Iijärven ja Irnijärven välisen alueen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 1987 2006

Eero Moilanen ja Pirkko-Liisa Luhta Iijärven ja Irnijärven välisen alueen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 1987 2006 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 119

Eero Moilanen Metsähallitus, Luontopalvelut Toritie 2 93100 Pudasjärvi eero.moilanen@metsa.fi Pirkko-Liisa Luhta Metsähallitus, Luontopalvelut Toritie 2 93100 Pudasjärvi pirkko-liisa.luhta@metsa.fi Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Sähkökalastusta Ylä-Susikoskella. Kuva: Eero Moilanen. Metsähallitus 2009 ISSN 1235-6549 ISBN 978-952-446-743-8 (pdf)

Eero Moilanen ja Pirkko-Liisa Luhta Iijärven ja Irnijärven välisen alueen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 1987 2006

KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 4.8.2009 TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA 2000-ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ TEKIJÄ(T ) Eero Moilanen ja Pirkko-Liisa Luhta JULKAISUN NIMI Iijärven ja Irnijärven välisen alueen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 1987 2006 TIIVISTELMÄ Vesioikeuden määräämät koskikunnostukset Iijärven ja Irnijärven välisellä alueella tehtiin vuonna 1994. Kunnostuksista vastasi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Metsähallitukselle on määrätty jokien uittosäännön kumoamisen yhteydessä velvoite istuttaa kunnostetuille koskialueille taimenia ja harjuksia sekä tarkkailla istutusten tuloksellisuutta viisi vuotta kunnostuksesta. Istutuksissa on käytetty pääasiassa 1- ja 2-vuotiaita taimenia ja 1-kesäisiä harjuksia. Tarkkailuvelvoitteen seurantamenetelminä ovat olleet kalastuskirjanpito, kalamerkinnät, kalakantanäytteet ja koskialueiden sähkökoekalastukset. Iijärven ja Irnijärven välisen alueen kalakantojen velvoitehoidon tuloksia tarkkailtiin vuoteen 2002 saakka ns. yhteistarkkailuna Voimalohi Oy:n kanssa. Tuloksista on julkaistu aiemmin kaksi raporttia vuosilta 1981 1996 ja 1997 2001. Tässä raportissa esitetään vuosina 2002 2006 Iijärven Kurjenjoen alueelta saadut seurantatulokset. Raportin tulokset perustuvat kalastuskirjanpitäjiltä vuosittain kerättyihin saalistietoihin ja kalastajien henkilökohtaisiin haastatteluihin. Lisäksi aineistona on käytetty mm. Poussunkosken kalastustiedustelua vuodelta 2003. Tuloksia on verrattu aiemmin julkaistuihin raportteihin. Viimeisellä tarkkailujaksolla kirjanpitäjien kalastusaktiivisuus väheni ja pyyntitavat muuttuivat. Kalastuskirjanpitäjien tärkein pyyntivesistö oli Iijärvi. Muilla alueen järvillä kalastus hiipui, vaikka tärkeimpien lajien (muikku ja siika) saaliit eivät olisi antaneet siihen aihetta. Kalastus näytti myös erikoistuvan vain tietyn tai tiettyjen lajien pyynniksi: Poussunjärvellä siian, Soivionjärvellä muikun ja siian ja Raakunjärvellä hauen pyynniksi. Tarkkailuajan loppua kohti useimpien järvien särki- ja haukikannat vahvistuivat, ja siika- ja taimenkannat heikkenivät. Muikulla esiintyi lajille tyypillistä ajoittaista kannanvaihtelua. Jokialueilla taimen ja harjus pyydettiin pääasiassa alamittaisina. Koskialueiden sähkökalastuksissa ei havaittu taimenen luontaista lisääntymistä. Jokien kova kalastuspaine sekä rauhoitusalueiden ja kalastusjärjestelyiden yms. puute eivät luoneet edellytyksiä taimenen luonnonkierron onnistumiselle. Myös harjuksen luonnontuotanto oli Kurjenkoskea lukuun ottamatta erittäin vähäistä. Suuret muikkupitoiset järvet koskialueiden läheisyydessä mahdollistaisivat alueelle verrattain hyvät edellytykset taimenen luonnonkierrolle ja sitä kannattaisikin jatkossa yrittää hyödyntää. Onnistumisen edellytyksenä on kaikkien taimenen elinkierron kannalta tärkeiden vaiheiden toimivuuden varmistaminen ts. oikeat kalastusjärjestelyt jokien tärkeimmillä poikasalueilla ja järvien syönnösalueilla sekä panostus koskien kutualueiden riittävään määrään. AVAINSANAT MUUT TIEDOT uitto, kalataloudellinen kunnostus, velvoiteistutus, kalastus, seuranta, muikku, siika, taimen, harjus, hauki SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 119 ISSN 1235-8983 ISBN (PDF) 978-952-446-743-8 SIVUMÄÄRÄ 60 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA

PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM 4.8.2009 UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA 2000 -OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONAL ENHET FÖRFATTARE PUBLIKATION SAMMANDRAG Eero Moilanen och Pirkko-Liisa Luhta Fiskerihushållningsuppföljning i de restaurerade åarna i området mellan Iijärvi och Irnijärvi 1987 2006 De forsrestaureringar som vattendomstolen beordrat i området mellan Iijärvi och Irnijärvi gjordes 1994. För restaureringarna ansvarade Norra Österbottens miljöcentral. NYCKELORD ÖVRIGA UPPGIFTER I samband med att flottningsstadgan för åarna upphävdes ålades Forststyrelsen att plantera ut öring och harr i de restaurerade forsområdena samt att övervaka resultaten av utplanteringarna fem år efter restaureringen. Vid utplanteringen har man huvudsakligen använt 1 och 2 år gamla öringar och 1 sommar gamla harrar. Som uppföljningsmetoder för kontrollförpliktelsen har använts fiskebokföring, fiskmärkning, stickprov av fiskbeståndet och elprovfiske i forsområden. Fram till 2002 följde man med resultaten av den förpliktande skötseln av fiskbestånden i området mellan Iijärvi och Irnijärvi genom s.k. gemensam uppföljning med Voimalohi Oy. Det har tidigare utgetts två rapporter om resultaten från 1981 1996 och 1997 2001. I denna rapport presenteras uppföljningsresultaten från 2002 2006 för området Iijärvi Kurjenjoki. Rapportens resultat baserar sig på fångstuppgifter som årligen insamlats av fiskebokförarna och på personliga intervjuer med fiskarna. Som material har dessutom använts bl.a. den fiskeförfrågan som gjordes vid Poussunkoski 2003. Resultaten har jämförts med de rapporter som gjorts tidigare. Under den senaste kontrollperioden har bokförarnas fiskeaktivitet minskat och fångstsätten har förändrats. Fiskebokförarnas viktigaste fångstvatten var Iijärvi. I andra sjöar i området avtog fisket, trots att fångsterna av de viktigaste arterna (siklöja och sik) inte skulle ha gett anledning till detta. Fisket verkade även ha specialiserats på fångst av endast vissa arter: i Poussunjärvi sik, i Soivionjärvi siklöja och sik och i Raakunjärvi gädda. Mot slutet av kontrollperioden stärktes mört- och gäddbestånden i de flesta sjöarna medan sik- och öringbestånden försvagades. För siklöjans del såg man den för arten typiska tidvisa beståndsvariationen. Öring och harr som fångades i åområdena fyllde i huvudsak inte stadgade minsta mått. Vid elfiske i forsområden gjordes inga observationer av naturlig förökning av öring. Det starka fisketrycket i åarna samt bristen på fredade områden och fiskearrangemang m.m. skapade inga goda förutsättningar för att öringens naturliga livscykel skulle lyckas. Också den naturliga produktionen av harr var, förutom i Kurjenkoski, väldigt liten. Stora sjöar nära forsområden med mycket siklöja ger i jämförelse med andra områden goda förutsättningar för öringens naturliga livscykel och detta borde utnyttjas i framtiden. Förutsättningar för att lyckas är att säkra att alla för öringens livscykel viktiga faser kan äga rum, med andra ord rätta fiskearrangemang på de viktigaste yngelområdena i åarna och tillväxtområdena i sjöarna, samt satsning på en tillräcklig mängd lekområden i forsarna. flottning, fiskeriekonomisk restaurering, utplanteringsförpliktelse, fiske, uppföljning, siklöja, sik, öring, harr, gädda SERIENS NAMN OCH NUMMER Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 119 ISSN 1235-8983 ISBN (PDF) 978-952-446-743-8 SIDANTAL 60 s. SPRÅK Finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS

Sisällys 1 JOHDANTO...9 2 ISTUTUS- JA TARKKAILUVELVOITTEET...10 3 TARKKAILUALUE...11 4 TARKKAILUMENETELMÄT...13 4.1 Yleistä...13 4.2 Kalastuskirjanpito...13 4.3 Sähkökoekalastukset...14 4.4 Kalakantanäytteet...14 4.5 Merkinnät...15 5 IIJÄRVI...16 5.1 Istutukset...16 5.2 Kalastuskirjanpito...17 5.3 Saalis eri pyydyksillä...17 5.4 Yksikkösaaliit...19 5.5 Kalakantanäytteet...21 5.6 Tulosten tarkastelu...23 6 POUSSUNJÄRVI JA TASKUNLAMPI...26 6.1 Istutukset...26 6.2 Kalastuskirjanpito...26 6.3 Saalis eri pyydyksillä...27 6.4 Yksikkösaaliit...28 6.5 Sähkökoekalastukset...29 6.6 Kalakantanäytteet...30 6.7 Tulosten tarkastelu...30 7 SOIVIONJÄRVI JA SOIVIONNIVAT...33 7.1 Istutukset...33 7.2 Kalastuskirjanpito...33 7.3 Saalis eri pyydyksillä...34 7.4 Yksikkösaaliit...35 7.5 Sähkökoekalastukset...37 7.6 Kalakantanäytteet...38 7.7 Tulosten tarkastelu...38 8 RAAKUNJÄRVI JA KURJENJOKI...40 8.1 Istutukset...40 8.2 Kalastuskirjanpito...41 8.3 Saalis eri pyydyksillä...41 8.4 Yksikkösaaliit...42 8.5 Sähkökoekalastukset...44 8.6 Kalakantanäytteet...44 8.7 Tulosten tarkastelu...45 9 TULOSTEN TARKASTELU...47 9.1 Kalastuskirjanpito...47

9.2 Kalastus ja saalit...47 9.3 Sähkökoekalastukset...50 9.4 Kalakantanäytteet...51 KIITOKSET...51 LÄHTEET...52 LIITTEET Liite 1 Laji- ja pyydysprosentit sekä pyydyskohtaiset kokonaissaaliit koku- ja käyntikertaa kohden kalastuskirjanpitäjien saaliissa Iijoen yläosan tarkkailualueella 1987 2006...55 Liite 2 Pyyntiponnistus ja yksikkösaalis pyydyksittäin ja lajeittain sekä eri kalalajien ja pyydysten %-osuudet kokonaissaaliista...59 Liite 3 Metsähallituksen istutukset Iijoen yläosalle 1987 1999...60

1 Johdanto Vesioikeuden määräämät koskikunnostukset Iijoen yläosalla tehtiin vuonna 1994. Koskien kunnostustyöt rahoitettiin Valtion budjettivaroin ja kunnostuksista vastasi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Poussunkoskea kunnostettiin uudelleen vuonna 2003 Etelä-Kuusamon luontomatkailun palveluvarusteet -hankkeen (Iijoen ympäristönhoito-ohjelman II-vaihe) yhteydessä. Hankkeesta ja kunnostustöistä vastasi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Metsähallituksen Iijärven Irnijärven (Iijoen yläosan) alueen kalakantojen velvoitehoidon tuloksia tarkkailtiin vuoteen 2002 saakka ns. yhteistarkkailuna Voimalohi Oy:n kanssa. Tuloksista julkaistiin kaksi raporttia vuosilta 1981 1996 (Zitting-Hattula ym. 1997) ja 1997 2001 (Lovikka ym. 2003). Poussunkosken kalastuksesta tehtiin vuonna 2003 kalastustiedustelu edellä mainitun kunnostustyön yhteydessä (Tertsunen 2003). Tässä raportissa esitetään vuosina 2002 2006 Iijärven Kurjenjoen alueelta saadut seurantatulokset, joita verrataan vuosien 1987 2001 tuloksiin. Raportin tulokset perustuvat kalastuskirjanpitäjiltä vuosittain kerättyihin saalistietoihin. Kalastuskirjanpitäjien määrä, kalastustapa ja kalassakäyntimäärä edustavat vain pientä osaa alueen kalastuksesta, joten tulokset eivät välttämättä kerro koko kuvaa alueen kalastuksesta, kalakantojen määristä ja saaliiden kehityksestä. Raportissa esitettyjä tietoja on kalastuskirjanpitoaineiston lisäksi täydennetty kalastajien haastatteluilla alueen kalastuksesta, kalakannoista ym. Lisäksi aineistona on käytetty mm. Poussunkosken kalastustiedustelua vuodelta 2003 (Tertsunen 2003). 9

2 Istutus- ja tarkkailuvelvoitteet Iijärven ja Irnijärven välisen alueen uittosäännön kumoamisen yhteydessä Pohjois-Suomen vesioikeus määräsi Metsähallitukselle uittoväylien kuntoonpanijana istutusvelvoitteen, jonka mukaan Ii- ja Irnijärven alueen kunnostetuille koskialueille oli istutettava kunnostusta seuraavina viitenä vuotena 10 000 kpl 1-vuotiasta järvitaimenta ja 2 000 kpl 1-kesäistä harjusta (k-pit. >8 cm) vuodessa. Lisäksi alueen järviin oli istutettava vuosittain 2 600 kpl 2 3-vuotiasta (k-pit. >22 cm) järvitaimenta (Pohjois-Suomen vesioikeus PSOY 27/92/1 ja Vesiylioikeus VYO 165/1993). Istutusten tuloksia oli tarkkailtava alueellisen kalatalousviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Istutukset kunnostetuille koskialueille ja järviin aloitettiin vuonna 1995 ja päättyivät vuonna 1999 (liite 3). Istutus- ja tarkkailuvelvoitteet olivat määräaikaisia ja jatkuivat viisi vuotta kohteen kunnostamisen jälkeen. Tarkkailuvelvoitteita on Metsähallituksen omilla päätöksillä jatkettu jopa kymmeneen vuoteen, jakamalla viiden vuoden tarkkailuintensiteettiä pidemmälle ajalle. Näin kunnostusten vaikutuksia esimerkiksi kalakantoihin ja elinympäristöön on voitu seurata pidemmällä aikavälillä. Tarkkailun perusteella istukaslajia tai -kokoa on joissakin tapauksissa voitu muuttaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, että istutusten rahallinen arvo ei muutu. Iijoen yläosalla ei ollut tarvetta muuttaa alkuperäistä istutussuunnitelmaa. Iijoen yläosan taimenistutuksissa käytettiin syönnösalueelta jokeen kutemaan laskeutuvaa Kitkajoen Jyrävän yläpuolista kantaa ja harjusistutuksissa Iijoen omaa kantaa. 10

3 Tarkkailualue Tarkkailualueen yläosalla sijaitsevaan Iijärveen laskevat Naamankajärven ja Penikkajoen vesistöt (kuva 1). Iijärvestä vedet virtaavat Poussunjokea pitkin Poussunjärveen, jonka alapuolella sijaitsevat Soivionnivat, Soivionjärvi, Raakunniva, Raakunjärvi, Kurjenlampi ja Kurjenjoki, jonka laskukohtaan Pikku-Keronjärveen varsinainen tarkkailualue päättyy. Tarkkailualue sijaitsee Kuusamon kunnassa ja kuuluu Kuusamon kalastusalueeseen. Vesialueen omistajia ovat Poussun, Kuparivaaran, Kemilän, Kantokylän ja Keronkylän osakaskunnat sekä Metsähallitus. Kuva 1. Iijärven Irnijärven tarkkailualue. Metsähallitus 2009, Maanmittauslaitos 1/MML/09. 11

Iijärven pinta-ala on 2 135 ha, Poussunjärven 227 ha, Soivionjärven 788 ha ja Raakunjärven 134 ha. Taskunlampi on Poussunjoen laajentuma Poussunkosken yläpuolella. Kurjenlampi on Kurjenjoen laajentuma, josta on aikoinaan kaivettu kannaksen poikki Kurjenjoen niskaan noin 200 metriä pitkä ns. Varkaanreitin oikaisukanava veneliikennettä ja uittoa varten. Myös Raakunjärvestä on kaivettu Raakunsuon läpi Kurjenjoen Hammaskosken alapuolelle noin 1 000 m pitkä uittokanava (ns. Kurjenkanava). Poussunjoen pituus on noin 3 km ja virta-alueiden (Huivi-, Lohi- ja Myyräsniva sekä Poussunkoski) pinta-ala on yhteensä noin 2,5 ha. Poussunjärven ja Soivionjärven välisen joen pituus on noin 1 km ja virta-alueiden (Soivionnivat) pinta-ala on noin 0,6 ha. Soivionjärven alapuolella sijaitsevan Raakunnivan pituus on noin 300 m ja pinta-ala 2 ha. Kurjenjoen pituus (Kurjenkanava Pikku-Kero) on noin 3,6 km ja koskipinta-ala (Kurjenkanava, Lohiniva, Hammas- ja Kurjenkoski) yhteensä noin 4 ha. Reitin pituus Iijärveltä Pikku-Keronjärvelle on noin 20 km ja putouskorkeus noin 18 m. Irnijärven valuma-alue on 1 182 km 2 ja järvisyys 14,7 %. Aluetta kuormittavat mm. maa- ja metsätalous sekä kolme teuraskalanviljelylaitosta, joiden luvanmukainen vuosituotanto on enintään noin 70 tn/v. Poussun-, Soivion- ja Raakunjärven syvänteissä vesi on talvi- ja kesäaikaan ollut kalanviljelylaitosten tarkkailuraporttien (Pöyry Environment 2008) mukaan täysin tai lähes hapetonta ja pohjassa on havaittu hapettomuudesta johtuvaa ravinteiden vapautumista. Pintaveden kokonaisravinnepitoisuuksissa on havaittu kasvua Taskunlammesta alaspäin mentäessä. Nousu on johtunut todennäköisesti ainakin osittain kalalaitosten aiheuttamasta kuormituksesta. Fosforipitoisuudet ovat luokituksen mukaan ilmentäneet pääosin lievää rehevyyttä, ajoittain Poussun- ja Soivionjärvessä runsaampaa rehevyyttä. Varsinkin Poussunjärvellä on kesäaikaan havaittu myös melko voimakasta pyydysten limoittumista. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaluonnoksessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 2008) Pikku-Kerojärven yläpuolinen vesistö on hydrologisten ja morfologisten muutosten sekä esteellisyyden vuoksi arvioitu vähän tai erittäin vähän muuttuneeksi ja pintavesien ekologinen tila hyväksi tai erinomaiseksi (Iijärvi). Järvien tavoitetila on saavutettu tai saavutetaan nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. 12

4 Tarkkailumenetelmät 4.1 Yleistä Tarkkailumenetelmissä noudatettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kalataloustarkkailukirjassa (Böhling & Rahikainen 1999) esitettyjä periaatteita ja aiemmin toimiviksi havaittuja menetelmiä; kalastuskirjanpitoa, kalastajien saaliistaan keräämiä kalakantanäytteitä (suomu- ja siivilähammasnäytteet) ja sähkökoekalastuksia. Kalastus- ja saalisseurannalla selvitettiin kunnostettujen jokien ja niihin välittömästi yhteydessä olevien järvien saaliin ja kalastuksen kehittymistä sekä kalojen kasvua. Saatua tietoa on hyödynnetty muun muassa kalastusjärjestelyiden ja istutusten ohjauksessa. Koskialueiden sähkökalastuksilla seurattiin istutettujen taimenenpoikasten pysyvyyttä istutusalueillaan sekä taimenen ja harjuksen luonnontuotannon kehittymistä. Koskikohtaisilla vakiokoealoilla on seurattu myös koskikunnostusten vaikutuksia muuhun kalastoon sekä mm. pohjakasvillisuuden kehittymistä kunnostusalueilla. 4.2 Kalastuskirjanpito Kalastuskirjanpidolla seurattiin eri kalalajien pyydyskohtaisia yksikkösaaliita (g/koku- tai käyntikerta). Kalastuskirjanpitäjät merkitsivät saamansa saaliin koku- ja käyntikerroittain pyydyskohtaisille lomakkeille. Kalastajilta kerätty kalastuskirjanpitoaineisto tallennettiin vuosittain Exceltiedostoksi ja käsiteltiin raportoinnin yhteydessä SPSS 16.0 -tilasto-ohjelmalla. Pitkän aikavälin seurannassa yksikkösaaliit kertovat kohtalaisen luotettavasti mm. vesialueen kalakantojen runsaudessa ja kalastorakenteessa sekä kalastuskirjanpitäjien pyynnissä (kalastusintensiteetti, kalastuksen ajoittuminen, pyyntimuotojen ja pyydysten käytön muutokset jne.) tapahtuneista muutoksista. Seurannan luotettavuus on paljolti riippuvainen kirjanpitokalastajien määrästä ja kalastusaktiivisuudesta. Kalastuskirjanpitäjiksi on pyritty saamaan järvialueilta mahdollisimman monipuolisesti ja riittävän aktiivisesti kalastavia henkilöitä, jolloin vesialueen yleisimmät kalalajit ja saalista tuottavimmat kalastustavat tulevat mahdollisimman hyvin edustetuiksi. Jokialueilla kalastuskirjanpitäjät ovat yleensä olleet perholla ja vieheellä kalastavia. Iijoen yläosalla kalastuskirjanpitäjien lukumäärä oli viimeisellä tarkkailujaksolla vuosina 2002 2006 yhteensä 7 kpl, joilta kertyi kalastuskirjanpitoa yhteensä 1 766 vuorokaudelta (taulukko 1). Taulukko 1. Kalastuskirjanpitäjien määrä tarkkailualueella vuosina 1987 2006. Alue 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Raakunjärvi 2 2 1 1 2 2 1 3 2 2 2 1 2 2 2 1 1 Kurjenjoki 1 2 2 1 2 2 3 2 2 2 3 2 2 1 1 1 Soivionjärvi 1 4 4 4 4 5 5 4 2 4 3 2 2 2 1 1 2 1 Poussunjärvi 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 1 2 2 1 Iijärvi 6 5 5 5 5 4 5 5 5 4 4 5 5 5 5 5 5 5 4 4 Taskunlampi 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Yhteensä 10 14 13 11 14 14 15 14 13 14 14 11 12 12 11 9 11 10 6 5 13

Kaikki raportin luvuissa 5 8 esitetyt vesistökohtaiset kalastus- ja saalistulokset ovat kalastuskirjanpitoaineistosta laskettuja. Tuloksissa esitetään kalastuskirjanpitäjien kalastusta ja kalasaaliiden jakautumista eri pyydyksillä. 4.3 Sähkökoekalastukset Kunnostetuille koskialueille tehtyjä istutuksia ja luonnontuotannon elpymistä seurattiin sähkökoekalastuksin. Jokialueita on seurattu vertailuaineiston saamiseksi myös ennen kunnostuksia. Tarkkailualueelta tehtiin sähkökoekalastuksia vuosien 1994 ja 2003 välisenä aikana yhteensä kuutena vuotena. Sähkökalastuksissa on käytetty norjalaista akkukäyttöistä laitetta (FA-4) ja pyritty kalastamaan joka kerta sama koealue. Sähkökoekalastukset tehtiin elo-syyskuussa. Koealat on pääsääntöisesti kalastettu kertaalleen, mutta joka joelta on vähintään yksi koeala kalastettu kahteen tai kolmeen kertaan. Tarkkailualueella oli yhteensä 8 koealaa: Poussunjoki 3 kpl Soivionnivat 2 kpl Kurjenjoki 3 kpl. Raportissa esitetyissä koealakohtaisissa tuloksissa ei ole laskennallisia korjauksia. 4.4 Kalakantanäytteet Taimen-, siika-, muikku- ja harjusnäytteitä hankittiin pääasiassa järvialueiden pyydyskalastajilta (taulukko 2). Harjus- ja taimennäytteet olivat suomunäytteitä, ja niistä määritettiin kalojen ikä ja taannehtiva kasvu. Siikanäytteissä oli suomujen lisäksi myös pakastettuja päitä, joiden kiduskaarien siivilähampaiden lukumääristä määritettiin siikamuoto. Siikamuodot jaoteltiin siivilähammasmäärän mukaan harvasiivilähampaisiin ja tiheäsiivilähampaisiin: vaellussiika, enintään 43 siivilähammasta planktonsiika, yli 43 siivilähammasta. Taulukko 2. Kalanäytteiden määrä tarkkailualueella vuosina 1987 2006. Laji Alue 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Siika Poussunjärvi 3 12 Siika Iijärvi 4 89 173 73 123 205 133 99 223 260 1 3 9 4 Taimen Iijärvi 7 1 17 5 Harjus Iijärvi 1 8 Muikku Iijärvi 240 Harjus Raakunjärvi 4 Harjus Kurjenjoki 4 14

Näytekaloissa oli järveen istutettuja siikamuotoja, luontaisesti lisääntyviä ja luonnossa risteytyneitä siikamuotoja. Kalanäytteet tutkittiin RKTL:n Ohtaojan laitoksella. Aineiston tilastollinen käsittely tehtiin Excelja SPSS-tilasto-ohjelmilla. 4.5 Merkinnät Metsähallitus ei tehnyt taimenien, siikojen tai harjusten merkintöjä tarkkailualueella. 15

5 Iijärvi 5.1 Istutukset Koskien kunnostuksen jälkeen Metsähallituksen velvoiteistutukset Iijärveen tehtiin vuosina 1995 1999 (taulukko 3). Planktonsiian istutusmäärät olivat 2,8 kpl/ha/vuosi ja taimenen 0,3 kpl/ha/ vuosi (taulukko 3). Metsähallituksen uittovelvoitteen päättymisen jälkeen järvelle ovat tehneet istutuksia vesialueen omistajat (Kainuun TE-keskus 2008). Istutuslajeina ovat olleet 1-kesäiset siiat (pohja-, planktonja vaellussiika) ja eri-ikäiset järvilohet. Järveen on istutettu yhtenä vuotena myös 1-kesäistä kuhaa. Vuosittaiset istutusmäärät siioilla (kaikki muodot yht.) ovat olleet 0,7 8,2 kpl/ha ja järvilohella 0,1 1,1 kpl/ha (taulukko 4). Taulukko 3. Metsähallituksen istutukset Iijärveen v. 1987 1999. Laji 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Yht. Siika (pls) 12 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 54 000 Taimen (2-3 v.) 2 280 1 290 1 290 1 140 1 140 1 140 1 140 1 140 650 650 650 650 650 13 810 Taulukko 4. Kalastuskuntien istutukset Iijärveen v. 1997 2006. Lähde: Kainuun TE-keskus 2008. Vuosi Kpl Laji/ikä Kpl/ha 1997 590 Pohjasiika/1-k 0,3 9 140 Planktonsiika/1-k 4,3 2 347 Järvilohi/2-v 1,1 1998 3 995 Pohjasiika/1-k 1,9 9 110 Planktonsiika/1-k 4,3 4 500 Vaellussiika/1-k 2,1 1 190 Järvilohi/2-v 0,6 1999 1 500 Vaellussiika/1-k 0,7 1 200 Järvilohi/2-v 0,6 2000 1 180 Järvilohi/2-v 0,6 2002 411 Järvilohi/2-v 0,2 2 000 Kuha/1-k 0,9 5 900 Planktonsiika/1-k 2,8 4 800 Vaellussiika/1-k 2,2 2003 342 Järvilohi/3-k 0,2 1 000 Planktonsiika/1-k 0,5 1 500 Vaellussiika/1-k 0,7 2004 300 Järvilohi/1-v 0,1 8 000 Planktonsiika/1-k 3,7 3 666 Vaellussiika/1-k 1,7 2005 438 Järvilohi/2-v 0,2 7 700 Vaellussiika/1-k 3,6 2006 241 Järvilohi/2-v 0,1 6 160 Planktonsiika/1-k 2,9 4 650 Vaellussiika/1-k 2,2 16

5.2 Kalastuskirjanpito Kalastuskirjanpito alkoi Iijärvellä vuonna 1987. Järvellä oli vuosien 1987 2001 tarkkailujaksoilla keskimäärin viisi kalastuskirjanpitäjää. Vuodesta 1997 alkaen kalastuskirjanpitoa saatiin myös yhdeltä ammattimaisesti kalastaneelta henkilöltä. Viimeisellä tarkkailujaksolla (v. 2002 2006) kalastuskirjanpitäjinä olivat samat henkilöt kuin aikaisemmilla tarkkailujaksoilla; yhteensä viisi kirjanpitäjää/vuosi, joista yksi kalasti ammattimaisesti (taulukko 5). Viimeisellä tarkkailujaksolla kalastus oli ympärivuotista (kuva 2). Kalastusvuorokausia oli yhteensä 1 525 ja kokonaissaalis 4 984 kg (taulukko 6). Taulukko 5. Iijärven kalastuskirjanpitäjien määrä (kpl) ja pyyntiponnistus N (kalastuskerrat x pyydyksiä kpl/kalastus- tai kokukerta) yhteensä vuosien 1987 2006 tarkkailujaksoilla. 1987 1990 1991 1996 1997 2001 2002 2006 Iijärvi, kpl 5 6 4 5 4 5 4 5 N 3 466 4 828 6 234 5 280 5.3 Saalis eri pyydyksillä Kalalajeista eniten saatiin ahventa, jonka osuus kokonaissaaliista oli lähes kolmasosa. Haukea, taimenta, siikaa ja muikkua oli kokonaissaaliista noin 10 % kutakin lajia (taulukko 6). Eri verkkoharvuuksien käyttö oli pyyntiponnistuksen perusteella monipuolista. Lähes kaikilla verkkoharvuuksilla saalista saatiin tasaisesti sekä yksikkösaaliina (keskimäärin 739 g) että %- osuuksina mitattuna. Parhaiten saalista saatiin katiskalla, jonka osuus kokonaissaaliista oli 52 % ja yksikkösaalis lähes 1,5 kg. Katiskasaaliista noin puolet oli ahventa. Huomionarvoinen on myös made, jonka osuus katiskasaaliista oli lähes 20 % ja kokonaissaaliistakin peräti 11 %. Muikkuverkoilla yksikkösaalis oli lähes 800 g, josta muikun osuus oli hieman vajaa 90 %. Harvemmilla verkoilla parhaiten yksikkösaalista saatiin >55 mm:n verkoilla, ja saalis koostui yli 80 %:sesti taimenesta. Siikaa saatiin parhaiten kokukertaa kohden 34 40 mm:n verkoilla. Taulukko 6. Iijärven kalastuskirjanpitäjien yksikkösaaliit (g/kokukerta/pyydys) pyydyksittäin ja lajeittain, pyyntiponnistus (N) sekä eri kalalajien ja pyydysten %-osuudet kokonaissaaliista 4 984 kg vuosina 2002 2006. Pyydys N Ahven Hauki Harjus Taimen Siika Muikku Särki Made Kiiski g/kokukerta %-osuus / pyyd. Muikkuverkot 719 23 11 0 0 25 698 18 0 22 797 12 Verkko 27 33 mm 799 80 136 1 0 206 0 238 8 0 669 11 Verkko 34 40 mm 891 55 117 7 30 240 0 169 40 0 658 12 Verkko 41 55 mm 317 35 174 2 20 166 0 129 74 0 600 4 Verkko 56 mm 513 0 26 0 807 130 0 0 8 0 972 10 Koukkupyynti 90 0 16 0 0 0 0 0 202 0 219 4 Katiska 1 826 748 162 0 0 0 0 231 260 14 1 414 52 Yhteensä (kg) 5 155 1 506 586 8 448 516 502 815 562 41 4 984 100 %-osuus saaliista 30 12 0 9 10 10 16 11 1 100 17

Kalastuskirjanpitäjien kalastus painottui touko- ja syyskuun väliselle ajalle, jolloin kokonaissaaliista saatiin noin 75 %. Ahventa, haukea ja särkeä pyydettiin touko-kesäkuussa, jolloin lajien osuus niiden kokonaissaaliista oli lähes 55 %. Taimensaaliista lähes 80 % pyydettiin elosyyskuussa. Siikasaaliista 2/3 pyydettiin elo- ja lokakuun välisenä aikana. Muikkusaaliista 43 % pyydettiin lokakuussa. Madesaaliista 56 % saatiin maaliskuussa, pääasiassa katiskoilla. Iijärvellä pyyntiaktiivisuus säilyi viimeisellä tarkkailujaksolla hyvänä (N=5 155) huolimatta verkkopyynnin vähenemisestä. Laskua edelliseen, pyyntiponnistukseltaan aktiivisimpaan v. 1997 2001 tarkkailujaksoon (N = 6 043) oli vain noin 15 % (kuva 3, liite 1/1). Verkko- ja katiskapyynnin kokonaissaalis oli 4 984 kg, jossa oli laskua edelliseen jaksoon verrattuna hieman vajaa 1 400 kg. Suurin pudotus (50 %) edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna oli siialla. % 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 2. Iijärven kalastuskirjanpitäjien (n=5) kokonaissaaliin (4 984 kg) jakautuminen kuukausittain vuosina 2002 2004. 35 30 % 25 20 15 10 1987-90 1991-96 1997-01 2002-06 5 0 Hauki Muikku Ahven Siika Särki Made Taimen Harjus Kiiski Kirjol. Muut Kuva 3. Iijärven kalastuskirjanpitäjien kokonaissaaliin (ei sis. nuotta- ja rysäpyyntiä) jakautuminen (%) eri tarkkailujaksoilla (v. 1987 1990: 840 kg/3 465 kokukertaa, v. 1991 1996: 735 kg/4 828 kokukertaa, v. 1997 2001: 6 356 kg/6 043 kokukertaa, 2002 2006: 4 984 kg/5 155 kokukertaa). 18

Nuotalla saatiin saalista vetokertaa kohden 97,8 kg (taulukko 7), joka on lähes sama kuin edellisellä tarkkailujaksolla (96,8 kg/vetokerta). Myös eri kalalajien %-osuudet kokonaissaaliista säilyivät lähes samoina edelliseen jaksoon verrattuna, lukuun ottamatta särkeä, jonka osuus kokonaissaaliista kasvoi noin 60 %. Rysäpyyntiä ei kalastuskirjanpitäjillä ollut viimeisellä tarkkailujaksolla. Taulukko 7. Iijärven nuottasaalis (g/vetokerta) lajeittain, pyyntiponnistus (N) sekä eri kalalajien % -osuudet kokonaissaaliista 12 233 kg vuosina 2002 2006. Pyydys N Ahven Hauki Taimen Siika Muikku Särki Kiiski g/kokukerta %-osuus / pyyd. Nuotta 125 995 217 3 021 9 274 73 840 7 747 2 769 97 863 100 Yhteensä (kg) 125 124 27 378 1 159 9 230 968 346 12 233 100 %-osuus saaliista 1 0 3 9 75 8 3 100 5.4 Yksikkösaaliit Muikku Edellisiin tarkkailujaksoihin verrattuna muikkuverkkojen keskimääräinen yksikkösaalis (kuva 4) laski puoleen ja osuus kokonaissaaliista (kuva 3, liite 1/1) kolmasosaan parhaista vuosista. Koko 20 vuotta kestäneen tarkkailuajan heikoin yksikkösaalis (115 g) saatiin vuonna 2002, jolloin myös pyynti erittäin vähäistä (N = 17). Kirjanpitoaineiston perusteella muikkusaaliit olivat jälleen nousussa vuonna 2006, jolloin yksikkösaalis ylitti 1 000 g:n rajan ensimmäisen kerran vuoden 1999 jälkeen. g 2500 2250 2000 1750 1500 1250 1000 750 500 250 0 Vuosi 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 g/kokukerta/verkko 1750 1050 1550 1135 1683 2213 1977 1108 1208 887 1469 2091 1332 176 240 124 576 609 759 1044 N 152 87 159 205 132 86 119 93 119 158 230 287 244 82 30 17 198 223 153 128 Kuva 4. Muikun yksikkösaaliit (muikkuverkot) Iijärvellä vuosina 1987 2006. 19

Siika Siian yksikkösaaliit vaihtelivat 109:n ja 270 g:n välillä viimeisellä tarkkailujaksolla. Siian yksikkösaaliit näyttäisivät pitkällä aikavälillä tarkasteltuna olevan hieman laskusuunnassa, mutta kovin paljon yksikkösaaliissa ei ole menty alaspäin (kuva 5). Siian osuus kokonaissaaliista on sen sijaan pudonnut huomattavasti; parhaina vuosina 1987 1990 siian osuus kokonaissaaliista oli lähes kolmasosa, v. 2002 2006 enää kymmenesosa (kuva 3, liite 1/1). g 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Vuosi 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 g/kokukerta/verkko 390 270 325 337 150 312 237 210 283 381 205 272 267 262 286 235 136 270 218 109 N 598 613 562 936 595 304 684 784 640 516 612 705 1035 889 767 814 870 396 306 134 Kuva 5. Siian yksikkösaaliit (>27 mm:n verkot) Iijärvellä vuosina 1987 2006. Taimen Taimenen yksikkösaaliit vaihtelivat tarkkailujakson 2002 2006 aikana 29:n ja 346 g:n välillä (kuva 6). Taimenen yksikkösaalis nousi jyrkästi vuonna 1998, jolloin kalastuskirjanpitäjäksi tuli taimenenpyynnin hallinnut kalastaja. Järvestä sai taimenta hyvin, kun pyyntiin panosti harvoilla (60 70 mm) verkoilla, oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta. Saaliit romahtivat vuonna 2004, kun kalastaja lopetti kalastuskirjanpidon. g 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Vuosi 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 g/kokukerta/verkko 15 40 38 25 30 46 33 19 5 9 23 239 310 390 294 142 346 30 50 29 N 598 613 562 936 595 304 684 784 640 516 612 705 1035 889 767 814 870 396 306 134 Kuva 6. Taimenen yksikkösaaliit (>27 mm:n verkot) Iijärvellä vuosina 1987 2006. 20