RAHANPESUN SELVITTELY- KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2018 KESKUSRIKOSPOLIISI TIEDUSTELUOSASTO RAHANPESUN SELVITTELYKESKUS

RAHANPESUN SELVITTELY- KESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2018 KESKUSRIKOSPOLIISI TIEDUSTELUOSASTO RAHANPESUN SELVITTELYKESKUS

1 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

Sisällysluettelo Esipuhe... 4 Förord... 5 Preface... 6 Suuret linjat 2018... 7 Rahanpesun selvittely... 9 ILMOITUKSET... 10 Ilmoitusmäärät... 10 Prosessimuutokset... 12 Transaktiot... 12 SELVITTELY... 13 Avatut jutut... 14 Vastaanotetut tiedustelut... 14 Lähetetyt tiedustelut... 14 TULOKSET... 14 Tiedonluovutukset... 14 Jäädytykset ja rikoshyöty... 16 Terrorismin rahoittaminen... 19 Virtuaalivaluutat... 21 Analyysi... 22 Ilmiöt... 23 Venäjä... 23 Ammattimuulien maihinnousu... 24 Käteinen rahanpesussa... 26 Muutoksia havaituissa rikoksissa (rikosnimikkeistä)... 26 Ulkomaiden kansalaiset rahanpesuilmoituksissa... 27 Lopuksi... 28 Rahanpesun selvittelykeskus 2018-2

39 220 ilmoitusta 2018 1,3 miljoonaa transaktiota 9075 pankin tekemää ilmoitusta Käteisindikaattoria käytetty 6772 kertaa 386 luovutusta verottajalle 1401 avattua juttua 51 uutta rikosilmoitusta 88 luovutusta suojelupoliisille TÖRKEÄ RAHANPESU (nimike) 71 esiintymää 54 jäädytystä 1 uusi hallinnollinen jäädytys 3 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

Esipuhe Rahanpesu on vuoden 2018 aikana ollut esillä suomalaisessa mediassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämän ovat aiheuttaneet toisaalta suuren kokoluokan pankkeihin julkisuudessa kohdistetut väitteet rahanpesusäädösten laiminlyönnistä ja toisaalta muutamat huomattavaa julkisuutta saaneet rikostutkinnat, joissa kyse on ollut laajemmastakin ilmiöstä kuin rahanpesusta. Vuoden aikana minulta on monta kertaa kysytty, onko rahanpesu lisääntynyt tai tullut laajemmaksi kuin aikaisemmin. Yleisesti voidaan todeta, että kumpikaan tulkinta ei saa suoraa tukea selvittelykeskuksen tiedoista; useimmat julkisuudessa käsitellyt ilmiöt, kuten varojen kierrättäminen veroparatiisiyhtiöiden kautta tai ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat, ovat olleet viranomaisten tiedossa jo vuosia, ja niitä on myös tutkittu. Lisäksi monissa tapauksissa on ollut kyse aikaisemmin tapahtuneista liiketoimista ja tilisiirroista, joiden tuleminen julkisuuteen on nyt ollut enemmänkin sattumaa kuin osoitus ilmiön kasvusta. Käsillä olevat tapaukset tuovat esille myös selkeän eron siinä, miten tiedotusvälineet ja viranomaiset asioita käsittelevät; viranomaiset eivät voi tiedottaa epäillyistä tapauksista kovin laajasti eikä syyttömyysolettaman takia ketään tule kutsua "rahanpesijäksi" tutkinnan aikana. Toisaalta rahanpesurikoksen näkökulmasta rahanpesun edellytyksenä on riittävän näytön saaminen esirikoksesta. Vaikka tosiasiallinen edunsaaja jäisi piiloon, se ei tarkoita että tapauksessa olisi jotain rikollista. Myöskään rahanpesun torjuntaa koskevien velvoitteiden (asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen, varojen alkuperän selvittäminen) laiminlyönti ei sellaisenaan muodosta rahanpesurikosta. Vuoden 2018 aikana rahanpesu-ilmiö on tuotu julkiseen keskusteluun ja samalla raotettu todellisuutta, jossa kansainvälisillä finanssitoimijoilla on merkittävä rooli. Näiden toimijoiden varaan jää lopulta se, tehdäänkö selvittelykeskuksille ilmoituksia ja aloittaako viranomainen tapauksen analysoinnin. Muista vuoden 2018 aikaisista tapahtumista haluan nostaa esille painotuksen korruption torjuntaan sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen vuoropuhelun ja yhteistoiminnan tehostumisen. Ensin mainitun osalta Rahanpesun selvittelykeskus julkaisi ilmoitusvelvollisille oman indikaattoripaketin, jossa pyrittiin selvittämään, kuinka korruptiotapauksia voisi havaita mahdollisimman tehokkaasti. Kuten julkisuudessa on tuotu esille, Suomessa korruptio ei ole mittavaa, mutta sen aiheuttamat vahingot ovat silti olennaisia. Yhteistyön syventämisessä Rahanpesun selvittelykeskus pyrkii jatkuvaan vuoropuheluun niin finanssialan kuin muidenkin rahanpesulain velvoittamien ilmoitusvelvollistenkin kanssa. Olemme vuoden aikana olleet mukana monissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tilaisuuksissa kertomassa toiminnastamme, näkemyksistä tulossa olevista lakimuutoksista ja rahanpesun kehitysnäkymistä sekä rahanpesun torjunnasta. Kuluvan vuoden aikana olemme edelleen avoimia uusille ajatuksille ja keskustelulle. Vantaalla 30.1.2019 Pekka Vasara Rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö Rahanpesun selvittelykeskus 2018-4

Förord Under år 2018 behandlades penningtvätt i medierna mer än någonsin tidigare. Det berodde å ena sidan på uppgifterna om att ett par större banker hade försummat föreskrifterna om penningtvätt och å andra sidan på en del uppseendeväckande brottsutredningar, där det är fråga om större fenomen är bara penningtvätt. Under året fick jag många gånger frågan om huruvida penningtvätt ökat eller blivit mer omfattande än tidigare. Allmänt taget kan man konstatera att ingendera tolkningen får direkt stöd av Utredningscentralens uppgifter. De flesta av de fenomen som behandlats i offentligheten, t.ex. cirkulering av tillgångar via skatteparadisföretag och utlänningars fastighetsaffärer, har varit kända av myndigheterna redan flera år och har också varit föremål för utredningar. Det har i många fall dessutom varit fråga om affärstransaktioner och kontoöverföringar som skett redan för en tid sedan. Att de nu får offentlighet är snarare en tillfällighet än ett tecken på att fenomenet ökat. De aktuella fallen visar dessutom att det finns en tydlig skillnad mellan mediernas och myndigheternas sätt att behandla de här frågorna. Myndigheterna kan inte särskilt omfattande informera om misstänkta fall och på grund av oskyldighetsantagandet ska ingen kallas "penningtvättare" under pågående utredning. En förutsättning för penningtvätt är å andra sidan att få tillräckliga med bevis på förbrottet. Även om den verkliga förmånstagaren förblir oidentifierad, betyder det inte nödvändigtvis att någonting brottsligt ingår i fallet. Inte heller försummelsen att sköta de förpliktelser som gäller bekämpning av penningtvätt (kundkontroll och kundidentifiering, klarläggande av medlens ursprung) är som sådana inte penningtvättsbrott. Under år 2018 har penningtvättfenomentet tagits med i den offentliga diskussionen, samtidigt har man lättat på förlåten till den verklighet där internationella finansaktörer spelar en viktig roll. Det beror sist och slutligen på dessa aktörer om Utredningscentralen får rapporter och om myndigheten börjar analysera ett fall. Av övriga händelser under år 2018 vill jag lyfta fram prioriteringen av bekämpning av korruption och effektiveringen av dialogen och samverkan mellan den offentliga och privata sektorn. Beträffade den förstnämnda gav Centralen för utredning av penningtvätt de rapporteringsskyldiga ett eget indikatorpaket. Syftet var att förklara hur korruptionsfallen ska kunna upptäckas så effektivt som möjligt. Såsom det också kommit fram i offentligheten har vi ingen större korruption i Finland, men korruption orsakar ändå betydande skada. Centralen för utredning av penningtvätt försöker genom att fördjupa samarbetet föra en kontinuerlig dialog med såväl finansbranschen som med andra som är rapporteringsskyldiga enligt lagen om penningtvätt. 5 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

Under året deltog vi i flera inhemska och utländska evenemang och informerade om vår verksamhet, vår uppfattning om kommande lagändringar och utvecklingsperspektiv för penningtvätt och bekämpning av penningtvätt. Också under innevarande år är vi öppna för nya idéer och diskussioner. Pekka Vasara, Chef för Centralen för utredning av penningtvätt Preface In 2018, money laundering attracted more media attention in Finland than ever before. This is explained both by the public allegations made against large banks concerning non-compliance with anti-money laundering provisions, and by certain criminal investigations into large-scale criminal activities that also involve money laundering. During the past year, I have been asked many times whether money laundering has increased. Generally speaking, the information held by FIU Finland does not directly support this. In fact, most of the phenomena discussed in the public, such as the use of offshore companies and property deals made in the country by foreign nationals, have been known to the authorities for many years now and have been investigated into. Furthermore, many cases discussed in the media in 2018 involved transactions that had actually been carried out earlier, and the fact that they were brought to public attention last year was a mere coincidence rather than an indication of a growing phenomenon. Great media coverage on the cases also highlighted the fact how differently the media and public authorities deal with such matters; the authorities may not release information about their suspicions to the public or, owing to the right to presumption of innocence, may not call anyone a 'money launderer' during an ongoing investigation. Besides, a money laundering offence requires that there is sufficient proof of the underlying predicate offence. The fact that the beneficial owner is not identified does not necessarily mean that the case involves criminal activity, nor does failure to comply with anti-money laundering obligations (to carry out customer due diligence measures and establish the origin of assets) constitute, as such, a money laundering offence. In 2018, the media brought the money laundering phenomenon into public debate, while also lifting the veil of the reality where international financial actors have a key role to play. The fact whether financial intelligence units are reported on suspicious transactions and whether the authorities start to analyse the cases eventually depends on these financial actors. For other activities of FIU Finland in 2018, I would like to highlight the focus put on the fight against corruption, and the reinforcement of dialogue and cooperation between the public and private sectors. As part of our anti-corruption action, we released a set of indicators for the reporting entities to help them in effective detection of corruption. As pointed out in the media, although Finland's corruption level is low, the damage caused by corruption is still substantial. FIU Finland aims to strengthen cooperation by maintaining constant dialogue with both the financial sector and other reporting entities under the Anti-Money Laundering Act. Last year, we participated in a number of events in Finland and other countries to present our activities and share our views of upcoming legislative amendments, trends in money laundering, and anti-money laundering measures. This year, we still remain open to conversation and new ideas. In Vantaa, on 30 January 2019 Pekka Vasara, Head of FIU Finland Rahanpesun selvittelykeskus 2018-6

Suuret linjat 2018 FATF FATF (Financial Action Task Force on Money Laundering) valvoo asettamiensa rahanpesun torjuntaa koskevien suositusten noudattamista sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan tilaa säännöllisin väliajoin toteutettavissa maatarkastuksissa. Suomi on parhaillaan FATF:n maa-arvion kohteena. Maatarkastukseen kuuluu rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskevan lainsäädännön sekä viranomaistoiminnan tehokkuuden arviointi. Tavoitteena on kehittää rahanpesun torjunnan tehokkuutta FATF:n jäsenmaissa, valvoa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemistä koskevien suositusten noudattamista sekä vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä. Arviointiryhmä oli Suomessa vierailulla touko - kesäkuussa 2018 kaksi viikkoa, ja arviointiin osallistuivat kaikki rahanpesulaissa tarkoitetut rahanpesun torjuntaan osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset. Arviointiryhmä tapasi myös yksityisen sektorin toimijoita. Suomea koskeva arviointiraportti julkaistaan huhtikuussa 2019. Kansainvälinen yhteistyö Epäilyttävää liiketointa koskevan ilmoituksen selvittäminen edellyttää yhä useammin kansainvälistä operatiivista yhteistyötä ulkomaisten rahanpesun torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Komission ehdotusta rahoitustietodirektiiviksi valmisteltiin vuoden 2018 aikana ja Rahanpesun selvittelykeskus oli mukana direktiiviehdotuksen kansallisessa valmistelussa. Rahoitusdirektiivin tarkoituksena on vahvistaa lainvalvontaviranomaisten ja rahanpesun torjunnasta vastaavien viranomaisten yhteistyötä sekä tietojenvaihtoa Euroopan Unionin tasolla ja tehostaa Rahanpesun selvittelykeskusten tietojen käyttöä rikostorjunnassa. Merkittävät lakimuutokset Vuoden aikana on ollut vireillä useita lainsäädäntöhankkeita. Erityisesti neljännen rahanpesudirektiivin edellyttämien muutosten täytäntöönpano oli laajasti esillä. Lakiehdotukset pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä sekä virtuaalivaluutan tarjoajista laadittiin neljännen rahanpesudirektiivin vaatimusten mukaisesti. Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän avulla on tarkoitus luoda viranomaisille sähköinen kanava tietojen saamiseksi eri luotto- ja maksulaitoksilta sekä sähkörahayhteisöiltä ja virtuaalivaluuttapalveluja tarjoavilta. Lakiehdotuksen mukaan tietoja voidaan luovuttaa vain laissa säädetyille viranomaisille rahanpesudirektiivin käyttötarkoituksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Viidennen rahanpesudirektiivin mukaisesti virtuaalivaluutan liikkeellelaskijat ja markkinapaikkojen tarjoajat tulevat rahanpesulain mukaisiksi ilmoitusvelvollisiksi lakiehdotuksen mukaisesti 1.9.2019 lukien (lakiehdotus on eduskunnan käsittelyssä). Velvoite koskee myös vaihto- ja lompakkopalveluita. Lakiesityksen mukaan virtuaalivaluutan tarjoajien tulee rekisteröityä Finanssivalvonnalle ja noudattaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevaa sääntelyä. Virtuaalivaluuttapalveluiden tarjoajilla on siten velvollisuus tuntea ja tunnistaa asiakas, selvittää varojen alkuperä sekä seurata asiakkaan toimintaa asiakassuhteen aikana. Lain siirtymäajalla ilmoitusvelvollisille on jätetty aikaa järjestää toimintansa lain vaatimalla tavalla. 7 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

2018 Rahanpesuilmoitukset (Selvittelykeskukselle tehty ilmoitus epäilyttävistä liiketoimista) 39 220 TFR ilmoitukset (Selvittelykeskukselle tehty terrorismin rahoittamiseen liittyvä ilmoitus) 11 Tapahtumat (ilmoituksiin liittyvien tapahtumien määrä) 1 295 526 Avatut Jutut (tapaukset, joissa Rahanpesun selvittelykeskus on koonnut ja analysoinut yhteen asiakokonaisuuteen liittyviä tietoja tavoitteena luovuttaa niitä rahanpesun estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi) Niiden Juttujen määrä, joihin liittyviä tietoja on luovutettu rahanpesun estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi 1 401 1 261 Niiden ilmoitusten määrä, joihin liittyviä tietoja on luovutettu rahanpesun estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi 2 673 Niiden tapahtumien määrä, joihin liittyviä tietoja on luovutettu rahanpesun estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi 72 012 Ilmoitusten luovutusprosentti 7 Jäädytykset (tapaukset, joissa on annettu määräys keskeyttää liiketoimi) 54 Jäädytysten kohteena olleiden varojen määrä, EUR 5 265 055 Jäädytyksen kohteena olleiden varojen määrä, joita ei ole vapautettu jäädytyksen jälkeen vaan joihin on kohdistettu pakkokeinoja, EUR 2 310 995 Rahanpesun selvittelykeskus 2018-8

Rahanpesun selvittely 9 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

ILMOITUKSET Kaavio 1. Massailmoitusten ja manuaali-ilmoitusten määrien kehitys vuosina 2014 2018 Vuonna 2018 Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti yhteensä 39 220 epäilyttävää liiketointa koskevaa ilmoitusta. Tämä oli noin 9000 ilmoitusta (19 %) vähemmän kuin vuonna 2017. Samalla kuitenkin pankkien tekemien ja muiden manuaalisesti käsiteltävien ilmoitusten (manuaali-ilmoitukset) määrä jatkoi kasvuaan jo neljättä vuotta peräkkäin: kaikkiaan pankit tekivät yli 9000 ilmoitusta, mikä tarkoittaa noin 75 % kasvua verrattuna vuoteen 2017. Massailmoitukset: Rahapeliyhtiöiden ja maksunvälityspalveluja tarjoavien ilmoitukset. Ilmoituksia ei käsitellä yksitellen. Manuaali-ilmoitukset: Muiden tahojen tekemät ilmoitukset. Ilmoitukset käsitellään ja arvioidaan yksitellen. Ilmoitusmäärät Vuosien 2016 ja 2017 välillä ilmoitusten kokonaismäärä kasvoi 55 %. Tämä johtui rahapeliyhteisöjen ja yleistä maksunvälityspalveluja tarjoavien tekemien massailmoitusten määrän lisääntymisestä. Vuoden 2017 ja 2018 väliseen ilmoitusten kokonaismäärän laskuun vaikutti massailmoitusten väheneminen samoilta kahdelta sektorilta. On kuitenkin odotettavissa, että vuonna 2019 massailmoitusten määrä kääntyy jälleen nousuun. Näin tulee tapahtumaan, mikäli ilmoitusvelvolliset alkavat noudattaa vuoden 2017 lakimuutoksen myötä voimaan astunutta summarajailmoitusvelvoitetta. Summarajailmoituksilla tarkoitetaan yli 1000 euron rahanvälitystapahtumista tehtäviä ilmoituksia. Pankkien ilmoitusmäärän lisäännyttyä ja massailmoitusten vähennyttyä pankkien tekemien ilmoitusten osuus ilmoitusten kokonaismäärästä on kasvanut 12 prosenttiyksikköä. Vuonna 2018 pankkien tekemät ilmoitukset kattoivat noin 23 % kaikista Rahanpesun selvittelykeskuksen vastaanottamista ilmoituksista. Vuonna 2017 pankkien tekemien ilmoitusten osuus kokonaismäärästä oli 11 % ja vuonna 2016 10 %. Pankkien tekemien ilmoituksen osuudessa on tapahtunut merkittävä muutos verrattuna aikaisempiin vuosiin. Taulukon 1 ryhmään 'Muu taho' sisältyy erilaisia yksittäisiä toimijoita, jotka ovat havainneet epäilyttäviä liiketoimia ja tehneet niistä ilmoituksen Rahanpesun selvittelykeskukselle. Näitä toimijoita ovat muun muassa yksityishenkilöt sekä esimerkiksi finanssivalvonta, maahanmuuttovirasto ja rikosseuraamuslaitos. Rahanpesulain mukaisia huolehtimisvelvoitteen alaisia viranomaisia ovat tulli, rajavartiolaitos, vero- ja ulosottoviranomainen sekä konkurssiasiamies. Näiden tulee tehdä rahanpesuilmoitus, mikäli ne tehtäviensä hoidon yhteydessä havaitsevat epäilyttäviä liiketoimia. Rahanpesun selvittelykeskus 2018-10

Taulukko 1. Rahanpesuilmoitusten määrä ilmoittajaryhmittäin Ilmoittajaluokka 2016 2017 2018 Rahapeliyhteisö 12 165 22 506 16 208 Yleistä maksujenvälitystä tarjoava (sisältää valuutanvaihdon) 15 321 20 309 13 492 Luotto- ja rahoituslaitos (pankki) 3 258 5 178 9 075 Luotto- ja rahoituslaitos (muu kuin pankki) 88 38 91 Vakuutusyhtiö tai työeläkevakuutusyhtiö 32 57 87 Tavaran myynti käteisellä > 10 000 91 54 62 Kiinteistönvälittäjä 11 10 19 Kirjanpitäjä 2 2 15 Sijoituspalveluyritys 3 5 13 Asianajaja tai muu oikeudellisia palveluita tarjoava 7 8 13 Tilintarkastaja 15 16 8 Panttilainauslaitos 0 3 1 Huolellisuusvelvollisuuden alainen viranomainen 109 87 88 Muu taho 87 39 37 Kotimainen poliisiviranomainen 5 6 11 Kaikki yhteensä 31 194 48 318 39 220 Kaavio 2. Kaikki ilmoittajatahot (kolme suurinta ja 'muut') ja näiden keskinäinen jako Kaavio 3. "Muu ilmoittaja"-ryhmään (kaaviosta 2) sisältyvät tahot ja näiden keskinäinen jako 11 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

Kuten edellisen sivun taulukosta 1 näkee, rahapeliyhteisöjen ja maksunvälittäjien tekemien ilmoitusten määrät ovat vähentyneet merkittävästi vuosien 2017 ja 2018 välillä. Vuosittainen vaihtelu ilmoitusmäärissä liittyy ilmoittamiskäytäntöjen muutoksiin. Muiden ilmoittajien ilmoitukset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lisääntyneet. Prosessimuutokset Vuosi 2018 on kokonaisuudessaan tarkoittanut Rahanpesun selvittelykeskukselle kertyvän työmäärän merkittävää lisääntymistä. Manuaalisesti käsiteltävien ilmoitusten määrä ylitti 1000 ilmoituksen kuukausittaisen rajan marraskuussa 2018. Koko vuoden aikana Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti yhteensä 9833 manuaalisesti käsiteltävää ilmoitusta. Manuaaliset ilmoitukset ja ennen kaikkea pankkien tekemät ilmoitukset työllistävät selvittelykeskusta eniten. Vuoden aikana kehitettiin rahanpesurekisteriä ja automatisoitiin prosessin eri vaiheita. Saapuvien rahanpesuilmoitusten käsittelyssä otettiin käyttöön automaattinen pisteytysmekanismi, jonka avulla pyritään yhä tehokkaammin käsittelemään saapuneet ilmoitukset ja mahdollisimman reaaliaikaisesti havaitsemaan merkittävimmät rahanpesuilmoitukset ja rikoskokonaisuudet tuhansien ilmoitusten joukosta. ulkomaille ja noin 325 miljoonan euron arvosta transaktiona ulkomailta Suomeen. Venäjä näyttäytyy keskeisenä maana sekä Suomeen saapuvassa että Suomesta lähtevässä rahaliikenteessä. Vuoden 2018 alusta Rahanpesun selvittelykeskus on kerännyt tietoa epäilyttäviin liiketoimiin sisältyneiden varojen määristä. Ilmoituksiin on kirjattu summan suuruus ryhmiin: 1 9.999, 10.000 49.999, 50.000 99.999, 100.000 499.999 yli 500.000 ja ei arvoa. 43 % ilmoituksista kuului luokkaan 10.000 49.999 ja noin 3 %:ssa ilmoituksista varojen määrä oli yli 500.000 epäilyttäviä varoja. Ilmoitukset, joihin ei ole merkitty arvoa, on ilmoitettu selvittelykeskukselle muun kuin rahaliikenteen perusteella. Transaktiot Rahanpesurekisteriin kirjattiin vuoden 2018 aikana yli miljoona transaktiota, joiden yhteenlaskettu arvo oli yli 2,5 miljardia euroa. Tähän sisältyi suuri määrä kansainvälisiä transaktioita. Vuoden 2018 aikana ilmoitusten kautta rahapesurekisteriin kirjattiin hiukan alle 260 miljoonan euron arvosta transaktioita Suomesta Rahanpesun selvittelykeskus 2018-12

Kaavio 4. Käytetyt summaindikaattorit vuoden 2018 rahanpesuilmoituksissa SELVITTELY 13 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

Avatut jutut Lähetetyt tiedustelut Rahanpesun selvittelykeskus käynnisti 1401 selvittelykokonaisuutta, juttua'. Jutut avataan pääosin vastaanotettujen ilmoitusten perusteella. Osa avatuista jutuista liittyy selvittelykeskuksen vastaanottamiin tiedusteluihin. Juttujen käsittelyaika vaihtelee suuresti. Joskus tapauksen selvittely kestää vain muutamia päiviä, mutta joissain tapauksissa selvittely voi kestää useita kuukausia, jopa muutamia vuosia. Rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnan ytimessä on tiedonvaihto muiden viranomaisten kanssa sekä tiedonhankinta muilta viranomaisilta ja yksityisen sektorin toimijoilta. Juttuihin liittyen selvittelykeskus voi tehdä tiedusteluja kotimaisille toimijoille, muille viranomaisille sekä ulkomaisille viranomaisille. Selvittelykeskus voi myös antaa ilmoitusvelvolliselle määräyksen keskeyttää liiketoimi tai jäädyttää varat kymmenen päivän ajaksi Suomessa sekä pyytää ulkomaisia selvittelykeskuksia jäädyttämään tai pysäyttämään varoja ulkomaisilla tileillä. Vuonna 2018 Rahanpesun selvittelykeskus lähetti yhteensä 487 tiedustelua kotimaisille, pääosin yksityisille toimijoille, joista 216 pankkisektorille. Selvittelykeskus lähetti myös 295 tiedustelua muiden maiden rahanpesuyksiköille. Eniten tiedusteluja lähetettiin Iso- Britanniaan, mistä vuoden 2018 aikana kysyttiin tietoja yhteensä 31 kertaa. Toiseksi eniten tiedusteluja lähetettiin Saksaan (28) ja kolmanneksi eniten Viroon (20). Yhteensä tiedusteluja lähetettiin 53 eri maan rahanpesuyksikkölle. SELVITTELYN TULOKSET Tiedonluovutukset Vastaanotetut tiedustelut Eri viranomaiset pyytävät selvittelykeskukselta mahdolliseen rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyviä tietoja. Tiedusteluihin vastaamista varten avataan yleensä juttu. Vuoden aikana selvittelykeskus vastaanotti 165 tiedustelua kotimaisilta toimijoilta ja 116 tiedustelua ulkomaisilta toimijoilta. Ulkomaiset toimijat olivat kaikki muiden maiden rahanpesuyksiköitä. Eniten Suomeen tiedusteluja lähettäneet maat olivat Saksa (16), Luxemburg (14), Venäjä (14) ja Ranska (11). Tiedusteluissa näkyy myös vuoden 2018 keskeisiksi teemoiksi nousseita asioita: terrorismi- ja virtuaalivaluuttaliityntöjä. Kotimaisista tiedusteluista suurin osa vastaanotettiin paikallispoliisilta (95) ja Keskusrikospoliisilta (54). Laki rahanpesun selvittelykeskuksesta antaa selvittelykeskukselle itsenäisen päätäntävallan luovuttaa tietoa vieraan valtion rahanpesun selvittelykeskukselle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle sekä kotimaisille viranomaisille ja toimivaltaisille valvontaviranomaisille. Tiedonvaihto lainvalvontaviranomaisten kanssa on oleellinen osa yhteistä taistelua rahanpesun ja terrorismin rahoittamista vastaan. Rahanpesun selvittelykeskus käynnisti 1401 selvittelykokonaisuutta, juttua ja teki 1312 tiedonluovutusta. Selvittelykeskus voi luovuttaa tietoja avoimiin rikosilmoituksiin, kirjata uuden rikosilmoituksen tai luovuttaa tietoja toiselle viranomaiselle rikosten estämiseksi tai paljastamiseksi. Suurin osa luovutuksista tehtiin toiselle viranomaiselle rikosten estämiseksi tai paljastamiseksi. Vuonna 2018 eniten luovutuksia tehtiin paikallispoliisin eri yksiköille, näistä suurimpana Helsingin poliisilaitos. Rahanpesun selvittelykeskus 2018-14

Taulukko 2. Jutut ja ilmoitukset, joista on tehty tiedonluovutuksia vuosina 2016 2018 Luovutetut jutut ja ilmoitukset 2016 2017 2018 Juttu Ilmoitus Juttu Ilmoitus Juttu Ilmoitus Avoin esitutkinta 320 683 321 599 367 755 Estäminen / Paljastaminen 647 2036 920 1631 702 1777 Uusi rikosilmoitus 56 102 42 67 51 141 Verottajalle tehtyjen luovutusten määrä väheni edellisestä vuodesta huomattavasti. Verottajalle tehtyjen luovutusten osuus kaikista luovutuksista oli 47 % vuonna 2017 ja vain 29 % vuonna 2018. Verottajalle tehtyjen luovutusten määrän väheneminen johtui selvittelykeskuksen sisäisistä linjauksista, joiden tavoitteena on ollut rikostutkintakynnyksen selkeyttäminen. Vuonna 2019 tavoitteena on tehostaa Rahanpesun selvittelykeskuksen ja verottajan yhteistyötä. Tämä saattaa jälleen lisätä verottajalle tehtävien luovutusten määrää. Selvittelykeskus paljasti 51 sellaista asiakokonaisuutta, joista käynnistettiin uusi esitutkinta. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 26 %. Suurin osa tiedonluovutuksista tehtiin kotimaisille viranomaisille, mutta 95 tiedonluovutusta lähetettiin ulkomaisille viranomaisille vastauksina tiedonpyyntöihin. Tämän lisäksi selvittelykeskus teki 43 spontaania luovutusta ulkomaisille viranomaistahoille. Spontaanit luovutukset ovat tapauksia, joissa selvittelykeskus havaitsee, että asialla on liittymä toiseen maahan ja asia on sen luonteinen, että se päätetään lähettää toiselle maalle tiedoksi. Uusiin ja avoimiin rikosilmoituksiin, joihin selvittelykeskus luovutti tietoa, liittyi vuonna 2018 yhteensä 85 eri rikosnimikettä. Yleisin rikosnimike oli aiempien vuosien tapaan törkeä petos (nimike esiintyi rikosilmoituksissa 76 kertaa). Seuraavaksi yleisimmät nimikkeet olivat törkeä rahanpesu (71 kertaa), törkeä veropetos (61 kertaa), törkeä kirjanpitorikos (57 kertaa) ja rekisterimerkintärikos (39 kertaa). Vuonna 2018 kirjattiin tiedonluovutuksia 1120 juttuun liittyen. Näistä 367 liittyi avoimeen esitutkintaan ja 51 jutun perusteella kirjattiin uusi rikosilmoitus. Estämiseen ja paljastamiseen liittyvien luovutettujen juttujen määrän väheneminen on seurausta yllämainituista verottajaan liittyvistä sisäisistä linjauksista. 15 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018 Kaavio 5. Tiedonluovutusten vastaanottajat vuonna 2018

Kaavio 6. Selvittelykeskuksen määräykset pidättyä suorittamasta liiketointa (jäädytys) Jäädytykset ja rikoshyöty Vuonna 2018 annettiin poikkeuksellisen paljon liiketoimen keskeyttämistä koskevia määräyksiä (jäädytyksiä), joiden seurauksena jäädytettiin ja saatiin viranomaisten haltuun suuri määrä rahaa. Vuoden aikana annettiin 54 jäädytysmääräystä, mikä oli erinomainen kasvu verrattuna vuosiin 2017 (33) ja 2016 (36). 54 jäädytysmääräyksillä jäädytettiin yhteensä 57 eri tilillä olleita varoja. Määräysten kohteena olleiden varojen kokonaissumma nousi yli 5,2 miljoonan euron ja niiden seurauksena viranomaisten haltuun jäi yli 2,3 miljoonaa euroa. Rahanpesun selvittelykeskus voi pyytää myös ulkomaisia rahanpesuyksiköitä pysäyttämään rikollisen toiminnan seurauksena ulkomaille siirrettyjä varoja. Vuonna 2018 selvittelykeskus lähetti ulkomaisille rahanpesuyksiköille 8 tällaista pyyntöä, joihin liittyneiden varojen yhteisarvo oli hiukan yli miljoona euroa. Lähes 800 000 euroa saatiin pysäytettyä Rahanpesun selvittelykeskuksen ja ulkomaisten rahanpesuyksiköiden yhteistyön avulla. Rahanpesun selvittelykeskus 2018-16

Selvittelykeskus sai keskusrikospoliisilta petosrikoksen tutkintaan liittyvän pyynnön, jossa tapauksessa ulkoministeriötä oli ohjattu lähettämään 400.000 petollisesti väärälle tilille. Siirrot oli toteutettu ja rahat oli siirretty alankomaalaiselle pankkitilille. Kansainvälisellä yhteistyöllä Alankomaiden rahanpesuyksikön kanssa selvittelykeskus sai alankomaalaisen pankin pysäyttämään yhteensä 242.000 petolliselle tilille. Varoista oli 29.1.2019 mennessä palautunut Suomeen 60.000 ja loppujen varojen palauttaminen oli tämän vuosikertomuksen kirjoittamisen aikaan vielä kesken. 2018 pysäytetyt varat ulkomailla: Espanja (2) UAE Saksa Italia Iso-Britannia Alankomaat Latvia Pyydetty pysäyttämään 116 000 378 800 130 000 10 407 52 110 400 000 6 075 Pysäytetty 25 472 378 800 130 000 10 407 0 242 000 6 075 Kaavio 7. ja Taulukko 3. Selvittelykeskuksen pyyntöjen perusteella ulkomailla pysäytetyt varat Rahanpesun selvittelykeskuksen toimenpiteet ja tiedonluovutukset kotimaisille lainvalvontaviranomaisille johtavat myös joskus varojen takavarikointiin. Näitä tapauksia ei ole systemaattisesti kirjattu, mutta joissain tapauksissa takavarikot voivat olla hyvinkin huomattavia. Esimerkki tällaisesta tapauksesta löytyy virtuaalivaluutta-osioista (sivu 21), jossa tapauksessa selvittelykeskuksen panos noin 850.000 euron takavarikkoon oli merkittävä. Veroyhteistyön tuottama verohyöty Rahanpesun selvittelykeskus on vuosien 2015 2018 aikana tehnyt yli 1500 tiedonluovutusta verottajalle. Verohallinnolta saadun tiedon mukaan verottaja oli syyskuuhun 2018 mennessä aloittanut verotarkastuksen 584 tapauksessa, ja Rahanpesun selvittelykeskuksen tiedonluovutuksiin liittyneiden verotarkastusten tuloksena oli määrätty veroa yhteensä noin 22 miljoonaa euroa. 17 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

Rahanpesun selvittelykeskus 2018-18

Terrorismin rahoittaminen Vuonna 2018 terrorismin rahoittamisen torjunnan ryhmää ovat työllistäneet erityisesti Suomessa olevien rahoitusverkostojen ja vierastaistelijoiden rahoittamisen kartoittaminen sekä käynnistettyjen esitutkintojen tukeminen. Edellisten vuosien tapaan myös epävirallista rahanvälityspalvelua tarjoavat hawalat ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Vuonna 2018 hawalat nousivat erityisesti esiin FATF:n maatarkastuksessa, jossa tarkasteltiin myös terrorismin rahoittamisen torjunnan ryhmän toimintatapoja. Vuonna 2018 selvittelykeskus vastaanotti 11 terrorismin rahoittamista koskevaa ilmoitusta, minkä lisäksi selvittelykeskuksessa luokiteltiin suuri määrä epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia niiden asiasisällön tai henkilökytkösten vuoksi mahdollisesti terrorismin rahoittamiseen liittyviksi. Ilmoitusten pohjalta selvittelykeskus käynnisti toistasataa laajempaa selvittelykokonaisuutta, jotka mahdollisesti liittyivät terrorismin rahoittamiseen. Yhteistyö Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin turvapaikanhakijoihin ja laittoman maahantulon järjestämiseen erikoistuneen toiminnon (TUPA-toiminto) sekä muiden viranomaisten kanssa on tiivistynyt entisestään. Yhteistyö ja kouluttaminen Vuoden 2018 marraskuussa selvittelykeskus järjesti ilmoitusvelvollisille kansainvälisiin talouspakotteisiin (TFS) liittyvän koulutustilaisuuden, jossa sivuttiin terrorismin rahoittamista. Selvittelykeskuksen terrorismin rahoittamisen torjunnan ryhmä on myös osallistunut useisiin koulutuksiin ja kokouksiin eri viranomaisten kanssa, minkä kautta tietoisuutta uusimmista ilmiöistä on saatu jaettua yhteistyötahoille. Rahanvälityksen monimuotoistuminen Verkossa toimivat rahanvälittäjät sekä virtuaalivaluutat ovat viime vuosina nousseet terrorismin rahoittamisen torjunnan näkökulmasta esille. Selvittelykeskus huomaa selvittelyssään jatkuvasti uusia rahanvälitysmuotoja ja -palveluita, joilla saadaan siirrettyä rahaa nopeammin ja anonyymimmin esimerkiksi konfliktialueille. Monet kansainväliset toimijat eivät turvallisuussyistä voi avata toimipisteitä konfliktialueilla, minkä seurauksena näille 19 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

alueille rahaa lähettävät henkilöt joutuvat käyttämään muita keinoja rahan siirtämiseen. Esimerkiksi eri keinot lähettää mobiilirahaa suoraan matkapuhelinliittymiin konfliktialueille ovat huomattavasti lisänneet mahdolliseen terrorismin rahoittamiseen tarkoitetun rahan seuraamiseen liittyviä haasteita. Selvittelykeskus on selvitellyt useita laajoja kokonaisuuksia liittyen rekisteröityjen rahanvälittäjien tekemiin ilmoituksiin suurista, mahdollisesti terrorismin rahoittamiseen liittyvistä rahanvälitysverkostoista. Myös Europol on nostanut esille virtuaalivaluuttojen käytön terrorismin rahoittamisessa raportissaan "The use of Virtual Currencies for Terrorism Financing purposes" 1. Irakin ja Syyrian kriisi ja palaavat vierastaistelijat Monet Syyrian ja Irakin alueen konflikteihin taistelemaan lähteneet henkilöt ovat palanneet takaisin lähtömaihinsa. ISILin hallinnoimien alueiden vapauttamisen myötä suuri osa viimeisistäkin eloonjääneistä pyrkii todennäköisesti poistumaan alueelta ja palaamaan kotimaihinsa tai siirtymään uusille alueille. Osa palaajista on mahdollisesti vaarallisia, minkä vuoksi turvallisuusviranomaiset ovat kiinnittäneet palaajiin erityistä huomiota. Selvittelykeskus on jatkanut tähän teemaan liittyvää aktiivista yhteistyötä Keskusrikospoliisin muiden yksiköiden ja Suojelupoliisin kanssa listen henkilöiden sekä oikeushenkilöiden asettamisen kansalliselle terroristipakotelistalle. Varojen jäädyttämisen tarkoituksena on estää päätöksen kohdetta kanavoimasta varojaan terroristiseen toimintaan, minkä johdosta esimerkiksi pankeilla on velvollisuus asettaa päätöksen kohteen tileille tilisulku. Rahanpesun selvittelykeskus vastaa käytännössä lain perusteella tehtävien jäädyttämispäätösten valmistelusta ja niiden edellytysten selvittämisestä. Vuonna 2018 Suomessa on tuomioistuimissa käsitelty muutamia terrorismiin liittyviä tapauksia. Näihin liittyvien henkilöiden varallisuus on jäädytetty jäädyttämislain perusteella. Vuonna 2018 Keskusrikospoliisi teki yhden uuden päätöksen varojen jäädyttämisestä ja kumosi kolme luonnollista henkilöä koskevaa päätöstä. Vuoden 2018 uusi päätös koskee Turun puukotustapaukseen liittyvää henkilöä, joka on tällä hetkellä etsintäkuulutettuna. Lisäksi kansallisten jäädyttämispäätösten kohteeksi saatettiin 31 Euroopan Unionin sisäisiksi terroristeiksi luokittelemaa luonnollista henkilöä. Vuoden 2018 lopussa oli voimassa 21 oikeushenkilöä koskevaa jäädytystä, joista kolme on kansallisen jäädytyksen alaisia ja loput 18 Euroopan Union sisäisen pakotelistauksen alaisia. Varojen jäädyttäminen terrorismin torjumiseksi Suomessa otettiin 1.6.2013 käyttöön kansallinen varojen jäädyttämismekanismi terrorismin torjumiseksi. Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (325/2013) mahdollistaa terroristiyhteyksiä omaavien luonnol- 1 Europol (2017) The use of Virtual Currencies for Terrorism Financing Purposes. Rahanpesun selvittelykeskus 2018-20

Virtuaalivaluutat Virtuaalivaluuttojen arvonnousu vaikutti merkittävästi Rahanpesun selvittelykeskuksen työhön. Joulukuussa 2017 bitcoinin hinta ylitti 16.000 euroa, minkä seurauksena useat henkilöt myivät huomattavia määriä virtuaalivaluuttoja alkuvuodesta 2018. Selvittelykeskus on havainnut tapauksia, joissa virtuaalivaluuttoja käytetään rikoksella saadun varallisuuden häivyttämiseen ja peittämiseen. Alkurikoksena tapauksissa on monen tyylisiä rikoksia, joissa rikoshyöty on saatu rikollisesti haltuun virtuaalivaluuttana tai muutettu virtuaalivaluutaksi rikoksella saatujen varojen häivyttämiseksi tai piilottamiseksi. Vuonna 2018 Selvittelykeskus tarjosi useisiin eri esitutkintoihin virtuaalivaluuttoihin liittyviä asiantuntijapalveluita. Vuonna 2018 rikosilmoitusjärjestelmään kirjattujen virtuaalivaluuttoihin liittyvien rikosilmoitusten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta noin 44 %. Kiristysrikosten osuus lisääntyi vuonna 2018 huomattavasti ja niiden osuus virtuaalivaluuttoihin liittyvistä rikoksista oli yli 36 %. On kuitenkin huomioitava, että suurin osa näistä rikosilmoituksista on ollut kiristyksen yrityksiä ja että suuri osa niistä liittyy syksyllä 2018 aktiivisena olleeseen uutisoituun sähköpostikiristyssarjaan. Syytteeseen saatettujen tapausten osalta virtuaalivaluuttoihin liittyvät rikokset ovat pääasiassa olleet huumausainerikoksia ja erilaisia petoksia. Rahanpesun selvittelykeskuksella oli merkittävä avustava rooli vuosien 2017 ja 2018 aikana Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen tutkimassa rikoskokonaisuudessa, jossa saatiin takavarikoitua erilaisia virtuaalivaluuttoja yhteensä noin 850.000 edestä ja jäädytettiin varoja noin 250.000 edestä. Kokonaisuutta tutkittiin kesästä 2017 lähtien, ja selvittelykeskuksen virtuaalivaluutoihin erikoistuneet tutkijat kykenivät paikallistamaan epäillyn virtuaalivaluutalompakot ja avustamaan niihin liittyvissä takavarikoissa. Takavarikoituja ja havaittuja virtuaaliuvaluuttoja oli useita. Petosrikoksissa kyseessä on erilaisia sijoituspetoksia ja ns. perinteisiä virtuaalivaluutoin tapahtuvia nettipetoksia. Tapauksiin liittyy 21 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

lähes poikkeuksetta kyberrikollisuuden ulottuvuus. Huumausainerikoksissa on useimmiten kyse anonyymissä verkossa tapahtuvasta huumausainekaupasta, jossa huumeiden myyjät saavat maksut virtuaalivaluuttoina. EU-parlamentti hyväksyi toukokuussa 2018 viidennen rahanpesudirektiivin. Direktiivi astunee Suomessa voimaan vuoden 2019 aikana ja sen myötä virtuaalivaluuttojen liikkeellelaskijoille ja lompakkopalveluiden ylläpitäjille asetetaan uusia mm. asiakkaan tuntemista ja asiakkaiden varojen alkuperän selvittämistä koskevia velvollisuuksia. Analyysi Vuoden 2018 aikana Rahanpesun selvittelykeskus laati useita rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyviä laajempia selvityksiä ilmiöistä. Selvitysten tavoitteena on avata kuvaa siitä, minkälaista tietoa rahanpesurekisterissä on, millä tavoilla tietoa voidaan hyödyntää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa, ja mitä ilmiöitä tietoa tutkimalla voitaisiin paljastaa. Ilmoitusmäärien lisääntyessä rahanpesurekisterissä olevien entiteettien määrä kasvaa jatkuvasti. Vuoden 2018 aikana rahanpesurekisteriin kirjautui yhteensä vajaa 1,3 miljoonaa transaktiota. Tämän lisäksi vuoden 2018 ilmoituksissa esiintyi kymmeniä tuhansia henkilöitä ja yhtiöitä. Tietomassoja tarkastelemalla selvittelykeskus voi havaita uusia trendejä ja ilmiöitä, ja vastata tunnettuihin uhkiin liittyviin strategisiin kysymyksiin. Rahalähetykset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen, Rahanpesuilmoitukset ja Kiina, Rahanpesuilmoitukset ja korruptio, Vierastaistelijoiden profilointi tili- ja rahavälitystietojen perusteella, Maksukortteihin liittyvät rahanpesuilmoitukset, PSD2 Direktiiviin liittyvät toimijat, Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä (päivitys), FATF (Financial Action Task Force) maa-arvioon tuotetut materiaalit. Suurin osa analyyseistä on tehty selvittelykeskuksen sisäiseen käyttöön tai jaettavaksi muille viranomaisille. Vuoden 2018 aikana selvittelykeskuksen analyysitiimi myös avusti muita viranomaisia käynnissä olevissa tutkinnoissa, tuki Rahanpesun selvittelykeskuksen sisäisiä toimintoja sekä osallistui erilaisiin koulutuksiin. Selvittelykeskuksen analyysitoiminto syventyi vuoden 2018 aikana mm. seuraaviin aiheisiin: Rahanpesun selvittelykeskuksen toiminta, Rahanpesun selvittelykeskus 2018-22

Ilmiöt 2018 Venäjä Vuonna 2018 julkisuudessa nousi esille suurien liikepankkien toimintaan liittyviä niin sanottuja rahanpesuskandaaleja. Tapauksissa on kyse näiden pankkien tilien kautta siirretyistä valtavista rahasummista, jotka ovat peräisin Venäjältä tai muista entisen Neuvostoliiton valtioista. Lännen pankkijärjestelmään idän suunnasta vastaanotetut miljardit tuomitaan yleisessä keskustelussa rahanpesuksi, vaikka välitöntä näyttöä varojen rikollisesta alkuperästä ei ole. Rahanpesun selvittelykeskuksen käynnistämät esitutkinnat osoittavat, että näytön hankkiminen rahanpesurikoksen tunnusmerkistön edellyttämästä esirikoksesta Venäjältä on hankalaa. Varojen alkuperän peittäminen on usein toteutettu monimutkaisilla yritysjärjestelyillä, todellisuutta vastaamattomilla kauppasopimuksilla ja -laskuilla sekä nimellisten ja veroparatiisiyhtiöiden käyttämisellä. Näillä toimilla saadaan varojen alkuperän lisäksi peitettyä tehokkaasti myös varojen tosiasiallinen omistaja. harmaan talouden osuus maan taloudesta on noin viidennes. Venäjän valvontaviranomaisten on vaikea tunnistaa laittomaan veronkiertoon tähtäävää varojen kierrättämistä ulkomaisten pankkitilien ja yhtiöiden kautta. Rikolliset käyttävät muodollisesti päteviltä näyttäviä pöytälaatikkoyrityksiä ja asiakirjoja. Vuosina 2016 2017 veroviranomainen poisti Venäjän kaupparekisteristä yli 1,2 miljoonaa toimimatonta yritystä. Rikostutkintaan liittyvät haasteet eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että edellä kuvattu liiketoimintamalli olisi Suomessa hyväksyttävä. Rahanpesun preventiivisessä torjunnassa korostuu entistäkin enemmän pankkien velvollisuus tuntea asiakkaansa ja tehdä tarvittaessa ilmoitus epäilyttävistä liiketoimista. Rahanpesun torjunnan tehostamiseksi myös rikosoikeudellisia keinoja olisi tehostettava. Tehostamistoimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti epäillyn rahanpesurikoksen kohteena olevien varojen konfiskointiedellytyksiin. Rahanpesurikoksen kohteena olevien varojen omistajalta tulisi voida vaatia selvitystä varojen laillisuudesta. Mikäli varojen omistaja ei saata todennäköiseksi, että varat ovat laillisia, ne tulisi tuomita valtiolle, jos muut rahanpesurikoksen tunnusmerkit täyttyvät. Todennäköisesti suurinta osaa Venäjältä eurooppalaisiin pankkeihin virtaavasta rikollisesta rahasta ei olekaan hankittu perinteisillä omaisuus- ja huumerikoksilla, vaan se on peräisin harmaasta taloudesta. Venäjän taloudessa harmaan talouden osuus on suuri ja sen keinovalikoima on erittäin laaja. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvioiden mukaan harmaan talouden osuus Venäjällä on noin 38 prosenttia bruttokansantuotteesta. Venäjän tilastokeskus taas arvioi, että maan 23 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

Vuonna 2018 Keskusrikospoliisin talousrikosyksikkö sai päätökseen vuonna 2014 aloitetun epäillyn törkeän rahanpesun esitutkinnan, joka sai alkunsa Rahanpesun selvittelykeskuksen selvittelyn tuloksena. Tutkitussa tapauksessa suomalainen yhtiö vastaanotti suomalaiseen pankkiin avatulle tilille vuosina 2012 2014 noin 130 miljoonaa euroa venäläisestä yhtiöstä, jotka se siirsi välittömästi eteenpäin latvialaisiin pankkeihin avatuille tileille. Varat siirrettiin edelleen lukuisiin yhtiöihin yli 20 eri maassa sijaitseville pankkitileille. Esitutkinnan mukaan on syytä epäillä, että varojen siirtoperusteena käytettiin todellisuutta vastaamattomia kauppasopimuksia ja nimellisyhtiöitä. Tutkinnan perusteella on myös syytä epäillä, että varat tulivat Venäjältä laittoman pankkitoiminnan kautta Suomeen. Venäjällä laiton pankkitoiminta on pääsääntöisesti järjestäytyneen rikollisryhmän tekemä rikos, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena seitsemän vuotta vankeutta. Laiton pankki tarjoaa palveluja asiakkaille, jotka haluavat siirtää rahavarat valtiollisen valvonnan ulkopuolelle esimerkiksi veronkiertotarkoituksessa. Varojen siirtoon käytetään tekaistuja asiakirjoja ja yrityksiä. Esitutkinnassa on takavarikoitu selvittelykeskuksen määräyksestä jäädytetyt ja epäillyn rahanpesun kohteena olleet varat (455 miljoonaa ruplaa), joka on nykykurssin mukaan noin 6 miljoonaa euroa. Asiassa on nostettu syyte. Ammattimuulien maihinnousu Rahanpesun selvittelykeskus osallistui vuonna 2017 Eurojustin ja Europolin yhteiseen EMMA (European Money Mule Action) hankkeeseen, jossa koottiin tietoja Euroopan alueella harjoitettavasta ammattimaisesta rahanpesusta. Hanke nosti esille Euroopassakin tuolloin melko uuden ilmiön; johonkin maahan saapuu muista maista henkilöitä, jotka avaavat väärillä henkilötiedoilla suuren joukon tilejä eri pankkeihin. Tämän jälkeen pankkitileille siirretään ulkomaisilta tileiltä erilaisilla rikoksilla hankittuja varoja, jotka edelleen hyvin nopeasti joko nostetaan käteisenä tai siirretään edelleen tilisiirtoina ulkomaille. Tapauksia kerrottiin joissain Euroopan maissa (mm. Italia, Ruotsi, Unkari, Latvia) olleen lukuisia. Puolassa oli tutkittu tapaus, jossa yhteen kokonaisuuteen liittyneiden rikosvahinkojen kokonaismäärä oli ollut 30 miljoonaa euroa. Ilmiötä ei vielä tuolloin ollut Suomessa tavattu. Väärennettyjen henkilöllisyysasiakirjojen myöntömaina esiintyivät muun muassa Romania, Tanska, ja Tšekin tasavalta. Henkilötunnusten ja pankille lähes säännönmukaisesti esitettyjen suomalaisten yhtiöiden kanssa tehtyjen väärennettyjen työsopimuksien kanssa henkilöt avasivat tilejä useissa eri pankeissa. Selvittelykeskukselle tehtiin vuoden 2018 aikana kymmeniä ammattimuuleihin liittyviä rahanpesuilmoituksia. Selvittelykeskus antoi tapauksiin liittyen 15 jäädytysmääräystä, joiden ansiosta takavarikoitiin yhteensä noin 225.000 euroa. Näistä tapauksista selvittelykeskus kirjasi neljä uutta rikosilmoitusta, minkä lisäksi tietoja luovutettiin neljään jo avoimena olleeseen rikosilmoitukseen. Keväällä 2018 alkoi Suomen poliisin tietoon tulla tapauksia, joissa oli käytetty yllä kuvattua tekotapaa. Henkilöt olivat eri keinoin hankkineet väärennetyillä henkilöllisyysasiakirjoilla suomalaisia henkilötunnuksia. Rahanpesun selvittelykeskus 2018-24

Esimerkkitapaus, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos: kaksi henkilöä syytettynä käyttivät kymmenen eri henkilön nimiä ja väärennettyjä henkilöllisyysasiakirjoja avasivat muutaman kuukauden aikana 37 tiliä väärillä henkilötiedoilla noin kymmeneen eri pankkiin tileille saapui noin kolmen kuukauden aikana ulkomailta 173 eri tilisiirrolla yhteensä 637.691 euroa tuomioistuin katsoi alkurikostiedon näytetyksi 78 tapauksesta, joissa tileille siirrettyjen ja siis rahanpesun kohteena olleiden varojen yhteenlaskettu arvo oli 257.826 euroa toiselle henkilölle tuomittiin 2 vuotta ja toiselle 1 vuotta 6 kuukautta ehdotonta vankeutta tuomio ei ole lainvoimainen Kuva 1. Esimerkkejä väärennetyistä henkilöllisyystodistuksista, joissa on sama kuva mutta eri henkilötiedot Edellisten tapausten lisäksi selvittelykeskuksen tietoon tuli melkoinen määrä ilmoituksia, joissa ei ehditty antamaan jäädytysmääräyksiä. Edelleen, paikallispoliisissa on todennäköisesti käynnistetty esitutkintoja, jotka eivät ole tulleet selvittelykeskuksen tietoon. Ilmiön suuruutta ja toiminnan laajuutta kokonaisuudessaan ei ole selvitetty, mutta joka tapauksessa voidaan karkeasti arvioida, että Suomeen saapuneiden tilimuulien määrä on ollut kymmeniä ja että heidän suomalaisiin pankkeihin avaamiensa tilien määrä on ollut satoja. Kaikkien tilien kautta ei ole onnistuttu siirtämään varoja, mutta rahanpesun kohteena olleiden varojen kokonaismäärää voi arvioida oheisen Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksessa tutkitun esimerkkitapauksen valossa. Muulit ja Suomi Suomen suosio ammattimuulien kohteena riippuu siitä, miten houkutteleva maa Suomi muuleille on. Tähän vaikuttaa mm. se, miten helppoa toiminta on Suomessa; henkilötunnuksen saaminen, tilin 25 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

avaaminen ja tilinkäyttövälineiden saaminen, tilin käyttäminen kortilla ulkomailta on helppoa viranomaistoimilla on pystytty puuttumaan toimintaan; varoja pysäytetty ja takavarikoitu, esitutkintoja käynnistetty, epäiltyjä saatu kiinni, siirretty tapauksia käräjille tapauksia käsitellään tuomioistuimessa; tuomiot ovat kohtuullisia ja näyttökynnys rahanpesusta on korkealla. Muulien toiminta ohjautuu sinne, missä tuotto-/panossuhde on suurin. Mitä tehokkaammin rikoksia torjutaan, sitä pienempi on kiinnostus. Poliisin ja maistraattien välille on käynnistetty yhteydenpitoa rekisteröitymiseen liittyvien väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Viranomaiset harkitsevat edelleen muitakin toimia ilmiön hillitsemiseksi. Voinee ennustaa, että kevään koittaessa muulien vaellus kohti Suomea taas alkaa. Kuva 2. Käteiseen liittyvien indikaattorien käyttö rahanpesuilmoituksissa 2018 Käteinen rahanpesussa Rahanpesuilmoituksiin on kirjattu myös käteisen käyttöön liittyviä indikaattoreita. Uusista maksupalveluista ja sähköisistä rahansiirtomuodoista huolimatta käteisen rooli rahanpesussa on edelleen keskeinen. Vuonna 2018 käteisindikaattoreita käytettiin yhteensä 6772 kertaa. Yhdessä ilmoituksessa voidaan käyttää useita käteisindikaattoreita. Eniten käytetyt indikaattorit liittyivät käteisnostoihin ja käteispanoihin. Selvittelykeskus saa tietoa käteisen rahan liikkumisesta myös Tullilta, joka kerää tietoa käteiskuljettajista. Tullilta saatujen tietojen mukaan vuonna 2018 havaittiin noin 220 henkilön kuljettaneen noin 320 eri matkalla yli 10.000 arvosta käteistä joko Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen. Yleisimmät maat, joista käteistä tuotiin Suomeen, olivat Venäjä, Egypti, Kiina, Singapore, Arabiemiraatit ja Japani. Yleisimmät maat, joihin käteistä vietiin, olivat Arabiemiraatit, Thaimaa, Venäjä, Saksa, Turkki ja Espanja. Muutoksia havaituissa rikoksissa Selvittelyn kohteena olleista tapauksista luovutetaan eri viranomaisille tietoja joko uuden esitutkinnan käynnistämiseksi, avoinna olevaan rikosilmoitukseen tai rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi. Uusiin ja avoimiin rikosilmoituksiin tehdyissä luovutuksissa esiintyi vuonna 2018 yhteensä 85 eri rikosnimikettä. Eniten rikosilmoituksissa esiintyi nimike törkeä petos, joka esiintyi 76 kertaa. Prosentuaalisesti suurimmat muutokset yksittäisissä nimikkeissä vuosien 2017 ja 2018 välillä olivat harvinaisemmilla rikosnimikkeillä kuten ampuma-aserikkomus, jonka esiintyminen nimikkeenä selvittelykeskuksen luovutuksen kohteena olleissa rikosilmoituksissa lisääntyi 800 % (yhdestä nimikkeestä yhdeksään nimikkeeseen). Merkityksellisimmät muutokset havaitaan kuitenkin parhaiten vertaamalla sekä prosentuaalisia että määrällisiä muutoksia. Rahanpesun selvittelykeskus 2018-26

Taulukko 4. Top 5 - Eniten vähentyneet rikosnimikkeet luovutusten kohteena olleissa rikosilmoituksissa Rikosnimike Muutos 2017-2018 Muutos 2017-2018 (%) TÖRKEÄ MAKSUVÄLINEPETOS -15-65 % TUTKINTA LIIKETOIMINTAKIELLON MÄÄRÄÄMISEKSI -12-28 % LIEVÄ PETOS -6-86 % RAHANKERÄYSRIKOS -6-86 % TÖRKEÄ TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS -6-55 % LUVATTOMAN TAKSILIIKENTEEN HARJOITTAMINEN -3-75 % VIRKAVALLAN Taulukko 5. Top ANASTUS 5 - Eniten lisääntyneet rikosnimikkeet luovutusten kohteena -3 olleissa rikosilmoituksissa -33 % TÖRKEÄ Rikosnimike KAVALLUS Muutos 2017-2018 -3 Muutos 2017-2018 -12 (%) % TÖRKEÄ LAITTOMAN RAHANPESUMAAHANTULON JÄRJESTÄMINEN 37-2 109-67 % PETOKSEN TÖRKEÄ VEROPETOS YRITYS 17-2 -33 39 % VARKAUS LIIKETOIMINTAKIELLON VALVONTA 13-2 118-29 % TÖRKEÄ IDENTITEETTIVARKAUS VELALLISEN EPÄREHELLISYYS 11-2 183-7 % PETOS REKISTERIMERKINTÄRIKOS 10-2 30-5 % OSAKEYHTIÖRIKOS AMPUMA-ASERIKKOMUS -18 800-50 % AMPUMA-ASERIKOS TÖRKEÄ TULLISELVITYSRIKOS -16 600-50 % TÖRKEÄ ESITUTKINTALAIN PAHOINPITELY 3:3.2 TARKOITTAMA SELVITYS -16 300-50 % Ulkomaiden NÄPISTYS HUUMAUSAINERIKOS kansalaiset -16 100-50 % rahanpesuilmoituksissa TÖRKEÄ MAKSUVÄLINEPETOS KIRISTYS -15-33 45 % Taulukko 6. Ulkomaiden kansalaiset rahan- LUOTTAMUSASEMAN LAITTOMAN MAAHANTULON VÄÄRINKÄYTTÖ JÄRJESTÄMINEN -14 400-20 % pesuilmoituksissa vuonna 2018 (20 yleisintä) Vuoden KAVALLUS TÖRKEÄ VÄÄRENNYS 2018 rahanpesuilmoituksiin sisältyi -14-20 44 % kymmeniä KÄTKEMISRIKOS tuhansia henkilöitä ja yhtiöitä. Rahanpesuilmoituksiin VAHINGONTEKO ei systemaattisesti kirjata henkilöiden VÄÄRENNYSAINEISTON kansalaisuuksia. HALLUSSAPITO 36 %:lle rahanpesuilmoituksiin Maa Venäjä Viro 3 3 3 Henkilöiden 300 lkm% 1504 300 % 1258 300 % TAPPO kirjatuista henkilöistä ei ollut Romania 3 1125 300 % merkitty KISKONNANTAPAINEN kansalaisuutta. TYÖSYRJINTÄ 45 %:lle henkilöistä Turkki 3 300 637% oli IHMISKAUPPA kirjattu kansalaisuudeksi Suomi. 19 %:lle Nigeria 3 150 573% henkilöistä TÖRKEÄ PARITUS oli siis merkitty ulkomaalainen Irak 2 300 461% kansalaisuus. MAKSULAITOSRIKOS Kiina 2 200 363% Lisääntyneiden ilmoitusmäärien vuoksi myös ilmoituksissa esiintyvien henkilöiden määrä on kasvanut vuosittain. Eniten esiintyvät kansalaisuudet ovat kuitenkin pysyneet samana: Venäjä, Viro, Romania ja Turkki ovat vuosina 2016 2018 olleet yleisimmät neljä kansalaisuutta. Aikaisemmin 5. sijalla ollut Irak on vaihtunut vuonna 2018 Nigeriaan, mikä kertoo nigerialaisten lisääntyneestä osallisuudesta epäilyttäviin liiketoimiin. Vuonna 2016 Nigeria on ollut sijalla 7 (lukumäärä 192) ja vuonna 2017 sijalla 8 (lukumäärä 228). Ruotsi 327 Thaimaa 316 Vietnam 303 Iran 265 Ukraina 222 Afganistan 211 Kirgisia 207 Kosovo 205 Ghana 176 Bulgaria 162 Kamerun 156 Yhdysvallat (USA) 147 Filippiinit 140 27 - Rahanpesun selvittelykeskus 2018

Lopuksi Rahanpesun selvittelykeskus on saanut kasvavien ilmoitusmäärien vuoksi resurssilisäystä. Vuonna 2019 Rahanpesun selvittelykeskukseen aukeaa 3 siviilivirkaa ja 2 poliisivirkaa eli yhteensä 5 uutta virkaa. Rekrytointiprosessi on käynnistetty vuoden 2019 alussa. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan kansallinen viranomaisyhteistyöryhmä perustettiin vuonna 2018. Ryhmän tavoitteena on kehittää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa parantamalla tiedonkulkua valvovien ja operatiivisten viranomaisten välillä sekä yhtenäistämällä rahanpesun valvontaan liittyviä toimintamalleja. Lisäksi toimintaryhmän tehtävänä on löytää ratkaisuvaihtoehtoja tietojenvaihdon parantamiseksi. FATF:in maa-arvio saattaa asettaa vaatimuksia viranomaisyhteistyön toiminnan tehostamiseen tai kansallisten mekanismien muutokseen. Maa-arvio saattaakin asettaa velvoitteita myös Rahanpesun selvittelykeskukselle ja vaikuttaa näin vuoden 2019 toimintaan. Neljännen rahanpesudirektiivin mukaiset uudet ilmoitusvelvolliset tulevat kansallisen lakiehdotuksen mukaisesti ilmoitusvelvollisiksi 1.9.2019 (lakiehdotus eduskunnan käsittelyssä). Nähtäväksi jää, miten ilmoitusvelvollisten lisääntyminen vaikuttaa rahanpesuilmoitusten määriin. Alustavien arvioiden mukaan ilmoitusmäärien uskotaan kasvavan huomattavasti. Vuoden 2017 kesällä astui voimaan neljäs rahanpesudirektiivi, joka velvoittaa jäsenmaiden selvittelykeskukset toimittamaan vastaanotettuihin rahanpesuilmoituksiin sisältyvät toiselle jäsenmaalle relevantit tiedot toisen jäsenmaan selvittelykeskukselle. Europol, joka ylläpitää EU-maiden selvittelykeskusten tiedonvaihtoon liittyvää tietojärjestelmää, on käynnistänyt tietojen automatisoituun toimittamiseen liittyvän kehityshankkeen, jossa Suomi on vahvasti mukana. Toivottavaa on, että mekanismi saadaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Rahanpesun selvittelykeskus haki vuonna 2018 EU rahoitusta hankkeelle, jossa kartoitettaisiin uusia maksupalveluja tarjoavia tahoja sekä näiden tarjoamiin palveluihin liittyviä riskejä. Rahoitus myönnettiin loppuvuodesta 2018. Hanke käynnistetään 1.3.2019 ja se toteutetaan yhdessä Ruotsin selvittelykeskuksen kanssa. Rahanpesun selvittelykeskus 2018-28