LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? Kuntalaisilta 14.12.2015 14.12.2015
ILLAN OHJELMA Suunnitteluprosessin eteneminen Liikuttaako Pieksämäki? Polku päiväkoti-ikäisestä senioriksi Liikkujatyypit Pieksämäkeläisten seurojen toimintaedellytykset Visio ja ensimmäiset toimenpide-ehdotukset Suunnitteluprosessin jatko
Mitä on tehty ja mitä on tulossa?
LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI -PROJEKTIN AIKATAULU Aloitusseminaari Nykytila-analyysi Väliseminaari Suunnitelman työstäminen Päätösseminaari 5.10 14.12 maaliskuu Kyselyt ja haastattelut Haastattelut lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu maaliskuu
Liikuntaa Pieksämäellä elämänkulun eri vaiheissa
Ketkä asukaskyselyihin osallistuivat? Lähes 900 pieksämäkeläistä Päiväkoti- ja esikouluikäisiä n. 100 Koululaisia n. 380 Työikäisiä n. 320 Senioreita n. 100
MITEN ANALYSOINTI TOTEUTETTIIN? ANALYSOINTIMENETELMÄT PAINOTUSMENETELMÄ/JÄLKIOSITUS Painottamalla muuttujien sukupuoli, ikäluokka (5v) sekä liikuntaseuraan kuuluminen suhteen, saadaan ko. muuttujien vaihtelun vaikutus lopputuloksiin poistettua. Edellytyksenä on, että tarvittavat muuttujat tunnetaan koko kohdepopulaation eli Pieksämäkeläisten joukosta. Saadaan tarkempia ja totuudenmukaisempia tuloksia. ANALYSOINTI ILMAN PAINOTUSTA Tätä analyysimenetelmää käytettiin vain koululaiskyselyn kohdalla.
MITEN ANALYSOITIIN: Työikäisten kysely Painotus toteutettiin muuttujien sukupuoli, ikäluokka (5v) sekä liikuntaseuraan kuuluminen (14 %) suhteen Otos vaikuttaa valikoituneelta liikunnallisen aktiivisuuden suhteen, sillä painotut tulokset vaikuttavat epärealistisilta verrattuna kansallisen tason tietoon liikunta-aktiivisuudesta. Painotusmenetelmillä ei voida asiaa korjata Tulokset antavat liian mairittelevan kuvan pieksämäkeläisten liikunta-aktiivisuudesta En suosittele tuloksista tulkitsemaan kuntalaisen keskimääräistä liikunta-aktiivisuutta, mutta saadaan tietoa liikunnallisesti aktiivisten joukosta. Esim. palaute liikuntapaikoista voidaan pitää realistisena.
MITEN ANALYSOITIIN: Koululaiskysely Analysoitiin ilman painotusta, sillä lähes kaikki tutkimukseen kutsutut vastasivat kyselyyn. Valikoitumisesta ei ole näyttöä. Todennäköisesti antaa realistisen kuvan kouluikäisten liikunta-aktiivisuudesta. Joitakin epärealistisia vastauksia, jotka poistettiin kysymyskohtaisesti (esim. pituus = 230cm, paino 25kg)
MITEN ANALYSOITIIN: Seniorikysely Painotus toteutettiin muuttujien sukupuoli ja ikäluokka (5v) suhteen. Vastaajien joukossa ei ole yli 85-vuotiaita. Potentiaalisesti valikoitumista on. Tulokset mahdollisesti todellisuutta positiivisempia, mutta näyttö ei ole yhtä selvää
MITEN ANALYSOITIIN: Päiväkoti- ja esikouluikäiset Painotus toteutettiin muuttujien sukupuoli ja ikä (1v) suhteen. Vastanneiden (vanhempien) osuus on suurempi tässä kuin muissa kyselyissä. Riski valikoitumisesta on pienin (pl. koululaiskysely). Tuloksia voidaan varsin suurella varmuudella pitää luotettavina.
PÄIVÄKOTI- JA ESIKOULUIKÄISTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS Terveysliikuntasuosituksen mukaan alle kouluikäisen tulisi liikkua 2 tuntia päivässä Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen Pieksämäellä 50% 41% 40% 29% 30% 30% 18% 19% 16% 20% 7 päivänä viikossa 6 päivänä 5 päivänä 10% 9% 4 päivänä 8% 4% 3 päivänä 7% 3% 2 päivänä 2% 3% 1 päivänä 0% 3% 0 päivänä 10% 0% Tyttö Poika
MISSÄ PIEKSÄMÄKELÄINEN LAPSI LIIKKUU? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Oma kotipiha 61% 32% 4% Kodin lähiympäristö 22% 66% 7% 4% Leikkipaikat ja -puistot 71% 24% Lähiliikuntapaikat 25% 40% 22% 9% Ulkokentät 22% 31% 34% 9% Liikuntahallit 37% 11% 21% 30% Uimahalli 20% 35% 38% 6% Päivittäin Viikoittain Joitain kertoja kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Ei lainkaan
TYYTYVÄISYYS PIEKSÄMÄEN LIIKUNTAPALVELUIHIN JA PAIKKOIHIN Pieksämäen liikuntamahdollisuudet alle kouluikäisille 3-6-vuotiaille liikuntamahdollisuuksien tarjontaa pidetään kattavana Alle 3-vuotiaille ei katsota löytyvän samalla laajuudella liikuntamahdollisuuksia Tyytyväisyys liikuntaolosuhteisiin Päiväkodin liikuntaolosuhteisiin on erittäin tyytyväisiä 50 %vanhemmista Asuinalueensa liikuntaolosuhteisiin on erittäin tyytyväisiä 25 % vastaajista
MITÄ UUSIA LIIKUNTAPALVELUJA HALUTAAN PIEKSÄMÄELLE? 80% 25% 60% 13% 16% 40% 6% 7% 7% Laadukkaampaa seuratoimintaa 7% 7% 13% Vapaita salivuoroja omaehtoiseen liikkumiseen 15% 8% 17% Enemmän liikuntaa päiväkotipaikkoihin 23% 15% Satu- ja leikkiliikuntaa 19% 21% Liikuntakerhoja 19% 24% Temppuliikuntaa 20% 0% Kiinnostavin Toiseksi kiinnostavin Kolmanneksi kiinnostavin
MITÄ UUSIA LIIKUNTAPAIKKOJA HALUTAAN PIEKSÄMÄELLE? 100% 9% 80% 27% 60% 22% 18% 40% 6% Puistoluisteluradan laajentaminen 11% Hyppytorni tai ponnahduslauta uimahalliin 17% 15% 9% Uusien leikkipuistojen rakentaminen 12% 17% Luontopolku 15% 20% Lisää lähiliikuntapaikkoja 46% Nykyisten leikkipuistojen kunnostaminen 20% 0% Kiinnostavin Toiseksi kiinnostavin Kolmanneksi kiinnostavin
KOULUIKÄISTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS Terveysliikuntasuosituksen mukaan alakouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään 1,5 tuntia päivässä ja yläkouluikäisten ja vanhempien vähintään 1 tunti päivässä Pieksämäen tilanne 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Valtakunnallinen tilanne 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alakoulu 24% 27% 28% 21% Alakoulu 28% 25% 34% 14% Yläkoulu 26% 28% 31% 15% Yläkoulu 18% 31% 35% 18% Lukio/Ammatillinen oppilaitos 11% 37% 31% 21% 7 päivänä 5-6 päivänä 3-4 päivänä 0-2 päivänä 7 päivänä 5-6 päivänä 3-4 päivänä 0-2 päivänä
MISSÄ RYHMISSÄ KOULULAISET HARRASTAVAT LIIKUNTAA? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Omatoimisesti yksin 35% 33% 19% 8% 5% Omatoimisesti kavereiden tai perheen kanssa 26% 37% 17% 11% 9% Urheiluseurassa 16% 27% 5% 5% 47% Yksityisen yrityksen järjestämänä 10% 23% 11% 13% 43% Koulun liikuntakerhossa 13% 4% 11% 71% Seutuopiston ryhmissä 7% 8% 82% Päivittäin tai lähes joka päivä Viikoittain Kuukausittain Muutaman kerran vuodessa En koskaan
MIKÄ KOULUIKÄISTEN LIIKKUMISTA RAJOITTAA? Top 5 esteet 1. Tarjolla ei ole kiinnostavia liikuntaharrastuksia 2. Ajanpuute 3. Liikunnan harrastaminen on kallista 4. Tarjolla ei ole kiinnostavia liikuntapaikkoja 5. Liikuntapaikat sijaitsevat liian kaukana Nämä syyt rajoittavat vähintään jossain määrin 40-50%:n koululaisista liikkumista!
KOULULAISTEN SUOSITUIMMAT LIIKUNTAHARRASTUKSET JA LIIKUNTAPAIKAT Alakoulu Jalkapallo 45 % Pyöräily 24 % Frisbeegolf 22 % Ratsastus 20 % Salibandy 20 % Yläkoulu Kävelylenkkeily 33 % Juoksulenkkeily 32 % Pyöräily 27 % Jalkapallo 20 % Kuntosaliharjoittelu 19 % Lukio/Ammattiopisto Kuntosaliharjoittelu 38 % Kävelylenkkeily 32 % Juoksulenkkeily 28 % Frisbeegolf 21 % Pyöräily 20 %
VÄLITUNTILIIKUNTA JA KOULUMATKALIIKUNTA Miten kuljet koulumatkasi? Välituntiliikunta Yläkouluikäisten välitunnit selvästi passiivisempia kuin alakouluikäisten Koulupihan liikuntaolosuhteet Koetaan hyviksi lukuun ottamatta Virtasalmen ja Hiekanpään koulua 50% 15% 35% Kävellen Pyörällä Moottoriajoneuvolla
Mitä uusia liikuntaharrastuksia haluaisit Pieksämäelle? Mitä uusia liikuntapaikkoja haluaisit Pieksämäelle? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Laskettelu, lautailu 27% 10% 12% Keilahalli 27% 15% 10% Kiipeily Katutanssi, hip hop, breakdance 12% 8% 8% 15% 7% 11% Hyppytorni/ponnahduslauta uimahalliin Kiipeilypaikka 8% 6% 8% 9% 12% 9% Sirkus Crossfit (tai muu toiminnallinen 8% 7% 4% 7% 7% 4% Kylpyläelementtejä uimahalliin Maastopyöräreitit 5% 8% 4% 4% 6% BMX 5% 4% 9% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Tennishalli 4% 3% Kiinnostavin Toiseksi kiinnostavin Kolmanneksi kiinnostavin Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein
TYÖIKÄISTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS Terveysliikuntasuosituksen mukaan 18-64-vuotiaan tulisi harrastaa viikossa 2 t 30 min reipasta tai 1 t 15 min raskasta kestävyysliikuntaa ja vähintään 2 kertaa viikossa lihaskuntoliikuntaa Pieksämäen tilanne kyselyn perusteella Valtakunnallinen tilanne Naiset 70% 18% 6% 7% 11% 37% 5% 47% Miehet 73% 16% 4% 8% Suositus toteutuu kaikilta osin Suositus toteutuu kestävyysliikunnan osalta Suositus toteutuu lihaskunnon osalta Suositus ei toteudu miltään osin Suositus toteutuu kaikilta osin Suositus toteutuu kestävyysliikunnan osalta Suositus toteutuu lihaskunnon osalta Suositus ei toteudu miltään osin
MITEN TYÖIKÄISET KULKEVAT TYÖMATKANSA? Naiset 17% 18% 65% Miehet 8% 17% 75% Kävellen Pyörällä Moottoriajoneuvolla
Työmatka 0-1 km 67% 33% Työmatka 2-3 km 49% 51% Työmatka 4-5 km 33% 67% Työmatka 6-10 km 13% 87% Työmatka 11-19 km 8% 92% Työmatka yli 20 km 100% Kävellen/Pyörällä Moottoriajoneuvolla
MITKÄ SYYT RAJOITTAVAT VÄHINTÄÄN JOSSAIN MÄÄRIN TYÖIKÄISTEN LIIKKUMISTA? Naiset Henkilökohtaiset esteet: Laiskuus ja saamattomuus 81 % Väsymys 77 % Ajanpuute 66 % Miehet Henkilökohtaiset esteet: Laiskuus tai saamattomuus 62 % Ajanpuute 58 % Väsymys 50 % Ulkoiset esteet: Sopivan liikuntaharrastuksen puute 41 % Liikuntapaikkojen etäisyys 40 % Ulkoiset esteet: Liikuntapaikkojen puute 37 % Sopivan liikuntaharrastuksen puute 33 %
MISSÄ TYÖIKÄISET LIIKKUVAT PIEKSÄMÄELLÄ? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävely- ja pyörätiet 25% 44% 14% 7% 10% Hiihtoladut 26% 13% 21% 40% Kuntosalit 17% 6% 13% 63% Koulujen liikuntasalit 17% 2% 7% 75% Kuntoradat 16% 17% 26% 40% Ulkoilureitit ja -alueet 16% 16% 35% 33% Uimahalli 16% 16% 29% 39% Liikuntahallit 13% 3% 11% 73% Uimarannat 7% 16% 42% 36% Luistelukentät ja -kaukalot 6% 9% 23% 61% Päivittäin Viikoittain Joitain kertoja kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Ei lainkaan
TYYTYVÄISYYS PIEKSÄMÄEN LIIKUNTAPAIKKOIHIN KOULUARVOSANALLA 4-10 Tekonurmi Uimahalli Kontiopuiston/Harjun lähiliikuntapaikat Ladut Maaselän lähiliikunta-alue Jäähalli Luontopolut Pyöräilyreitit Keskusurheilukenttä Melontareitit Uimahallin kuntosali Koulujen liikuntasalit Kevyen liikenteen väylät Kontiopuiston liikuntahalli Jääkentät Urheilutalo Kivituhkakentät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 10 8-9 6-7 4-5
Mitä uusia liikuntapalveluja haluaisitte Pieksämäelle? Mitä uusia liikuntapaikkoja haluaisitte Pieksämäelle? Enemmän liikuntaa työpaikoille tai työpäivien sisään 18% 14% 10% Paremmat kevyen liikenteen väylät 18% 13% 10% Vapaita liikuntasalivuoroja omaehtoiseen liikkumiseen 17% 13% 12% Luontopolut 13% 18% 8% Liikuntaneuvontaa 11% 9% 14% Keilahalli 13% 12% 12% Ulkoilutoiminta 13% 9% 10% Uimahallin kuntosalin laajennus 10% 5% 10% Eri liikuntalajien opastusta 8% 10% 7% Maastopyöräilyreitit 12% 6% 6% Liikuntapaikkojen käyttöopastus 4% 10% 7% Kylpyläelementtejä uimahalliin 4% 10% 9% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein 0% 10% 20% 30% 40% 50% Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein
KEHITTÄMISKOHTEIDEN TÄRKEYS TYÖIKÄISILLE 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteistyön lisääminen liikunseurojen kanssa 20% 47% 8% 23% Liikuntatapahtumien järjestäminen kuntalaisille 27% 38% 11% 5% 19% Liikuntapalvelujen tiedottamisen kehittäminen 18% 47% 13% 21% Yhteistyön lisääminen sosiaali- ja terveystoimialan kanssa Yhteistyön lisääminen yksityisten toimijoiden ja yrittäjien kanssa Liikuntaneuvontapalveluiden lisääminen Liikunnanohjauspalveluiden lisääminen Liikuntaseurojen avustusten lisääminen Liikuntapaikkojen kunnossapidon lisääminen 21% 18% 11% 10% 25% 27% 43% 38% 45% 46% 27% 11% 19% 15% 16% 10% 57% 6% 3% 16% 25% 25% 24% 25% 21% 5% 11% Erittäin tärkeä kehittämiskohde Melko tärkeä kehittämiskohde Ei juurikaan tärkeä kehittämiskohde Ei lainkaan tärkeä kehittämiskohde En osaa sanoa Liikuntapaikkojen peruskorjaaminen 23% 60% 14% Uusien liikuntapaikkojen rakentaminen 11% 42% 26% 11% 10% Uusien lähiliikuntapaikkojen rakentaminen 7% 37% 23% 12% 22% Kilpa- ja huippu-urheilun paikkojen kehittäminen 8% 18% 24% 23% 27%
PIEKSÄMÄEN LIIKUNTAMAHDOLLISUUKSISTA TIEDOTTAMINEN Mistä olet saanut tietoa? Mitä kautta tieto saavuttaisi sinut parhaiten? Kavereilta tai perheenjäseniltä 56% Paikallisesta ilmaisjakelulehdestä 50% Lehdestä 43% Kotiin jaettavasta liikuntapalveluiden esitteestä Sosiaalisesta mediasta 44% 48% Sport Pieksämäki -nettisivuilta 40% Sport Pieksämäki -nettisivuilta tai kunnan nettisivuilta 33% Suoraan liikuntapaikalta esim. ilmoitustaululta 29% Maksullisesta paikallislehdestä 24% Kaupungin nettisivuilta Sport Pieksämäki Facebooksivuilta 15% 23% Sähköpostilla Suoraan liikuntapaikalta esim. ilmoitustaululta Terveyskeskuslääkäriltä tai - hoitajalta 4% 16% 16%
IKÄÄNTYNEIDEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS Terveysliikuntasuosituksen mukaan yli 65-vuotiaan tulisi harrastaa viikossa 2 t 30 min reipasta tai 1 t 15 min raskasta kestävyysliikuntaa ja vähintään 2 kertaa viikossa lihaskuntoliikuntaa Pieksämäen tilanne kyselyiden perusteella Valtakunnallinen tilanne Naiset 54% 29% 15% 5% 27% 8% 60% Miehet 60% 20% 20% Suositus toteutuu kaikilta osin Suositus toteutuu kestävyysliikunnan osalta Suositus toteutuu lihaskunnon osalta Suositus ei toteudu miltään osin Suositus toteutuu kaikilta osin Suositus toteutuu kestävyysliikunnan osalta Suositus toteutuu lihaskunnon osalta Suositus ei toteudu miltään osin
MITKÄ SYYT RAJOITTAVAT VÄHINTÄÄN JOSSAIN MÄÄRIN IKÄÄNTYNEIDEN LIIKKUMISTA? Naiset Henkilökohtaiset esteet: Terveydelliset syyt 53 % Laiskuus ja saamattomuus 40 % Väsymys 37 % Miehet Henkilökohtaiset esteet: Laiskuus ja saamattomuus 49 % Terveydelliset syyt 26 % Vähäinen kiinnostus 26 % Ulkoiset esteet: Liikuntapaikkojen etäisyys 22 % Sopivan liikuntaharrastuksen puute 17 % Ulkoiset esteet: Liikuntapaikkojen aukioloajat 26 % Liikuntapaikkojen esteellisyys 26 %
MISSÄ SENIORIT LIIKKUVAT PIEKSÄMÄELLÄ? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kävely- ja pyörätiet 61% 7% 2% 29% Hiihtoladut 26% 10% 18% 47% Uimahalli 23% 16% 10% 51% Koulujen liikuntasalit 18% 2% 80% Liikuntahallit 15% 3% 3% 80% Kuntoradat 9% 7% 17% 67% Uimarannat 9% 6% 16% 70% Kuntosalit ja kuntokeskukset 8% 1% 5% 86% Lähiliikuntapaikat 7% 2% 7% 84% Ulkoilureitit ja -alueet 2% 7% 18% 74% Viikoittain Joitain kertoja kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa En lainkaan
TYYTYVÄISYYS PIEKSÄMÄEN LIIKUNTAPAIKKOIHIN JA PALVELUIHIN Suurin osa vastaajista on tyytyväisiä Pieksämäen kaupungin liikuntamahdollisuuksiin ikääntyneille Myös yksityisten palveluntuottajien ja urheiluseurojen palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä Tyytyväisyys liikuntapaikkoihin Liikuntapaikoista ollaan tyytyväisimpiä uimahalliin Vähiten tyytyväisiä ollaan kevyen liikenteen väyliin
Mitä uusia liikuntapalveluja haluaisitte Pieksämäelle? Mitä uusia liikuntapaikkoja haluaisitte Pieksämäelle? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Tasapainoryhmät 24% 22% 4% Senioriliikuntatila 38% 15% 10% Yleisliikuntaryhmät 25% 5% 7% Lähiliikuntapaikka omalle asuinalueelle ulkotiloihin 8% 8% 11% Vesiliikuntaryhmät 13% 11% 11% Lähiliikuntapaikka omalle asuinalueelle sisätiloihin 10% 9% 8% Eri liikuntalajien opastus 8% 3% Uimahallin kuntosalin laajennus 10% 7% 8% Kuljetuspalvelu liikuntapaikoille ja -palveluihin 3% 5% 6% Keilahalli 11% 11% Liikuntapaikkojen käyttöopastus 12% Urheilutalon peruskorjaus ja laajennus 2% 3% 6% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein
KEHITTÄMISKOHTEIDEN TÄRKEYS IKÄÄNTYNEILLE 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntatapahtumien järjestäminen kuntalaisille 14% 40% 4% 38% Liikuntapalvelujen tiedottamisen kehittäminen 13% 39% 3% 46% Yhteistyön lisääminen sosiaali- ja terveystoimialan kanssa 12% 34% 8% 46% Liikunnanohjauspalveluiden lisääminen 13% 28% 3% 57% Liikuntaneuvontapalveluiden lisääminen 10% 29% 5% 3% 53% Yhteistyön lisääminen liikunseurojen kanssa 4% 33% 6% 65% Erittäin tärkeä kehittämiskohde Liikuntaseurojen avustusten lisääminen Yhteistyön lisääminen yksityisten toimijoiden ja yrittäjien kanssa 5% 5% 27% 24% 4% 6% 66% 58% Melko tärkeä kehittämiskohde Ei juurikaan tärkeä kehittämiskohde Liikuntapaikkojen peruskorjaaminen 9% 42% 2% 45% Ei lainkaan tärkeä kehittämiskohde Liikuntapaikkojen kunnossapidon lisääminen 19% 29% 3% 49% En osaa sanoa Uusien lähiliikuntapaikkojen rakentaminen 9% 23% 8% 10% 50% Uusien liikuntapaikkojen rakentaminen 11% 16% 7% 10% 56% Kilpa- ja huippu-urheilun paikkojen kehittäminen 1% 12% 13% 10% 64%
PIEKSÄMÄEN LIIKUNTAMAHDOLLISUUKSISTA TIEDOTTAMINEN Mistä olet saanut tietoa? Mitä kautta tieto saavuttaisi sinut parhaiten? Lehdestä 77% Paikallisesta ilmaisjakelulehdestä 86% Kavereilta tai perheenjäseniltä 67% Kotiin jaettavasta liikuntapalveluiden esitteestä 68% Suoraan liikuntapaikalta esim. ilmoitustaululta Kaupungin nettisivuilta Seutuopiston esite 22% 35% 49% Maksullisesta paikallislehdestä Sähköpostilla Suoraan liikuntapaikalta esim. ilmoitustaululta Sport Pieksämäki - nettisvuilta/kunnan nettisivuilta 31% 29% 38% 65% Sport Pieksämäki -nettisivuilta Sport Pieksämäki Facebooksivuilta 1% 22% Terveyskeskuslääkäriltä tai - hoitajalta Sosiaalisesta mediasta 7% 15%
PIEKSÄMÄKELÄISTEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET Jos olisi kuljetus edes uimahalliin käyttäisin sitä. Pyörällä tulee matkaa 9 km Kuntosali, jossa lapsiparkki mahdollisuus. Lapsiparkki voisi olla esim. kahtena iltana viikossa etukäteen varattava erillisestä maksusta. Käyttäisin heti! Tiedon löytäminen eri harrastus mahdollisuuksista on haastavaa, toivoisin urheiluseurojen panostavan nettisivuihinsa ja tiedottamiseen toiminnastaan, jotta lapset saataisiin toimintaan mukaan pienestä pitäen. Kun on muuttanut toiselta paikkakunnalta ei voi tietää mitä kaikkea on tarjolla ja mistä löytää tietoa. Aikuisille kyllä tuntuu olevan tarjolla eri liikuntamuotoja ja lajeja, mutta alle kouluikäisille lapsille vaikeampi löytää ohjattua liikuntaa. Ilmaisia tutustumistapahtuma-päiviä eri lajien parissa. Muutin Espoosta. Siellä on +68 kortti, jolla pääsee ilmaiseksi kaupungin liikuntapaikkoihin, kuten uimahalleihin, kuntosaleille ja ryhmiin. Se koetaan myönteisenä ja houkuttaa liikuntaan. Kaupunki haluaa näin lisätä vanhojen ihmisten terveysliikuntaa ja terveyttä. Olisi kai kokeilemisen arvoista Pieksämäellä. Saattaisi tuoda menoja suuremmat hyödyt terveyspuolella. Ehkä houkuttaisi myös sellaisia ihmisiä liikuntapaikkoihin, jotka eivät ole liikuntaa harrastaneet. Kaikki eivät halua pelata kilpailumielessä ja niitä seuroja tietääkseni Pieksämäellä on, kuten lentopallo ja salibandy esimerkiksi. Olisi kiva pelata joukkueissa sellaisten kesken, joita oikeasti kiinnostaa pelata, vrt. vaikka liikuntatunteihin missä osa ei tee mitään. En ole urheilija. Tarvitsen liikuntaa voidakseni hyvin. Olisi hyvä, että tähän tulisi kannustus esim. tapahtumissa ei vain kilpailtaisi vaan kannustettaisiin kaikkia liikkumaan ja kaikki liike saisi kannustusta. Samoin olisi hyvä olla kimppakyytejä esim luontopoluille, Parta-harjuun yms. Kaikilla ei ole autoja ja julkista liikennettähän täällä ei paljon ole. Eli aina ei tarvitse rakentaa uutta urheiluhallia tai erityisurheilupaikkaa. Usein riittää, että käyttökynnystä alennetaan niin, että me ujot ja huonot liikkujatkin uskallamme mukaan. Rullaluistelu! Asfaltti on huonoa (näkkileipää) välillä Vangasjärvi - Nenonpelto pyörätiellä!
LIIKKUJATYYPIT Tilastollisia keskiarvoja aineistosta nousevista ominaisuuksien keskittymistä. Liikkujatyypit kuvaavat nimenomaan liikunnallisesti aktiivisia pieksämäkeläisiä, sillä he ovat painottuneesti vastanneet kyselyihin. Liikkujatyypit on tehty työikäisistä ja ikääntyneistä.
RIITTA AKTIIVILIIKKUJA, 40-50 VUOTTA Riitta aktiiviliikkuja on keski-ikäinen kokopäivätöitä tekevä perheellinen, joka on melko suurella todennäköisyydellä urheiluseuran jäsen. Riitan viikoittainen liikunta muodostuu moninaisesta liikunnasta, johon kuuluu arkiliikuntaa, lenkkeilyä sekä lihaskuntoa kehittäviä aktiviteettejä. Riitta on yleisesti ottaen tyytyväinen Pieksämäen liikuntatarjontaan. Riitoista puolet pitää kevyen liikenteen väyliä vähintään hyvinä ja uimahallin vähintään hyväksi arvioi 77 prosenttia Riitalla on kolme kiloa ylipainoa ja vain yksi kymmenestä Riitasta polttaa tupakkaa.
KATI KEVYTLIIKKUJA, 25-35 vuotta Kati Kevytliikkuja on kolmekymppinen opiskelija tai vähän aikaa sitten työelämään siirtynyt nuori nainen. Kati on naimaton ja ei harrasta liikuntaa seuroissa. Katin liikunta muodostuu kävely- ja juoksulenkkeilystä. Näiden lisäksi Kati huolehtii lihaskunnostaan yhden tai kaksi kertaa viikossa ryhmäliikuntatunnilla tai kuntosalilla. Kati on yleisesti ottaen tyytyväinen kaupungin liikuntatarjontaan. Kateista puolet pitää kevyenliikenteen väliä vähintään hyvinä ja uimahallin vähintään hyväksi arvioi 73 prosenttia Katille on kertynyt ylipainoa viitisen kiloa ja kymmenestä Katista kaksi tai kolme polttaa tupakkaa.
MARKKU ELINTASOKUMPU, 38-45 vuotta Markku Elintasokumpu on 40 vuotias perheellinen ja kokopäivätyötä tekevä mies. Markku on aktiivinen seuratoiminnassa. Markun viikoittainen fyysinen aktiivisuus tulee eritoten kovatehoisista mailapeleistä. Arkiliikunta ja lenkkeily ovat verraten vähäisiä Markun viikkoohjelmassa. Markku on yleisesti ottaen tyytyväinen kaupungin liikuntamahdollisuuksiin. Markuista 40 prosenttia pitää kevyen liikenteen väyliä vähintään hyvinä ja uimahallin vähintään hyväksi arvioi 85 prosenttia. Markun tulisi laihduttaa kahdeksan kiloa päästäkseen normaalipainoon. Kymmenestä Markusta yksi tai kaksi polttaa tupakkaa.
RISTO REIPPAILIJA, 50-55 vuotta Risto Reippailija on keski-ikäinen lenkkeilijä. Riston arkiliikunta on vähäistä, mutta hän käy usein kevyillä kävely- tai pyörälenkeillä. Raskaan kestävyysliikunnan määrä on Riston akilleenkantapää. Risto on yleisesti ottaen melko tyytyväinen kaupungin liikuntamahdollisuuksiin. Ristoista 34 prosenttia pitää kevyen liikenteen väyliä vähintään hyvinä ja uimahallin vähintään hyväksi arvioi 43 prosenttia. Ristolla on ylipainoa kuusi kiloa ja kymmenestä ristosta kaksi polttaa tupakkaa.
JERE PUNTTIMIES, 28-35 vuotta Jere Punttimies on naimaton kolmekymppinen, joka tekee kokopäivätyötä ja saattaa olla seuratoiminnassakin mukana. Jere ei välitä arkiliikunnasta ja kävelylenkkeilykin on satunnaista. Jeren fyysisestä aktiivisuudesta suuri osa tulee lihaskuntoharjoittelusta kuten kuntosalitreenistä. Raskas kestävyysliikunta kuten juoksu ja mailapelit ovat myös Jeren mieleen. Jere on yleisesti ottaen melko tyytyväinen liikuntatarjontaan. Jereistä kevyenliikenteen väyliä vähintään hyvinä pitää ainoastaan 16 prosenttia ja uimahallin vähintään hyväksi arvioi 30 prosenttia. Jerellä on ylipainoa maltilliset kolme kiloa ja kymmenestä jerestä kaksi tai kolme polttaa tupakkaa.
IRMELI SUURIKÄLUOKKA, 64-69 vuotta Irmeli Suurikäluokka on eläkepäiviään puolisonsa kanssa viettävä 68 vuotias arkiliikkuja. Viikon aktiivisuus muodostuu suurelta osin arkielämän askareista. Kävelylenkkeily on jäänyt Irmeliltä tai sitä ei ole koskaan harrastettukaan. Yksittäiset Irmelit saattavat käydä viikoittain uimassa. Lihaskunnosta huolehditaan korkeintaan pari kertaa viikossa seutuopiston ryhmissä. Irmelillä on 4,6 kiloa ylipainoa ja hän ei polta tupakkaa.
JUHANI IKINUORI, 64-69 vuotta Juhani Ikinuori on suurten ikäluokkien eläköitynyt miesedustaja, mutta liikunnallisesti aktiivinen sellainen. Kevyt lenkkeily niin kävellen kuin pyörälläkin on Juhanin vahvuusalue ja liikuntaa tulee harrastettua laidasta laitaan. Kovatehoisen kestävyysliikunnan Juhani suorittaa viikoittaisella hiihtolenkillä luonnossa. Lihaskunnostaan Juhani huolehtii käymällä seutuopiston ryhmissä. Juhani on yleisesti ottaen melko tyytyväinen kaupungin liikuntamahdollisuuksiin. Juhanilla on ylipainoa nelisen kiloa ja Juhani ei polta.
MARI-MATTI TERVASKANTO Mari-Matti Tervaskanto on pitkälle yli 70 vuotias leski, joka on säilyttänyt toimintakykynsä suuresta iästään huolimatta. Todennäköisimmin kyseessä on Mari, mutta Matti Tervaskantojakin löytyy. Lähes kaikki fyysinen aktiivisuus tulee arkiliikunnasta ja vähäisessä määrin myös kevyestä lenkkeilystä. Lihaskunnosta huolehtiminen on Mari-Matilla taakse jäänyttä elämää. Mari-Matti on yleisesti ottaen melko tyytyväinen liikuntatarjontaan.
PIEKSÄMÄKELÄISET SEURAT
MITÄ TIEDÄMME SEUROISTA? Tarkoituksena seurojen toimintaedellytysten ja kehitysehdotusten kartoittaminen Seurojen toiminta Toimintaedellytykset Tyytyväisyys ja odotukset Seurojen talous Yhteistyö Otos 17 seuraa (vastausprosentti 48)
OTOKSEN TUNNUSMERKIT Seuran tyyppi Otoksessa monenlaisia seuroja Jäsenmäärä välillä 20~350 24 % Jäseniä yhteensä 2622 47 % Lähes kaikki rakennetut liikuntapaikat edustettuina Seurojen orientaatio laaja Kilpaurheilu, harrasteurheilu, erityisryhmät Junioriseuroja ja aikuisten liikuttajia. 29 % Yhden lajin erikoisseura Muutaman lajin seura Yleisseura
KETKÄ SEUROISSA HARRASTAVAT? Naisten osuus on hieman suurempi niin täysi-ikäisten kuin alaikäistenkin harrastajien keskuudessa. (53 %) Jäsenistön koostumus keskimäärin 16 % Monessa seurassa haasteena pienenevät ikäluokat ja drop down ilmiö. 35 % 18 % Vastuu toiminnan pyörittämisestä kasautunut usein alle 10 vapaaehtoiselle. Talkootyön kehityslinjoista myös positiivisia arvioita. 31 % Pojat Tytöt Miehet Naiset
KENELLE OHJATTUA TOIMINTAA JÄRJESTETÄÄN? Ohjatusta toiminnasta 54 prosenttia on suunnattu alaikäisille. Seurojen järjestämän toiminnan suhteellinen määrä sukupuolittain. Määrällisesti tytöille järjestetään enemmän ohjattua toimintaa kuin pojille. Vastanneiden seurojen viikoittainen ohjatun toiminnan määrä on 245 tuntia. 22 % 35 % Karkea arvio koko Pieksämäestä on noin 500 tuntia ohjattua seuratoimintaa viikossa. Vähintään kerran viikossa seuran toimintaan osallistuvien määrä on 1322. Koko kaupungissa osuus arviolta 15 prosenttia asukkaista. 24 % 19 % Tytöt Pojat Naiset Miehet
SEUROJEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Seuroista 65 prosenttia arvioi toimintaedellytyksensä vähintään hyväksi. Vahvuustekijöiksi seurat mainitsivat: harrastuspaikkojen saavutettavuus harjoitusvuorojen melko hyvä riittävyys. Harjoituspaikkojen pienet maksut. 23 % Seuran yleiset toimintaedellytykset 12 % 12 % Suurimpia haasteita ovat: Nuorten harrastajien vähyys Taloudellinen tilanne Liikuntapaikkojen laatu Yksittäisillä seuroilla korkeat liikuntapaikkamaksut 53 % Erinomaiset Hyvät Tyydyttävät Heikot
PIEKSÄMÄEN YLEISET LIIKUNTAEDELLYTYKSET Pieksämäkeläisten yleiset liikuntaedellytykset Yleiset edellytykset arvioidaan paremmiksi kuin seuran edellytykset. Seuroista 88 prosenttia arvioi kaupungin yleiset liikuntaedellytykset vähintään hyväksi. 12 % 12 % Yksikään seura ei arvioinut liikuntaedellytyksiä huonoiksi. 76 % Erinomaiset Hyvät Tyydyttävät
Seuroista 65 prosenttia arvioi oman toimintansa vähintään hyväksi. Arvioi seuran toiminnan tasoa kouluarvosanalla 4 10 18 % 6 % 12 % 23 % 41 % 6 7 8 9 10
LIIKUNTAPAIKKOJEN TARPEELLISUUS SEURAN TOIMINNAN KANNALTA? Kävely- ja pyörätiet Liikuntasali ja -hallit Ulkoilureitit ja -tiet Kuntoradat kuntosalit Hiihtoladut Uimarannat Uimahalli Urheilu- ja pallokentät Jäähalli Tekojääkentät 6 41,2 35,3 50,0 31,3 18,8 18,8 25,0 25,0 12,5 68,8 38 25 13 25 25 29 6 47 6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tarpeellinen Melkotarpeellinen Melko tarpeeton Tarpeeton En osaa sanoa
MITEN LIIKUNTAPALVELUT ON HOITANUT TEHTÄVÄNSÄ? Hiihtoladut Uimahalli Ulkoilureitit ja -tiet Kuntoradat Urheilu- ja pallokentät Kävely- ja pyörätiet kuntosalit Uimarannat Liikuntasali ja -hallit Jäähalli Tekojääkentät 18,8 18,8 18,8 12,5 12,5 12,5 6,3 6,3 37,5 46,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa
MITEN LIIKUNTAPALVELUT ON HOITANUT TEHTÄVÄNSÄ? Liikuntapaikkojen kunnossapito Seurojen taloudellinen tukeminen 11,8 11,8 52,9 47,1 Liikuntapaikkojen varaaminen 17,6 58,8 Suunnitteleminen ja rakentaminen Harjoitus- ja kilpailutilojen tarjonta Seurojen toiminnasta tiedottaminen 11,8 11,8 41,2 35,3 58,8 Yhteistyö seurojen kanssa 35,3 Kuntalaisten aktivoiminen liikuntaan 70,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa
MENOJEN OSUUS VUOSIBUDJETISTA Muut 18 % Välinehankinnat/ varusteet 8 % Kilpailutoiminta 33 % Henkilöstökulut 14 % Harrasteliikunta 12 % Liikuntapaikka kustannukset 8 % Liiketoimintakulut 7 %
Miten seuran talous tulee kehittymään tulevina vuosina? Heikkenee hieman 25 % Paranee hieman 19 % Pysyy ennallaan 56 % Paranee huomattavasti Paranee hieman Pysyy ennallaan Heikkenee hieman Heikkenee huomattavasti
SEUROJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Onko seuralla yhteistyötä toisen pieksämäkeläisen seuran kanssa? Onko seuralla yhteistyötä ulkopaikkakuntalaisen seuran kanssa? 44 % 47 % 56 % 53 % Kyllä Ei Kyllä Ei
MILLAINEN SEUROJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ HERÄTTÄÄ KIINNOSTUSTA? Päättäjiin vaikuttaminen Yhteistapahtumien järjestäminen Yhteinen koulutus Yhteinen palvelujen tuottaminen 58,8 52,9 47,1 41,2 41,2 47,1 52,9 58,8 Yhteinen edunvalvonta 29,4 70,6 Yhteisleirit Yhteinen kilpailutoiminta 17,6 11,8 88,2 82,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kiinnostaa Ei kiinnosta
SEUROJEN JA KAUPUNGIN VÄLINEN YHTEISTYÖ Seuran ja kaupungin välinen yhteistyö tällä hetkellä? Tyydyttävä 25 % Heikko 6 % Hyvä 69 % Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Heikko
SEUROJEN MAHDOLLISUUDET YHTEISTYÖHÖN KAUPUNGIN KANSSA? Liikuntatapahtumien järjestäminen Terveysliikunnan edistäminen Ikääntyneiden liikunnan järjestäminen Maahanmuuttajien liikunnan järjestäminen Liikuntapaikkojen suunnittelu Kilpailutoiminnan järjestäminen Liikuntapaikkojen valvonta ja/tai hoito Vammaisten liikunnan järjestäminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Liikuntapaikkojen rakentamisen rahoittaminen 6,7 75 66,7 60 60 56,3 56,3 46,7 37,5 31,3 93,3 25 33,3 40 40 43,8 43,8 53,3 62,5 68,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei
KALVOSULKEISET PÄÄTTYVÄT, MUTTA VAIN KAHVITARJOILUN AJAKSI.
SUOMEN KUSTANNUSVAIKUTTAVIMMAT LIIKUNTAPALVELUT VUONNA 2027
PANOKSET Liikuntapaikat Henkilöstö TUOTOS Liikuntapalvelut Liikuntaedellytykset VAIKUTTAVUUS Asukkaiden fyysinen aktiivisuus
TAVOITTEENA ASUKKAIDEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN LISÄÄMINEN SEKÄ TULEVAISUUDEN ONGELMIEN EHKÄISEMINEN/VÄHENTÄMINEN
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
LIIKUNTAPAIKKAVERKOSTON KESKITTÄMINEN Nykyiset liikuntapaikat säilytetään taajamaan alueella ja muista luovutaan. Ei tehdä liikuntapaikkojen osalta uudisrakentamista Liikuntatilojen ylläpitokustannukset merkityksellisiä verrattuna alkuinvestointiin Kylien liikuntaedellytykset turvataan Kuljetuspalvelu Kyläseurojen taloudellisen tuen lisääminen Väkiluku laskussa ja nuoret ikäluokat pienenevät Ei odotettavissa muuttovoittoa Kylien asukkaiden keskittyminen ikääntyneisiin Luonnollinen poistuma seuraavan 20 vuoden aikana.
KARSITUN JA KESKITETYN LIIKUNTAPAIKKAVERKOSTON LAADUN PARANTAMINEN Nykyisten rakennettujen liikuntapaikkojen perusparannukset. Ensimmäisenä Urheilutalon perusparannus ja tämän jälkeen Kontiopuiston perusparannus. Näiden liikuntapaikkojen huono kunto näkyy kyselyiden vastauksissa. Perusparannus, sillä liikuntapaikkojen käytettävyyttä ja muuntojoustavuutta tulee parantaa.
RESURSSIEN KOHDISTAMINEN LIIKUNNASTA ENITEN HYÖTYVIIN VÄESTÖRYHMIIN. Liikuntapalvelut eivät tavoita kaikkein huonoimmassa kunnossa olevia asukkaita. Varhainen puuttuminen liikkumattomuuteen on kustannustehokkaampaa kuin sairauksien hoitaminen myöhemmässä vaiheessa. Onnistuakseen edellyttää aktiivista yhteistyötä sote-palveluiden kanssa. Aktiivinen pienryhmäohjaus, jossa ohjattavaan henkilökohtaisesti yhteydessä todettu tutkimuksissa kustannustehokkaimmaksi toimintamalliksi.
ULKOLIIKUNTAPAIKKOJEN MERKITYKSELLISTÄMINEN Keskustataajaman reunoilla useita kuntoilu- ja ulkoilureittejä, jotka tulisi saada paremmin asukkaiden tietoon ja käyttöön. Merkityksellistäminen tarkoittaa liikuntapaikan erityispiirteiden esiin nostamista Liikuntapaikan kunnollinen merkitseminen ja selvän kokonaisuuden muodostaminen (vrt. Angry Birds puistot) Liikuntapaikan nimeäminen (kenties kilpailulla) Kokonaisuuden rakentaminen (esim. kuntoradan varteen tehdyillä kuntoilupisteillä) Tiedottaminen Kahden vuoden välein yhden ulkoliikuntapaikan merkityksellistäminen.
PARANNETAAN ASUKKAIDEN MAHDOLLISUUKSIA VARATA KAUPUNGIN LIIKUNTATILOJA Jokainen kuntalainen voi varata liikuntapaikan mobiilissa vuonna 2020 Lisätään spontaaneja käyntejä liikuntapaikoilla. Seurojen käyttämät vuorot muuttuvat joustaviksi. Vajaakäytössä olevan vuoron voi merkitä vapaaksi muille seuroille tai yksittäisille kuntalaisille. Tiedossa oleva aikaisempi tilan käytön lopettaminen voidaan ilmoittaa seuraavan vuoron käyttäjälle.
KAUPUNKITAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMINEN YHDESSÄ KULTTUURIPALVELUIDEN KANSSA Kyselyiden perusteella suuri halukkuus tapahtumien järjestämiseen. Seurat pääsevät tuomaan omaa toimintaansa esille ja toimimaan yhteistyössä toisten seurojen, mutta myös kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuuripuoli laajentaa tavoitettavaa kohderyhmää ja ohjelmatarjontaa Pop up tyylinen tapahtuma keskustassa. Osallistuminen valtakunnalliseen tapahtumaan 10.5.2016?
TIEDOTTAMINEN LIIKUNTAMAHDOLLISUUKSISTA Jo nykyisellään hyvän Sport Pieksämäki sivuston jatkokehittäminen Paperisen esitteen lähettäminen kotitalouksiin suorajakeluna Kyselyiden perusteella kotiin toimitettu esite tavoittaa parhaiten ja laaja-alaisimmat väestöryhmät. Sport Pieksämäki brändin kehittäminen vastaamaan paremmin myös fyysisesti inaktiivisia kuntalaisia. Synergian hyödyntäminen kulttuuripalveluiden kanssa.
LIIKUNTATOIMEN ASIAKASPALVELU Palautejärjestelmä, jonka kautta kuntalaiset voivat antaa palautetta ja ilmoittaa puutteista. Lisää asukkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Tiedotetaan liikuntatoimen organisaatiorakenteesta ja vastuualueista.
IKÄÄNTYNEILLE SUUNNATTUJEN PALVELUJEN VÄLIAIKAINEN TEHOSTAMINEN VÄHINTÄÄN VUOTEEN 2027 ASTI. Suurten ikäluokkien terveydentilaan on mahdollista ja tehokasta vaikuttaa liikunnan avulla vielä noin 10 vuoden ajan. Terveydenhuollon kustannukset nousevat jyrkästi asukkaan täyttäessä 75 vuotta. Rajapyykin siirtäminen parilla vuodella eteenpäin toisi suuret säästöt terveydenhuollon kustannuksissa. Kohderyhmän tavoittaminen ja tarvittaessa maksuttomien palvelujen tarjoaminen.