L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2006 Diaarinumero LSU 2006 Y 168 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa. Sikana Oy Välimäentie 76 60800 Ilmajoki Yhtiön osoite: Sikana Oy / Markku Puska, Antilantie 8 A 5, 60800 Ilmajoki KIINTEISTÖN HALTIJA Sikana Oy Välimäentie 76 60800 Ilmajoki LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan uudelle 2980 lihasian sikalalle. Sikala sijoittuu Ilmajoen kunnan Peltoniemenkylän tilasta Sonnimäki RN:o 8:324 erotettavalle 12 ha:n määräalalle. Määräala sijaitsee Välimäen metsäautotien varrella noin 700 metrin etäisyydellä kantatie 67:sta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin liitteen 1 6 b) kohdan mukaisia eläinsuojia ovat sikojen kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 2000 paikkaa yli 30 kg:n painoisille tuotantosioille.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1000 lihasialle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 21.2.2006. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty ympäristö tai muita lupia tms. Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijoittuu Ilmajoen kunnan Välimäen metsäalueelle noin 2,3 km:n etäisyydelle Ilmajoen Ahonkylän taajamasta kaakkoon. Lähin naapuri sijaitsee 1,4 km:n etäisyydellä. Sikalan lähiympäristö on metsää. Liikenne tontille tapahtuu kantatie 67 ja Välimäen metsäautotien kautta. Etäisyys puolustusvoimien varastoalueelle on noin 350 m ja Ilmajoen Louhintatyön louhosalueelle noin 600 m. Kantatie 67 sijaitsee noin 550 m etäisyydellä. Sikalarakennukset eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Luhtalanmäki, jossa omistajana on Röyskölän vesiosuuskunta ja joka sijaitsee noin 1400 m:n etäisyydellä. Sikalan käyttövesi otetaan Ilmajoen kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla rakennettavaan lihasikalaan tulee 2980 lihasikaa. Sikala on toimintaperiaatteeltaan jatkuvatäyttöinen, jolloin se tyhjennetään ja täytetään osasto kerrallaan. Sikalaan tulee yhteensä 15 osastoa kahteen erilliseen rakennukseen, jotka liitetään toisiinsa yhdyskäytävällä. Jokaiseen osastoon tulee 200 lihasikapaikkaa, karsinaa kohti tulee 10 lihasikapaikkaa. Kahteen lihasikaosastoon tulee kuitenkin 190 paikkaa, joten eläinmääräksi tulee 2980 lihasikaa. Kumpaankin lihasikalarakennukseen tulee sairasosasto 100 lihasialle. Sikalassa pyritään kasvattamaan keskimäärin 3,25 kasvatuserää vuodessa, jolloin tuotettava lihamäärä on noin 830 000 kg vuodessa. Ruokinta tapahtuu liemiruokintana kahdessa vaiheessa, jolloin hakijan mukaan rehun valkuaiskoostumus voidaan optimoida ja erittyvän typen ja fosforin määrä on mahdollisimman pieni. Sikalarakennuksen poistohormit sijoitetaan rakennuksen keskilinjan molemmin puolin. Osastokohtainen ilmanpoistoteho on 1600 20 000 m 3 /h. Ilmastointi tapahtuu alipaineperiaatteella osastokohtaisesti automatisoiduilla säätimillä. Joka osastoon asennettaan sumukastelujärjestelmä, joka vähentää ilmastoinnin mukana ympäristöön leviävää pölyä ja sen avulla voidaan viilentää osastojen lämpötilaa, jolloin ilmaan vapautuvan ammoniakin määrä vähenee. Lannan varastointi ja käsittely Sikalarakennuksen lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Määräalalle rakennetaan kolme 2015 m 3 :n lietesäiliötä ja sikalarakennukseen tulee 445 m 3 kuilutilaa sekä 10 m 3 :n pumppukaivo. Toiminnanharjoittajalla on lisäksi sopimus lietteen varastoinnista Kaisu ja Erkki Puskan lietesäiliöstä 150 m 3 :n osalta. Lietesäiliö sijaitsee Ilmajoen Alajoella varastoinnista laaditun sopimuksen liitteenä olevan
3 kartan osoittamassa paikassa. Toiminnanharjoittajalla on siten käytettävissään lietteen varastointitilavuutta yhteensä 6650 m 3. Lietesäiliöiden täyttö tapahtuu alatäyttönä pumppaamalla katetun välikaivon kautta. Lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Lietesäiliöt katetaan styrox, turve tai muulla vastaavalla kevytkatteella. Sikalassa muodostuu hakijan arvion mukaan noin 500 m 3 pesuvesiä. Jokaisen osaston kuilujen viemäröinti on yhdistetty kokoojalinjaan, joka johtaa lietesäiliöön. Lietesäiliöiden katteena käytetään turvetta tai muuta vastaavaa kevytkatetta. Pumppusäiliö katetaan kiinteällä katteella. Tilalla on käytettävissä sopimuspeltoa lietteen levitykseen yhteensä 414,34 ha. Hakemuksen mukaan lietteen levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levityksestä 65 % tapahtuu keväällä viikkojen 18 21 aikana ja 35 % syksyllä viikkojen 36 40 aikana. Muut varastot Sikalan yhteyteen rakennetaan erillinen lämpökeskus, jossa lämpöä tuotetaan turpeella ja hakkeella. Lisäksi tilalle sijoitetaan polttoaineen tankkauksia varten noin 3000 litran säiliö, joka varustetaan lukituksella ja laponestolaitteella. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 200 litraa betonipohjaisessa varastossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 10 t/vuosi) toimitetaan raatokeräyksen kautta Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Tilalle tullaan hankkimaan 2 m 3 :n kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Kontti sijoitetaan tulotien varteen. Muu jäte (loisteputket, paristot, pakkauspahvit ja pakkausmuovit, lääkeaineet) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Pilaantuneet rehut laitetaan lietteen joukkoon. Toiminnasta aiheutuva liikenne Sikalan liikenne tapahtuu Välimäentieltä kantatie 67:lle. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että eläinvälitys ja rehuauto liikennöivät kerran viikossa, teurasauto kuukausittain, työntekijät päivittäin ja lisäksi tulee satunnaista huoltoajoa. Lietteen ajokertoja on noin 400 kertaa keväällä ja syksyllä. Liete levitetään letkulevittimellä pintalevityksenä. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla ja ilmastoinnin ohjauksessa huomioidaan kunkin eläinryhmän erityistarpeet. Ilmastointi hankitaan laitetoimittajan toimesta tarkkuussäädettynä. Sisäilmaa jäähdytetään tarkasti säädetyllä ilmastoinnilla, joka mukautetaan kunkin eläinryhmän tuotantovaihetta vastaavaksi. Vesisuihkuilla toteutettava lisäjäähdytys viilentää ilmaa, sitoo pölypartikkeleita ja vähentää hajua. Lietteen käsittelyn johdosta mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat levitysviikkoihin. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon, säiliön alatäyttöön sekä lietesäiliön kattamiseen turve tai muulla vastaavalla kevytkatteella. Levitettävän lietteen typpipitoisuutta kontrolloidaan ruokinnan optimoinnilla ja lanta levitetään kasvien ravinteeksi kunkin pellon viljavuustilanne, ympäristöehdot ja kasvin ravinnetarve huomioiden. Tavoitteena on tasapainoinen rehu, jossa on oikea määrä valkuaista suhteessa energiaan ja komponenttianalyysin avulla haetaan optimaalista aminohappokoostumusta. Näin päästään tilanteeseen, missä lannan N pitoisuus on mahdollisimman pieni, mutta eläinten hyvinvoinnista ei tingitä.
ASIAN KÄSITTELY 4 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnantoimiston sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 1.3. 30.3.2006 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen ympäristötoimen toimipaikassa sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki lehdessä ja lisäksi on tiedotettu asian vireilläolosta naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Vaasan sotilasläänin esikunnalle on varattu mahdollisuus antaa lausunto ympäristölupahakemuksen johdosta 24.2. 27.4.2006 puolustusvoimien varastoalueen läheisyyden johdosta. Lausunnot Ilmajoen ympäristölautakunta puoltaa lausunnossaan luvan myöntämistä sikalalle, mikäli toiminnalle asetettavilla lupamääräyksillä pystytään riittävästi estämään naapureille aiheutuvia haittoja. Eläinsuojan sijoituspaikka on asutukseen nähden sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden todennäköisesti aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa tai terveyshaittaa naapureille. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita rakennettavan sikalan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat eivät ole riittävät 12 kk:n varastointiin. Lannan varastointitilavuutta tulee lietesäiliöihin kertyvät sadevedet ja eläinsuojan pesuvedet huomioiden olla vähintään 6 895 m 3. Näin ollen hakemuksessa esitetty varastotilavuus on puutteellinen n. 640 m 3 :n verran. Eläinsuojan yhteydessä sijaitsevilta lietesäiliöiltä tulee edellyttää niiden kattamista vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lupamääräyksissä tulee huomioida lietteen kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminnan toteuttaminen siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Hakija on myös esittänyt riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Ilmajoen kunnanhallitus toteaa antavansa lausuntonsa Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Vaasan sotilasläänin esikunta ei ole esittänyt lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet AA huomauttaa muistutuksessaan, että suunnitellulla paikalla ympäristölle aiheutuisi kohtuutonta haittaa liete ja rehukuljetuksista etenkin Välimäentielle mm suuresta lietemäärästä. Vastustan tien mahdollista leventämistä. Sikala aiheuttaisi hajuhaittaa laajalti, mahdolliset luonnonarvot heikkenevät, maaperän pilaamiskielto on otettava huomioon. Lietteen säilömiseen ja säiliön kattorakenteisiin on kiinnitettävä huomiota. Vastustan suunniteltua laajennusta ja biokaasulaitoksen rakentamista kyseiselle kiinteistölle. On kiinnitettävä huomiota pilaantuneen rehun määrään, rakentamisesta ei saa aiheutua rasitusta ja meluhaitat on minimoitava. NaapL 3 ja 17 on otettava huomioon, mahdollinen immissio on pyrittävä poistamaan kokonaan ja jätelain määräykset on huomioitava. Lihasikala aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asutukselle (erityisesti Ritolankylässä), elinkeinotoiminnalle ja ympäristölle. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan perustuslain oikeus terveelliseen ympäristöön. Luvassa on kiinnitettävä huomiota tarkkailumääräyksiin, otettava huomioon YsL 4 ennaltaeh
5 käisyn ja haittojen minimoinnin periaate, varovaisuus ja huolellisuusperiaate, paras käyttökelpoinen tekniikka, parhaan käytännön periaate sekä aiheuttamisperiaate. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan vastineessa Ilmajoen ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausuntoon todetaan, että lietteen varastointikapasiteettia tullaan rakentamaan maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden ja säännösten mukaisesti (liitteenä ote ohjeesta MMM RMO C4). Säännösten mukaisesti varastokapasiteettia tarvitaan 2 m 3 /lihasikapaikka eli 2980 x 2 m 3 = 5960 m 3. Lietesäiliöiden mitoituksessa otetaan huomioon vaadittava 300 mm:n sadevesivara. Säiliöiden lopullinen kokonaistilavuus ei ole vielä tiedossa, koska se riippuu käytettävän elementin korkeudesta ja säiliöiden halkaisijasta. Hakijan vastineessa AA:n muistutukseen todetaan, että ympäristölupahakemuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota YsL 6 :n mukaisesti sijoituspaikan valintaan. Sikala sijoitetaan siten, että ympäristölle ei aiheudu kohtuutonta haittaa eikä sillä ole oleellista merkitystä alueen nykyisille luonnonarvoille. Paikan valinnassa on otettu huomioon naapurien suuri etäisyys, lähimpään asuttuun taloon on matkaa 1,4 km, AA:n tilalle on matkaa noin kaksi kilometriä. Lähin toiminta ja naapuri on murskausasema. Suuri etäisyys naapureihin ja sikalaa ympäröivä metsä estävät tehokkaasti hajun kulkeutumisen lähimpiin taloihin. Kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella eikä vesistön välittömässä läheisyydessä. Pilaantumisriski otetaan huomioon rakennusmateriaaleilla ja tekniikalla. YsL 4 :n mukaisia periaatteita noudatetaan säädösten mukaisilla rakenneratkaisuilla ja toiminnoilla sekä jo hakemuksessa ilmenevällä parhaalla mahdollisella tunnetuiden laitevalmistajien tekniikalla. NaapL 3 ja 17 on otettu huomioon niin sikalan sijoituksessa kuin käytettävässä tekniikassakin. Rakennus tai toiminta eivät aiheuta kohtuutonta rasitusta suuresta etäisyydestä johtuen. Läheiset metsäkiinteistöt eivät kärsi sikalan toiminnasta, etäisyys Ritolankylään on suuri eikä liikenne kohdistu kylään. Sikala ei pilaa kenenkään terveellistä elinympäristöä eikä pysyvää kohtuutonta rasitusta synny yhdellekään naapurikiinteistölle. Välimäentie on vilkkaasti liikennöity Ilmajoen Louhintatyön toiminnasta johtuen eikä sikalasta aiheutuva liikenne lisää merkittävästi ympäristölle ja tielle aiheutuvaa kuormitusta. Tie on riittävän leveä ja huoli sen leventämisestä on aiheeton. Maaperän pilaamiskiellon noudattamien on itsestäänselvyys. Lannanpoistojärjestelmä toteutetaan maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lietekuilut sekä säiliöt valmistetaan vaatimusten mukaisesti ja koko lietteenkäsittelyjärjestelmä on vesitiivis. Säiliöihin mahtuu vuoden lietemäärä ja se levitetään viljelykasvien ravinteeksi voimassa olevien ympäristöehtojen mukaisesti. Levitysala täyttää reilusti vaadittavan vähimmäismäärän. Lietteenkuljetus tapahtuu nykyaikaisella kalustolla eikä valumista tai vuotoa tapahdu. Mahdollinen tulevaisuuden laajennus ja biokaasulaitos eivät ole tämän lupahakemuksen kohteena. Hanke täyttää muutoinkin ympäristö ja muut viranomaissäädökset niin, että siitä ei aiheudu kohtuuttomia ympäristövaikutuksia. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 18.5.2006, jossa käytiin läpi mm. sikalarakennusten sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä, tilan tuotantotoimintaa ja rakennettavien uusien lietesäiliöiden sijaintia ja tilavuutta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Sikana Oy:lle / Markku Puskalle ja Jaakko Kortesmäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan uudelle lihasikalalle Ilmajoen kunnan Peltoniemenkylän tilasta Sonnimäki RN:o 8:324 erotettavalle määräalalle tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, 57, YsA 10, 19 )
6 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan lausunnossa edellytetty lietesäiliöiden tilavuusvaatimus on huomioitu lupamääräyksissä. AA:n muistutuksessa esitetyt vaatimukset mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan, tarkkailumääräysten, ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin, varovaisuuden ja huolellisuuden ja parhaan käytännön periaatteen huomioimisesta lupapäätöksessä on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Sikalassa voidaan pitää yhteensä enintään 2980 lihasikaa. 2. Lietteen ja lannan varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja jätevedet tulee varastoida lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Sikalan toimintaa varten on lietteiden ja jätevesien varastotilavuutta oltava vähintään 6514 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Sikalan yhteyteen voidaan rakentaa kolme lietesäiliötä. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, uudet lietesäiliöt ja muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K 30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta sekä kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Pumppukaivo tulee kattaa betonikannella ja tiiviisti suljettavalla luukulla. Lietesäiliöt tulee varustaa tukevalla vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja aidalla maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti ennen säiliöiden käyttöönottoa. Lietesäiliöt ja pumppauskaivo sekä lietteen johtamisrakenteet tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan käyttöönottoa. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen kuormauspaikat tulee varustaa tiiviillä alustalla, josta liete voidaan ottaa talteen mikäli sitä joutuu maahan. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen 271 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpija fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan ja sen levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston
7 pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja jätevedellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan lietteiden ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennusten poistoilmahormit tulee sijoittaa eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla riittävän tilava erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila ennen eläinsuojan käyttöönottoa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava lannoitteeksi pellolle ja mullattava mahdollisimman pian. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, vanhentuneet lääkeaineet ja torjunta aineet, loisteputket ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonesteiden varastosäiliöt on oltava kaksoisvaippasäiliöitä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille.
8 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee vuosittain merkitä sikalassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostunut lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lietteen vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Ensimmäinen lieteanalyysi on tehtävä eläinsuojan käyttöönottoa seuraavana keväänä hyvissä ajoin ennen lietteiden levitystä. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden sikalarakennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Sikalan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla sikalatoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja sijainti naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta
9 kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Luvan ratkaisussa on harkittu, että lupapäätös on voimassa kuusi vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lietteen varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Ilmajoen ympäristölautakunnan lausunnossa mainittu jätevesimäärä sisältyy lietteen varastotilavuuskertoimeen, joten se ei lisää varastotilavuusvaatimusta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys rakennettavien uusien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla on annettu haju sekä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Pumppauskaivon kattaminen betonikannella on tarpeen hajupäästöjen vähentämiseksi. Uusien lietesäiliöiden rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietevarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee aidata suojaaidalla, jonka korkeus maasta mitattuna on vähintään 1,5 metriä. (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lietteen ja jätevesien levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan ehkäisee suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietteen levitys tulvauhanalaisille maille voisi aiheuttaa vesistön pilaantumista. Talousvesikaivojen ympärille (100 m) ja vesistöjen varsille (5 m) lannoittamatta jätettävällä kaistalla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 3)
10 Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojan ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Sikalan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen ja lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden käyttövalmiuden toteamiseksi sekä muutoinkin toiminnan järjestämisen asianmukaisuuden toteamiseksi ennen laajennuksen käyttöönottoa. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.
11 Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.10.2015 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, luvan myöntänyt viranomainen voi päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 800 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä mak
12 suista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1 800 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan pelastuslaitos, Ilmajoen palolaitos Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja / tai mielipiteen esittäjät) Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Ilmajoki lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Maaseuturyhmän päällikkö Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs
13 Ylitarkastaja Heikki Pajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.