1. YLEISTÄ 2 2. TULOT JA VARALLISUUS 3. 2.1. Varat 3. 2.2. Tulot 3. 2.3. Opiskelijat 4

1 1. YLEISTÄ 2 2. TULOT JA VARALLISUUS 3 2.1. Varat 3 2.2. Tulot 3 2.3. Opiskelijat 4 2.4. Yrittäjät 5 2.5. Vangit 6 2.6. Varusmiehet ja siviilipalvelusta suorittavat 6 3. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 7 3.1. Muut perusmenot 7 3.1.1. Asumismenot 7 3.1.2 Kohtuulliset asumiskustannukset 8 3.1.3 Omistusasunnon kohtuulliset asumismenot 9 3.2.1. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 9 3.3.1 Sosiaali- Ia terveydenhuollon asiakasmaksut 10 3.4 Hammashoito 10 3.5 Silmälasit 11 4. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT 11 4.1 Lasten päivähoitomenot ja iltapäiväkerhomaksut 11 4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot 12 4.2.1. Vuokravakuus 12 4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot 12 4.3.1. Välttämätön kodin irtaimisto 12 4.3.2. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset 12 4.3.3. Lasten tarvikkeet ja lasten harrastustoiminnan menot 13 4.3.4. Matkakulut 13 4.3.5. Muuttokustannukset 13 4.3.6. Romanivaatetus 13 4.3.7. Hautauskustannukset 13 4.3.8. Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat menot 14 5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 14

2 1. YLEISTÄ Sosiaalilautakunnan hyväksymät menettelytapaohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain ja asetuksen säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Toimeentulotukea myöntää hakemuksesta sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. ToTuL 14 1-3 mom. Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajan on annettava viranomaisille kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Jos asiakkaan toimittamat selvitykset ovat riittämättömiä, pyydetään asiakasta toimittamaan pyydetyt tiedot kohtuullisessa määräajassa, yleensä 14 vrk:n kuluessa. Mikäli asiakas ei toimita riittäviä tietoja annetussa määräajassa, eikä viranhaltijalla ole mahdollisuutta kohtuudella niitä itse saada haltuunsa, hakemus voidaan hylätä puuttuvien tietojen vuoksi. Päätöksen teossa yleisin menettely on tehdä päätös kuukaudeksi kerrallaan. Mikäli asiakkaan tilanteessa ei ole tapahtumassa olennaisia muutoksia, voidaan harkita useamman, kuitenkin enintään kolmen kuukauden päätöstä kerralla. Näissäkin tapauksissa ennen tuen maksamista asiakkaan on esitettävä tiliotteensa. Vastaavasti voi tulla tilanteita, joissa toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin yksi kuukausi. Takautuvasti tukea voidaan myöntää, jos on selkeästi osoitettavissa, että asiakas olisi ollut tukeen oikeutettu ja hänellä on tuen puuttumisen vuoksi erääntynyt kyseiseltä ajalta toimeentulotukilaskelmassa huomioitavia menoja. Päätösten valmistelussa on syytä selvittää hakemusta edeltänyttä aikaa. Tämä on tarpeen erityisesti uusien, ja niiden vanhojen asiakkaiden kohdalla, joiden edellisestä asioinnista on kulunut aikaa niin, että olosuhteissa on voinut olla olennaisiakin muutoksia. Tällöin on syytä katsoa arviolta kaksi kuukautta taaksepäin, jolloin kokonaistilanne selviää asian valmistelijalle. Toimeentulotukipäätöstä tehtäessä on tilanne hyvin usein se, että pääasiallinen toimeentuloturva ei hakemusta tehtäessä ole asiakkaan käytössä. Tällainen tilanne syntyy yleensä silloin, kun siirrytään tulomuodosta toiseen, jolloin tuleva etuus voi viivästyä pitkäänkin. Kun toimeentulotukea myönnetään tulevaa etuutta vastaan, suoritetaan etuuden takaisinperintä TotuLn 23 :n mukaisesti erityisesti silloin, kun etuus viipyy pitkään, ja toimeentulotukea myönnetään täysimääräisenä. Takaisinperintäpäätöstä tehtäessä tulee

3 aina arvioida sitä, vaarantaako ko. toimenpide toimeentuloedellytyksiä jatkossa ja aiheuttaa siten toimeentulotuen tarvetta myös tulevaisuudessa. Mikäli etuuden takaisinperintä aiheuttaa uuden tuen tarpeen on perinnästä syytä luopua. Toimeentulotukioikeus selvitetään laskelmalla, jossa perusosa ja muut toimeentulotukeen oikeuttavat menot lasketaan yhteen ja niistä vähennetään ruokakunnan käytettävissä olevat nettotulot ja -varat. Mikäli laskelmassa huomioidut menot ovat tuloja ja varoja suuremmat, on henkilö oikeutettu erotuksen suuruiseen toimeentulotukeen. 2. TULOT JA VARALLISUUS 2.1. Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa ja tarpeellisia työvälineitä. Käytettävissä olevat varat otetaan huomioon kohtuullisuus harkintaa käyttäen esim. siten että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, omaisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Esimerkkinä seuraavat varat voidaan ottaa huomioon: - osakkeet, obligaatiot yms. arvopaperit, - kesämökki tai vastaava loma-asunto - asunto, joka ei ole tuenhakijan asuinkäytössä - säästöt ja talletukset, myös asuntosäästötilit ja lainan lyhennystä varten varatut säästöt - metsä- ja muut maa-alueet - muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus esim. moottorikelkka Kiinteän, muussa kuin omassa käytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk, jonka jälkeen perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. 2.2. Tulot Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle, ei tämän toiminnan pitäisi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Mikäli tällaiselle hakijalle kuitenkin muodostuu toimeentulotuen tarve, ohjataan hakija ensisijaisten etuuksien piiriin. Ohjauksen jälkeen perusosaa voidaan alentaa 20-40 %.

4 Panot tiliotteessa huomioidaan tulona. Vähäiseksi katsottavat satunnaiset tulot ja avustukset jätetään huomioimatta. Yleissäännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia. Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona yksinäiseltä 150 ylittävältä osalta ja perheelliseltä 300 ylittävältä osalta. Muissa tapauksissa veronpalautus huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta. Muutoin jäännösveroa ei huomioida menoksi, vaan ohjataan asiakasta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Jos toimeentulotuen tarve jatkuu pitkään, ohjataan asiakasta selvittämään ulosottoviranomaisen kanssa, voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko myöntää niin sanottuja vapaakuukausia. Jos kansaneläkelaitos kuittaa asiakkaalle maksamastaan etuudesta liikaa maksettuja eriä, huomioidaan asiakkaan tulona hänelle todellisuudessa maksettu osa. Takaisin perittävän osan on kuitenkin oltava kohtuullinen asiakkaan maksukykyyn nähden. Ansiotuloa ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Ensisijaisesti hakijaa ohjataan laskettamaan työmatkakulujen alentava vaikutus perittävään ennakkoveroon. Tarvittaessa työmatkakulut otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan. Oman auton käyttämisestä aiheutuvat menot otetaan huomioon silloin, kun oman auton käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Työmatkakulut, silloin kun hakija käyttää omaa autoa, huomioidaan samansuuruisena kuin mitä Kela käyttää korvatessaan oman auton käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Korvaus on tällä hetkellä 0,20 /km. Tämä korvaus kattaa polttoaineen kulutuksen, liikennevakuutuksen, ajoneuvoveron sekä renkaiden hankinnan ja pienimuotoiset korjauskulut. Vuositasolla matkakustannuksia huomioidaan enintään verottajan määrittämän työmatkakulujen omavastuuosuuden verran. 2.3. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka koostuu opintolainan valtiontakauksesta, opintorahasta ja asumislisästä ja se on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi pääsääntöisesti opiskella. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin.

5 Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempien taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa, mikäli hän on alaikäinen. Vanhempien luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa. Lastensuojelulain mukaisessa jälkihuollossa olevan täysi-ikäisen nuoren kohdalla ei vaadita opintolainan nostamista toimeentulotuen myöntämiseksi lukio-opinnoissa tai ensimmäiseen ammattiin valmistavissa opinnoissa. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle, voidaan nostamatta jätetty valtion takaama opintolaina huomioida hakijalle tuloksi hakemuskuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus kuluvalle keväälle. Opiskelijan, joka ei kesäaikana opiskele, on ilmoittauduttava työvoimatoimistossa kesätyönhakijaksi viimeistään 30.4. mennessä. Opiskelijan tulee esittää toimeentulotukihakemuksen yhteydessä oppilaitoksen virallinen todistus tutkintoonsa liittyvistä kesäopintomahdollisuuksista (mm. kurssit, työharjoittelu, tentit, esseet, opinnäytetyöt). Opiskelijan tietoisesti laiminlyödessä ensisijaisten etuuksiensa hakemisen, voidaan perusosaa alentaa (20 %) kaksi kuukautta kerrallaan. Mikäli opiskelija ei saa luottohäiriöiden vuoksi opintolainaa, voidaan opiskelua tukea 3-6 kk, kunnes vaihtoehtoinen rahoitus opinnoille on löytynyt. Tämän jälkeen opiskelijan perusosaa voidaan alentaa. Opiskelijan edellytetään selvittävän lainansaantimahdollisuutensa kaikista lähteistä ja jos pankki hylkää lainahakemuksen, on siitä pyydettävä kirjallinen selvitys. Mikäli opiskelijan opintotukioikeus on päättynyt, voidaan opiskelua tukea, mikäli tutkinnon suorittaminen lähitulevaisuudessa on realistista. Ensisijaisesti opiskelijan on kuitenkin selvitettävä mahdollisuudet jatkaa opintotukioikeutta. Yliopistossa/ammattikorkeakoulussa opiskelevaa tuetaan enintään 6 kk ja ammattikoulussa opiskelevaa tuetaan 2-4 kk. Mikäli opiskelu jatkuu sovitun tukemisajan jälkeenkin, alennetaan perusosaa 20-40 %. Mikäli asiakkaalla on aiempi tutkinto, opiskelua ei tueta toimeentulotukivaroin. Mikäli opiskelija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona. 2.4. Yrittäjät Yrittäjä on toimeentulotuen hakijana samassa asemassa kuin muut toimeentulotuen hakijat, eli toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus myös yrittäjän kohdalla.

6 Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan normiosa huomioida laskelmaan täytenä yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan kolmen - kuuden kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään yrittäjän saavan yritystoiminnallaan vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaavan tulon tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin Jos yritystoiminta on jatkuvasti tappiollista, eikä yrittäjä ryhdy toimenpiteisiin tappiollisen yritystoiminnan lopettamiseksi, toimeentulotukinormia voidaan alentaa 20-40 %:lla. Yrittäjän on toimitettava toimeentulotukihakemukseen selvitys seuraavista asioista: - perheenjäsenten tiliotteiden lisäksi myös yrityksen tiliotteet ja/tai välitilinpäätös - liike- ja yritystoimintaa selvittävät asiakirjat kuten yrityksen tai yrittäjän viimeisimmät veroilmoitukset, paikkailmoitukset, pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennysaikataulu ja korkokanta tms. yrittäjän ja yrityksen taloudellista tilannetta kuvaavat selvitykset - edellisen tilikauden tase- ja tuloslaskelma sekä tilintarkastuskertomus - viimeisen neljänneksen tai kuukauden listaus kirjanpidosta - kirjanpitäjän selvitys yrittäjän tuloista ja yrityksen tilasta Yrittäjältä tulee aina pyytää todistus henkilökohtaiseen käyttöön tulleista varoista viimeisen 6 kuukauden ajalta, jonka perusteella voidaan arvioida kuukausittaiset tulot yrityksestä. 2.5. Vangit Rangaistusvangin päivittäisestä ylläpidosta huolehtii vankila. Vankeinhoitoasetuksen mukaan tähän kuuluu asumisen lisäksi muun muassa ruokailun sekä asianmukaisen terveydenhoidon järjestäminen. Terveydenhoidon järjestäminen sisältää tarvikkeet henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen. Vangin on katsottava saavan tarpeenmukaisen toimeentulon vankeinhoitolaitoksen perusylläpidon ja vankilan maksaman käyttörahan avulla. Mikäli vangilla syntyy vankilassa ollessaan sellaisia erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkittuja menoja, on vangilla oikeus toimeentulotukeen samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla. Esimerkiksi asumiskustannuksia voidaan harkinnalla ottaa huomioon samalta ajalta, jolle KELA myöntää asumistukea. Laki toimeentulotuesta 1,2,7, sekä Asetus toimeentulotuesta 1 ja Vankeinhoitoasetus. 2.6. Varusmiehet ja siviilipalvelusta suorittavat Toimeentulosta vastaa pääsääntöisesti valtio asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain nojalla. Kunnan erityisillä perusteilla on tarvittaessa mahdollista saada ehkäisevää toimeentulotukea.

7 3. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. Toimeentulotuen perusosa on laskennallinen olettama, joka vastaa eri henkilöryhmien vähimmäiskulutustasoa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa aina edellisen vuoden lopulla seuraavan vuoden perusosien määrät. Perusosat ovat samansuuruisia kaikissa Suomen kunnissa. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuollon menot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen toimeentuloon kuuluvat menot. ToTuL 7a 3.1. Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut kohtuulliset asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa menot huomioidaan pitkäaikaisasiakkaalta eräpäivän mukaan hakemuskuukauden menona. Satunnaisen asiakkaan menot on mahdollista jaksottaa kuukausikohtaisiksi menoiksi. Esim. sähköntasauslasku jaetaan kuukausikohtaisiin eriin. 3.1.1. Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Vuokran maksusta tulee esittää pankkitosite tai lasku. Vuokraa ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin, kun sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö tai perhe, esim. työnantaja, yritys tai vanhemmat. Sähkön ja veden tasauslaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaismenot huomioiden. Jos sähkölaskuun sisältyy myös lämmitys, on lämmityksen osuus 70 %. Jos asunnon koko ja asumiskustannukset ovat kohtuuttoman suuret, asumiskustannukset otetaan huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa todellisen suuruisina kolmen kuukauden ajan, joiden aikana asiakkaan

8 tulee hakeutua pienempään ja halvempaan asuntoon. Jos toimeentulotuen hakijalla ei tosiasiassa ole mahdollisuutta saada paikkakunnalta kohtuullisen hintaista ja kokoista asuntoa, asumismenot voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa todellisen suuruisina. Toisella paikkakunnalla olevan asunnon asumiskustannuksia ei huomioida. Vain silloin kun puolisolla on työ toisella paikkakunnalla ja työmatka tulisi kohtuuttoman pitkäksi, voidaan kohtuulliset toisen asunnon asumiskustannukset huomioida puolison tulon vähennyksenä. Mikäli opiskelijalla on mahdollista saada asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena ottamaan asuntolapaikka vastaan. 3.1.2. Kohtuulliset asumiskustannukset Kohtuullisia asumiskustannuksia määriteltäessä käytetään paikkakunnan keskimääräistä kustannustasoa. - Lämmityskustannukset huomioidaan enintään asumistuen määräytymisperusteista annetun asetuksen 4 2mom. taulukossa vahvistetun määrän suuruisena. - Vesimaksu paikkakunnan kustannustason mukaan. Vesimaksu huomioidaan enintään Kelan voimassaolevien kriteerien mukaan 20% korotettuna. Asunnon kohtuullista kokoa arvioitaessa käytetään asumistuen määräytymisperusteista annetun asetuksen 6 mukaisia asunnon pinta-alan kohtuullisia neliömääriä ohjeellisina viitearvoina. Kohtuullinen asunnon koko ja kohtuulliset asumiskustannukset otetaan huomioon seuraavasti: Perheen koko Asunnon koko Vuokra ilman lämmityskuluja Vuokra sisältää lämmityskulut 1 henkilö 40 neliötä 277,60 euroa/kk 340,00 euroa/kk 2 henkilöä 60 neliötä 380,40 euroa/kk 474,70 euroa/kk 3 henkilöä 80 neliötä 415,20 euroa/kk 540,00 euroa/kk 4 henkilöä 90 neliötä 459,00 euroa/kk 600,00 euroa/kk

9 Asukasluvultaan suurempien talouksien kohdalla käytetään tapauskohtaista harkintaa siten, että asumismenot ovat kohtuulliset huomioiden paikkakunnalla vapaana olevien asuntojen vuokrataso ja perheen koko. Jos kustannukset jäävät alle em määrien/kohtuullinen asunnon koko, otetaan kustannukset huomioon todellisen suuruisina. - Lämmityskustannukset huomioidaan enintään asumistuen määräytymisperusteista annetun asetuksen 4 2mom. taulukossa vahvistetun määrän suuruisena. - Käyttösähkö huomioidaan kohtuullisen käytön mukaan seuraavasti: 1 hlön talous 25 euroa/kk 2 hlön talous 15 euroa/hlö/kk 3 hlön talous 14 euroa/hlö/kk 4 tai useamman hlön talous 13 euroa/hlö/kk 3.1.3. Omistusasunnon kohtuulliset asumismenot - normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai vastike) - lämmityskustannukset enintään asumistuen määräytymisperusteista annetun asetuksen 4 2 mom taulukossa vahvistetun määrän suuruiset - vesimaksut enintään Kelan kriteerien mukaisesti korotettuna 20% / hlö - asunto- ja peruskorjauslainan korot - Asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen lainojen koroista aiheutuvat menot huomioidaan kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla veron ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja omistusasuntoja). - muut kiinteistön hoitomenot taloussähkö, koti- ja palovakuutus (vakuutuskirja on esitettävä aina), tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous ja jätehuolto - Lisäksi käytetään tarvittaessa yksilöllistä harkintaa esim. terveydelliset syyt. Omistusasuntoa koskee yllä olevan taulukon mukainen enimmäiskoko ja kohtuullisten asumismenojen rajat 3.2.1. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Toimeentulotukilain 7 :n mukaan vähäiset terveydenhoitomenot (3 % perusosasta) sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Sairauden hoitoon määrätyt reseptilääkkeet, proteesit, apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan edullisimman vaihtoehdon mukaisesti. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssi-lääkkeet hyväksytään menoksi

10 vain Kelan hyväksymään perussairaudenhoitoon. Menoja huomioidessa edellytetään, että hoito tai lääke on asiakkaalle välttämätön. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset (esim. fysikaalinen hoito) voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, kun asiakkaan tarve saada sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta ja siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla. Tarvittaessa julkinen terveydenhuolto voi arvioida yksityisen hoidon tarpeen. 3.3.1. Sosiaali- Ia terveydenhuollon asiakasmaksut Kun lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy 10 vrk, ravintomenojen osuus (49 %) perusosasta huomioidaan toimeentulotukea vähentävänä. Ravintomenojen osuus huomioidaan tällöin koko laitoshoidon ajalta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c 1 mom mukainen käyttövara menona perusosan sijasta. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin, mitä ei korvata sairausvakuutuslain perusteella. Julkisen terveydenhuollon maksuista (pitkäaikainen laitoshoito ja jatkuva kotisairaanhoito) tulee ensisijaisesti hakea maksuvapautusta. 3.4. Hammashoito Ensisijaisesti hyväksytään hammashoidon kustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun kyseistä hoitoa ei ole saatavilla julkisessa terveydenhuollossa ja hakija on mennyt terveyskeskuksen kautta(lähete) yksityiseen hoitoon. Mikäli yksityisen hammashoidon tarve ei ole ollut välttämätön, voidaan tapauskohtaisesti myöntää toimeentulotukea sen verran, kuin hoito olisi tullut maksamaan terveyskeskushammashoidossa. Hammasproteesin hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita, esim. kustannusarviota vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden ja hakemiskuukauden normiylityksellä pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Asiakasta tulee ohjata neuvottelemaan maksu pitemmälle aikajaksolle ja pienempiin kuukausieriin.

11 3.5. Silmälasit Silmälääkärin tai optikon määräämät silmälasit otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona/ viiden vuoden välein, ellei silmälääkäri (tai optikko) suosittele silmälaseja uusittaviksi em. useammin terveydellisistä syistä tai esim. näön heikentymisen seurauksena. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien kehyksiin pidetään enintään 84,00 euroa ja linssit 84,00 euroa ilman käsittelyjä todellisen suuruisina. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio hankittavista silmälaseista, josta ilmenee käsittelemättömien linssien hinta. Vaihtoehtoisesti voidaan myöntää toimeentulotuki piilolinsseihin vastaava summa, kuin silmälaseihin myönnettäisiin. Linssien hoitoon tarvittavat nesteet ovat perusosaan sisältyviä. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien/piilolinssien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta edelliseltä kuukaudelta ennen toimeentuloasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden ja hakemiskuukauden normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. 4. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää silloin kun hakijalla on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus, pitkäaikainen tai vaikea sairaus sekä lasten harrastustoimintaan liittyvät erityiset tarpeet. Harkittaessa menojen huomioon ottamista tulee kiinnittää huomiota siihen, auttaako tuki asiakasta työllistymään, saamaan ammatin, välttymään laitossijoitukselta tai edistääkö tuki omatoimisuutta, tai voidaanko tuen myöntämisellä vähentää syrjäytymistä. 4.1. Lasten päivähoitomenot ja iltapäiväkerhomaksut Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan palveluja (yksityisestä päivähoitopalvelusta aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon tilapäisesti silloin, kun lapsi tarvitsee sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa kunnan järjestämänä). Jos toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, perheen mahdollisuus käyttää kunnan päivähoitopalveluja tulee selvittää. Kunnallisen päivähoidon asiakasmaksujen alentaminen on ensisijainen toimenpide toimeentulotukeen nähden.

12 4.2. Muut asumisesta aiheutuvat menot 4.2.1. Vuokravakuus Vakuus voidaan huomioida laskelmaan menona, mikäli hakija on asunnoton, perheen koko muuttuu, kyseessä on edullisempi asunto tai hakijan elämäntilanne muuttuu työpaikan, opiskelun tai eron seurauksena. Lisäksi edellytetään että vuokrattava asunto on kohtuuhintainen. Vuokravakuudesta tehdään aina takaisinperintäpäätös. Välityspalkkioita vuokra-asunnon välittäjälle ei huomioida. Vuokravakuudesta aiheutuvat kustannukset toiselle paikkakunnalle huomioidaan laskelmassa hakijan oleskellessa vielä Pellon kunnassa ja kustannusten erääntyessä ennen poismuuttoa. 4.3. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot 4.3.1. Välttämätön kodin irtaimisto Sosiaalitoimella on jonkin verran välttämättömiä kodin kalusteita ja tarvikkeita annettavaksi asiakkaan käyttöön. Mikäli näitä ei ole, toimeentulotukilaskelmaan voidaan kyseisiä menoja huomioida kertaluonteisesti henkilölle, joka on pitkään ollut asunnottomana ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas ja jolla ei ole kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että heillä ei ole myöskään taloudellista mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Hankintoja on selvitettävä ensin paikallisia kierrätyspisteitä hyväksi käyttäen. Alkuavustusta voidaan myöntää erityistä harkintaa käyttäen tapauskohtaisesti ja toimeentulotuen laskelmaa apuna käyttäen. Lisäksi toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaille voidaan toimeentulotukilaskelmaan huomioida menona kodinkonehankinnat, kuitenkin ensisijaisia avustuskohteita ovat lapsiperheet. Kyseisiin menoihin tulee aina etukäteen tiedustella mahdollista toimeentulotukea. 4.3.2. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset Lasten luonapitokuluina huomioidaan laskelmaan toimeentulotukimenoina ruuan osuus (49%) lapsen perusosasta/pv, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. Vanhempien matkakustannukset huomioidaan tapauskohtaisesti.

13 4.3.3. Välttämättömät lasten tarvikkeet ja lasten harrastustoiminnan menot Lastenvaunujen/-rattaiden hankintamenot huomioidaan laskelmaan tapauskohtaisesti ja sovitusti. Vähävaraisten perheiden(toimeentulotukilaskelma) lasten harrastustoimintaa pyritään erityisesti tukemaan myöntämällä toimeentulotukea. Hankinnoista tai esim. harrastustoiminnan kausikortista pitää olla etukäteen sovittu asia toimeentulotukea myöntävän virkailijan kanssa. 4.3.4. Matkakulut Työhaastattelumatkojen kustannuksia toiselle paikkakunnalle voidaan laskelmaan huomioida, mikäli muulla tavalla ei avustusta ole saatavilla (työvoima, työnantaja) ja työllistyminen näyttäisi ilmeiseltä. Asiakkaan tulee esittää kirjallinen todistus työpaikkahaastattelusta (mahdollinen myöntö ennen haastatteluun menoa). Toimeentulotukilain 8 :n mukaan menoja, jotka korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella, ei oteta huomioon toimeentulotuessa. Työmatkamenoihin tulee hakea verotoimistolta palkkatulon veronpidätysprosentin alennusta perusteena työmatkakulut. Toimeentulotuessa huomioidaan harkintaa käyttäen korkeintaan yhden kuukauden ajalta kohtuulliset työmatkakulut. Veroprosentin alennus vaikuttaa jo seuraavassa palkkatulossa, jolloin matkakulut ovat ennakoivasti huomioitu palkkatulossa pienemmällä veronpidätysprosentilla ja tällöin eivät ole enää toimeentulotuessa huomioitava menoerä pykälän 8 :n perusteella. 4.3.5. Muuttokustannukset Muutosta aiheutuvia kustannuksia huomioidaan laskelmassa vain mikäli siihen on perusteltu syy, kuten halvempi asunto, ero, perhekoon muuttuminen tai työtön hakija saa opiskelu-/työpaikan toiselta paikkakunnalta. Lähtöpaikkakunta huomioi muuttokustannukset halvimman kuljetustavan mukaan. Tuttavien suorittamista muutoista voidaan laskelmassa huomioida polttoainekuluja seuraavasti: 8 l /100 km x litrahinta. 4.3.6. Romanivaatetus Naisten romanivaatetukseen voidaan menona huomioida toimeentulotukilaskelmaan enintään 460 viiden vuoden välein toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille. Tuen hakijan tulee yksilöidä hameen hankintakustannus ja paikka mistä hame ostetaan. Mahdollinen tuki myönnetään maksusitoumuksena tai tositetta vastaan raha-avustuksena. Tuen saaminen edellyttää lisäksi vähintään 6 kk:n oleskelua ja asumista paikkakunnalla. 4.3.7. Hautauskustannukset Mikäli vainaja on varaton, huomioidaan vainajan nimellä tehtävään laskelmaan välttämättömät hautauskulut, joita ovat arkku, kukkalaite, kuljetus oman kunnan alueella sekä haudan kaivaminen. Kuljetusta toiselle paikkakunnalle ei huomioida. Mikäli paikkakunnalla on useampi hautaustoimistopalvelu, tulee vainajan omaisen / edunvalvojan pyytää ainakin kahdesta eri hautaustoimistosta yksilöity tarjous hautauskuluista.

14 Hautauskulut huomioidaan toimeentulo-tukilaskelmaan edullisimman tarjouksen mukaisesti. Vainajan nimellä myönnetään tarvittaessa maksusitoumus omaisten/edunvalvojan valitsemalle palveluntuottajalle. Hautauskulujen huomioimisesta on neuvoteltava etukäteen toimeentulotuesta päättävän viranomaisen kanssa. 4.3.8. Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat menot Korkoavustus on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Uusimuotoisen markkinakorkoisen opintolainan korko opiskeluaikana tulee pääomittaa. Mikäli opintolainan korkoihin ei saada Kelan Opintotukikeskuksen korkoavustusta, opintolainan maksettavat korot huomioidaan koron maksukuukautena niiden kuukausien osalta, kun hakijalla on ollut oikeus toimeentulotukeen. Tutkintomaksuihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea asiakkaan kokonaistilanne huomioiden. Pääsykoemaksut ja testimaksut voidaan huomioida täydentävänä toimeentulotukena vain erityisistä syistä. Oppilaitosten pääsykokeista aiheutuvia matka- ja majoituskuluja ei huomioida toimeentulotuessa. Muista opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin jne. voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli perhe on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas. Oppikirjoihin enintään 250 euroa/vuosi, opiskelijan työvaatteisiin enintään 85 euroa/vuosi. 5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Huhtikuun 1. päivänä 2001 voimaan tulleiden, ehkäisevää toimeentulotukea koskevien lainmuutosten tavoitteena on tehostaa toimeentulotukijärjestelmää niin, että se voisi toimia tehokkaasti ja joustavasti taloudellisissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi ja syrjäytymisen torjumiseksi sekä ehkäisemään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Uudistuksilla pyritään myös lisäämään ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä osana suunnitelmallista sosiaalityötä. TotuLn 13 :n mukaan kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää yleensä tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, koulutuksen loppuun suorittamiseen työmarkkina-aseman parantamiseksi, työllistymistä tukevan uuden pätevyyden tai ammatin saamiseksi, asumisen turvaamiseksi rästivuokriin, ylivelkaantumisen tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin.

15 Ehkäisevä tuki on erityisen käyttökelpoinen sosiaalityön välineenä akuuteissa kriiseissä. Asiakkaan taloudellinen tilanne saattaa äkillisesti heikentyä sairauden, työttömyyden, lähiomaisen kuoleman, perheen hajoamisen tai onnettomuuden vuoksi. Hänen mahdollisuutensa suoriutua jokapäiväisistä menoistaan heikentyy. Osa jokapäiväisistä menoista voi olla sellaisia, jotka eivät oikeuta varsinaiseen toimeentulotukeen. Tällöin voi olla perusteltua myöntää tukea näihin menoihin, jotta selviytymisen edellytykset jatkossa parantuvat. Asiakasta ohjataan sopimaan juoksevia maksujaan maksukykynsä mukaiseksi. Tarvittaessa ohjataan velka-neuvojan palveluihin. Tällaisia menoja voivat olla esimerkiksi heti erääntyvät pienehköt osamaksuerän yms. menot, joiden osalta ei välittömästi ole mahdollista sopia uusia maksujärjestelyjä maksun saajan kanssa. Ehkäisevä toimeentulotuki on määrärahasidonnainen tuen muoto. Tuen käyttöä seurataan ja päätöksentekijöitä sitoo annettu ohjeistus tuen käytöstä ja määrärahan riittävyydestä.