HALLITUKSEN ESITYS LIITON POLIITTISEKSI OHJELMAKSI (LUKUOHJE: hallituksen liittokokouksessa 2013 esittämät päivitykset näkyvät seuraavasti: poistettu teksti, lisätty teksti) Yhdenvertaisuus, ja sukupuolten tasa-arvo ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on huomioitu kaikessa lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin liittyvässä toiminnassa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Korkeakoulutus on kaikkien saatavilla. Ammattikorkeakouluissa arvostetaan moninaisuutta voimavarana. Opiskelija on täysivaltainen korkeakouluyhteisön jäsen, ei asiakas. Maksuton tutkintoon johtava koulutus on kirjoitettu perustuslakiin. Koko koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta täydennyskoulutukseen asti ylläpitää ja edistää opiskelukykyä. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallista. Ammattikorkeakoulut ovat saavutettavia ja käytössä olevat opetusmateriaalit, -menetelmät ja - välineet sekä toimintatavat mahdollistavat kaikkien osallistumisen. Yhteisön jäsenten asenteet tukevat jokaisen opiskelua ja osallistumista. Ammattikorkeakoulut kunnioittavat opiskelijan oikeusturvaa kaikessa toiminnassaan. OPISKELIJAN HYVINVOINTI Opiskeluterveydenhuolto ja terveyspolitiikka Opiskeluterveydenhuolto on laadukas ja saavutettava. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat ammattikorkeakouluopiskelijat ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piirissä ja maksavat automaattisen terveydenhuoltomaksun. Maksun kerääjänä toimii opiskelijakunta. Kaikilla YTHS:n hallinnon tasoilla on myös ammattikorkeakouluopiskelijaedustus. Opiskeluterveydenhuollon toiminnot muodostavat lainmukaisen yhtenäisen kokonaisuuden. Opiskeluterveydenhuollon palveluissa korostuu terveysongelmien ennaltaehkäisy. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden käynnit tilastoidaan opiskeluterveydenhuollon käynteinä ja tilastointia valvotaan. YTHS:n laajentumisen myötä myös opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoululiikunnan välinen palveluketju ja hoitokäytäntö tulevat ammattikorkeakouluopiskelijoiden käyttöön. Palveluketjun ja hoitokäytännön tarkoituksena on tukea erityisesti kaikkein vähiten liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista. Vaihto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto toteutuu opiskeluterveydenhuollossa. Ennen YTHS-malliin siirtymistä ammattikorkeakouluopiskelijoiden kunnallisen opiskeluterveydenhuollon palvelujen laatu ja saatavuus paranevat. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset amk-opiskelijoille suunnatuista henkilöstöresursseista täyttyvät. Hoitotakuu opiskeluterveydenhuollossa toteutuu kaikissa kunnissa, joissa on ammattikorkeakoulun toimipiste.
Terveyspolitiikan painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. Jotta opiskeluterveydenhuollon järjestäminen YTHS-mallilla toteutuisi kustannustehokkaasti, on kunnassa oltava riittävästi korkeakouluopiskelijoita. Toimeentulo Toimiva opintotukijärjestelmä mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja tavoiteajassa valmistumisen sekä edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Opintotukijärjestelmän elementtejä ovat opintorahapainotteisuus, indeksisidonnaisuus sekä opintotuen huoltajakorotus. sekä kohtuullisen osan asumiskuluista kattava asumislisä. Opiskeluaikaista asumista tuetaan kohtuullisen osan asumiskuluista kattavalla asumisen tuella. Opintolainan nostaminen on vapaaehtoista. Sen nostamisen kynnystä madalletaan lisäämällä sen turvallisuutta ja tarjoamalla taloudellisia, opintojen aikana realisoituvia kannustimia. Ateriatuki kytketään kiinteäksi osuudeksi opiskelijalounaan enimmäishintaa siten, että aterian enimmäishinnan noustessa ateriatuki nousee vastaavalla osuudella. Vähintään vuoden ajaksi korkeakouluopintonsa keskeyttäneet työelämässä olevat ovat oikeutettuja työttömyysturvaan, mikäli heidän työsuhteensa katkeaa heistä riippumattomista syistä. Opiskelijoiden yhdenvertaisen etuuskohtelun varmistamiseksi toimeentulotuen maksaminen siirretään Kelalle. Opintojen keskeyttäminen kesken vuoden rinnastetaan tulorajoja tarkasteltaessa valmistumiseen. Opintotuen tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin. Tulorajoja tarkastellaan vuosittain. Yhteiskunnan palvelut Opiskelija-asuntojen rakentamisen tavoitteena on kohtuuhintaisten asuntojen riittäminen kaikille niitä tarvitseville. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus hakea opiskelija-asuntoa. Korkeakoulut kantavat omalta osaltaan vastuun kansainvälisten opiskelijoiden asumisesta. Valtio jatkaa sosiaalisen asuntotuotannon edellytysten turvaamista toimivilla rahoitusjärjestelmillä, joilla uudistuotannon lisäksi tuetaan myös olemassa olevan asuntokannan peruskorjaamista. Opiskelija-asunnot suunnitellaan pääosin osaksi kuntien normaalia asuntorakennetta, lähelle oppilaitoksia ja palveluja tai hyvien julkisten liikenneyhteyksien päähän niistä. Valtio ja erityisesti kunnat edesauttavat aktiivisesti opiskelija-asuntoyhteisöjä saamaan kohtuuhintaisia tontteja. Kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle turvataan resurssit, jotka mahdollistavat toimivan, kattavan ja turvallisen liikenneverkoston korkeakoulupaikkakunnilla. Joukkoliikenteen aikataulut ja hinnat ovat opiskelijoiden tarpeita palvelevia. Kuntien joukkoliikenteessä otetaan käyttöön kaikkia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita koskevat opiskelija-alennukset, jotka opiskelija saa käyttöönsä asuinkunnasta ja iästä riippumatta.
KORKEAKOULUT Hallinto ja rakenne Korkeakoulujärjestelmässä on työelämälähtöisiä ammattikorkeakouluja ja tiedesuuntautuneita yliopistoja. Korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä. Korkeakoulurakennetta kehitetään ensisijaisesti koulutuspoliittisin perustein. Ammattikorkeakoulu on itsenäinen oikeushenkilö. Ammattikorkeakoulun hallituksessa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustuksen ohella korkeakoulun tärkeimpien koulutusalojen työ- ja elinkeinoelämän edustajia sekä kytkentä toimialueeseen. Opiskelijat ovat edustettuina ammattikorkeakoulun hallinnon kaikilla tasoilla. Ammattikorkeakoulun rahoitus koostuu pääosin valtionrahoituksesta ja sitä täydentävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitus ja täydennyskoulutuksesta saatavat tuotot. Ammattikorkeakoulun rahoituksessa huomioidaan laadullinen työllistyminen, opiskelijoiden osallistuminen TKI-toimintaan ja OPALAn kautta kerättävä opiskelijapalaute. Ammattikorkeakoulutus järjestetään monialaisilla, tukipalvelujen kannalta riittävän suurilla kampuksilla. Ammattikorkeakoulu profiloituu oman koulutusosaamisensa ja alueen tarpeiden mukaisesti. Koulutustarjonta pohjautuu ammattikorkeakoulun tekemään ennakointiin. Ammattikorkeakoulun koulutusvastuuta uudistetaan tarvittaessa ja koulutusvastuiden uudistamisessa huomioidaan koulutustarjonnan kokonaisuus. Ammattikorkeakoulujen strategiat sekä korkeakoulujen ja alueen toimijoiden välinen yhteistyö vahvistavat alueen elinvoimaisuutta ja tukevat yhteiskunnan kehitystä. Kaikkien ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadun on oltava vähintään eurooppalaista keskitasoa. Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavat opinnot koulutusohjelmia arvioidaan kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulu-sanan englanninkieliseksi viralliseksi käännökseksi vakiinnutetaan University of Applied Sciences. Ammattikorkeakoulun opetus- ja opiskeluympäristö Hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Vaihtojaksojen opinnot suunnitellaan niin, että ne voidaan pääsääntöisesti hyväksyä osaksi pakollisia opintoja. Opintoja voi suorittaa monimuotoisesti, monialaisesti, joustavasti ja ympärivuotisesti eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Kotimaassa tai ulkomailla suoritetut kansainvälistymisjaksot sisältyvät luonnollisena osana opiskelijan opintoihin ja henkilöstön työnkuvaan. Ammattikorkeakoulun ohjauspalvelut ovat SAMOKin ohjaussuositusten mukaiset. Yhä suurempi osa opetushenkilökunnasta on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Opetushenkilöstön riittävä määrä suhteessa opiskelijoihin, alakohtainen ja pedagoginen osaaminen sekä vähintään viitekehysten C1/YKI5 -tason opetuskielen taito takaa koulutuksen opetuksen korkeatasoisuuden.
Ammattikorkeakoulututkinto vastaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasoa 6. Tutkintojen laajuudet ovat oikein mitoitettuja ja sisältöjen työelämärelevanssia arvioidaan säännöllisesti. Kansainväliset opiskelijat valmistuvat kielten osaamisen viitekehysten tason B2/YKI4 kotimaisen kielen osaamisella. Täydennyskoulutuksella ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavilla ohjelmilla reagoidaan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Harjoittelusta ei koidu kustannuksia opiskelijalle, eikä se aiheuta suuria kustannuksia ammattikorkeakouluille. Korkeakouluyhteisö tukee opiskelijaa riittävien työllistymistä tukevien taitojen hankkimisessa. Korkeakoulut edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Harjoittelujakson laajuus on vähintään 30 opintopistettä. Opiskelijan harjoittelun tulee olla harjoitteluksi soveltuvaa ja koulutusohjelman harjoittelutavoitteiden ja -vaatimusten mukaista. Hyvän harjoittelun kriteereitä ovat tutkintoon soveltuvuus, kokemuksen hyödynnettävyys opinnoissa ja opintojen jälkeen sekä ohjauksen riittävyys. Lisäksi harjoittelujaksoon mahdollisesti sisältyvästä taloudellista korvausta vastaan tehtävästä itsenäisestä työstä voidaan sopia erillisessä työsopimuksessa, ammattikorkeakoulun tai muun vastaavan tahon sitä rajoittamatta. Harjoittelu tulee olla mahdollista suorittaa myös yrittäjänä. Ammattikorkeakoulu tukee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia tarjoamalla riittävästi perehdytystä, ohjausta sekä tarvittaessa neuvottelee ennakkoon heille kiintiöityjä harjoittelupaikkoja. Jokaiseen ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy TKI-toimintaa ja opiskelija saa TKItoimintaan osallistumisesta todistuksen. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnan jäsenet ovat mukana TKI-toiminnassa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Opiskelijavalinnan yhteydessä arvioidaan työkokemuksen lisäksi myös osaamista, joka on kertynyt ennen aikaisemmasta tutkinnosta valmistumista. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on mahdollista päästä opiskelemaan myös työttömänä valintakriteerien täyttyessä. Ylempi tutkinto tarjoaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasolla seitsemän (7) määritetyt valmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on kaikilla aloilla 90 opintopistettä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on maisteri (AMK). Ammattikorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla on todelliset mahdollisuudet edetä tohtoriopintoihin Koulutusvienti Koulutusviennillä kehitetään suomalaista osaamista ja kansainvälistymistä sekä lisätään liikkuvuutta.
Koulutusvientiä arvioidaan säännöllisesti ja sen arvioinnissa huomioidaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu sekä oikeusturva. Tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat eivät maksa koulutuksestaan itse. Koulutusviennin on kytkeydyttävä korkeakoulun kansainvälistymistrategiaan. Koulutusvienti ei saa viedä resursseja tutkintoon johtavalta koulutukselta ja sen on tuotava pidemmällä aikavälillä lisäresursseja korkeakoulun toimintaan. Koulutusvientihankkeiden tulee kuulua korkeakoulun laadunvarmistuksen piiriin ja hankkeet tulee arvioida. Korkeakoululiikunta Kaikissa korkeakouluissa on monipuoliset, laadukkaat ja helposti saavutettavat liikuntapalvelut, joita korkeakouluyhteisön jäsenet voivat hyödyntää yhdenvertaisesti. Liikuntapalvelujen järjestäminen on korkeakoulujen lakisääteinen tehtävä ja kiinteä osa korkeakoulujen strategiaa. Opiskelijakunta Opiskelijakunnassa on automaatiojäsenyys. Opiskelijakunnan rahoitus on vakaata ja ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakunnan toimintaa. Kaikilla opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa opiskelijakunnan toimintaan. Opiskelijakunta on merkittävä vaikuttaja ja asiantuntija sekä ammattikorkeakoulussa että ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijakunnilla on selkeät käytänteet ammattikorkeakoulun hallinnon opiskelijaedustajien valinnasta ja perehdyttämisestä. Opiskelijakunnille on laadittu laatujärjestelmä heidän toimintansa tueksi ja kehittämiseksi. YHTEISKUNTA Opiskelijavalinnat Hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti opiskelijavalinnoissa. Valintajärjestelmässä on opiskelijalle toimivat ja yhdenvertaiset siirtymiskäytänteet. Hakija saa korkeakouluista ja hakukohteista totuudenmukaista tietoa. Korkeakoulujen valmistuneiden työllistymistilannetiedot ovat kenen tahansa hyödynnettävissä olevaa avointa dataa. Korkeakouluun pääsyn nopeuttamiseksi järjestetään jatkuvia hakuja aina kun se on mahdollista. Myös pelkästään yliopistoon hakeminen oikeuttaa työmarkkinatukeen. Ammattikorkeakoulu laatii itse valintaperusteet. Ensisijaisuuspisteitä ei käytetä opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulujen valintakokeiden tulee mitata hakijan kykyä selviytyä opinnoista sekä soveltuvuutta ja motivaatiota kyseiselle alalle.
Hakukelpoisen henkilön tulee olla mahdollista hakea ammattikorkeakouluun pelkän valintakokeen perusteella. Kaikkien hakukelpoisten tulee päästä valintakokeisiin. Pääsykoe tulee voida suorittaa hakijaa lähinnä olevassa soveltuvassa ammattikorkeakoulussa. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä samalle tasolle määriteltyjen tutkintojen vastaavuus tunnustetaan automaattisesti. Siltaopintoja voidaan vaatia vain, jos opiskelija siirtyy syklien välillä olennaisesti erilaiseen tutkinto-ohjelmaan. Työurat ja eläkejärjestelmä Työurakeskustelussa tunnustetaan myös opintoja edeltävä ja niiden aikana tehty työ. Koulutustilikokeilu kohdennetaan koulutuksessa aliedustettujen ryhmien aktivoimiseen ja tukitoimiin. Ase- ja siviilipalveluksen aikana kertynyt osaaminen on paremmin yksilön hyödynnettävissä opinnoissa ja työelämässä Itsestä riippumattoman poissaolon jälkeen on mahdollista aloittaa tai jatkaa opintoja joustavasti. Opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät Suomeen. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioidaan eläkeuudistuksen yhteydessä. Työeläkekertymä säilytetään nykyisen kaltaisella tasolla, jotta myös nykyopiskelijoilla on mahdollisuus kohtuulliseen toimeentuloon eläkkeelle siirryttäessä. Jotta työeläkejärjestelmä voidaan säilyttää toimivana ja eläkemaksut kohtuullisina, on työurakeskustelussa nostettava esiin myös työssä jaksaminen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemisen ja työurien pidentäminen loppupäästä. Työurat Työurien pidentämisellä tähdätään sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen palvelulupauksessa ja eläkelupauksessa. Työurakeskustelussa tarkastellaan koko työuran pituutta. Opintoja edeltävä ja niiden aikainen työ tunnustetaan osaksi koko työuraa. Maahanmuuttopolitiikalla tuetaan väestörakenteen muutoksia sekä lisätään työnteon määrää. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät Suomeen. Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostetaan ennaltaehkäisevästi huomattavasti nykyistä enemmän. Työelämän joustoja pyritään kehittämään huomioimalla työntekijöiden erilaiset elämänvaiheet sekä ikä. Työnteon ehtoja ja kannattavuutta parannetaan. Yrittäjyysopetukseen ja -koulutukseen panostetaan läpileikkaavasti koko koulutuspolun ajan. Yrittäjyyden tukemisessa panostetaan erityisesti nuoriin yrittäjiin sekä pienyrittäjiin. Uudelleen kouluttautumisella ja elinikäisellä oppimisella tuetaan työkykyä koko työuran ajan. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään tukemalla aliedustettujen ryhmien osallistumista koulutukseen. Opiskelun, perhe-elämän ja työn yhdistämistä helpotetaan kehittämällä tukipalveluja ja taloudellista tukea sekä joustavoittamalla koulutusta. Työelämässä vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan kaikkien työnantajien kesken.
Ase- ja siviilipalveluksen aikana kertynyt osaaminen on paremmin yksilön hyödynnettävissä opinnoissa ja työelämässä. Itsestä riippumattoman poissaolon jälkeen on mahdollista aloittaa tai jatkaa opintoja joustavasti. Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää tulisi kehittää kannustinloukkuja purkamalla nykyistä yksinkertaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi, sekä luonteeltaan ennaltaehkäiseväksi ja kannustavammaksi. Perustulomallien, kansalaispalkan ja negatiivisen tuloverotuksen vaikutukset tulee selvittää vaihtoehtona nykyisen kaltaiselle sosiaaliturvajärjestelmälle huomioiden erityisesti vaikutukset opiskelijoihin. Eläkejärjestelmä Tulevien eläkeuudistusten läpileikkaavana teemana on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Eläkeikää tulee nostaa nykyisen eläkejärjestelmän kestävyyden turvaamiseksi. Työn kuormittavuus tulee huomioida eläkeikää määritettäessä. Eläkemaksuja tulee välittömästi korottaa huomioiden pidentyneet elinajanodotteet sekä väestönrakenteen muutos, jotta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuisi myös tulevien eläkemaksujen osalta Eläkeuudistuksessa on edistettävä joustavia siirtymiä eläkkeen ja työelämän välillä. Osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille tulee kohentaa. Eläke kertyy koko työuran ajalta. Päätöksiä eläkerahastojen käytöstä ei tulevaisuudessakaan uloteta parlamentaariseen päätöksentekoon. Maahanmuuttajat ja kotoutuminen Opiskelua varten myönnettävien oleskelulupien sekä maassa jo olevien opiskelijoiden jatkooleskelulupien myöntäminen on paikkakunnasta riippumatta toimivaa ja yhdenvertaista. Kolmansista maista tulevien opiskelijoiden valmistumisen jälkeen haettava työnhakuun tarkoitettu oleskelulupa on 24 kuukautta. Suomessa tutkintonsa suorittaneet henkilöt, jotka ovat työskennelleet maassa kaksi vuotta koulutustaan vastaavassa työssä, ovat oikeutettuja hakemaan pysyvää oleskelulupaa. Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajille maksuttomia ja vähintään 30 opintopisteen laajuisia valmentavia opintoja kaikilla koulutusaloilla. Kunnat tarjoavat maahanmuuttajille riittävästi maksutonta kotimaisten kielten opetusta, huomioiden korkeakouluopintojen vaatimat kielelliset valmiudet. Työttömille korkeakoulutetuille maahanmuuttajille on tarjottava erityisesti heidän tarpeisiinsa sopivaa työnhakukoulutusta. Erityisesti koulutuksen nivelvaiheiden opintojen ohjauksessa huomioidaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeet.
Kansainvälinen vaikuttamistoiminta European Students Union (ESU) on Euroopan tasolla merkittävin opiskelijan etuja ajava, asiantunteva järjestö. Sen organisaatioon kuuluu luottamustoimijoiden lisäksi hallintopäällikkö sekä organisaation strategista toimintaa tukeva henkilöstö. ESUn taloudellinen toiminta ja sen suunnittelu on vakaata ja ennustettavaa. EU2020-strategiassa asetettu 20 prosentin liikkuvuustavoite saavutetaan rahoittamalla ja tilastoimalla myös liikkuvuusperiodeja, jotka kestävät alle 3 kk/15 ECTS. Kansainvälistä liikkuvuutta edistetään lainojen sijaan lisärahoituksella. Opiskelijaliikkuvuuden mukana siirtyvät myös opiskelijan opintososiaaliset etuudet. Jäsenneltyä vuoropuhelua kehitetään edelleen EU-tasolla ja opiskelijoiden ja nuorten äänellä on oltava aidosti merkitystä. Eurooppalaisen tason opiskelija- ja nuorisojärjestötoimintaa tuetaan EU-budjetista sekä yleisillä toiminta-avustuksilla että projektiavustuksilla. SAMOK tukee kansallisten liittojen kehitystyötä sekä toimillaan ESUn kautta että kahdenvälisesti.