METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 29. ELOKUUTA 2013 Nro 16 WWW.METSALEHTI.FI Erkki Oksanen / Metla Hirveäkin vaarallisempi Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. Tuhopuiden korjaamiseen on aikaa enää kuukausi. Sivu 3 Ajnkohtaista: Jättirekat Lapin teille sivu 6 Metsänhoito: Männyn koneellinen kylvö sivut 14 15 Mitä nyt kuuluu?: Metsämiehestä tulikin suntio sivu 20 Kokeiltua: Virtaviivainen kypärä sivu 21
2 METSÄLEHTI 16 2013 PÄÄKIRJOITUS 29.8.2013 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Uutta käyttöä kuitupuulle Joutsenon sellutehtaalla järjestetään parin viikon kuluttua yleisötilaisuus isosta investointihankkeesta, joka koskee myös helsinkiläisiä. Valmistelu on loppusuoralla. Ehkä jo tämän vuoden puolella Joutsenoon päätetään rakentaa Suomen ensimmäinen puupohjaista biokaasua tuotava laitos. Kooltaan maailmanluokan edelläkävijähankkeessa on tarkoitus yhdistää sellutehdas, maakaasuputki ja Helsingin halu kasvattaa uusiutuvan energian osuutta. Investoinnin takana ovat Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren lisäksi Helsingin Energia ja Gasum, jonka suurin omistaja on Fortum. Jalostamo olisi luonteva jatke Joutsenon tehtaalle, missä sellua on keitetty jo yli sata vuotta. Uusi laitos jalostaisi puunhankinnan sivutuotteista kuten hakkeesta ja kuoresta 95-prosenttista metaania. Uuden sukupolven biojalostamoista tuli totta yllättävän nopeasti. Isoja ja pieniä hankkeita on rakenteilla ja suunnitelmissa lukuisia. Niiden raaka-aineet vaihtelevat yhdyskuntajätteestä karjalantaan. Suomessa puu on kuitenkin runsaiden metsävarojen ja jo toimivien puunjalostuslaitosten vuoksi kaikkein kiinnostavin biomassa. Kaikki kolme suurta metsäteollisuusyritystä ovat vahvasti mukana uusien biojalostamoiden nousussa. Jo rakenteilla olevista tehtaista isoin on UPM:n Lappeenrantaan nouseva jalostamo. Ensi vuonna käynnistyvä laitos tuottaa mäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä. Stora Enso kertoi äskettäin suunnitelmasta ryhtyä valmistamaan ligniinistä erikoiskemikaaleja. Lomakaudella vähälle huomiolle jäänyt tiedote Sunilasta on iso askel tiellä kohti aivan uudenlaisia puupohjaisia tuotteita. Metsänomistajille biojalostamot ovat hyvä uutinen, sillä vähitellen ne lisäävät puun käyttöä. Investoinnit vahvistavat uskoa tulevaisuuteen, mutta jo lakkautettujen tehtaiden korvaajaksi tai kuitupuun hinnan nostajaksi niistä ei vielä ole. Paikallisesti biojalostamojen merkitys on suuri. Esimerkiksi Vapon Kemiin suunnittelema laitos olisi seudun harvennusmetsille erittäin tervetullut uusi jalostaja. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Ay-miehen toiveissa keskitetty ratkaisu Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand vaatii hallitusta perumaan kilometrikorvausten verollepanon. Sivut 4 5 Koivun lahottajasieni voi olla onnenpotku Pakurikääpä saattaa tuottaa vanerikoivikkoa paremmin. Sivu 8 Metsäsektorin alamäki pysähtyi Metsäalan osuus kansantuotteesta ei enää pienene. Sivut 10 11 Puunostajat odottavat jo talvikohteita Sivu 12 METSÄSTÄ NÄKÖKULMA On metsää muuallakin LUKIJAKUVA Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty loppuun, joten ihmiskunta elää loppuvuoden velaksi. Samaan aikaan Brysselissä EU-komissio laatii uusiutuvan luonnonvaran eli biomassan kestävyyskriteerejä. Suomalaisia jännittää, tuleeko puun eri osille eri kriteerit, jotka vaikeuttaisivat bioenergian käyttöä täällä. Kriteereitä tarvitaan, koska Eurooppaan tuodaan biomassaa myös sen ulkopuolelta. Sen käyttäjät ovatkin osaltaan vastuussa myös muiden maanosien metsien monimuotoisuudesta. Komissiolla on totinen työ löytää ratkaisu, joka palvelisi kaikkia. Kirkoissa on perinteisesti rukoiltu esivallalle viisautta. Lienee parasta yhtyä anomukseen ei siitä ainakaan haittaa ole. HANNA LEHTO-ISOKOSKI SITAATTI Alkuvuosi on sujunut suunnitelmien mukaisesti, ja näyttää siltä, että puun kysyntä säilyy hyvällä tasolla loppuvuonnakin. Metsämaan kauppa on jatkunut tasaisena. Tornatorin toimitusjohtaja Arto J. Huurinainen yhtiön alkuvuoden tuloksesta. Suolammen rantamustikoita Aika isoja olivat mustikat soisen lammen rannalla. Siellä oli kai eri alalajikkeita, kun joissain pensaissa jo parinkymmenen metrin päässä olivat marjat taas pienempiä. Raimo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Valokuvat vievät ajassa taaksepäin Pentti Väänänen ajatteli ensin ja laukaisi kameransa vasta sitten. Sivut 16 17 Metsäkonekuski jätti ohjaamon Sivut 18 19 Metsän kasvumallit eivät ole ajan tasalla Sivut 22 23 Valkoselkätikka sanoo kjok Tikkoja voi auttaa jättämällä korjaamatta lahoavia lehtipuita. Sivu 24 PILKKEITÄ Metsien terveyttä osattava hoitaa Mikään laki ei saa olla metsän terveyden hoidon esteenä, Jouko Juurikkala kirjoittaa. Sivu 25 Säihkyvä kirja sammalista Sivu 26 Haavanhelokoi iski Etelä-Suomeen Sivu 26 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Ainutlaatuinen visarengasmänty Sivu 28
3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 16 2013 Muutaman millimetrin pituinen kirjanpainaja voi syrjäyttää hirven tuholaisten kärkilistalta, jos torjuntahakkuut jätetään tekemättä. Tiia Puukila Kuukausi armonaikaa Kirjanpainajatuho laajenee Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. Riskikohteilla puut tulisi korjata muutaman viikon sisällä. TIIA PUUKILA Elokuun loppuun mennessä jo yli 1 300 hehtaaria on saanut ennenaikaisen hakkuutuomion. Syypää on kirjanpainaja, joka kuivattaa tukkikokoisia kuusia pystyyn. Lisää menetyksiä on luvassa, ellei riskikuusikoita korjata ajoissa. Torjuntahakkuut ovat ainoa keino pitää ötökkäepidemia hallinnassa. Kuolleet puut joista kaarna irtoaa ovat varoitussignaali, johon pitää reagoida viivyttelemättä. Yksittäisten puiden poistaminen ei hyödytä. Koko kuvio, jossa on kirjanpainajan tappamia tai kuolemassa olevia kuusia, kannattaa hakata kuukauden sisällä, ja puut tulee kuljettaa pois mahdollisimman pian, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Näin metsistä saadaan vietyä ötököiden miehittämät puut pois ennen kuin toisen sukupolven kirjanpainajat siirtyvät talvehtimaan karikkeen lämpöön. Karikkeeseen päästyään ne ovat suojassa pakkasilta ja jatkavat parveiluaan kevään koittaessa. Jos riskikohteiden hakkuut Myrskyjen jäljillä Ötökkätuho leviää myrskyjen kulku-uria pohjoisemmaksi Hyönteistuhojen torjuntahakkuut Lähde: Suomen metsäkeskus 2010 myrskyjen kulku-ura jäävät talveen, metsänomistajan puukauppatili ei kärsi kolausta, mutta ötökkätuhojen torjuntaa talvihakkuut eivät enää edistä. Yli-ikäiset kuusikot ovat myös vaaravyöhykkeessä. Jos tuhoja halutaan ehkäistä, niiden hakkuita kannattaa harkita vaikkei iskeytymiä vielä näkyisikään. Tuho voimistunut lounaassa Metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijat tarkkailevat seurantapisteiden pyydyksiin kertyviä ötökkämääriä vakavina. Kirjanpainajakanta on monin paikoin viisinkertainen verrattuna viime vuoteen. Pystypuihin kohdistuneista tuhoista tulee ilmoituksia enemmän kuin koskaan ennen, Metsäntutkimuslaitoksen varttunut tutkija Heli Viiri kertoo. Kannan voimistuessa kirjanpainajat ovat levittäytyneet eteläisestä Suomesta yhä pohjoisemmaksi uusille alueille. Tuhoja on havaittu Pohjois-Mikkelin korkeudella asti. Hyönteistuhoista tehdyissä metsäkäyttöilmoituksissa painopiste on siirtynyt Kymenlaaksoon, Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon. Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa tuhoja on Astaja Veera-myrskyjen kulku-urilla, kertoo Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Myrskyjen runtelemassa Lounais-Suomessa kirjanpainajien runsastumista on pelätty jo kaksi kesää, eikä aiheetta. Tämän kesän aikana kanta on vähintään viisinkertaistunut viime vuodesta, ja iskeytymiä on jo havaittu elävissä puissa. Edelliskesästä poiketen aukon reunoista on kuollut pystypuita lähes jokaisella viidestä seurantapisteestä. Se on selvä merkki, että tuho on nostamassa päätään, Heikkilä kertoo. Toisesta sukupolvesta merkkejä Elokuun lopun intiaanikesä enteilee kirjanpainajille jatkoaikaa. Jos lämpöä riittää, ensimmäisen ötökkäsukupolven jälkeläiset ehtivät nekin lisääntymään. Merkit ovat jo ilmassa. Yksittäisillä seurantapisteillä saalismäärät ovat lisääntyneet keskikesästä. Tämä viittaa siihen, että tämän kesän jälkeläiset ovat aikuistuneet. Säät määräävät, iskeytyvätkö ne pystypuihin vai siirtyvätkö ne maahan talvehtimaan, Heikkilä sanoo. Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen pitää toisen sukupolven kehittymistä mahdollisena jopa Etelä-Savossa. Etelä-Savon korkeudella ei ole koskaan aikaisemmin havaittu toista iskeytymäkertaa samana kesänä. Nyt kuolleiden puiden läheisissä elävännäköisissä puissa on löydetty merkkejä iskeytymistä, Niskanen kertoo. Mikäli toinen sukupolvi ehtii lisääntyä, ötökkäkannan kasvu kiihtyy ja tuhot voimistuvat entisestään. Pelottava esimerkki Pystypuihin kohdistuneista tuhoista tulee ilmoituksia enemmän kuin koskaan ennen. löytyy muutaman vuoden takaa Etelä-Ruotsista, missä myrsky pyyhkäisi ensin neljä miljoonaa mottia puuta ja kirjanpainaja söi vielä yhden miljoonan. Ei ole mitään takeita, etteikö tilanne ryöstäydy aluillaan olevan epidemian kautta myös Suomessa. Metsät kannattaa tarkastaa nyt heti sekä uudelleen taas toukokuussa ja toimia, jos tuhoja löytyy, Heikkilä sanoo. Jos kirjanpainajaa ei oteta vakavasti, siitä voi kehkeytyä hirveäkin pahempi tuholainen.
14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI 16 2013 METSÄNHOITO Halvempi kylvötapa Männyn koneell mutta muokkau LAURA KAKKONEN, teksti LEENA LOUHIVAARA, kuvat Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helenius osoittaa piirroskuvaa lautasäkeellä tehdystä maanmuokkauksesta. Esimerkkikuvassa äesvaot ovat liian syviä, ja koneella kylvetyt männynsiemenet hautautuvat niiden päälle kasautuvan maan alle. Sieltä ne eivät jaksa enää ponnistaa ylös, Helenius kertoo. Männyn siementen kylväminen koneella on yleistä, mutta menetelmässä on vielä paljon kehitettävää. Muun muassa kylvökoneiden säädöt ja muokkausjäljen laatu kaipaavat ehostamista. Onnistuessaan kylvö tarjoaa monia etuja. Konekylvön yhdistäminen maanmuokkaukseen on periaatteessa yksinkertaista ja kokonaiskustannukset hehtaaria kohti ovat noin kolmanneksen istutukseen verrattuna. Teollisuuden ja valtion metsissä 90 prosenttia kylvöistä tehdään koneella. Yksityismetsissä konekylvön osuus on noin 60 prosenttia. Heleniuksen mielestä menetelmä sopii hyvin myös yksityisille metsänomistajille. Kylvä keväällä Konekylvö sopii käytännössä kaikkiin sellaisiin kohteisiin, jotka voidaan uudistaa kylvämällä, ensisijaisesti kuivahkoille ja kuiville kankaille. Heleniuksen mukaan mäntyä kylvetään liian reheville alueille muun muassa uudistamiskustannusten säästämiseksi. Rajoitteita voi olla esimerkiksi hyvin kivisillä kohteilla, joilla maanmuokkaus ylipäätään on hankalaa, tutkija sanoo. Suomessa kylvettiin metsää vuonna 2011 yhteensä 23 000 hehtaaria, josta konekylvön osuus oli noin 74 prosenttia. Kylvömäärissä on melko suurta alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Etelä-Hämeen alueella maapohja on hyvin rehevää, joten kylvömäärät ovat pieniä. Sopiva kylvöaika on keväällä, vanhan ohjeen mukaan vapusta juhannukseen. Pinta-alaa on paljon ja urakoitsijoita vähän, joten kylvöaikaa täytyy usein venyttää, kertoo Helenius. Heinä elokuussa kylvöä ei kannata edes yrittää lämmön ja suuren haihtumisen takia. Myöhään syksyllä tehdyistä kylvöistä on saatu myönteisiä kokemuksia turvemailla ja Pohjois-Suomessa. Optimitilanteessa lumen pitäisi sataa pian uudistamisen jälkeen ja pysyä maassa kevääseen asti. Vinkit metsänkylvöön Selvitä kasvupaikkatyyppi. Ensisijaisia kylvökohteita ovat kivennäismaiden kuivahkot ja kuivat kankaat, turvemailla niitä vastaavat varpuja puolukkaturvekankaat. Selvitä maalaji ja arvioi rousteriski. Moreeni- ja hienojakoisella maalla kylvötulos on yleensä huonompi kuin lajittuneella maalla. Varmista, että muokkausjälki ei ole liian syvä. Jo kivennäismaan paljastaminen riittää. Kylvä aikaisin keväällä tai hyvin myöhään syksyllä, aikaisintaan lokakuussa. Ota huomioon syyskylvöjen suurempi epäonnistumisen riski. Käytä riittävä määrä viljelyalalle sopivaa, hyvälaatuista siementä. Säilytä siemeniä kuivassa ja viileässä ja käsittele niitä varoen. Kevätkylvö on ehdottomasti suositeltavampaa, Helenius painottaa. Pieni raapaisu riittää. Kylvöaloille tehtävä maanmuokkaus on usein liian voimakasta. Pekka Helenius Pieni satsaus jalostettuun siemeneen tulee moninkertaisena takaisin. Muokkausta kehitettävä Myös kylvölaitteen toiminta tulee ottaa huomioon. Kuljettajan osaaminen on tärkeää, ja laitteen säädöt on hyvä tarkistaa. Suuttimet tulee säätää oikein, jotta siemen menee muokattuun maahan. Konekuskin tulisi valvoa, että suutin ei tukkeudu tai sen suun taus muutu. Myös siemenmenekkiä tulee tarkkailla, Helenius kertoo. Joissakin laitteissa hälyttimet ilmoittavat tukkeutumisesta, mutta kaikissa niitä ei ole. Istutuksessa ja taimikonhoidossa käytettyä omavalvontaa on yritetty kehittää myös kylvöön. Konekylvössä maanmuokkaus ja kylvö voidaan tehdä yhtä aikaa samalla koneella. Maanmuokkaus on tarpeen käytännössä joka kohteella. Lautasäkeellä, jatkuvatoimisella laikkurilla tai kaivinkoneella tehtävä muokkaus parantaa siementen taimettumista ja kasvuun lähtöä. Muokkauksen laadussa on vielä parantamisen varaa, sillä kylvöaloilla muokkausjäljet ovat usein liian syviä. Suuri korkeusvaihtelu äesvaon pinnassa johtaa yleensä siemenen hautautumiseen liian syvälle sade-eroosion seurauksena. Jo 2 3 senttiä kivennäismaata siemenen pinnalla on liikaa, kertoo Helenius. Siementen kevyt peittäminen olisi sitä vastoin tarpeen kosteuden haihtumisen ja siemensyöjien estämiseksi. Koneella jatkuvaa peittämistä ei pystytä vielä tekemään, mutta tutkimuksia on käynnissä. Jos siemenet pystyttäisiin peittämään hallitusti esimerkiksi alle sentin paksuisella kerroksella, kylvettyjen siementen määrä voitaisiin puolittaa saman tien. Jalostuksesta hyötyä Konekylvön kehittämisestä saatava hyöty liittyy juuri siemenmäärien vähentämiseen, mikä pienentäisi kokonaiskustannuksia. Kylvöissä käytetään yleensä sekä metsiköistä kerättyä että jalostettua siementä. Helenius suosittelee lämpimästi jalostetun siemenen käyttöä hiukan kalliimmasta hinnasta huolimatta. Jalostetusta siemenestä kasvaneen puuston tilavuuskasvu on kiertoajalla parhaimmillaan 15 prosenttia suurempi metsikkösiemeneen verrattuna. Myös puun laatu on pa-
METSÄLEHTI 16 2013 15 inen kylvö on edullisempi vaihtoehto, själjen laadussa on parantamisen varaa. Hyvä kasvualusta on tarpeen. Kaksivuotias männyntaimi on ajautunut liian kuivaan paikkaan. Tarkkaile siementen sijoittumista. Paremmassa kohdassa kasvava taimi on selvästi kookkaampi. Tutkija Pekka Helenius näyttää, kuinka nopea kasvuiset koivuntaimet jättävät männyt varjoonsa. Ei liian reheville maille. Männyntaimia vahingoittava männynversoruoste lisääntyy haavanlehdillä. Poista haitalliset lehtipuut. rempaa, Helenius sanoo. Jalostettu männynsiemen maksaa 400 700 euroa kilolta itävyysprosentista riippuen. Metsikkösiemenen hinta on 300 600 euroa kilolta. Pieni satsaus jalostettuun siemeneen tulee moninkertaisena takaisin, Helenius toteaa. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä taimikoiden tulevasta kehityksestä ei voida vielä ensimmäisen kasvukauden tulosten perusteella tehdä. Käytännössä kylvötaimikot inventoidaan 3 5 vuoden kuluttua uudistamisesta. Uudistusaloja kannattaa kuitenkin tarkkailla jo kylvövuoden syksyllä ja seuraavana keväänä. Ei kannata kuitenkaan huolestua, jos taimia ei heti syksyllä löydä riittävästi. Taimet ovat pieniä ja muuttuvat vielä syysväriltään rusehtaviksi. Jälki-itämistä tapahtuu jonkin verran, ja luontaisia taimia syntyy myöhemminkin, Helenius muistuttaa. Itävyys vaatimatonta Konekylvöalojen inventoinnin mukaan männynsiementen maastoitävyys on vaatimattomalla tasolla. Menetelmästä ja sääoloista riippuen noin 10 25 prosenttia siemenistä taimettuu. Yhä suurempi osa metsäkylvösiemenestä on jalostettua siemenviljelyssiementä, jolta voidaan odottaa parempaa laatua, kasvua ja tuotosta kuin tavalliselta metsikkösiemeneltä. Itävyyttä pyritään parantamaan, jotta jalostetusta siemenestä kehittyvien taimien osuus olisi mahdollisimman suuri. Siementen itävyyttä voitaisiin parantaa peittämällä. Tarvittaisiin niin sanottu teknologiahyppäys, jotta siemen saataisiin hallitusti peittoon konekylvössä, toteaa Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helenius. Jos maastoitävyys saataisiin nostettua 50 prosenttiin, siementen kylvömäärä voitaisiin puolittaa nykyisestä 300 350 grammasta 150 200 grammaan hehtaarilla. Tämä vähentäisi selvästi kokonaiskustannuksia. Monien tekijöiden summa Koneellisessa kaivinkonekylvössä siemenet suunnataan paljastettuun kivennäismaalaikkuun. Äeskylvössä siemenet osuvat muokkausjälkeen sattumanvaraisesti jäljen leveydestä, koneen ajonopeudesta, äkeen liikkeistä ja kylvösuuttimen asennosta riippuen. Osa siemenistä joutuu muokkausjäljen ulkopuolelle pintakasvillisuuden ja humuksen sekaan, missä itämismahdollisuudet ovat heikot. Tutkimusten mukaan maanmuokkaus, siementen kohdistaminen muokkausjälkeen ja siementen peittäminen parantavat ensimmäisen kesän kylvötulosta. Myös riittävä alkutiheys ja siementen tasainen kylväytyminen on tärkeää. Metlan tutkimuksen mukaan neljäsosa siemenistä päätyy muokkausjäljen pinnalle. Loput todennäköisesti hautautuvat eri syvyyksille tai lentävät muokkaamattomaan maahan. Olisi mielenkiintoista selvittää, mihin ne päätyvät, ja miten hyvin siemenet sijoittuvat muokkausjäljessä, Helenius sanoo. Konekylvön kehittämiseksi tulisi tutkia enemmän siementen kylväytymistä ja siemenen lentorataa syöttöputkesta kylvöalustaan sekä parantaa kylvöalustan laatua. Myös kylvölaitteen annostelutarkkuutta voitaisiin edelleen kehittää.