytää aluehallintovirastoa tarkastamaan hakijan pätevyyden Evirasta tai itse tarkastaa hakijan laillisuuden toimia Suomessa laillistettuna eläinlääkärinä Eviran ylläpitämästä eläinlääkärirekisteristä. Tarvittaessa ympäristöjohtaja ottaa myös yhteyttä hakijan edelliseen työnantajaan. Samoin toimitaan sijaisia rekrytoitaessa. Uuden eläinlääkärin työhön perehdyttämisestä vastaa ympäristöjohtaja ja/tai kunnaneläinlääkäri.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 6 Kuntayhtymällä ei ole valmista koulutusrunkoa. Kunnaneläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri hakevat koulutukseen sitä mukaa, kun kiinnostavaa koulutusta järjestetään. Tavoitteena on tarjota täydennyskoulutusta kahdeksan (8) arkipäivää kalenterivuodessa koulutusmäärärahat huomioiden. Jokaisella praktikolla on mahdollisuus syventää ammattitaitoaan tietyillä sektoreilla kiinnostuksensa mukaan esim. tuotantoeläimet, hevoset jne. Ympäristöjohtaja hyväksyy koulutukset. Eläinlääkärilehden mukana jaetaan vuosittain Koulutuskalenteri- niminen lehti, jossa on eläinlääkäreille suunnattua koulutusta. Lähinnä praktiikkaa tekeville eläinlääkäreille tarkoitetusta koulutuksesta vain hyvin pieni osa on tiedossa kuukausia ennen ko. koulutusta. Yleensä koulutuksen järjestää lääkefirma, joka informoi sponsoroimastaan/järjestämästään koulutuksesta postitse noin 1-2 kk ennen koulutuspäivää. Valvontaeläinlääkäri saa pääsääntöisesti sähköpostitse koulutus- tai työkokouskutsun suoraan aluehallintovirastolta tai Evirasta. Valvontaeläinlääkäri osallistuu mahdollisuuksien mukaan erilaisiin koulutuksiin, jotta hänellä olisi riittävä ja asianmukainen hallintomenettelyjen tuntemus eläinsuojelulain ja elintarvikevalvonnan alalta. Tarvittaessa hän pystyy pyytämään apua aluehallintovirastolta tai ympäristöjohtajalta. Valvontaeläinlääkärin osallistuessa koulutukseen kunnaneläinlääkärit hoitavat kunta-alueillaan mahdolliset kiireelliset eläinsuojelutarkastukset. Kunnaneläinlääkärit sijaistavat toisiaan koulutusten aikana. 3 TIETOJÄRJESTELMÄT Virkatehtävät Kuntayhtymällä on käytössä valvontarekisteri (Digia), joka on ympäristöterveydenhuollon yhteinen. Järjestelmään kirjataan ylös kaikki kohteet, suoritteet jne. Valvontaeläinlääkäri käyttää ko. rekisteriä osana omaa työtään kirjaten sinne kaikki tehdyt alkutuotantoon liittyvät tuotantotilojen hygieniatarkastukset, eläinsuojelutarkastukset, aluehallintovirastosta tai Evirasta tulleet määräykset jne. Tämän lisäksi valvontaeläinlääkäri pitää omaa kirjanpitoa mm. kaikista tulleista eläinsuojeluilmoituksista sekä suoritetuista tuotantotilojen hygieniatarkastuksista. Kaikki pöytäkirjat mahdollisine liitteineen löytyvät paperiversioina valvontaeläinlääkärin työhuoneesta. Eviranet Valvontaeläinlääkärillä on käyttöoikeudet Eviranet sovellukseen, joka on vain viranomaisille suunnattu, suljettu verkkopalvelu, jonka tarkoitus on tehostaa Eviran toimialan viranomaisten viestintää. Praktikoilla ei tällä hetkellä ole tunnuksia, mutta he voivat niitä halutessaan hakea. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteri Valvontaeläinlääkärillä on tunnukset eläintenpitäjärekisteriin ja eläintenpitokieltorekisteriin. Eläintenpitäjärekisteriin on liitetty myös haaskapaikkarekisteri. Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä (Elvi) Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä (Elvi) on hallinnollinen perusjärjestelmä, joka tulee korvaamaan vaiheittain eläinten hyvinvointisovellus Elviksen ja eläinlääkäri-, eläinkuljettaja-, eläinvälittäjä- ja lääkevalmisterekisteri Eliten. Elvis on poistunut aktiivikäytöstä, mutta on edelleen selattavissa. Kunnat ottavat Elvin käyttöön kun se on mahdollista.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 7 Naseva ja Sikava Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry ylläpitää selainpohjaisia internet- sovelluksia nimeltään Naseva ja Sikava, joita kunnaneläinlääkäri käyttää osana terveydenhuoltotyötä. Traces Kuntayhtymän alueella tarve TRACES-järjestelmän käyttöön on ollut hyvin vähäistä. Reisjärven kel Matti Töllillä ja Haapajärven vs. kel Satu-Mari Lehdellä on riittävä TRACES-tuntemus. Mikäli muilla eläinlääkäreillä ilmenee tarvetta järjestelmän käyttämiselle, pyydetään aluehallintovirastolta apua. Praktiikka Eläinlääkärikohtaiset potilastieto- ja laskutusohjelmat löytyvät jokaiselta kunnaneläinlääkäriltä. Ammu & Elmer ohjelmisto Praktiikkaa hoitaville eläinlääkäreille hankitaan tunnukset ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Oy:n Ammu & Elmer ohjelmaan, josta on hyötyä nautatilojen terveydenhuoltotyössä. Työlista Praktikoiden käytössä on selainpohjainen työlista, josta voi seurata eläinlääkäreiden poissaoloja ja päivystysvuoroja. Ympäristöjohtaja laatii listan vuodeksi eteenpäin. Eläinlääkärit voivat sopia päivystysten vaihdoista keskenään ja tekevät muutokset suoraan työlistaan sovitulla tavalla. 4 YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ 4.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja viestintä Ympäristöjohtaja vastaa viestinnästä valvontayksikön sisällä sekä tiedottamisesta valvontayksikön ulkopuolelle. Viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Eläinlääkintähuoltoon liittyvissä tapauksissa valvontaeläinlääkäri tai ympäristöjohtaja hoitaa tiedottamisen kunnaneläinlääkäreille, aluehallintovirastoon tai poliisille. Valvontaeläinlääkäri neuvoo ja opastaa kuntalaisia mm. eläinsuojeluun tai alkutuotantoon liittyvissä asioissa. Osa valvontaeläinlääkärin työstä on valtion kustantamia valvontatehtäviä ja tämän vuoksi yhteistyö/viestintä aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden kanssa on jatkuvaa. Valvontaeläinlääkärin työpiste sijaitsee samassa yksikössä Haapajärven ympäristö- ja rakennustarkastajien kanssa. Tämä mahdollistaa tarvittaessa päivittäisen ympäristöterveydenhuollon eri viranhaltijoiden välisen yhteistyön. Myös muihin Selänteen alueella toimiviin ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoihin valvontaeläinlääkäri on tarvittaessa yhteydessä. Ppky Selänne, Kalajoen kaupunki, Ppky Kallio ja Ympäristöpalvelut Helmi ovat tehneet sopimuksen valvontaeläinlääkäriyhteistyöstä vuonna 2014. Sopimus mahdollistaa yhdessä tehtävät tarkastukset, yhteistyön pöytäkirjojen laatimisessa sekä konsultoinnin sopimuksen tehneiden kuntayhtymien kesken.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 8 4.2 Erityistilanneviestintä ja varautuminen erityistilanteisiin Kuntayhtymällä on olemassa erillinen valmiussuunnitelma erityistilanteiden varalle. Ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelma, joka sisältää kaikki ympäristöterveydenhuollon osa-alueet, on valmistettu yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Ympäristöpalvelut Helmen ja Kalajoen yhteistoiminta-alueen kanssa. Ajantasainen erityistilannesuunnitelma on valvontahenkilöstön luettavissa www-sivustolla, johon kirjaudutaan henkilökohtaisilla tunnuksilla. Aluehallintoviraston helposti leviävien eläintautien valmiussuunnitelma on osa Eviran valtakunnallista valmiussuunnitelmaa. Aluehallintovirasto on perehdyttänyt toiminta-alueelleen valmiuseläinlääkäreitä. Kuntayhtymän alueella valmiuseläinlääkärinä on Reisjärven kunnaneläinlääkäri Matti Tölli. Ell Tölli osallistuu vuosittain aluehallintoviraston järjestämään valmiuseläinlääkäreille suunnattuun koulutukseen. Myös Evira järjestää vuosittain valmiuspäivän johon ell Tölli osallistuu. Helposti leviävien eläintautien torjuntaan liittyvä ohjeisto on koottu valmiuseläinlääkärikansioon, jota valmiuseläinlääkäri säilyttää omassa toimipisteessään. Vastustettavien eläintautien osalta viestintävastuu on Eviralla ja aluehallintovirastolla. 5 MAKSUT Elintarvikelain mukaiset alkutuotantoon liittyvät hygieniatarkastukset ovat maksullisia. Maksu peritään hyväksytyn taksan mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa 2015 on hyväksytty Ppky Selänteen hallituksessa 26.2.2015. Maidontuotantotilojen tai lihakarjatilan hygieniatarkastus maksaa 150. Uusintatarkastukset ovat 75. Muu alkutuotantoon liittyvä tarkastus tehdään tuntiveloituksella ja maksu on 50 /h. Valvontaeläinlääkäri laskuttaa tilallisia Digia- järjestelmän kautta tehdyllä laskulla tarkastuksen tehtyään. Eläinlääkäri perii käyntimaksun, toimenpidemaksun, korvauksen käytetyistä lääkkeistä ja tarvikkeista sekä mahdollisen kilometrikorvauksen suoraan asiakkaalta. Eläinlääkäreiden vastaanotoilla ei peritä pieneläinasiakkailta erikseen klinikkamaksua. Kuntayhtymän kunnista Pyhäjärvellä, Kärsämäellä ja Reisjärvellä on käytössä hyötyeläinsairasmatkojen osalta subventio, jolla varmistetaan se, että sairasta eläintä ei jätetä hoitamatta matkoista johtuvien kustannusten takia. Kunnat subventoivat omavastuuosuuden ylittävän osuuden matkakulujen osalta. Omavastuuosuus on 9,25 (ALV 0 %). Kunnaneläinlääkäri laskuttaa subventoivalta kunnalta matkakustannuksen omavastuuosuuden ylittävän osan sekä arvonlisäveron ko. osuudelta. Haapajärvellä matkakustannukset peritään kokonaisuudessaan asiakkaalta. 6 VALVONNAN TOIMEENPANO

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 9 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tavoitteena on toteuttaa eläintautilainsäädännössä, eläinsuojelulainsäädännössä ja eläinten lääkitsemislainsäädännössä sekä sivutuotelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Valvonnan toimeenpanossa huomioidaan Eviran määrittelemät elintarvikeketjun valvonnan strategiset päämäärät vuosille 2014 2020, joita ovat: - Elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvinterveyden korkea taso säilyy. - Eläinten hyvinvointi paranee. - Korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytykset turvataan ja maa- ja elintarviketalouden tuotantokyky kasvaa. - Maa-, metsä- ja elintarviketalous sopeutuvat kestävästi ilmastonmuutokseen. - Elintarvikeketjun toiminnan vastuullisuus voidaan todentaa. - Turvallisella ravitsemuksella edistetään hyvinvointia. Osa valvonnasta sisältyy valtakunnallisiin nk. valvonnan painopisteisiin. Näiden tavoitteena on kehittää valvonnan ohjeistusta ja/tai menetelmiä sekä tukea uuden ja osittain myös pidempään voimassa olleen lainsäädännön toimeenpanoa. Valvonnan painopisteet päivitetään vuosittain. Liitteessä 2 on esitetty vuosille 2016 ja 2017 eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelmiin sisällytettävät valvonnan painopisteet. Osa valvonnasta sisältyy PSAVI:n vuosittaisiin hankkeisiin. Kunnan tehtävänä on suunnitella AVI:n ohjauksessa valvonnan toimeenpano, johon sisältyy valvontamäärät ja niiden vaatimat resurssit. Kunta vastaa korjaavien toimenpiteiden loppuun saattamisesta. Lisäksi kunnan tehtävänä on varmistaa valvontatietojen asiallinen dokumentointi, tallentaminen ja raportointi. 7 ELÄINTEN TERVEYDEN VALVONTA 7.1 Eläintautivalmius Varautuminen helposti leviävien eläintautien leviämisen uhkaan on keskeinen osa eläinten terveyden valvontaa. Tautitapausten varhainen havaitseminen, nopeasti käynnistettävät hallintatoimet ja kustannustehokkuus toimenpiteiden valinnassa taudin torjunnan vaarantumatta sekä tarvittavan välineistön nopea saatavuus vaativat etukäteissuunnittelua, hankintoja, sopimuksia, tiedon jakamista, toimijoiden kouluttamista ja käytännön harjoittelua. Välttämättömän eläinlääkintähuollon toimiminen ja henkilöresursointi poikkeustilanteessa on suunniteltava etukäteen. Poikkeustilanteisiin varaudutaan kaikilla eläinlääkintähuollon tasoilla. Kunnaneläinlääkäri, mukaan lukien myös valvontaeläinlääkäri, huolehtii eläintautilain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta kuntayhtymän alueella. Helposti leviävien eläintautien leviämisen estäminen tapahtuu Eviran ja aluehallintoviraston alaisuudessa ja ohjeistuksen mukaan. Osa kunnaneläinlääkäreistä on nimetty valmiuseläinlääkäreiksi, jotka ovat saaneet lisäkoulutusta helposti leviävien eläintautien vastustustyöhön. Kuntayhtymän alueella valmiuseläinlääkärinä toimii Reisjärven kel Matti Tölli.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 10 Erityistilanteissa, joissa Matti Tölli valmiuseläinlääkärinä osallistuu eläintautien torjumistyöhön kuntayhtymän tai aluehallintoviraston / Eviran määräämällä alueella, Reisjärvellä välttämättömät, päivystysluontoiset eläinlääkintähuollon tehtävät voidaan hoitaa muiden kunnaneläinlääkäreiden toimesta. Eläinlääkintähuollon erityistilanteet on huomioitu ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelmassa (kts. kohta 4.2) 7.2 Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Tarttuvat eläintaudit jakautuvat lakisääteisesti vastustettaviin ja muihin tarttuviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen helposti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin eläintauteihin. Epäily tarttuvan eläintaudin esiintymisestä voi syntyä eläimen tai eläinryhmän kliinisten oireiden, tuotannon tunnuslukujen muutosten perusteella tai näytteen tutkimisen yhteydessä laboratoriossa. Eläinlääkäri ammattitaidollaan arvioi, onko kyseessä epäily, joka on syytä varmistaa lisätutkimuksilla. Myös Evira voi tehdä päätöksen lisänäytteiden ottamisesta. Zoonoosi on eläinten ja ihmisten yhteisten tartuntatautien yleisnimitys. Tarttuminen voi tapahtua eläimestä ihmiseen tai ihmisestä eläimeen. Esimerkkinä zoonoosista mainittakoon salmonellatartunnat tai eräät influenssat. Tällaisten zoonoottisten tartuntojen leviämisen varalta yhteistyö kuntayhtymä epidemiaselvitystyöryhmän kanssa on oltava sujuvaa. Kuntayhtymän kunnaneläinlääkäri tai valvontaeläinlääkäri ottaa välittömästi yhteyttä aluehallintovirastoon eläintautiepäilyn tai tapauksen tullessa ilmi. Helposti leviävää eläintautia (esim. suu- ja sorkkatauti, SVD, Newcastlen tauti, sikarutto, lintuinfluenssa, Blue tongue) epäiltäessä kunnaneläinlääkäri ei saa poistua tilalta mikäli hän on siellä epäilyn tullessa ilmi, vaan hänen on aina otettava välittömästi yhteyttä aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin tai jos se ei ole mahdollista Eviraan. Aluehallintovirasto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin saatuaan ilmoituksen vastustettavasta eläintaudista tai sen epäilystä, mikäli tauti edellyttää aluehallintoviraston tai kunnaneläinlääkärin toimenpiteitä. Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo toimenpiteiden suorittamista kuntatasolla. Kuntayhtymän alueella ko. toimenpiteet suorittaa kunnaneläinlääkäri ja/tai valvontaeläinlääkäri joko yksin tai yhdessä läänineläinlääkärin kanssa. 7.3 Eläintautien ilmoittaminen Epäiltäessä tai todetessa jotakin välittömästi muille terveysviranomaisille ilmoitettavista taudeista, kunnaneläinlääkäri ilmoittaa asiasta viipymättä tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Asiaa voidaan hoitaa yhteistyössä Kuntayhtymä Selänteen epidemiatyöryhmän kanssa, jonka kokoonkutsujana toimii ympäristöjohtaja. Tartuntatautilääkärin ja tartuntatautihoitajan yhteystiedot löytyvät ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelmasta. Ilmoitettavia zoonooseja ovat nautatuberkuloosi, pernarutto, luomistauti, salmonellatartunnat (nauta, sika, siipikarja), raivotauti (rabies), leptospiroosi, klamydioosi/psittakoosi, leishmaniaasi, jänisrutto (tularemia) ja orf.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 11 Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa kuukausiyhteenvedon kuntayhtymän alueella epäillyistä tai todetuista eläintaudeista Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon kuukausittain kuun 15. päivään mennessä. Kuukausiyhteenveto tehdään Eviran internetsivuilta löytyvällä lomakkeella. 7.4 Eläintauteja tutkivat laboratoriot Evira ylläpitää rekisteriä vastustettavia eläintauteja tutkivista laboratorioista. 7.5 Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta Joillekin lakisääteisesti vastustettaville eläintaudeille on erillislainsäädännöllä säädetty terveysvalvontaohjelman vähimmäistasosta. Kana-, broileri- ja kalkkunaparvia, uudistuseläimiä tuottavia sikaloita ja keinosiemennyssonneja tai raakamaitoa yli 2500 kg vuodessa suoraan kuluttajalle myyviä nautojen pitopaikkoja koskee pakollinen salmonellavalvonta. Pitopaikat voivat liittyä vapaaehtoiseen terveysvalvontaan lampaiden ja vuohien maedi-visnan sekä scrapien varalta, tarhattujen hirvieläinten tuberkuloosin tai kalojen BKD:n varalta. Terveysvalvontaan liittyy säännöllinen käynti pitopaikoissa ja näytteenotto tai näytteenottojen seuranta. Terveysvalvontaohjelmien tarkat kuvaukset sekä eri kustannusten korvattavuus löytyvät eläinlääkintälainsäädännöstä tautikohtaisesti. Kuntayhtymän alueella ei ole tällä hetkellä yhtään lammastilaa, joka kuuluu vapaaehtoiseen maedi-visna/ scrapie terveysvalvontaohjelmiin. Mikäli toimija haluaa liittyä vapaaehtoisiin terveysvalvontaohjelmiin, tulee hänen huolehtia terveysvalvontaohjelmiin liittymisestä (tai niistä eroamisista) ja siitä, että kunnaneläinlääkäri pyydetään vuosittaiselle (scrapie) tarkastuskäynnille tai sinä ajanjaksona kun pitopaikan eläimistä tulee ottaa terveysvalvonnan mukaiset näytteet (maedi-visna). Salmonellavalvontaohjelmaan kuuluvia kanaloita on kuntayhtymän alueella yksi (1). Lattiakanala sijaitsee Kärsämäellä ja vuosittaisen viranomaisnäytteen ottaa kunnaneläinlääkäri. Kunnaneläinlääkärin vastuulla on huolehtia siitä, että tarkastuskäynnit ja viranomaisnäytteenotot tehdään salmonella-asetuksen edellyttämällä tavalla ja vaadituin väliajoin. Toimija vastaa terveysvalvonnan noudattamiseen liittyvistä kustannuksista. Toimija ei maksa käyntimaksua suoraan kunnaneläinlääkärille, vaan AVI lähettää käynnistä jälkikäteen laskun kunnaneläinlääkärin toimittaman selvityksen perusteella. Tiedot ja tehdyt tarkastukset terveysvalvontaohjelmiin liittyneistä tiloista sekä näytteenotoista pidettävä kirjanpito säilytetään ko. kuntien vastaanotoilla tai valvontaeläinlääkärin työhuoneessa. Mikäli terveysvalvontaohjelmien seuraamisessa havaitaan laiminlyöntejä, asiasta ilmoitetaan viipymättä aluehallintovirastolle. Aluehallintovirastolta saadun ohjeistuksen mukaan laiminlyönti pyritään korjaamaan terveysvalvontaohjelman mukaiseksi mahdollisimman pian. 7.6 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Kuntayhtymän alueella on kolme (3) luonnonravintolammikkoa sekä yksi (1) rapulaitos. Näiden laitosten valvonnasta ja niihin liittyvästä kirjanpidosta vastaa pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Valvojan pätevyys valvoa vesiviljelylaitoksia varmistetaan sillä, että valvontaeläinlääkäri osallistuu

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 12 Eviran tai aluehallintoviraston järjestämään asiaa koskevaan koulutukseen. Mikäli luonnonravintolammikoista siirretään kaloja pakollisen BKD- valvontaohjelman alueelle, terveystodistuksen siirrettäville kaloille kirjoittaa kunnaneläinlääkäri. 7.7 Muu eläintautivalvonta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto lähettää eläintautiseurantanäytteisiin liittyvät määräykset suoraan valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkäri vastaa näytteiden otosta määräajassa, arkistoi tiedot sekä toimittaa tarvittavat tiedot eteenpäin aluehallintovirastoon tai Eviraan. Valvontaeläinlääkärin poissa ollessa näytteenotoista vastaa kunnaneläinlääkäri. Eläinnäyttelyt Eläinnäyttelyiden tarkastukset ja lainmukaisuuden varmistaminen tehdään aluehallintoviraston suunnitelman mukaisesti. Eläinten keinollinen lisääminen Kuntayhtymä pyrkii huolehtimaan siitä, että alueella olisi vähintään yksi tammojen keinosiemennyksen valmiudet omaava eläinlääkäri. Palvelua pystytään järjestämään vain virkaajan puitteissa. Muina aikoina tammanomistajien on käännyttävä yksityisen palvelutarjoajan puoleen. Kyyhkyslakat Rekisteröityjen harrastelintujen pitopaikkojen on oltava kunnan valvontaviranomaisen tiedossa. Kuntayhtymän alueella ei ole tiedossa yhtään kyyhkyslakkaa. 8 ELÄINTEN MERKITSEMINEN JA REKISTERÖINTI Eläinten pitäjien on ennen eläintenpidon aloittamista pääsääntöisesti rekisteröidyttävä eläintenpitäjäksi oman kuntansa maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai ELY-keskukselle. Samassa yhteydessä myös eläintenpitopaikka on rekisteröitävä kyseiselle eläinlajille. Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnasta vastaavat ELY-keskusten tarkastajat ja AVI:n läänineläinlääkärit. 9 ELÄINTEN LÄÄKITSEMISEN VALVONTA Uusi lääkitsemislaki (387/2014) on astunut voimaan 1.12.2014. Lääkitsemislain mukaisia viranomaisia ovat MMM, Evira, AVI:t sekä kunnaneläinlääkärit. Aluehallintovirastot toteuttavat osaltaan Eviran laatimaa eläinten lääkitsemisen valvontaohjelmaa alueellaan. Kunnaneläinlääkärit

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 13 toimivat AVI:n määräyksen mukaisesti lääkitsemislain mukaisina valvontaviranomaisina eläinten pitopaikoissa. Aluehallintoviraston määräyksestä lääkekirjanpidon tarkastuksia suorittaa pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja lähetetään aluehallintovirastoon mahdollisimman pian. Maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksilla suoritetaan myös lääkitsemisen valvontaa. Kuntayhtymän alueella ko. tarkastukset suorittaa valvontaeläinlääkäri. 10 SISÄMARKKINAKAUPPA, TUONTI JA VIENTI 10.1 Sisämarkkinakauppa Tiettyjen eläinten ja tuotteiden sisämarkkinatuojat ja -viejät rekisteröityvät tai hakevat tuontilupaa Eviralta. Valvontaeläinlääkäri saa tapauskohtaisesti tiedon rekisteröinneistä ja tuontiluvista Eviralta. 10.1.1 Sisämarkkinatuonti Sisämarkkinatuonnissa tuojalla on tiettyjen eläinten ja tuotteiden kohdalla velvollisuutena lähettää Eviralle ennakkoilmoitus tuotavasta erästä. Evira lähettää ennakkoilmoitukset aluehallintovirastoon ja läänineläinlääkäri lähettää tapauskohtaisesti tiedon virkaeläinlääkärille, mikäli he eivät itse valvo kyseistä erää. Jos tuontierä ei vastaa tuonnille annettuja ehtoja, virkaeläinlääkäri ottaa välittömästi yhteyttä aluehallintovirastoon ja toimii annettujen ohjeiden mukaan. Kuntayhtymän alueella valvonnan suorittaa pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Valvontaeläinlääkärin poissa ollessa tai virka-ajan ulkopuolella tarkastuksen suorittaa kunnaneläinlääkäri. Tarkastettujen tuontierien tarkastusten raportointi tapahtuu TRACES- järjestelmään täyttämällä terveystodistuksen valvonta- eli III-osio. Kuntayhtymän alueella kel Matti Töllillä ja Satu-Mari Lehdellä on tunnukset ohjelmaan sekä riittävät taidot ohjelman käyttöön. Mikäli muilla eläinlääkäreillä on tarvetta TRACES-järjestelmän käyttöön, apua pyydetään aluehallintovirastolta. 10.1.2 Sisämarkkinavienti Virkaeläinlääkäri tarkastaa lähetyksen ennen vientiä Eviran ohjeiden mukaisesti. Myös sen, että rekisteröinti on tehty ja voimassa kyseiselle erälle, jos se vaaditaan. Tarkastuksen perusteella virkaeläinlääkäri laatii kyseisen eläinlajin ja tuotteen tiedot sisältävän terveystodistuksen. Sisämarkkinaviennissä viejän on pyydettävä valvovalta virkaeläinlääkäriltä lähetettävien Ea 4 liitteen I mukaisten erien tarkastamista (poikkeuksena ei-kaupalliset koirat, kissat, hillerit ja fretit, jolloin vientiin liittyvän tarkastuksen voi tehdä myös muu kuin virkaeläinlääkäri). Vientiin liittyvät tarkastukset ja terveystodistukset ovat viejälle maksullisia. Tämän vuoksi kunnaneläinlääkäri suorittaa tarkastukset sekä kirjoittaa tarvittavat todistukset. Kunnaneläinlääkäri laskuttaa viejää tehdystä tarkastuksesta ja terveystodistuksesta kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisesti.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 14 10.2 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Viejä pyytää virkaeläinlääkäriltä tarkastusta sekä selvittää vientiehdot. On varmistettava huolella, että vientikohdemaan ehdot täyttyvät. On suositeltavaa, että vaadittavat ehdot tai valmis terveystodistus on lähetetty kohdemaan viranomaisilta Eviraan tai maa- ja metsätalousministeriöön. Viejä voi myös laatia terveystodistuksen Eviran antamalle pohjalle kohdemaan ehtojen mukaisesti. Evira ja kohdemaan viranomaiset hyväksyvät todistuksen ja lopullinen todistusmalli tulee lähettää Eviraan tiedoksi. Virkaeläinlääkäri ja Evira tarkistavat yhteistyössä, voidaanko tuontiehdot vietävän eläimen tai tuotteen kohdalla täyttää. MMM yhteistyössä Eviran kanssa voi neuvotella kohdemaan kanssa vaatimuksista. Venäjänvientitodistukset on tilattava Evirasta. Vain virkaeläinlääkäri voi laatia ja tilata vientitodistuksia. Kustannuksista vastaa viejä samalla tavoin kuin kohdassa 10.1.2 on esitetty. 10.3 Tuonti EU:n ulkopuolelta ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Kolmansista maista tuotavat eläimet ja eläinperäiset tuotteet saapuvat Suomeen aina eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta, jossa niille suoritetaan eläinlääkinnällinen rajatarkastus. Tämän vuoksi tuodut erät eivät yleensä aiheuta toimenpiteitä paikallistasolla. Aluehallintovirasto ilmoittaa, mikäli kuntayhtymän alueelle saapuu kolmansista maista eläin- tai tuote-eriä, joissa on syytä epäillä eläintautiriskiä tai jos epäillään, että eläin- tai tuote-erä on tuotu maahan laittomasti. 11 ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säädösten perusteella tehtävää eläinsuojeluvalvontaa. Alueellisten ja paikallisten eläinsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä hoidetaan, kohdellaan, käytetään ja kuljetetaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Kunnaneläinlääkäri ja poliisi valvovat eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnan alueella. Eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista voi lisäksi valvoa kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija. Voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön noudattamista valvotaan eläinsuojelutarkastuksissa. Mikäli tarkastuksessa havaitaan, että eläinten suojelusta annettuja säädöksiä on rikottu, eläinsuojeluviranomainen ryhtyy lainsäädännön edellyttämiin pakkokeinoihin. Eläinsuojeluviranomaisen tehtyä eläinsuojelupäätöksen, hän on velvollinen viipymättä toimittamaan ko. asiakirjat eläimen omistajalle/haltijalle, poliisille ja aluehallintovirastoon. Kuntayhtymässä on syyskuusta 2014 lähtien työskennellyt valvontaeläinlääkäri. Valvontaeläinlääkäri tekee kuntayhtymän alueella pääsääntöisesti kaikki valvontatehtävät ja

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 15 eläinsuojelutarkastukset. Tällä hetkellä valvontaeläinlääkärin virkaa tehdään 80 % ja hänen poissa ollessaan sekä virka-ajan ulkopuolella, kiireelliset eläinsuojelutarkastukset suorittaa kunnaneläinlääkäri. Valvontaeläinlääkäri mahdollistaa valvonnan ja tarkastusten tasapuolisuuden kuntayhtymän eri kunnissa eikä jääviyttä esiinny. 11.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Epäiltäessä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisella tavalla, aluehallintovirastolla, kunnaneläinlääkärillä, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavalla viranhaltijalla, poliisilla sekä aluehallintoviraston valtuuttamalla eläinsuojeluvalvojalla on oikeus tarkastuksen tekemiseen. Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä kaikkiin tiloihin, joissa eläimiä pidetään. Aluehallintoviraston valtuuttamalla eläinsuojeluvalvojalla ei kuitenkaan ole oikeutta suorittaa tarkastusta kotirauhan piirissä kuten eläinsuojeluviranomaisilla. Käynnillä tarkastetaan paitsi itse eläimet, eläinten pitopaikka ja pitopaikan olosuhteet, myös eläimiä varten tarkoitettu ruoka, juoma, välineet ja varusteet. Poliisi on velvollinen antamaan tarvittaessa virka-apua eläinsuojelutarkastuksen suorittamiseen. Kuntayhtymässä epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset suorittaa pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Ilmoitus epäilystä voi tulla suoraan kansalaiselta, toiselta eläinlääkäriltä, toiselta viranomaiselta tai yhteistyötaholta. Aluehallintovirasto voi myös määrätä valvontaeläinlääkärin/kunnaneläinlääkärin suorittamaan eläinsuojelutarkastuksen. Valvontaeläinlääkäri suorittaa myös aina eläinsuojelutarkastuksen huomatessaan muun valvonnan yhteydessä eläinsuojelulainsäädännön vastaista toimintaa. Eläinsuojelutarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus. Mikäli tarkastuksella havaitaan, että eläinten suojelusta annettuja säädöksiä on rikottu, tulee viranomaisen tehdä asiassa eläinsuojelupäätös. Eläinsuojelupäätöksellä kielletään eläimen omistajaa tai haltijaa jatkamasta tai toistamasta lain vastaista menettelyä ja/tai määrätään eläimen omistaja tai haltija määräajassa täyttämään oma velvollisuutensa. Mikäli eläinsuojelutarkastus johtaa edellä kuvattuihin toimenpiteisiin, täytyy tarkastuskohteeseen suorittaa uusintatarkastus. Eläinsuojelullisista syistä viranomainen voi myös ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tällaisissa tapauksissa eläimelle voidaan hankkia hoitoa muualta, eläin voidaan lopettaa, myydä tai toimittaa teuraaksi. Eläinsuojelutarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus lähetetään eläimen omistajalle tai haltijalle mahdollisimman pian tarkastuksen jälkeen. Kopiot tarkastuskertomuksesta jää tarkastuksen suorittajalle sekä lähetetään Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolle ja Oulun poliisilaitokselle. Tarvittaessa poliisille tehdään myös asiassa tutkintapyyntö. Eläinsuojelutarkastuspöytäkirjat liitteineen löytyvät valvontaeläinlääkärin toimistosta myös paperiversioina tietokonetallenteiden lisäksi. Kunnaneläinlääkärit lähettävät tekemistään eläinsuojelutarkastuspöytäkirjoista kopion valvontaeläinlääkärille tiedoksi tai mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Kunnaneläinlääkärin/valvontaeläinlääkärin pyynnöstä vastuu tarkastuksen ja päätöksen tekemisestä vaikeimpien eläinsuojelutehtävien osalta voidaan siirtää kunnalta aluehallintovirastolle.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 16 Eläinlääkäriresurssit riittävät epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten tekemiseen koska kuntayhtymässä on valvontaeläinlääkäri ja kaikkien kunnaneläinlääkäreiden toimenkuvaan kuuluu tarvittaessa eläinsuojelutehtävien hoitaminen. 11.2 Luvan- tai ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä eläinsuojelulain rikkomisesta sellaisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemista aluehallintovirastolta tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esim. sirkukset, eläintarhat ja - näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit sekä ravi- ja ratsastustallit, riistaeläintarhat ja lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat. Ilman epäilyä tarkastuksia saadaan tehdä myös eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Tavoitteena on tarkastaa luvan- ja ilmoituksenvarainen toiminta vuosittain. Ilmoituksenvaraiset tallit voidaan jatkossa tarkastaa riskiarvioinnin perusteella 1-3 vuoden välein. Riskiarviointi tehdään PSAVIn laatiman lomakkeen pohjalta. Ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastukset suorittaa kuntayhtymän alueella valvontaeläinlääkäri. Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, josta toimitetaan kopio myös aluehallintovirastoon. Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolta tulee suoraan valvontaeläinlääkärille ilmoitus uudesta ilmoituksenvaraisesta kohteesta. Valvontaeläinlääkäri ohjeistaa tarvittaessa toimijaa tekemään ilmoituksenvaraisen toiminnan aloitusilmoituksen aluehallintovirastolle, mikäli muun valvonnan yhteydessä tulee ilmi, että toimijan kuuluisi ko. ilmoitus tehdä. Kuntayhtymän alueella on yhteensä 16 ilmoituksenvaraista tallia, 2 eläinhoitolaa sekä yksi koirakennel ja yksi fasaanitarha. 11.3 Eläinsuojeluvalvojat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella ei toimi tällä hetkellä yhtään aluehallintoviraston valtuuttamaa eläinsuojeluvalvojaa. 11.4 Eläinkuljetukset Kuntayhtymän eläinlääkärit voivat pyynnöstä avustaa aluehallintoviraston läänineläinlääkäreitä tai poliisia eläinkuljetusten valvonnassa. Jos on aihetta epäillä, että eläimiä kuljetetaan eläinkuljetussäädösten vastaisella tavalla, myös kunnaneläinlääkärillä on oikeus tarkastaa eläinkuljetus. 11.5 Teurastamot ja pienteurastamot Teurastamoiden ja pienteurastamoiden tarkastuseläinlääkärit ovat pääasiassa Eviran palveluksessa. Kuntayhtymän alueella ei ole teurastamoita tai pienteurastamoita.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 17 12 ELÄIMISTÄ SAATAVAT SIVUTUOTTEET Uusi sivutuotelaki (517/2015) on tullut voimaan 1.7.2015. Evira on laatinut valtakunnallisen sivutuotevalvontasuunnitelman ja AVI ohjaa suunnitelman toteuttamista alueellaan. Eläimistä saatavia sivutuotteita ovat muut kuin ihmisravinnoksi eläimistä saatavat tuotteet. Näitä ovat esimerkiksi kuolleet eläimet, entiset eläinperäiset elintarvikkeet, kompostointilaitoksiin menevä ruokajäte sekä teurastamon eläinperäinen sivutuote. Kuntayhtymän alueella ei ole sivutuoteasetuksen tarkoittamia laitoksia, joissa käsitellään, varastoidaan tai hävitetään eläimistä saatuja sivutuotteita. 12.1 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat Sivutuotteiden käyttöä luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa kutsutaan haaskakäytöksi. Jos haaskana käytetään muita kuin luonnonvaraisia eläimiä ja niiden teurasjätteitä, toiminnasta on tehtävä aloitusilmoitus kunnaneläinlääkärille, jonka alueella haaskaa aiotaan pitää. Kirjallinen ilmoitus on tehtävä ennen haaskaruokinnan aloittamista. Kunnaneläinlääkäri toimittaa ilmoituksen valvontaeläinlääkärille, joka kokoaa, arkistoi ja raportoi kaikki haaskanpitämiseen liittyvät tiedot aluehallintovirastoon sekä rekisteröi haaskapaikan eläintenpitäjärekisterin yhteydessä olevaan haaskaruokintapaikkarekisteriin. Aloitusilmoituksen voi tehdä myös suoraan valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkäri tarkistaa tarvittaessa haaskapaikat. Mikäli on aihetta epäillä jätelain vastaista toimintaa tai jos haaskankäytöstä voi aiheutua terveyshaittaa, valvontaeläinlääkäri ottaa yhteyttä ko. lainsäädäntöä valvoviin viranomaisiin (ympäristötarkastajat). Haaskan aloitusilmoitus tehdään vain kerran mutta luonnonvaraisia eläimiä ruokittaessa on jokaisesta käyttökerrasta ilmoitettava sivutuotteiden keräyskunnan ja käyttökunnan kunnaneläinlääkärille. Käyttöilmoitukset toimitetaan kuntayhtymässä keskitetysti valvontaeläinlääkärille, joka tarvittaessa tarkistaa sivutuotteet ennen niiden käyttöä. Sivutuotteita eläintarhaeläinten, sirkuseläinten sekä muiden kuin eläintarhassa olevien petolintujen ja matelijoiden ruokinnassa käyttävien toimijoiden on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnan aloittamisesta valvontaeläinlääkärille. 12.2 Sivutuotteiden hautaaminen Suomi on jaettu märehtijöiden, sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten raatojen sekä tiettyjen muiden sivutuotteiden hävityksen osalta kahteen osaan: keräilyalueeseen ja syrjäiseen alueeseen. Vain määritellyillä syrjäisillä alueilla niiden hävittäminen hautaamalla on sallittua. Muiden kuolleiden tuotantoeläinten, lemmikkieläinten ja kuolleena syntyneiden eläinten osalta koko Suomi on luokiteltu syrjäiseksi alueeksi. 1.1.2013 alkaen märehtijöiden osalta kotiteurastuksen sivutuotteiden hautaaminen on sallittua vain syrjäisillä alueilla. Kuntayhtymä ei kuulu edellä mainittuun alueeseen. Kuntayhtymä kuuluu keräilyalueen piiriin eli märehtijöistä peräisin olevat sivutuotteet voidaan hävittää vuoden 2013 alusta lähtien vain toimittamalla ne hävitettäväksi Honkajoki Oy:n hyväksyttyyn käsittelylaitokseen. Keräilyn hoitaa rekisteröitynyt toimija ja kustannuksista vastaa eläimen omistaja.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 18 Sikojen ja siipikarjan raatojen hävityksen osalta kuntayhtymä kuuluu nk. syrjäiseen alueeseen. Tämä tarkoittaa, että sikojen ja siipikarjan raatojen hautaaminen on sallittua. Mikäli havaitaan, että sivutuotteiden hautaamisessa on rikottu annettuja säädöksiä, virkaeläinlääkäri antaa kehotuksen hävittää sivutuote asianmukaisesti. Tieto kehotuksesta lähetetään myös aluehallintovirastolle. Mikäli annettua kehotusta ei ole noudatettu, siirtyy asian selvittely aluehallintovirastolle. 13 TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN VALVONTA Viljelijöitä velvoittavat ns. täydentävät ehdot, joiden noudattaminen on EU:n viljelijöille maksamien tukien edellytyksenä. Täydentävien ehtojen valvontaa tilalla tehdään ELY-keskuksen toimesta otantatiloilla vuosittain. Valvontaa voidaan tehdä myös ns. laajennuksina kunnaneläinlääkäreiden ja kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen muiden tarkastusten yhteydessä tekemien havaintojen tai muiden ilmiantojen perusteella. Mikäli Ppky Selänteen valvontaeläinlääkäri, ympäristötarkastaja tai kunnaneläinlääkäri havaitsee esim. eläinsuojelutarkastusten, maitohygieniatarkastusten, salmonellavalvonnan, vierasainevalvontaohjelman mukaisen valvonnan, kasvinsuojeluaineiden jäämävalvonnan tai lääkekirjanpidon valvonnan yhteydessä puutteita tai laiminlyöntejä, jotka voivat vaikuttaa täydentävien ehtojen valvontaan, ne kirjataan tarkastuskertomukseen / päätökseen, joka toimitetaan viipymättä tiedoksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. 14 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 14.1 Peruseläinlääkäripalvelu Kunnan/kuntayhtymän on järjestettävä arkisin virka-aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka sen alueella. Kuntayhtymän alueella ei ole yksityistä palvelujen tarjoajaa joten peruseläinlääkintäpalvelu on järjestettävä myös muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten. Kuntayhtymän eläinlääkintähuolto tarjoaa peruseläinlääkäripalvelut virka- ja päivystysaikana. Jokaisessa kuntayhtymän kunnassa on eläinlääkärin vastaanotto ja kunnaneläinlääkärit työskentelevät pääasiassa oman kuntansa alueella.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 19 14.2 Sisältö Peruseläinlääkäripalvelulla tarkoitetaan eläinlääkäripalvelua, joka annetaan eläinlääketieteellisen yleistutkimukseen tai kliiniseen tutkimukseen perustuen tavanomaisissa vastaanottotiloissa tai eläinsuojissa. 14.2.1. Puhelinneuvonta Eläinlääkäreiden ajanvaraus ja puhelinaika on arkiaamuisin klo 8-9. Jokaisella eläinlääkärillä on käytössään puhelinvastaaja, jonne asiakas voi muina aikoina jättää yhteydenottopyynnön. Eläinlääkäreiden yhteystiedot löytyvät mm. internetistä osoitteesta http://www.ppkyselanne.fi/elainlaakinta sekä liitteestä 3. Päivystävän eläinlääkärin tiedot asiakkaat saavat soittamalla oman kunnaneläinlääkärin numeroon. Päivystysaikana puheluista ei peritä erillistä korvausta. 14.2.2 Sairaanhoito Eläinlääkintähuolto tarjoaa sairaanhoitoa, jota pystytään suorittamaan peruseläinlääkärikoulutuksella. Tämä tarkoittaa perustutkimuksia, hoitotarpeen arvioinnin ja hoidon tai eläinsairaala- tai erikoiseläinlääkäritasoista hoitoa tarvitsevien potilaiden lähettämisen jatkohoitoon. 14.2.3 Terveydenhoito Kunnaneläinlääkärit tekevät myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa johon kuuluu mm. rokotukset, loishäädöt, pieneläinten sterilisaatiot ja kastraatiot sekä tuotantoeläinten terveydenhuoltoon ja lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja hoidot. 14.2.4 Eläinten lopetus Kotieläinten lopetus sairauden perusteella, eläimen omistajan pyynnöstä tai eläinsuojelullisista syistä kuuluu peruseläinlääkäripalveluun. Tarvittaessa kunnaneläinlääkärit lopettavat myös luonnonvaraisia eläimiä jolloin syntyneistä kuluista vastaa valtio. 14.2.5 Todistukset Kotieläimen terveydentilan toteaminen ja todistaminen kliinisen perustutkimuksen perusteella esim. vakuutusyhtiötä, vientiä tai tuontia varten sisältyy eläinlääkintähuollon tarjoamiin palveluihin. Kunnaneläinlääkärit perivät todistusten kirjoittamisesta eläimen omistajalta kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisen hinnan. 14.3 Tuotantoeläinten terveydenhuolto Kunnan on peruseläinlääkäripalveluun kuuluvana järjestettävä terveydenhuollon palvelut kotieläimille, joita varten on olemassa valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma ja asianmukainen toteutumisen seurantajärjestelmä. Tällä hetkellä tällaisia ohjelmia ovat nautatiloille tarkoitettu Naseva ja sikatiloille tarkoitettu Sikava.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019, päivitys vuodelle 2016 20 Kuntayhtymän alueella on voitu tarjota terveydenhuoltopalveluita kysyntää vastaavasti. 14.4 Yksityinen palvelutarjonta Kuntayhtymän alueella ei ole yksityistä palvelutarjontaa joka tarjoaisi peruseläinlääkäripalvelua muille kotieläimille kuin hyötyeläimille. Kaikissa kunnissa on virka-aikana mahdollisuus ottaa vastaan myös pieneläimiä. Lähialueella (esim. Nivala, Iisalmi, Kajaani, Kokkola, Oulu) toimii lukuisia yksityisiä pieneläinklinikoita, mutta niiden vaikutus peruseläinlääkintää tarvitseviin pieneläinpotilasmääriin lienee kuitenkin vähäinen. Vaikeimmat sairastapaukset ohjataan paremmat resurssit omaaville pieneläinklinikoille. Kuntayhtymän alueella arviolta kymmenellä (10) lypsykarjatilalla käy yksityinen palveluntarjoaja. Näillä tiloilla kunnaneläinlääkärit kuitenkin hoitavat peruseläinlääkinnän yksityisen keskittyessä lähinnä hedelmällisyyshoitoihin tai jalostussuunnitelmien tekoon. 14.5 Kiireellinen eläinlääkäriapu Kunnan/kuntayhtymän on järjestettävä kiireellistä eläinlääkäriapua kaikkia alueellaan vakinaisesti tai tilapäisesti olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystysaikana kiireellisen eläinlääkäriavun tavoitteena on ensiaputyyppinen toiminta, jolla pyritään hoitamaan eläimen henkeä ja hyvinvointia uhkaavat tapaukset ja varmistamaan, että potilaan tila ei kohtuuttomasti heikkene sen odottaessa virka-aikana annettavia palveluja. Virka-aikana kiireellistä eläinlääkäriapua tarvitsevat potilaat priorisoidaan ensin hoidettaviksi eläinlääkärin arvioimassa järjestyksessä. Tarvittaessa sovitut, ei-kiireelliset potilaat siirretään myöhemmin hoidettavaksi. Virka-ajan ulkopuolella kiireellisen eläinlääkäriavun antamisesta vastaa kuntayhtymän alueella päivystävä eläinlääkäri. Pieneläin- ja tuotantoeläinpäivystystä ei ole eriytetty. Kuntayhtymän päivystysalueeseen kuuluvat vain yhtymän omat jäsenkunnat eli päivystys jaetaan neljän kunnan kesken. Kuntayhtymän alueella praktiikka on pääsääntöisesti nautavaltaista sekapraktiikkaa ja nautojen osuus päivystysaikaisista sairasmatkoista on merkittävä. Tämän vuoksi päivystysalue tulee pitää kohtuullisena, jotta yksi päivystävä eläinlääkäri alueella riittää ja eläimet saavat avun suhteellisen nopeasti. Päivystykseen osallistuvien kunnaneläinlääkäreiden määrän sekä päivystysaikainen potilasmateriaali huomioon ottaen suur- ja pieneläintenyhteispäivystys on perusteltua. Kiireellistä eläinlääkärinapua ovat mm. nautojen poikimahalvaushoidot, hevosten konservatiiviset ähkyhoidot, eri kotieläinten akuutit tulehdus- ja kiputilat, ompelua vaativat haavat sekä sokin hoito, eläimen lopettaminen eläinsuojelullisin perustein, pieneläinten luunmurtumien immobilisaatio, synnytysapu ja eläimen hengen pelastamiseksi välttämättömät kirurgiset leikkaukset niiltä osin, kun leikkauksia peruseläinlääkärikoulutuksella pystytään suorittamaan tavanomaisissa vastaanottotiloissa ja eläinsuojissa ilman erityistyövälineitä. Päivystysaikana keskitytään hoitamaan vain kiireellistä eläinlääkäriapua tarvitsevia potilaita. Kuntayhtymässä ei ole käytössä keskitettyä yhteydenottopalvelua vaan kuntalaiset saavat tiedon päivystävästä eläinlääkäristä soittamalla oman kuntansa kunnaneläinlääkärin numeroon. Arkisin päivystys on klo 15-08 ja viikonloppuisin pe klo 15 ma klo 08.