Värdevårdande inkomster 1.6.2006 30.9.2007



Samankaltaiset tiedostot
Saaristomeren biosfäärialue

Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Tuntihintoja, sis. alv 22% Kyläsuunnitelman laatu. Kunnan omat viheralueet. Kuka maksaa?

Maisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia

Kumppanuussopimus Saaristomeren biosfäärialueen kanssa Aiesopimus biosfäärialueen toimintaan osallistumisesta

Hyvinvoinnin puolesta

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

LOPPURAPORTTI. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun tukemisen pilottihanke KIRSTU

Perinnemaisemien hoito

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä. Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

LIITE 8. Luonnos K U T S U. Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari , Länsi-Turunmaa

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Järvikunnostushankkeen läpivienti

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

Maisemat Ruotuun - hanke

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Hyvinvoinnin puolesta

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren biosfäärialueen

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi

Naseva. Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Saaristomeren biosfäärikoordinaattorin Anna Moa Westerlund-Rönnbergin haastattelu

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Ympäristösopimus suojelualueella. Katja Raatikainen Sopimuskäsittelijöiden koulutus

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Ely ja ympäristösopimukset

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Sekä kohdan 13.2 Vapaa-ajan asuminen kokonaisuudessaan:

Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä - Tavoitteena hyvä elämä

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

Kyläkävelyraportti ALASTARO Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

SOLID-rahastoseminaari

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa. Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä

Ei-tuotannollisten investointien haku v Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle Merja Lehtinen

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

TOIMINTAKERTOMUS 2014

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

saimaan virkistysalueyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

VUOSIKYMMEN SAARISTOMEREN BIOSFÄÄRIALUEELLA

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Artesaaniruoka Mitä se oikein on?

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS MOREENIASSA Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.


Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Uutiskirje 2_2013 Saaristomeren Biosfäärialue

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Transkriptio:

Värdevårdande inkomster 1.6.2006 30.9.2007 Loppuraportti

Hanke Värdevårdande inkomster Turunmaan seutu ry:n/ Saaristomeren biosfäärialueen edellinen maisemanhoitohanke Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito, kartoitti Turunmaan saariston perinnebiotooppeja ja laidunnustarvetta. Maisemanhoitoyrittäjiä oli koulutettu Metsähallituksen ja yksityismaanomistajien apuun. Leader-yhdistys Samassa veneessä ry I samma båt rf tarjosi oivan kanavan yhteistyössä ruotsalaisen Leader-yhdistys Kustlandet:in kautta vaihtaa kokemuksia ja tietoa maisemanhoidon tilasta ja ongelmista vastaavantyyppisillä alueilla naapureissa. Samalla saatettiin koordinoida maisemanhoidon yrittäjyyttä ja laidunkarjan saatavuutta saariston arvokkaille alueille. Mallialueiden näkyminen saariston eri puolilla oli jo lisännyt maanomistajien kiinnostusta omien alueidensa kunnostukseen ja hoitoon. Hanketta on rahoitettu EU:n Leader-ohjelman kautta ja Konstsamfundet, Stiftelsen för Martha och Albin Löfgrens kulturfond, William Thurings stiftelse ja Stiftelsen för Emilie och Rudolf Gesellius fond ovat osallistuneet hankkeen rahoittamiseen. Hankejohtajaksi valittiin hortonomi Jukka Tobiasson. HANKESUUNNITELMA Laajahko suunnitelma monine tavoitteineen jakautui Ruotsissa ja Suomessa erilaisille painopistealueille. Kaikki kuitenkin liittyivät maisemanhoitoon ja laiduneläinten kasvatukseen. ASIANTUNTEVA OHJAUSRYHMÄ Hankkeen käytännön ohjauksesta vastasi Saaristomeren biosfäärialue, joka toimii Turunmaan seutu ry:n tiloissa ja saa rahoituksen ympäristöministeriöstä. Ohjausryhmään valittiin asiantuntevia jäseniä: Mikael Nordström, Turunmaan Seutu/ Saaristomeren biosfäärialue 31.12.2006 asti Katja Bonnevier, Turunmaan Seutu/ Saaristomeren biosfäärialue 1.2.2007 lähtien Susanne Björkman, Varsinais-Suomen TE-keskus Trygve Löfroth, Metsähallitus, Saaristomeren kansallispuisto Johanna Franzén, Lounais-Suomen ympäristökeskus Marcus Lepola, Leader-yhdistys Samassa veneessä I samma båt Bengt Backman, Turunmaan Seutu ry Siv Holmgren, Turunmaan Seutu ry Jukka Tobiasson, Turunmaan Seutu ry, hankejohtaja Ohjausryhmä kokoontui virallisesti 4 kertaa. (Kokousmuistiot 2-4 liitteenä)

POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Hankejohtaja vieraili 9.-10.11.2006 Kustlandet:illa. Ruotsalaisten hanke toimi rannikkoalueella, osin myös saaristossa, ongelmat ja hanketoiminta painottuivat paljon karjatilojen tuotantorakennusten uusimiseen ja tuotteiden markkinointiin. Turunmaan saaristolle tyypillinen laiduneläinpula ei Ruotsissa liene isokaan ongelma. Niinpä esim, karjatilat joutuvat maksamaan laidunmaista vuokraa, Suomessa sitä vastoin eläinpulan takia maanvuokra on harvinaista. Kustlandet:in alueen tuottajaillassa esiteltiin Suomen saariston erityispiirteitä ja -ongelmia. Suomen saariston rikkonaisuus ja pienialaisuus sekä suhteellisen pienimuotoinen laidunkarjan kasvatus tuovat erityyppisiä ongelmia alalle. 3.-4.7.2007 teki ruotsalainen tuottajaryhmä vastavierailun Turunmaan saaristoon, matkan vetäjänä toimi yhteistyöhankkeen vastaava Rune Hallgren (ohjelma liitteenä). Pääosin karjankasvattajista koostuva retkikunta, 32 henkeä, oli kiinnostunut maisemanhoidosta, tukiehdoista ja -tasoista, karjasuojista ja saariston elinkeinoista. 3.7. Thomas Johansson ja Johanna Franzén Korppoon Wattkastista esittelivät uuden pihattonavettansa rakennusprojektia ja kertoivat erityisympäristötuen avulla toimivasta maisemanhoitotyöstään. Tila on työllistänyt paikallisia maisemanhoitoyrittäjiä mm. Ahvensaaressa. Illalla kokoonnuttiin Korpoströmin saaristokeskuksen tiloihin päivälliselle ja pienimuotoiseen seminaariin. Saaristomeren Biosfäärialueen Katja Bonnevier kertoi Biosfäärialueesta ja Saaristomeren kansallispuistosta, Bosse Mellberg esitteli Saaristokeskuksen ja Jukka Tobiasson puhui maisemanhoidosta ja yrittäjyydestä. 4.7 kokoontui retkikunta Paraisten Lenholmin suojelualueelle, oppaana toimi maanomistaja Arndt Reuter. Keskustelu erityisympäristötuista ja luonnonsuojelutavoitteista oli vilkasta. Ruotsalainen tuottajaryhmä tutustumassa Lenholmiin

TULOJA ARVOJEN HOIDOSTA Maisemanhoidon rahoitusta pyritään löytämään eri tahoilta. Hankkeen aikana koottiin esite saariston yksityisille maanomistajille eri tavoista rahoittaa alueidensa hoitoa. (liitteenä) Saaristokuntiin koulutettuja maisemanhoitoyrittäjiä toivottaisiin käytettävän mahdollisimman paljon alueella tehtävissä töissä, sekä yksityisillä että Metsähallituksen mailla. Saaristomeren kansallispuisto onkin viime vuosina tarjonnut työtä. Mutta myös yksityiset karjanomistajat työllistävät erityisympäristötuen avulla yrittäjiä. Mm. Korppoon Ahvensaaressa on talvella/keväällä 2007 työskennellyt 3 yrittäjää Thomas Johanssonin laidunalueiden raivauksissa. Hanke on myös informoinut maanomistajia yrittäjien olemassaolosta ja laskenut kustannuslaskelmia erityisympäristötukihakemusten liitteiksi raivattavista tai laidunnettavista kohteista (mm. Korppoon Lohm, Korppoon Hevonkack, Iniön Kolko, Houtskarin Hamnö, Korppoon Björkö, Houtskarin Ramsö). Lisäksi hanke on konsultoinut yksityisiä maanomistajia alueidensa hoitotarpeesta ja -mahdollisuuksista Korppoon Ahvensaaressa ja Korppoon Norrholmen:issa. (Liittenä tiedotus Åvensorin asukkaille maisemahoidosta saarella) JULKISUUS Maisemanhoidon esilläolo tiedotusvälineissä ja ihmisten mielissä ajaa asiaa hienovaraisesti eteenpäin. Maanomistajat, joiden alueet viime vuosikymmeninä ovat hiljalleen pusikoituneet, huomaavat kunnostustarpeen, suotavinta olisi että aloite kunnostuksesta tulee omistajan omasta tahdosta. Hankkeen aikana maisemanhoito ja pienimuotoinen karjanpito olivat esillä useissa eri lehdissä artikkeleina: 21.10.2006 Åbo Underrättelser, hankeinfo Åbo Underrättelser, yhteislampola, maisemanhoito Nro 2/2007 Oma Piha (liitteenä) 23.2.2007 Åbo Underrättelser, yhteislampola Nro 10/2007 Suomen Luonto, maisemanhoitoyrittäjyys (liitteenä) Kevään 2008 aikana ilmestyvässä Viherympäristö-lehdessä julkaistaan artikkeli Turunmaan saariston maisemanhoitohankkeista. Lisäksi perinnemaiseman hoito ja sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen oli luentoteemana lintusymposiumissa Kilpisjärvellä 14.8.2006. Osanottajia 10. (tiivistelmä liitteenä) ProAgrian maisemayrittäjäkurssin luentopäivä 1.11.2006 antoi myös tilaisuuden esitellä Turunmaan saariston maisemanhoitohankkeita ja tehtyä työtä. Osanottajia 25. PIENIMUOTOISTA KARJAA PIENILLE KOHTEILLE Saariston arvokkaat perinnemaisemakohteet ovat usein pieniä, ehkä vain hehtaarin tai parin kokoisia. Vanhat pellot ja niityt kun ovat kallioisessa ja karussa maastossa pieninä laikkuina. Pitkähköjen kuljetusmatkojen takia ei erityisympäristötuki pienillä alueilla kata kustannuksia nautojen kuljettamisesta suurilla aluksilla saariin. Lampaiden kuljettaminen tapahtuu usein pienemmillä veneillä, näin myös kuljetuskustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat. Arvokkaiden pienalueiden hoidon takia siis lampaita pitäisi saada

laiduneläimiksi huomattavasti enemmän. Hanke innosti ja koordinoi kahta pientä yhteislampolaa Paraisilla ja Korppoossa, hankkeen jälkeen uusia pienlampureita oli Paraisilla 1 ja Korppoossa 3. Saariston lammaskerhoa viriteltiin uudelleen toimintaan yli kymmenen vuoden uinumisen jälkeen, säännöt ovat hankkeen päättymisen aikaan kiinnostuneiden lampureiden hyväksyttävinä. Korppoon yhteislampolan keväthuumaa huhtikuussa 2007 YHTEISTYÖTÄ Paraisten Ympäristö- ja kalatalousoppilaitos kouluttaa ympäristönhoitajia. Keväisin ja syksyisin opiskelijat harjoittelevat erilaisissa yrityksissä ja yhteisöissä käytännön taitoja mm. maisemahoidossa. Hanke Värdevårdande inkomster toimi osaltaan koulutuksessa, 2 opiskelijaa seurasi ja otti osaa suunnitelmien tekoon ja raivauksiin syksyllä 2006, sekä keväällä, että syksyllä 2007. (liitteenä kirjoitelma kahden oppilaan kokemuksista) Yhteistyö Saaristomeren kansallispuiston kanssa on koko ajan ollut tiivistä ja kitkatonta. Osa karjankasvattajille tehdyistä kustannuslaskelmista on koskenut kansallispuiston alueita. Lisäksi lausunnot maisemanhoitourakoista ja urakoitsijoiden töiden seuranta ovat olleet merkittävää yhteydenpitoa. Hanke on toiminut myös asiantuntija-apuna Jurmon kyläyhdistyksen ja Metsähallituksen neuvotteluissa saaren laidunnuksesta. KOULUTUSTA Hankejohtaja on osallistunut alan koulutustilaisuuksiin. 21.11.2006 Ympäristöhankkeet ja EU-rahoitus, TE-keskus, Turku 30.11.2006 Hankeinfo, TE-keskus, Turku 24.1.2007 Erityisympäristötuki-info, Tuorla, Piikkiö 8.3.2007 Koulutuspäivä erityisympäristötukisuunnittelijoille, Vehmaa

HANKKEEN TUOTOS Hankejohtaja oli palkattuna 13 kuukautta, 1.6.2006 30.6.2007. Työ painottui suurelta osin sekä maanomistajien että karjankasvattajien neuvontaan. Erityistukiehtojen muutokset ja uudet mahdollisuudet (Leader-toimintatapa) toivat sekä itseopiskelua että neuvontatarvetta. Leadertoimintavan tukiehdot valmistuivat loppujen lopuksi niin myöhään että hakemuksia ei saatu alueelta sisään yhtä enempää. Saariston pienten maisemanhoitoalueiden perustaksi edellä mainittu tuki kuitenkin sopisi erinomaisesti, sen markkinointiin tarvittaisiin jokin aktiivinen taho. Nyt se langennee ympäristökeskukselle. Yhteistyö ruotsalaisten kanssa jäi suhteellisen pienimuotoiseksi johtuen lähinnä erilaisista painotuksista hankkeessa. Tietojenvaihtoa kuitenkin tapahtui keskinäisillä vierailuilla. Viimeaikaisten hankkeiden yhteydessä on selvästi ollut havaittavissa maanomistajien herääminen alueidensa kunnostamiseen. Kesäasunnoiksi muuttuneiden entisten pientilojen niityt ja pellot ovat useimmiten kasvamassa pahoin umpeen, esimerkkikohteet ovat kannustaneet uusia maanomistajia niiden saamiseksi taas kuntoon. Hankkeen julkaiseman esitteen tarkoituksena on tuoda maanomistajille tietoa eri mahdollisuuksista mikäli intoa alueiden kunnostukseen ilmenee. Esite jaetaan kevään 2008 aikana saaristokuntien kaikkiin talouksiin, lisäksi se on saatavilla monessa eri infopisteessä edellä mainituissa kunnissa. Edellisten hankkeiden kouluttamat maisemanhoitoyrittäjät jatkavat työtään, sekä metsähallituksen että yksityisten maanomistajien alueilla. Tämä hanke teki useita kunnostussuunnitelmia joihin maan- tai karjanomistajat tullevat käyttämään urakoitsijoita, näin yrittäjien työllistyminen jatkossakin helpottuu. 91 maisemanhoitajaa matkalla Ahvensaaresta kotiin Jukka Tobiasson Hankejohtaja 0400 12768 jukka.tobiasson@parnet.fi