Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa Minna Rantalaiho, YTM, sosiaalityöntekijä, Salon kaupunki
Raportti on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/han dle/10138/37848/tutkimuksia124.pdf Tutkimusapulaisena toimi Anna Maria Tenojoki. Tutkimusta rahoitti Alli Paasikiven säätiö.
Miksi tutkia lasten eriarvoisuutta? Lapsiperheiden taloudellisen aseman heikentyminen; lapsiköyhyyden kasvu; lapsiperheiden sisäisten tuloerojen kasvu; huoli lasten ja nuorten jakautumisesta enenevästi köyhiin ja rikkaisiin ; luokkatietoisuuden kasvu nuorten parissa (esim. Sauli ym. 2011; Wilska & Eresmaa 2003) Tutkimukset osoittavat eriarvoisuuden kärjistymisen lisäävän väestön sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia (esim. Wilkinson & Pickett, 2009) Eriarvoistuminen vaikutukset lasten hyvinvointiin: korkean eriarvoisuuden maissa lapset voivat huonommin (Wilkinson & Pickett 2009; UNICEF 2010) Lapsuuden kulutuskeskeisyys: lapset voimakkaan markkinoinnin kohde; vanhempien lapsilleen ostamien kulutustavaroiden määrä kasvanut; erityisesti vapaa-ajan kulutus jakaa ja erottelee lapsia (esim. harrastukset ja oman rahan käyttö) (Raijas & Wilska 2007; Niemelä & Raijas 2010)
Tutkimuksen tavoitteet ja kysymyksenasettelu Kiinnostus taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksista lasten hyvinvointiin Lapsinäkökulman arvostaminen: lasten kertoma tieto taloudellisesta eriarvoisuudesta välttämätöntä ymmärtääksemme ilmiötä ja sen vaikutuksia vaikutuksia lasten hyvinvointiin Halu tuottaa tietoa taloudellisen eriarvoisuuden ilmiöstä lasten arjessa (pilotti!) Tutkimuskysymykset: Mitä lapset sisällyttävät välttämättömään kulutukseen? Mitä lapset käsittävät taloudellisella eriarvoisuudella ja miten he havaitsevat sitä omassa sosiaalisessa ympäristössään? Miten lapset selittävät taloudellisen eriarvoisuuden olemassaoloa? Missä lasten arjen eri yhteyksissä taloudellinen eriarvoisuus ilmenee ja mitä seurauksia sillä on?
Menetelmät ja aineisto Avoin teemahaastattelu Haastateltavat 5. ja 8.-luokkalaisia tyttöjä ja poikia Toteutettiin yksilöhaastatteluina Teemoja: esim. kuluttaminen ja materialismi lapsen arjessa tavallisen päivän kuvaamisen kautta; eriarvoisuuden havaitseminen omassa sosiaalisessa ympäristössä ja siihen liitetyt merkitykset (miten erottaa kulutusresurssien erot ja mitä ko. eroista voi seurata) Haastattelujen tukena kuvamateriaalia/tehtäväpaperi
Välttämättömyyksistä kysyminen - 5-luokkalaisille 39 kuvakorttia - 8-luokkalaisille kirjallinen lista Haastattelukysymyksiä: - Mitkä näistä välttämättömiä sinun ikäisellesi? Miksi? - Mitä sinulla itselläsi näistä on? Oletko tyytyväinen? - Mitkä ovat täysin tarpeettomia? Miksi? - Mistä voisit/mistä et voisi luopua? Miksi?
Esimerkki kuvakollaaseista (tyttö, 8. luokka)
Menetelmät: eläytymistarina Kehyskertomus I Veera/Eetu on ikäisesi tyttö/poika, jolla ei koskaan ole pulaa rahasta. Hänellä on varaa ostaa mitä haluaa ja käydä elokuvissa tai hampurilaisella aina kun häntä huvittaa. Kerro millaista Veeran/Eetun elämä on. Voit kirjoittaa myös siitä, mitä hän itse ajattelee itsestään ja mitä muut ajattelevat hänestä. Kehyskertomus II Veera/Eetu on ikäisesi tyttö/poika, jolla on aina tiukkaa rahan suhteen. Hän ei koskaan voi ostaa mitä haluaa eikä käydä elokuvissa tai hampurilaisella ilman, että hänen pitää ensin säästää sitä varten. Kerro millaista Veeran/Eetun elämä on. Voit kirjoittaa myös siitä, mitä hän itse ajattelee itsestään ja mitä muut ajattelevat hänestä.
19.6.2013 10
Tutkimusaineisto Haastatteluja Kirjoituksia Piirustuksia 5.luokka tytöt 4 4 9 pojat 5 5 10 8.luokka tytöt 9 8 3 pojat 8 6 5 PILOTIT 4 - - YHTEENSÄ 30 23 27
Aineiston jäsentäminen Fenomenologinen tutkimusote: huomio kerrotussa kokemuksessa Laadullinen sisällönanalyysi: huomio aineiston sisällössä; erityisesti kuluttamisen, materialismin ja eriarvoisuuden merkityksissä ja niiden havaitsemisen/ilmenemisen konteksteissa Analyysi pääasiassa aineistolähtöistä; osassa jäsennyksistä hyödynnettiin aikaisempia tutkimuksia
Minkä lapset kokevat välttämättömänä? 5lk. tytöt (n=5) 5lk. pojat (n=7) 8lk. tytöt (n=10) 8lk. pojat (n=8) Kännykkä (5/5) Polkupyörä (6/7) Kännykkä (10/10) Kännykkä (8/8) Oma huone (5/5) Kännykkä (5/7) Taskuraha (8/10) Taskuraha (8/8) Perheessä auto (5/5) Oma huone (5/7) Tietokoneen käyttömahdollisuus (7/10) Tietokoneen käyttömahdollisuus (8/8) Mahdollisuus kutsua kavereita kylään (4/5) Säännöllinen harrastus (5/7) Mahdollisuus osallistua luokkaretkelle (7/10) Internet (8/8) Puiston/ulkoilupaikan Taskuraha (5/7) Oma huone (8/8) läheisyys (4/5) Taskuraha (4/5) Perheessä auto (8/8)
Mistä lapset erottavat varallisuuden erot? Materiaaliset tekijät Vaatteet, tavarat, perheen auto, asuminen, käytössä oleva rahan määrä Lasten habitus ja ulkoinen olemus Köyhempi lapsi on ei huolehdi ulkonäöstään ja vaatteet ovat rikkinäisiä ja likaisia; lapsi pukeutuu toistuvasti samoihin vaatteisiin Luonteenpiirteet ja käytös Rikas voi olla ylimielinen, itsekäs ja ilkeä, kuvataan usein aktiivisena Köyhä lapsi kuvataan usein araksi, hiljaiseksi ja syrjäänvetäytyväksi, myös laiskaksi ja epäsosiaaliseksi Arki on erilaista Vapaa-aika ja vapaa-ajan vietto on erilaista: rikkaammilla kiireistä, paljon harrastuksia ja sosiaalista toimintaa; köyhemmillä arki passiivista ajan kuluttamista (tv-katselu, pelien pelaaminen), enemmän vastuuta esim. kotitöistä Eroja esim. lasten koulutyössä, rikkaammat selviytyvät paremmin, koska kotona tuetaan heidän koulunkäyntiään
H: Mistä sun mielest huomaa sen, että sun ikäisillä nuorilla, joillaki on paljon rahaa ja toisilla on vähän rahaa? Huomaaks sä sen jostain? V: No sen huomaa siit, et ne kenel ei oo hirveesti rahaa, ni ne on esimerkiks aina samat vaatteet päällä, vaik ne on joskus likasiaki ja näi ees päin. Ja, jos on puhelin, ni se on sit vähän semmonen halvemman näkönen ja saattaa olla pikkasen rikkiki. Ja sit taas ne kenel on rahaa, niil on aina eri vaatteet ja sit jos niit tullaa hakee koulust, ni se on ihan sairaan iso auto ja joku ihme merkkiauto viel ja tällasta. Ja sit niil on just tämmöset kalliimmat puhelimet, näi ees päi. (H1, kahdeksasluokkalainen poika)
Eriarvoisuuden merkitykset lasten suhteissa Osallisuus: eriarvoisuus ystävyys- ja vertaissuhteiden yhteydessä Yhteiset intressit ja samanlainen kulutustaso yhdistävät Ryhmästä ulossulkeminen: muista erottuminen lisää kiusatuksi tulemisen riskiä Luottamus: onko rahalla ansaittu ystävä aito ystävä? Minä muut: eriarvoisuus minäkuvan rakentamisen kontekstina Minä -puhe; omien käsitysten ja näkemysten puolustaminen Oma tyyli; tuunaaminen Itsestä kiinni; oma suhtautuminen asioihin Perhesuhteet: materian merkitys välittämisen ja huolenpidon yhteydessä Vanhempien läsnäolo; aika lapsille Vanhemmat kuluttamisen roolimalleina Osallisuus perheessä kuulluksi tuleminen
H: Onks sillä, et on tavaroita mitään merkitystä vaikka luokas tai kaverisuhteisiin tai sillee? Et tost just puhuttii tost pleikkarist, et se on pojille esimerkiks aika tärkee imagoasia. V: Joo, ei mul kyl pleikkarii oo, mul on xboxi. H: Joo no, mut siis semmonen joku. V: Eiku on mul pleikkariki. No joo mut tota, on se tavallaan imago, koska sillon, koska pojat kumminku puhuu tällasista asioista. H: Nii. V: Kuten kaikki elektroniikka ja tällanen, tai sit just mopot ja tällee. Ni, kyl se niinko, kyl siit voi tulla sellast nauruu. Tai sit jos puhuu jostai, ja sit jos sä et omista sitä, ni sä oot myöski aika ulkon siit asiasta, koska jos puhutaan siit konsolist tai jostai pelist, mikä on vaan sil konsolil, jos et omista sitä, ni sit sä oot niinko ulkon koko puheenaiheesta ja sillon sul voi olla aika niinko tylsää siinä porukas. H: Joo. V: Niinko vierest kattoo, ku muut tietää mistä puhutaan. (H4, kahdeksasluokkalainen poika)
H: Ajatellaan, et teidän luokalle tulis uus oppilas, ni mitä sä luulet, et teidän luokkalaiset haluis, et kumpi se näist tytöistä ois? V: Mm, mm, no emmä oikeen, mut kumpi, hmm, no ehkä ne haluis et se ois niinku tämä (köyhä) mut ei se sit taas ois, ei se nyt sit haittais, jos se ois tämäkää, et nii. H: Miks ne haluis, et se ois toi, jolla ois vähemmä? V: No ehkä et, se ois niiku enemmä niiku heijänlaisensa. H: Okei. V: Eikä niinku ois niinku, nii. H: Onks teidän luokalla sit yleensä sillee et tää mil on vähemmän, ni se ois semmonen niinku yleisempi? V: Nii tai siis ehkä niinku. No nii, no nii, se pitäis olla niinku vähän vähemmän, mut ei mitenkään niinku kauheest, niinku keskitason ihmisii. H: Joo, joo. V: Et sit sä samaistut siihen niinku paremmin, et niinku tutustuu ehkä helpommin. (H7, kahdeksasluokkalainen tyttö)
Herää nyt, Hanna! Petaa petisi ja nouse tekemään kotitöitä! äiti huusi Hannalle. Hanna nousi, petasi pienen, valkoisen sänkynsä ja meni keittiöön. Aloita tekemällä itsellesi aamupala. Mutta käy ensin kaupassa. Minä menen töihin äiti sanoi ja paiskasi oven kiinni mennessään. Hanna katsoi ikkunasta äitiä, joka viittoi vihaisesti kauppaa. Hanna juoksi huoneeseensa ja kaatoi rahansa pöydälle. 2 50 snt, ei enempää eikä vähempää. Siinä on viiden kuukauden säästöt Hanna sanoi ja nappasi rahat kouraansa. Hän lähti kauppaan. Kauppa oli lähellä Hannan taloa. Rahat riittivät yhteen sämpyläpussiin. Hän meni kotiin ja söi kuivan sämpylän. Pian tuli kouluunlähtöaika. Hannaa syrjittiin paljon. Hänellä oli vain kaksi kaveria ja toinen olikin naapuri hänelle. Hanna, haluuks sä leffaan? Nii, juu, ei sul ookkaan varaa! naureskeli Sara, yksi syrjijöistä. Shoppailee meen tänään, tuuks mukaan? Ai niin, et sä taidakaan päästä sanoi Saran kaveri Kaisa ja purskahti nauramaan koko porukan kanssa. Hanna ja hänen kaverinsa Eetu ja Jaana lähtivät paikalta. Koulun jälkeen Hanna imuroi talon, pesi ikkunat, katsoi peiliin ja purskahti itkuun. (Eläytymistarina, 5-lk. tyttö)
H: Millastas näitten [kuvakollaasi] elämä muuten on, et jos miettii vaik onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, tuleeks sul mieleen? V: Kyl mä uskon sillee no täl [köyhemmällä] on ehkä vähän enemmä mitä se haluis uutta, tai siis niinku olis niinku, toivois et ois mahollist. H: Mm. V: Mut sit, nii no täl [rikkaammaalla] on varmaa sit, voi tulla sellanen olo, et onk mul kaverei vaan sen takii, et mul on näi pal kaikkee hienoo. H: Nii, aivan. V: Juu, no se saa ehkä vähän helpommin uusii kaverei ku sil just on kaikkee, mut sit et onk ne sit semmosii aitoi kaverei vai, vai niinku, et mimmosii et. (H13, kahdeksasluokkalainen tyttö)
Lasten keinoja vaikuttaa eriarvoisuuden seurauksiin/kokemuksiin Oman taloudellisen tilanteen parantaminen (esim. pullojen kerääminen) Rahan lainaaminen kavereilta Omista tarpeista/haluista luopuminen Valehteleminen ja vältteleminen
Tunti kuluu. Veera ei keskity opetukseen lainkaan vaan miettii omaa elämäänsä. Viime aikoina Veera on alkanut pohtia, että millaista hänellä olisikaan, jos hänellä ei olisi rahaa. Olisiko hän suosittu? Olisiko hänellä ystäviä? Kunnioitettaisiinko häntä? Mitä muut ajattelevat hänestä? Veeran mielestä vastauksia on vain yksi: EI. Veera miettii äskeistä tilannetta. Mitä jos hän olisikin ujo tyttö? Tuoko raha itsevarmuutta ja itsevarmuus kunnioitusta ja valtaa? Veera ei tiedä, mutta hänestä tuntuu, että vastaus on kyllä, ellei vain ole hyvä tyyppi mahtavalla persoonalla. Mutta miten olla hyvä tyyppi? Veera haluaisi olla vain hyvä tyyppi ilman rahan tuomaa arvostusta. Veera ei tiedä mitä tehdä. Pitäisikö hänen vaihtaa koulua ja aloittaa alusta, sillä hän ei halua olla mikään öykkäri, jota kaikki katsovat ylöspäin vain koska hän on rikas. Hän haluaisi uuden alun, mutta miten?
Veera aloittaa päivänsä aivan tavallisesti pukemalla H&M:n alennusmyynnistä hankitut housut ja t-paidan. Hän ottaa vähän ruokaa ja lähtee pyöräilemään kouluun äitinsä pyörällä. Koulussa valitaan minne mennään retkipäivänä. Kaikki muut valitsevat Särkänniemen tai värikuulasodan, mutta Veera tietää, että niihin ei ole varaa. Onneksi hänen paras ystävänsä tulee hänen kanssaan sauvakävelemään. Päivän kuluessa ruokailussa tulee puhe elokuvista ja rippimekoista. Veera ei hirveästi halua ottaa kantaa puheenaiheisiin, koska tietää, että hänen pitäisi säästää niihin paljon. Veera ajattelee, ettei ikinä pääse mihinkään, ja joutuu aina tekemään töitä ja säästämään sen eteen, että voisi edes käydä kahvilla kavereiden kanssa. Koulusta Veera lähtee suoraan kotiin, siellä hän hoitaa pienempiä sisaruksiaan, koska äiti lähtee iltavuoroon. Veeran loppupäivä kuluukin tehdessä ruokaa ja vahtiessa sisaruksia. Hän tietää, että muut hänen ystävänsä ovat kaupungilla shoppailemassa ja elokuvissa, mutta hän ei niihin niin usein pääse ja on siitä todella surullinen. (Eläytymistarina, 8lk, tyttö)
Yhteenveto Taloudellinen eriarvoisuus on läsnä lasten arjessa monin tavoin materiaalisina eroina sekä tunnetasolla Lapset liittävät köyhyyteen stigmaa, joka voi olla lapselle materiaalisia haasteita vakavampi ongelma Lasten erilaiset kulutusresurssit tuottavat eriarvoisuutta, joka voi määrittää lapsen sosiaalisen aseman ja osallisuuden vertais- ja kaverisuhteet Lapset rakentavat omia toimintamalleja tilanteisiin, joissa taloudelliset ja materiaaliset erot ovat läsnä muovaavat siten eriarvoisuuden ilmiötä
Olisi helpompaa, jos kaikilla nuorilla olisi viikossa saman verran rahaa, köyhillä sekä rikkailla. Köyhien ei tarvitsisi olla kateellisia eikä rikkaiden tuntea pahalta, että saa enemmän rahaa. (Eläytymistarina, 8.lk, tyttö)
KIITOS!