Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito
|
|
- Aku Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito Loppuraportti Hankevastaava Jukka Tobiasson, Turunmaan seutu ry Projekti 15955
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Hankkeen synty 2.1. Ideointi ja suunnitelma 2.2. Tavoitteet 2.3. Ohjaus- ja viiteryhmät 2.4. Rahoitus 2.5. Hankenikkari Turunmaan seutu ry 3. Yrittäjäkoulutus 4. Alueiden valinta 5. Luontoinventoinnit 6. Kilpailutus 7. Työn raskaan raatajat 8. Hankkeen tulokset 8.1. Työllistäminen 8.2. Maisemanhoito 8.3. Logistiikkakartoitus 8.4. Julkisuus 8.5. Yhteistyökumppanit 8.6. Ongelmat ja epäkohdat 8.7. Onnistumiset ja ilot 8.8. Eväät tulevaan 9. Liitteet Kartat, luettelot 2
3 1. Johdanto Tuuli oli lännessä, jo laantumassa, toi vielä Kihdin selältä suuria aaltoja jotka murtuivat Kåloskärin rantakallioihin. Vielä ilmaa selvästi lämpimämpi merivesi piti rantavyöhykkeen lumettomana, ylempänä maalla oli laidunnetun niityn koristeena ohut lumi. Kuivat nokkosten varret seisoivat pystyssä ojan varressa, ainoat lampaiden hylkäämät kesämuistot, kaikki muu ruohovartinen kasvusto oli tarkkaan syöty. Koko kolmenkymmenen hehtaarin saari oli heinän niiton jälkeen ollut kahdentoista lampaan ja yhden lehmän syksylaitumena, niittyä ympäröivän kiviaidan porttikin oli avattu. Torpan ainoa maidontuottaja oli kesäajan käyskennellyt kotisaarella, lampaat oli vasta lokakuussa tuotu kotiin asumattomasta lähisaaresta. Sielläkin oli ruoka jo käynyt vähiin. Nyt olivat eläimet sisällä pienessä harmaahirsinavetassa, puolet lampaista oli teurastettu ja lihat suolattu. Eivät kaikki olisi sisään mahtuneetkaan. Eikä koko katraalle mistään löytyisi niin paljon talvirehua karusta saaresta. Rebecka ja Johan olivat kaksin tuvassaan kallioiden reunustamassa painanteessa. Länsituuli ei pahemmin osunut tuohon paikkaan, hellassa piti silti olla tuli koko ajan jotta lämpö pysyisi torpassa. Onneksi meri aina välillä toi ajopuuta, lähisaarissa ei paljon hakattavaa ollut. Kaikki neljä lastaan olivat jo poissa, kuka missäkin mantereen kylässä tai kaupungissa. Eihän toimeentuloa riitä kalastuksesta ja muutamasta eläimestä isolle sakille. Kaikkien on hankittava oma toimeentulonsa, kouluoppi auttaa löytämään työtä muualta. Ei nyt enää, 60-luvulla, kukaan uneksi jäävänsä saareen jatkamaan vanhempien työtä. Helpommalla toimeentulon saa mantereella, koko elämää eivät siellä säätele meri ja sää.. Kuusissakymmenissä olevat Rebecka ja Johan ovat hekin jo pian lähdössä kirkonkylään asumaan, lähemmäs palveluja ja muita ihmisiä. Ainakin talviksi, kesäisinhän torpassa kyllä kelpaa asustella. Eläimet vain täytyy lähettää pois. Ehkä jo ensi kesänä # Tarina on kuvitteellinen, samalla hyvin totuudenmukainen. Ulko- ja välisaaristo on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kokenut suuren muutoksen asui ulkosaaristossa n. 400 henkeä, 2004 ympäri vuoden vain n. 60. (Bergbom & Bergbom, Tidskrift Skärgård, ) Maanomistussuhteiden muutos on ollut lähes yhtä voimakasta, 1960 oli maa lähes sataprosenttisesti saaristolaisten omistuksessa, 2004 enää puolet pinta-alasta oli alkuperäisomistuksessa. ( B. & B. ) Vakituisen asutuksen ja karjanpidon väheneminen väli- ja ulkosaaristossa näkyy vanhojen kulttuurimaisemien katoamisena. Ruoikko, lepät ja katajat valtaavat nopeasti entiset laidun- ja hakamaat. Ruusupensaat, koivut ja katajat levittäytyvät entisille pelloille ja tekevät niistä vaikeakulkuisia ryteiköitä. 3
4 2. Hankkeen synty 2.1. Ideointi ja suunnitelma Lounais-Suomen ympäristökeskuksen oma hanke Saariston perinnemaisemat Skärgårdens kulturmarker, , vetäjinä Leena Lehtomaa ja Johanna Franzén, kartoitti Turunmaan saariston alueella arvokkaita perinnemaisemakohteita ja kunnosti joitain alueita talkoovoimin tai erillisin hankkein. Hanke toi esiin selkeän tarpeen jatkaa saariston maisemanhoidon kehittämistä ja suunnittelua. Perustan ja suunnitelman uudelle hankkeelle teki Johanna Franzén, avukseen hän sai silloisen Saaristomeren biosfäärialueen koordinaattorin Martin Öhmanin, suunnittelukustannukset maksoi Metsähallitus yhdessä biosfäärialueen kanssa. Toteuttajaksi saatiin Turunmaan seutu ry:n alla toimiva Saaristomeren biosfäärialue. Käytännössä rahoituksen haki Turunmaan seutu ry. Metsähallitus omistaa paljon arvokkaita alueita Saaristomeren kansallispuistossa, suppean henkilöstömääränsä takia alueiden raivaaminen ja hoito on sille kasvava taakka. Töiden ulkoistaminen on tulevaisuudessa ainoa vaihtoehto, jos umpeenkasvaminen aiotaan pysäyttää. Saaristoalueelta ei kuitenkaan löydy tarpeeksi töihin erikoistuneita ihmisiä, uusi hanke pyrkisi löytämään ja kouluttamaan yrittäjiä sekä Metsähallituksen että yksityisiin tarpeisiin. Samalla se jatkaisi edeltäjänsä tavoin ongelmien kartoitusta ja ratkaisumallien etsimistä maisemanhoidon saralla 2.2. Tavoitteet Hankesuunnitelman mukaan tärkeimmät tavoitteet olivat: - Skapa långsiktiga lösningar för hur skötseln av betesmarkerna i Åbolands skärgård skall organiseras och utveckla en modell för finansieringen. - Laatia pitkän tähtäimen ratkaisuja laidunmaiden hoidolle Turunmaan saaristossa ja kehittää sille rahoitusmalli. - Organisera samarbetet med boskapsägarna och förbättra logistiken angående djur- och maskintransporter i Åbolands skärgård. - Kehittää yhteistyötä karjanomistajien kanssa ja parantaa logistiikkaa eläin- ja konekuljetuksissa Turunmaan saaristossa. - Skapa nya sysselsättningsmöjligheter för skärgårdslantbruksföretagare inom landskapsvården i Åbolands skärgård, speciellt yngre företagare i yttre skärgården. - Luoda uusia työmahdollisuuksia maisemanhoidossa saariston maanviljelijöille, erityisesti ulkosaariston nuorille yrittäjille. - Uppsöka och engagera skärgårdslantbruksföretagare och ge teoretisk och praktisk utbildning åt dessa angående skötseln av kulturlandskap. - Etsiä ja innoittaa saariston maaseutuyrittäjiä ja antaa näille teoria- ja käytännön koulutusta kulttuurimaiseman hoidossa. 4
5 - Ge kunskap om skärgårdens betesmarker - kan användas i regionerna genom koppling till turismnäringen. - Jakaa tietoutta saariston laidunmaista mm. alueen turismin avulla. - Stärka bilden av en livskraftig skärgård genom skötsel av kulturlandskapet. - Vahvistaa kulttuurimaiseman hoidolla kuvaa elävästä saaristosta. - Se på nationella och internationella modeller, närmast Sverige och Stockholms skärgård samt Estland, för skötseln av betesmarkerna. -Verrata kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia laidunmaiden hoidosta, lähinnä Ruotsissa, Tukholman saaristossa sekä Virossa Ohjaus- ja viiteryhmät Ohjausryhmä koostui erittäin motivoituneista ja asiaan perehtyneistä ihmisistä eri sektoreilta. Martin Öhman, Saaristomeren Biosfäärialue, Turunmaan seutu ry, puheenjohtaja Trygve Löfroth, Metsähallitus, Saaristomeren kansallispuisto, puh.joht Mikael Nordström, Saaristomeren Biosfäärialue, Turunmaan seutu ry Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ympäristökeskus, osan aikaa Johanna Franzen, Lounais-Suomen ympäristökeskus Susanne Björkman, Varsinais-Suomen TE-keskus Harri Ojala, Turunmaan seutu ry, osan aikaa Thomas Johansson, karjanomistaja, Korppoo Bengt Backman, Houtskari, kunnanjohtaja, Skärgårdsdelegationen Siv Holmgren, Turunmaan seutu ry Ohjausryhmä opintoretkellä Tukholman saaristossa
6 Viiteryhmä Hankkeen viiteryhmään kutsuttiin laajemmalti eri alojen asiantuntemusta. Viiteryhmä kokoontui kerran keväällä -05 ja kerran tammikuussa -06. Trygve Löfroth, Metsähallitus, Saaristomeren kansallispuisto Jörgen Grandell, Suomen Talousseura Trygve Örnell, Högsåra, karjankasvattaja, turistiyrittäjä Thomas Johansson, Korppoo, karjankasvattaja Bengt Backman, Houtskari, kunnanjohtaja, Skärgårdsdelegationen Martin Öhman, Saaristomeren biosfäärialue Christer Nyback, johtaja, Turunmaan seutu ry Harri Ojala, Turunmaan seutu ry Susanne Björkman, Varsinais-Suomen TE-keskus Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ympäristökeskus Seppo Kotiranta, Lounais-Suomen ympäristökeskus Peter Segersven, Kemiö, maatalouselinkeinosihteeri Mikael Holmberg, Åbolands svenska lantbruksproducenter 2.4. Rahoitus Rahoituksesta n. 80 % haettiin Varsinais-Suomen TE-keskuksen kautta Maa-ja metsätalousministeriön EAKR-rahastosta (Alma). N.10 %:n osuudesta vastasi Turunmaan seutu ry ja loppu n. 10 % anottiin yksityirahoitusosuudeksi eri säätiöiltä. Säätiöt suhtautuivat varsin myötämielisesti tärkeään teemaan, mikä kiitollisuudella todetaan. Avustaneet säätiöt ja rahastot Emilie ja Rudolf Geselliuksen rahasto William Thuringin säätiö Konstsamfundet Emilie ja Rudolf Geselliuksen rahasto, William Thuringin säätiö Otto A. Malmin lahjoitusrahasto Martha ja Albin Löfgrenin kulttuurirahasto Hankkeen kokonaisbudjetti oli alun perin yhteensä euroa, siitä kehittämishankkeen osuus investointeihin euroa. Syksyllä -04 varsinaista hankerahoitusta pienennettiin, kokonaisbudjetiksi jäi euroa. 6
7 2.5. Hankenikkari Turunmaan seutu ry Turunmaan seudun tarkoituksena on kehittää jäsenkuntien (Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd) edunvalvontaa ja palveluita, vahvistaa ja tukea kuntien toimintaedellytyksiä sekä kehittää kuntien välistä yhteistyötä. Yhdistyksen perustana on Turunmaan kuntakokous, Turunmaan epävirallinen yhteistyöelin, jonka tarkoituksena oli valvoa jäsenkuntien etuja tekemällä aloitteita ja esityksiä, antamalla lausuntoja sekä tukemalla Turunmaan kehitystä edistäviä suunnitelmia, hankkeita ja yrityksiä. Turunmaan seutu ry on 2000-luvulla ollut n. 20 projektissa isäntänä tai osallisena., kaikissa tavoitteena on ollut seutukunnan kehittäminen ja saaristokuntien elinvoimaisuuden parantaminen. Monissa on yrittäjyys ollut keskeinen teema, pienelinkeinojen ( turismi, kalastus, maisemanhoito, maatalouden sivuelinkeinot ) kehittäminen on ainoa tapa pitää saaristokunnat asuttuina. 3. Yrittäjäkoulutus Jo keväällä -04 ilmoitettiin Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelserissä hankkeen päämääristä ja toiveista löytää yrittäjiä jotka olisivat kiinnostuneita maisemanhoitourakoinnista. Ilmoitus uusittiin kesän -05 alussa mainituissa lehdissä ja lisäksi kunnallisissa info-lehtisissä. ( Korpo-info, Houtskär- Nytt, Nagu-bladet). Lisäksi yritettiin henkilökohtaisin kontaktein löytää sopivia yrittäjiä. Työvoimatoimistoon jätetty ilmoitus aiheutti kymmeniä yhteydenottoja mutta kaikki tulivat kauempaa mantereelta tai ulkomailta järjestettiin ensimmäinen koulutustilaisuus Houtskarin kansanopistolla. Mukana oli 10 asiasta kiinnostunutta yrittäjää tai sellaiseksi haluavaa. Koska pelkästään saaristosta ei ollut löytynyt tarpeeksi kiinnostusta, kelpuutettiin mukaan myös rannikkokuntien asukkeja. Castren Jonas, Nötö, Nauvo Castren Emil, Ringwall Åke, Korppoo Mickelsson Jan-Åke, Korppoo Gustafsson Johnny, Dragsfjärd/Turku Mattila Erkki, Norrskata, Korppoo Lyytinen Tapio, Turku Tulokas Mauri, Vihti Hietala Petri, Parainen Peltonen Pentti, Korppoo Kurssi oli kaksipäiväinen, ensimmäisenä päivänä käsiteltiin maisemanhoitoteemaa ja yrittämistä teoriapohjalta. Metsähallituksen Trygve Löfroth tarkasteli puheenvuorossaan kansallispuiston tavoitteita ja suunnitelmia. Tarkempaa biologista pohjaa teemasta selvitti Metsähallituksen biologi ja suunnittelija Leif Lindgren. Päivän lopuksi perehdyttiin vielä yrittämiseen ja eri yritysmuotoihin Turunmaan seutu ry:n yritysneuvoja Carl-Bertil Taulerin opastuksella. Toisena päivänä veneiltiin Houtskarin Jungfruskäriin, missä Metsähallitus jo kauan on hoitanut saaren arvokkaita perinnemaisemia. Koska saaressa on hoitoalueita eri toteuttamisvaiheissa, se 7
8 soveltuu hyvin opetustarkoituksiin. Eri työvaiheita tutkittiin maastossa Lindgrenin ja Löfrothin sekä Jean-Erik Mattssonin opastuksella. Maisemanhoitourakointi on varsinkin saaristossa vaativaa työtä, liikkuminen merellä vaatii kalustonsa ja kovat sääolot vaikeuttavat käytännön töitä. Ensimmäiseltä kurssilta jäi urakointitöihin vain kaksi osanottajaa. Lisäksi loppusyksyn ja talven mittaan ilmaantui muutamia halukkaita yrittäjiä, jotka osallistuivat tarjouskilpailuihin ja osin myös töihin. Toinen koulutusviikonloppu järjestettiin , myös tämä parhaiten tarkoitukseen soveltuvalla Houtskarin kansanopistolla. Käytännön työkohteet olivat sieltä lähimpänä ja helpoimmin saavutettavissa. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Kulttuurimaisemanhoitohankkeen kanssa ( Interreg III A saaristo ). Osanottajia oli 12, kaikki hyvin motivoituneita. Osa nytkin oli mantereelta, mm. ryhmä nuoria miehiä jotka suunnittelivat osuuskunnan perustamista alan töihin. Osanottajat Tero Saari, Parainen Jari Kämäräinen, Turku Janne Ikonen, Turku Peetu Ojalehto, Turku Jari Nieminen, Kökar Tomi Jaakkola, Toijala Janne Lindgård, Parainen Anders Öhman, Parainen Gustav Juslin, Mustio Henrik Alfthan, Dragsfjärd Frank Hellgren, Korppoo Jan-Ståle Nygård, Nauvo Kurssiohjelma oli samanlainen kuin aiemmallakin kurssilla, yksi päivä teoriaa ja toinen maastossa. Hanke-esittelyn jälkeen Metsähallituksen Trygve Löfroth antoi teoriaopetuksen maisemanhoidosta ja Turunmaan seutu ry:n Markus Suomi yrittämisestä. Toinen päivä kuljettiin Houtskarin Berghamnissa, missä raivaustöitä oli jo hankkeen toimesta tehty joitakin hehtaareita. Kurssilaiset saivat arvioida n. 1,5 hehtaarin alueen työpanoksen ja jättää siitä tarjouksensa seuraavien viikkojen aikana. Tarjouksia jätettiin 6 kpl. 8
9 Nuorilla tuntui suurimpana kynnyksenä toiminnalle olevan yrityksen perustaminen ja pelko työttömyysturvan mahdollisuuden poistumisesta. Laaja-alainen urakointi maisemanhoitoalalla saaristo-olosuhteissa vaatii melko paljon investointeja, esim. vene, mönkijä tai traktori, klapikone, kantojyrsin Koska kukaan ei voi taata keskeytymätöntä töiden saantia alalla, ei investointeihin helposti lähdetä. Kursseilla puhuttiin paljon osuuskuntatoiminnasta, sopivalla työporukalla se ilmeisesti olisi varteenotettavin yritysmuoto järjestettiin urakoitsijoille päivän kurssi, teemana Laidunmaiden vuotuinen hoito. Metsähallituksen Jean-Erik Mattsson kertoi Saaristomeren kansallispuiston hoitotöistä. Trygve Löfroth valotti Metsähallituksen tavoitteita ja mahdollisuuksia työllistää urakoitsijoita alueillaan, sekä raivaus- että hoitotöissä. Saaristomeren biosfäärialueen koordinaattori Mikael Nordström arvioi yksityismaiden maisemanhoidon tulevaisuutta lähivuosina. Urakoitsijoiden koulutuksen lisäksi myös hankevastaava on osallistunut erilaisiin kursseihin ja seminaareihin joista osassa on hanketta esitelty opintoretki Ahvenanmaalle hankkeen Kulturmarksvård, länken mellan människa och natur vieraana seminaari Uusi sopimuksellisuus maiseman ja maaseudun mahdollisuutena Joensuussa opintomatka ohjausryhmän kanssa Tukholman saaristoon Skärgårdstiftelsen i Stockholms skärgård :n vieraina matka Tanskaan European small islands network -seminaariin heinäkurssi Turussa, järj. Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys niittykasvikurssi Laitilassa, järj. V-S perinnemaisemayhdistys riukuaitakurssi, Uusikaupunki, järj.vakka-suomen Paimen-hanke Lumomaa miniseminaari ja retkipäivä, järj.pyhäjärvi-instituutti ja Varsinais-Suomen liitto Osuuskuntaseminaari Salossa, järj. Maisemajuna-hanke. 4. Alueiden valinta Suuren alueen ja rikkaan historiansa takia Turunmaan saaristosta löytyy paljon kohteita, alue on merkittävä sekä kulttuuri- että luontoarvoiltaan. Hankesuunnitelmassa määriteltiin valintakriteerit, joista pyrittäisiin täyttämään valintatilanteessa mahdollisimman monta: - Korkeat luonto- ja/tai kulttuuriarvot - Maanomistajan kiinnostus perinnemaiseman hoitoon - Hoidon jatkuvuus hankkeen loputtua - Sijainti väli- tai ulkosaaristossa - Alueen helpohko saavutettavuus 9
10 -Alueen soveltuvuus hankkeen yleisiin tavoitteisiin Interreg IIIA- rahoitteinen Kulttuurimaisemanhoito -projekti sekä Lounais-Suomen ympäristökeskus ovat kartoittaneet ja inventoineet arvokkaita yksityisiä perinnemaisemia saaristossa jo vuosien ajan. ( > kansainvälinen yhteistyö > Kulttuurimaisemanhoito, Lehtomaa 2000 ) Osa alueista on kunnostettu Leader- rahoituksella sekä ympäristöministeriön varoin, osa maatalouden erityistuella yhteistyössä karjanomistajien kanssa. Osa tämän hankkeen alueista valittiin em. projektin esityön perusteella. Keväällä -04 julkaistiin paikallisissa lehdissä ( ÅU, Turun Sanomat) ilmoitus jossa haettiin sekä urakoitsijoita että asiasta kiinnostuneita maanomistajia. Ilmoitus tuotti muutaman maanomistajan yhteydenoton. Varsin ilahduttavaa oli todeta maanomistajien halukkuus päästä mukaan hankkeeseen, yhteydenottoja tuli heti alusta lähtien. Valintakriteerit useimmiten pudottivat ehdokkaat kilpailusta, alueet olivat joko liian pieniä tai suunniteltu vapaa-ajan tonteiksi. Hoidon jatkuvuuden arviointi osoittautui yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä laiduneläinten vähyyden takia. Hankkeen aikaisissa keskusteluissa tuli joskus esiin arvojen painotus. Saaristomeren kansallispuiston alueella on Metsähallitus toistaiseksi ehkä priorisoinut luontoarvoja, hankkeessa suurempi paino kallistui kulttuuriarvojen puolelle, toki luontoarvoja unohtamatta. Idylliset vanhat kiviaitojen ympäröimät pellot ja niityt herättivät aina valitsijain mielenkiinnon. Useimmille alueille silti tehtiin kasvistoinventointi ennen raivausten aloittamista. Nauvo, Kopparholm 10
11 Hankkeeseen valitut alueet Houtskari, Berghamn ( liitteet 1-3) Hankkeen paras koulutuskohde, lähes 12 ha raivattua aluetta. Vanha kylämiljöö, jossa karjan loputtua n. 40 vuotta sitten pellot ja niityt olivat osin umpeutuneet lepän, haavan ja katajan levittäydyttyä niille. Maanomistajat, 8 kpl, olivat yhtä lukuunottamatta mielellään mukana hankkeessa. Alueet raivattiin pienissä osissa, 1-2,5 ha, näin mahdollisimman moni yrittäjä pääsi osalliseksi töistä. Yhteensä alueilla työskenteli 5 yrittäjää + 1 osuuskunta, kokonaishenkilömäärältään Berghamn työllisti lyhyempinä tai pitempinä jaksoina 16 henkilöä. Alue täyttää kaikki asetetut kriteerit, asukkaiden yhteistyössä harjoittama mökkivuokraus houkuttelee paikalle kohtalaisesti matkailijoita. Yhteysalusliikenne varmistaa helpon saavutettavuuden. Kasvilajisto on monipuolinen, mm pähkinäpensasta esiintyy suurina alueina kallioiden reunamilla. Raivatut alueet on vuokrattu laidunmaiksi korppoolaiselle karjankasvattajalle. Alue inventoitiin suurimmalta osaltaan kesällä -04, inventoinnit teki Heikki Vuotila. Työmäärä n. 375 miestyöpäivää. Laidunnettava alue n. 25 ha. Berghamn, Härmon kylä, ennen ja jälkeen Houtskari, Hamnö ja Jungfruskär (liitteet 4-6) Hamnön saari Kihdillä, Jungfruskärin vieressä, on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan erinomainen hankekohde. Maanomistajat, 4 kpl, ovat hyvin motivoituneita pitämään raivatut alueet kunnossa jatkossakin. Huonoimmin toteutuva kriteeri on saavutettavuus, osin alueet ovat nähtävissä vierestä kulkevalta veneilyväylältä. Maisemanhoito kuitenkin saanee positiivista jalansijaa tyytyväisten maanomistajien ja heidän vieraidensa keskuudessa. Raivattu alue on noin 7 ha, arvokasta perinnemaisemaa vanhoine pienine peltosoiroineen, joita ympäröi paikoin hyväkuntoinen kiviaita. Vanhoja lehdestettyjä puita on paljon, suurin osa raivattiin esiin. Alue lienee kasvistoltaan Jungfruskärin veroinen, jatkohoidon onnistuessa vanha lajisto todennäköisesti ilmestyy niityille ja kedoille ja nostaa alueen biologista arvoa. Osia alueesta inventoi Jessika Rapo ( Kulttuurimaisemanhoitohanke, L-S ympäristökeskus). Alue aidattiin talvella -06 hanketyönä, laiduneläimiksi on luvassa nautakarjaa. Työmäärä n. 200 miestyöpäivää. Laidunnettava alue n. 10 ha. 11
12 Jungfruskär on lähes kokonaan Metsähallituksen omistuksessa, vain pari pientä aluetta on yksityismaata. Hanke toteutti n. hehtaarin alueen raivauksen saaren lounaisosassa, entinen pelto oli pahoin pusikoitunut ja haavan valtaama. Jatkohoito onnistunee hyvin maanomistajan suuren motivaation ansiosta, jossain vaiheessa yksityinen aluekin voidaan liittää jo saarella olevaan laitumeen. Näkyvä kohde, osaltaan myös maisemanhoidon imagoa ylläpitävä ja parantava. Työmäärä n. 10 miestyöpäivää. Hamnö kesällä -05 ja syksyllä -05 Korppoo, Granö (liite 7) N. 6 ha vanhaa peltoa ja niittyä, rehevä laakso läpi saaren. Peltojen ja laidunalueen käyttö lakkasi 1970-luvulla. Maanomistajia kohteessa 6 kpl, mm. veneilyseura. Alue on aidattu hankkeen toimesta keväällä -05 ja siellä laidunsi ensimmäisen kesän pieni lauma lampaita. Kesäksi -06 on luvassa myös hiehoja. Laidunnettava alue n. 7 ha. Työmäärä n. 95 miestyöpäivää. Alue inventoitiin kesällä -04. ( Heikki Vuotila) Granö syksyllä -05 ja seuraavana keväänä 12
13 Korppoo, Lohm (liite 8) Hankkeen pienin alue, vain n. 1,5 ha vanhaa idyllistä niittyä, joka oli pahoin kasvamassa umpeen. Maanomistajia 4 kpl. Keväällä -05 alue aidattiin ja alueella laidunsi kesän ajan 10 lammasta. Laidunnus jatkuu. Alue inventoitiin kesällä -04. (Heikki Vuotila). Työmäärä n. 30 miestyöpäivää. Korppoo, Björkö (liitteet 10-11) Aikoinaan aktiivisesti asuttu ja käytetty saari Nötön eteläpuolella, peltoala n. 5 ha, umpeenkasvaminen pahasti käynnissä. Katajat peittivät suuria alueita arvokasta ketoa, ruusut ja lepät valtasivat peltoaluetta laidoilta lähtien. Saari on nyttemmin vilkas veneilykohde ainutlaatuisen luontonsa ja sisäjärvensä takia. Metsähallitus suunnittelee saareen luontopolkua ja opastuspistettä. Yhteistyöalue Metsähallituksen kanssa. Hankkeen raivaama osa saaresta on yksityinen luonnonsuojelualue, jolle Metsähallitus teetti toimenpide- ja hoitosuunnitelman, raivausala n. 3,5 ha.. Samanaikaisesti suoritetut raivaustyöt kansallispuiston osalla työllistivät hankkeen kouluttamia yrittäjiä. Lisäksi raivattiin Ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti toisen yksityisen maanomistajan Natura-suojeluohjelmassa olevia alueita n. 1,5 ha. Björkössä otti osaa hankkeen raivaustöihin 3 yrittäjää, yht. 9 henkeä. Työmäärä n. 95 miestyöpäivää. Laidunnettava alue n.20 ha. Björkön arvokas vanha viljelyalue kallioiden välissä. Kuva ennen raivausta. 13
14 Korppoo, Utö (liite 13) Saaren itäpään niitty, Österängen, on aikoinaan ollut ainoa viljelty alue Utössä, sen reunoilta on kataja vähitellen vallannut alaa ja levittäytynyt kuivemmalle osalle niittyä. Maapohja noilla alueilla on kuivan kedon pohjaksi sopivaa, kasvilajisto on rikas siellä missä kataja ei peitä maanpintaa. Yhtenäistä katajaa raivattiin n. 2 ha:n alalta, osin repimällä traktorin kanssa, osin katkomalla sahalla. Pohjoisreunalle jätettiin linnuille laajojakin pensaslaikkuja suojapaikoiksi, alue on syksyisin ja talvisin hyvin linturikasta. Raivaustöihin saatiin paikallinen yrittäjä joka työllisti lisää saaren omaa väkeä, lisäksi oli toisella saariston yrittäjällä oma alueensa raivattavana. Utössä järjestettiin kesällä 2004 WWF-leiri joka puhdisti osin samaa aluetta ja keräsi irrotettuja katajia kasoihin, nyt kasat poltettiin. Työmäärä n. 100 mtp. Nauvo, Kopparholm (liite 9) Nykyään vain kesäasuttu saari, jossa paljon hyväkuntoisia kiviaitoja vanhojen peltojen ympärillä. Rantaniittyä, hakamaata, avointa peltoa, raivattu ala yhteensä n. 5 ha. 1 maanomistaja, kolmen muun kanssa käyty neuvotteluja koko saaren saamiseksi laidunalueeksi. Laidunnettava alue n. 30 ha. Alue inventoitiin kesällä -05. Työmäärä n. 90 miestyöpäivää. Kopparholmin rantaniitty ennen ja jälkeen Nauvo, Väcklax Nauvon pääsaaressa, Saaristotien varressa näkyvällä paikalla. Osin kylän yhteisaluetta, rantaniittyä ja vanhaa laidunaluetta. Hoitosopimus karjanomistajan kanssa tehty, aita karjanomistajan toimesta. Raivattu ala n. 2 ha, joista puolet niitetty ketjumurskaimen kanssa. N. 1 ha puustoa harvennettu rantalaitumeksi. Laidunaluetta halkovan valtaojan yli rakennettiin karjasilta. Maanomistaja on lisäksi hoitanut aluetta aktiivisesti. Osia alueesta inventoitu kesällä -03 (Perinnemaisemahanke, L-S ympäristökeskus). Työmäärä 8 mtp (raivaukset) + 8 mtp (karjasilta). Laidunnettava alue n. 3 ha. 14
15 Väcklaxin rantaniitty ennen raivausta Dragsfjärd, Helsingholm Yhden maanomistajan omistama saari, jossa hanke halusi osallistua raivauksiin ja aidan kunnostukseen matkailuelinkeinon tukemiseksi. Raivattu alue n. 2 ha, saarella laiduntavat lampaat ja hevonen. Aitatolpat ja aidan pystyttäminen hankkeen toimesta, maanomistaja hankki aitaverkon. Ei inventointia. Työmäärä n. 40 mtp. 15
16 Dragsfjärd, Högsåra Näkyvä kohde Högsåran kylässä, tärkeä näyteikkuna. N. 3,7 ha:n lisäalue entisiin laidunmaihin, 4 erillistä maanomistajaa. Entinen pelto joka kymmenien vuosien aikana oli pusikoitunut. Ojat olivat tukkeutuneet ja alue oli liian märkä laidunnettavaksi. Karkea raivaustyö tehtiin saaressa kevättalvella -05 urakoineella metsäkoneella, loppuharvennus ja siivous käsin. Ojat perattiin kaivurilla. Työmäärä n. 30 mtp. Alue inventoitiin kesällä -04 (Heikki Vuotila) Dragsfjärd, Biskopsö (liite 12) Biskopsön entisen kansakoulun piha ja ympäristö, osittain kunnan, osittain yksityisiä maita. Koulurakennuksessa toimii nykyään täysihoitola, siksi kohde on hyvin näkyvä. Vajaan hehtaarin alue, entistä niittyä joka nyttemmin oli pusikoitunut vaikeakulkuiseksi. Ei inventointia. Työmäärä n. 20 mtp. Paikallinen karjanomistaja tuo alueelle hiehoja kesäksi -06. Ei erityisympäristötukisopimusta, maiseman tärkeyden takia kuitenkin pidettäneen kunnossa. Em alueiden lisäksi tehtiin kartoituksia, inventointeja ja toimenpidesuunnitelmia usealla eri saarella mutta resurssipulan takia jouduttiin monta hyvää kohdetta jättämään toistaiseksi pois. Inventoinnit teki Jessika Rapo ympäristökeskuksesta (Kulttuurimaisemanhoitohanke), suunnitelmat Rapo tai Tobiasson. Ainakin osalle kohteita on maanomistaja halukas teettämään raivaukset omalla kustannuksellaan ja käyttämään töissä hankkeen kouluttamia urakoitsijoita. Houtskari, Lempnäs, alue inventoitu, toimenpidesuunnitelma valmis Korppoo, Ahvensaari, maanomistajien kanssa sovittu laiduntamisesta Korppoo, Björkö, lisää yksityialueita odottaa raivausta, maanomistajat suosiollisia Korppoo, Mårtensholm, inventointi ja suunnitelma tehty, maanomistaja toteuttanut Nauvo, Kopparholm, maanomistajat toivoisivat toimenpiteitä saaren toiseenkin puoliskoon Nauvo, Stenskär, luontopolun halkoma luontoarvokas alue, osa maanomistajista empii Nauvo, Grötö, pienehköjä vanhoja niittyjä, aloite maanomistajien puolelta Nauvo, Rockskär, pieni arvokas alue, suunnitelma tehty Dragsfjärd, Vänö, inventointi ja suunnitelma valmiit. 16
17 5. Luontoinventoinnit Perinnemaisemien hoidon yksi tärkeimmistä tehtävistä on entistää alueen kasvuolot alkuperäisen mukaisiksi, tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä ja siten saada vanha, usein uhanalainen kasvieläin- ja/tai sienilajisto palaamaan. Hankkeen arvokkaimmat kohdealueet inventoitiin kasvilajistoltaan ennen raivaustoimenpiteitä, jotta raivaustöiden aikana ei tuhottaisi mahdollisia uhanalaisia kasvustoja ja jotta myöhemmin, alueen oltua laidunmaana, voitaisiin uudella inventoinnilla mitata palautumisen edistyminen. Luontoinventoinnit kilpailutettiin kesällä 2004, kolmesta tarjouksen jättäneestä valittiin edullisimpana Heikki Vuotila. Kesällä 2004 suoritti kasvistoinventoinnin neljällä alueella Heikki Vuotila, joka myös laati alustavat toimenpidesuunnitelmat. Alueet olivat Houtskarin Berghamn, Korppoon Granö ja Lohm, sekä Dragsfjärdin Högsåra. Kaikki em. alueet olivat niin rehevöityneitä ja umpeenkasvaneita että mitään uhanalaisia lajeja ei löydetty, rikkain kasvilajisto oli tavallisesti siellä missä kuivuuden tai ravinneköyhyyden takia rehevät jokapaikankasvit eivät menestyneet. Mesiangervo, nokkonen, vadelma ja suurruohot saavat nopeasti hallitsevan aseman rehevässä maaperässä ilman niittoa tai laidunnusta. 14-kukkavartinen valko/keltalehdokki Houtskarin Hamnössä 17
18 Kesällä 2005 inventoitiin edelleen muutamia hankealueita, nyt kartoituksen tekivät Jessika Rapo ja Johanna Franzèn Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta. Toimenpiteisiin asti ehtineitä alueita olivat Houtskarin Hamnö ja Nauvon Kopparholm. Raivaustoimenpiteitä odottamaan jäivät mm. Houtskarin Lempnäs ja Dragsfjärdin Vänö. 6. Kilpailutus Kilpailuttamisen tarkoituksena on löytää alueellinen hintataso tehtäville töille tai hankittavalle tavaralle. Urakointitöissä, varsinkin tämän kaltaisessa kokeiluhankkeessa, on vakiintuneen hintatason hakeminen aluksi vaikeaa. Sen paremmin urakoitsijoilla, kuin toimeksiantajallakaan, ei ole valmista hinnastoa varsin eri tyyppisille alueille ja töille. Saaristo-olosuhteet eivät ole kovinkaan verrannollisia mantereen oloihin. Hintatason täytyisi hankkeen aikana asettua tasolle, jolla urakoitsijan kannattaa investoida kalustoon ja saada toimeentulonsa, mutta myös saada palvelunsa markkinoitua Metsähallitukselle tai yksityisille maanomistajille. Ylihinnoittelu jättää ilman työtä, alihinnoittelu kaataa yrityksen. Urakointien kilpailuttaminen helpottui hankkeen edistymisen myötä, kun urakoitsijoiden määrä vakiintui. Koska koulutus oli hankkeen keskeinen teema, pyrittiin kilpailuttamisessa huomioimaan se että mahdollisimman moni halukas yrittäjä saisi käytännön kokemusta. Tämä onnistui jakamalla alueet useisiin pienempiin lohkoihin ja pyytämällä urakointitarjouksia päällekkäin. Näin saattoi samassa saaressa olla useampi urakoitsija samanaikaisesti. Myös alueellinen tarjouspyyntöjen antaminen edisti monen yrittäjän osallistumista hankkeen töihin. Itäisen saariston töistä pyydettiin tarjoukset vain sen alueen urakoitsijoilta. Ensimmäisten urakointitarjousten yhteydessä käytettiin kahdella alueella kokeilujaksoa. Koska molemmissa tapauksissa tarjouksia tuli vain yksi, ja kokemattomuuden takia ne olivat suhteettoman korkeita, sovittiin urakoitsijoiden kanssa kahden viikon tuntitaksaisesta työjaksosta, jonka jälkeen tarjouksen sai jättää uudestaan. Näin yrittäjä osasi paremmin hinnoitella kokemuksen pohjalta. Materiaalihankinnoissa ja muissa investoinneissa pyrittiin paikallisuuteen. Esim. aitamateriaalit kilpailutettiin saariston kauppiailla, ja puusepän- ja rakennustyöt paikallisilla tekijöillä. Jos tarjoajia ei löytynyt saaristosta vähintään kolmea kappaletta, pyydettiin hinta myös ulkopuolisilta yrittäjiltä. Varsinaisten raivaustöiden kilpailuttamisessa pyrittiin tarjouspyyntö lähettämään kaikille koulutuksessa mukana olleille yrittäjille, mikäli heillä siihen mielenkiintoa oli. Edellä esitetty alueellinen haku oli poikkeus. Mikäli yrittäjä itse halusi pois listalta, ei pyyntöä enää lähetetty. Pienempien urakoiden, esim. karjasillan rakentaminen tai pellon niitto, tarjouspyynnöt esitettiin tavallisesti puhelimitse lähialueen yrittäjille joilla kalusto ja taito työtä varten jo oli. 18
19 7. Työn raskaan raatajat Maisemanhoitotyö on hyvin fyysistä työtä, tärkeimmät työkalut alkuvaiheessa ovat moottorisaha ja raivaussaha. Lepät ja koivut kasvavat 40 vuodessa jykeviksi puiksi, vanhojen niittyjen reunat ja ojat ovat useimmiten puiden valtaamat. Katajapensaat ovat lamoavuutensa ja piikikkyytensä takia vaikeita poistettavia, jokainen oksa täytyy sahata erikseen tyvestä poikki. Oksien ja piikikkäiden pensaiden raahaaminen polttokasoihin on aikaa ja voimia vievää puuhaa. Majoitus saariolosuhteissa on monesti hyvin askeettista, ainoa peseytymispaikka voi olla meri. Hankkeen alkuvaiheessa suurin pelko oli että vaativiin töihin halukkaita yrittäjiä ei löytyisi mistään. Lehti-ilmoittelut tuottivatkin vain muutaman yhteydenoton. Saaristossa monet maatalousyrittäjät ovat monialayrittäjiä joille erilaisia töitä on tarjolla yllin kyllin. Nuorisosta taas on vaikea löytää koviin fyysisiin töihin halukkaita ja nuorille yrittäjäksi ryhtyminen on iso kynnys. Norjasta Nauvoon muuttanut ja yrityksen perustanut Jan-Ståle Nygård Arvokkaiden hoidettavien perinnemaisemien suuren määrän takia Turunmaan saaristossa olisi ympärivuotista työtä useallekin yrittäjälle mikäli rahoitus olisi järjestetty. Metsähallitus hallinnoi Saaristomeren kansallispuistoa, jossa yksin jo on n. 300 ha perinnemaisemia, yksityimailla määrä on vielä suurempi. Hankkeen suunnittelussa Metsähallituksen tavoitteena olikin että saaristosta löytyisi koulutukseen yrittäjiä jotka jatkossa myisivät palvelujaan kansallispuiston kunnossapitoon. Maisemanhoitoyrittäjäksi ryhtyvä joutuu hankalien olosuhteiden takia investoimaan huomattavia summia kalustoon, mikäli haluaa tarjota kokonaishoitopakettia esim. Metsähallitukselle. Merikelpoinen työvene, traktori ja puutavarakärry, kuormain, mahd. kantojyrsin, niittokone, sahat.järeämmän kaluston kuljettaminen saarille maksaa suhteettoman paljon, mahdollinen 19
20 vuokrakalusto on haettava mantereelta. Juuri suuren investointitarpeen takia olisi osuuskuntapohjainen yritys ihanteellinen ratkaisu. 8. Hankkeen tulokset 8.1. Työllistäminen Hankkeen tavoitteeksi oli laskettu 2 uutta työpaikkaa, mikä myös koko projektiaika huomioiden toteutui. Varsinaisesti käytännön työt päästiin aloittamaan vasta syystalvella -05. Hankkeen ostopalvelujen kautta toteutunut työllistäminen on n miestyöpäivää, ts.n. 4 miestyövuotta. Kts. liite 14 Maisemanhoitourakat, miestyöpäivää/ kohde - Berghamn 375 mtp - Hamnö/ Jungfruskär 210 mtp - Granö 95 mtp - Lohm 30 mtp - Kopparholm 90 mtp - Väcklax 8 mtp - Helsingholm 40 mtp - Högsåra 30 mtp - Björkö 95 mtp - Biskopsö 20 mtp - Utö 100 mtp Muut ostopalvelut - Högsåra ojitus 3 mtp - Väcklax, karjasillan rakennus 8 mtp - Infotaulut 5 mtp - Koulutus 6 mtp - Kuljetukset 1 mtp 20
Värdevårdande inkomster 1.6.2006 30.9.2007
Värdevårdande inkomster 1.6.2006 30.9.2007 Loppuraportti Hanke Värdevårdande inkomster Turunmaan seutu ry:n/ Saaristomeren biosfäärialueen edellinen maisemanhoitohanke Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito,
LisätiedotSaaristomeren biosfäärialue
Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotLAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotPerinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö
VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö 7.6.2019 1 SISÄLTÖ Käsitteitä Perinnebiotooppien uhanalaisuus Suomessa Luontodirektiivin luontotyypit ja niiden tila Suomessa
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotMaisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon
Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotKulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke
Yhteinen kulttuuriympäristömme esille KYNÄ jättää jäljen Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankeaika 1.9.2015-31.8.2018 Yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen MKN Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat.
LisätiedotVarsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö
Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg myös yhteyshenkilö *(% )$## 13501 Nummen kylämäki 1 13 U1 Perkko rantaniitty 03 16 13501
LisätiedotLuonto- ja maisemapalvelut maaseudulla
Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luento Helsingin yliopistossa 20.4.2011 Palveluyrittäjyys maaseudulla -kurssi Airi Matila Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
LisätiedotKyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotSaaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1
Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö Destination Örö 1 Laidunsaari linnake luontomatkailukohde Autio Örön saari toimi Rosalan tilojen laidunalueena 1800 -luvulla Saaren rakentaminen alkoi osana
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
LisätiedotPerinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella
Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten
LisätiedotMaisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia
Maisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia Riikka Söyrinki, MKN Maisemapalvelut, ProAgria Etelä-Suomi YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet hanke Laidunnus ja maisema -seminaari 11.1.2018
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus
Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen
LisätiedotYmpäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF
Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotVillantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi
Kuva: Mirja Nylander / Metsähallitus Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi Lammaspaimenviikot suojelualueilla Metsähallitus Anneli Suikki 9.11.2017 Kuva: Vesa Simonen
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotHEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA
HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotMaiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotKyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
LisätiedotKyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö
Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen
LisätiedotViljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
LisätiedotAjankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta
Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotMETSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
LisätiedotKuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?
Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Keski-Suomen ELY-keskus/Merja Lehtinen P.0295 024570 1 16.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus 2 Laitinen Riitta
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotLaidunnetun saaren hoitosuunnitelma
Laidunnetun saaren hoitosuunnitelma Perinnemaiseman hoidon erityistuki 2015-2020 ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset 04.07.2014 1. Hakija Perinnemaiseman hoito, 5-vuotinen
LisätiedotHYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN
HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT
LisätiedotKYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla
LisätiedotKyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
LisätiedotHINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus
HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus FAQ Yksityishenkilöiden hanke, joten täysin vapaamuotoinen tarjouspyyntö Muutama kuntakin mahtui mukaan HINKU-toimijat tekivät työn
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotKyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ASKAINEN 2.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotLUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011
LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Sopimukseen haettavan alueen sijaintikunta: Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero:
LisätiedotKirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016
Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 1. Alueen kuvaus Kirkkonummella, Medvastön kylässä sijaitsee
LisätiedotRekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma
Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Lyömäen keto, Hattula Auli Hirvonen maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 864 494 Miksi hoidamme
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotTOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
LisätiedotKyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
LisätiedotKaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely
Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Hattula, Hämeenlinna (sekä kantakaupunki että liitoskunnat), Janakkala Toteutus: Linnaseutu ry / Pitäjärinki-hanke
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja
YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -
KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon monet hyödyt
Perinnebiotooppien hoidon monet hyödyt Viljelijöiden kokemuksia ja näkemyksiä sekä eri laiduneläinten vaikutus perinnebiotooppilajistoon Kuvat: Kaisa Raatikainen Kaisa Raatikainen, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotMARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus
Kooste MARU hankkeen Kainuun tapahtumista MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus Kainuun tapahtumia Kyläkävelyt Maisemanhoitotöiden organisointi, talkoot
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotEi-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä
Sisältö: Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Mitä ymp.erityistukisopimuksia ja ei-tuotann.inv.tukia viljelijät ja ry:t voi hakea Kainuussa? Ympäristötuen
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotMaatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso
Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien
LisätiedotKuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?
Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus p. 0295 024570 1 20.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus Pyhähäkin kansallispuisto/poika-aho
LisätiedotKeskiviikko
Maanantai 11.6.2018 Piristyspartion toinen viikko lähti käyntiin matkaamalla Rantakylään vanhusten taloille. Kävimme pyytämässä asiakkaita mukaan aamupäivän ohjelmaamme ja saimme kasaan mukavan kokoisen
LisätiedotMetsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat
LisätiedotLaidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?
Laidunnus ja maisema seminaari 11.01.2018 Tiina Seppänen Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa? Suomi toimii sähköllä. Fingridin tärkein tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki.
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotPUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN
PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/2 17.12.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) 2 Helsingin Sataman työkonepalvelut 2014 HEL 2013-014227 T 02 08 01 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Tausta Johtokunta päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman solmimaan
LisätiedotKyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi
Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
Lisätiedot