23.11.2015.päivitetty Korttelin 335 asemakaavan muutos, Annalankangas
2 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue 3 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 3 1.3 Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 4 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU 10 2.1 Osalliset 10 2.2 Viranomaisyhteistyö 10 2.3 Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen 11 2.4 Suunnitteluaikataulu 11 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 12 4 YHTEYSTIEDOT 12
3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 9 ). n (OAS) tarkoitus on määritetty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaavaa laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Pyhäjoen kunnanhallitus päätti 23.11.2015 ( 483) käynnistää asemakaavamuutoksen laadinnan korttelin 335 alueella koskien korttelin tonttia 1. Hankkeen vireille tulosta kuulutettiin 28.11.2015 MRL:n 63 :ssä säädetyllä tavalla ja OAS asetettiin nähtäville 01.12.2015 lähtien Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululle ja internet-sivuille osoitteeseen www.pyhajoki.fi päivittäväksi kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Pyhäjoen kirkonkylällä Annalankankaan alueella korttelissa 335. Asemakaavan muutos koskee korttelin tonttia 1 ja sen länsipuolista puistoaluetta. Eteläosasta suunnittelun kohteena oleva alue rajautuu Annalankankaalta Hourunkoskeen laskevaan ojaan. Kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuu pieni osuus Pormannintien katualuetta. Aloite asemakaavan muutoksesta on tullut suunnittelualueen maanomistajilta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 0,44 hehtaaria. Maanomistus alueella jakautuu seuraavasti: 1,5 % ja yksityiset maanomistajat 98,5%. 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena muuttaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi osoitettu tontti erillispientalojen korttelialueeksi. Kortteliin on tarkoitus sijoittaa kaksi omilla kulkuliittymillä osoitettua erillispientalotonttia.
1.3 Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 4 Korttelin 335 asemakaavamuutoksen laadinnassa huomioidaan erityisesti kohdat 1,2,3 ja 4 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maakuntakaava kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, jossa voimassa olevia maakuntakaavoja ovat: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 17.2.2005 ja joka sai lainvoiman 25.8.2006 KHO:n päätöksen jälkeen. Maakuntavaltuusto hyväksyi 22.2.2010 Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan, jonka ympäristöministeriö vahvisti 26.8.2010 ja määräsi sen tulemaan voimaan valituksista huolimatta. Valitukset on hylätty 21.9.2011 KHO:ssa. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa lähinnä taajamatoimintojen alueeksi (A). Osa taajamatoimintojen alueesta on osoitettu merkinnällä A-1, jossa lisämerkintä osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Kaava-alue sisältyy maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-5, Pyhäjokilaakso), koko Pyhäjoen rannikon käsittävään luonnon moni-
käyttöalueeseen sekä Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen. Merenranta-alue taajaman kohdalla on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Valtatien ja merenrannan väliin on osoitettu viheryhteystarve. Vanhantien linjaus taajaman kohdalla on merkitty kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäväksi tieksi tai reitiksi ja Pyhäjoen uomat arvokkaaksi vesistöksi (av). 5 Kuva 1. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta Kuva 2. Ote Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen syksyllä 2010. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja
vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan luonnos, joka koskee soiden käyttöä ja luonnonympäristöä, tuulivoimaalueita, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta, liikennejärjestelmää ja muiden kaavamerkintöjen päivityksiä, oli maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti julkisesti nähtävillä 28.8. 26.9.2012. Syksyn 2013 aikana vaihemaakuntakaavan laadinta eteni ehdotusvaiheeseen ja Pohjois-Pohjanmaan liitto asetti ehdotuksen nähtäville 20.9. 21.10.2013 väliseksi ajaksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan 2.12.2013 ja ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 23.11.2015 antamallaan päätöksellä. 6 Kuva 3. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1.vaihekaavasta Pohjois-Pohjanmaan 1.vaihekaavassa valtatien 8 itäpuolelle sijoittuva osa Pyhäjoen kirkonkylää on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi A. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus päätti 18.3.2013 maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihekaavan vireille tulosta. 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunnan alueiden käyttöä seuraavien teemojen osalta: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys- ja matkailu, seudulliset jätteenkäsittelyalueet ja seudulliset ampumarata-alueet. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 16.3.2015. Maakuntahallitus päätti 16.3.2015 asettaa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen nähtäville. Kaavaluonnos on maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti nähtävillä 25.3. 30.4.2015 Pohjois-Pohjanmaan liiton virastossa sekä kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa.
7 Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta. Pyhäjoen kirkonkylän alue on 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa osoitettu taajama- ja kyläalueeksi. Kirkonkylän kautta kulkeva Vanhatien alue on merkitty kaavaan tietyiltä osin valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä tai maakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä. Pyhäjokivartta ja meren rantaa myöten on osoitettu viheryhteystarve. Lisäksi alue kuuluu luonnon monikäyttöalueeseen. Koko Pyhäjoen taajama-alue ja jokivarsi on maaseudun kehittämisen kohdealuetta (mk-5), jolla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota Pyhäjoen vedenlaadun parantamiseen. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan on arvioitu valmistuvan vuonna 2016. Yleiskaava Kunta käynnisti uuden Pyhäjoen keskustan osayleiskaava 2025 laadinnan syksyllä 2011. Pyhäjoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan kokouksessaan 27.8.2014 58 ja se on tullut voimaan MRA:n 93 mukaisella kuulutuksella 8.10.2014. Uudessa osayleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Alueen eteläpuolelle on osayleiskaavassa osoitettu kevyen liikenteen reitti Annalankankaalta Hourunkoskenpuistoon.
8 Kuva 5. Ote korttelin 335 kaavamuutosalueen likimääräisestä sijainnista Pyhäjoen kunnanvaltuuston 27.8.2014 hyväksymässä Pyhäjoen keskustan osayleiskaavassa 2025 Asemakaava Korttelin 335 asemakaavan muutos koskee Pormannintien päässä olevaa kortteli- ja puistoaluetta, jotka rajautuvat Aatosvainion asemakaavan muutos- ja laajennusalueeseen sekä Hourunkoskenpuiston asemakaavan muutosalueeseen. Suunnittelualueessa on mukana pieni osuus katualuetta Aatosvainion asemakaavan muutos- ja laajennusalueen kaavasta. - Pyhäjoen Annalankankaan rakennuskaavan muutos on hyväksytty Pyhäjoen kunnanvaltuustossa 19.7.1989 111 ja vahvistettu 20.12.1991 Oulun lääninhallituksessa päätöksellä A190P. - Aatosvainion asemakaavan muutos ja laajennus 29.9.2014 on hyväksytty Pyhäjoen kunnanvaltuustossa 8.10.2014 68. Kaava on saanut lainvoiman 14.1.2015.
9 Kuva 6. Ote Pyhäjoen asemakaavayhdistelmästä. Alueelle on asemakaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR) ja lähivirkistysaluetta (VL). Kortteli 335, jota asemakaavan muutos koskee, rajautuu pohjois- ja itäpuolelta Aatosvainion asemakaavan muutos ja laajennusalueeseen (hyväksytty Pyhäjoen kunnan valtuustossa 8.10.2014 68) ja eteläpuolelta Hourunkosken puiston asemakaava ja asemakaavan muutosalueeseen (hyväksytty Pyhäjoen kunnanvaltuustossa 12.8.2015 79). Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Raahen seutukunnan yhteinen rakennusjärjestys, joka sai Pyhäjoen kunnan alueella lainvoiman 5.2.2011 julkaistulla kuulutuksella. Raahen seutukunnan rakennusjärjestys on yhteinen Raahen kaupungin, Pyhäjoen, Siikajoen, ja Vihannin kuntien kanssa. Muut tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Maankäyttöstrategia 2011 2025 (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehty Pyhäjoen kunnanhallituksessa 11.4.2011 92. Maankäytön toteuttamisohjelma 2011 2025 (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehty Pyhäjoen kunnanhallituksessa 11.4.2011 92. Pyhäjoen keskustan osayleiskaava 2025 / Taustaselvitykset (Maisemaselvitys 6.5.2013, Luontoselvitys 12.10.2012, Liikenteen tavoiteverkkosuunnitelma, 23.6.2014, Muinaisjäännösinventointi 2014)
2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU 10 2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän asemakaavan osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: Osalliset Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Viranomaiset: Pyhäjoen kunnan rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluviranomaiset, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenneja ympäristökeskus (ELY), Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pyhäjokisuun Vesi Oy, Elenia Verkko Oy, Vestia Oy Kommentit tavoitteista ja valmistelu-aineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 2.2 Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta kuntapoikkeaman jättämisellä Pyhäjoen kunnanhallitukselle. Kaavamuutoksen laadintatarpeesta on käyty lyhyt keskustelu Pyhäjoen kunnan kaavoituksen viranomaisneuvottelujen yhteydessä kesäkuussa 2015. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavamuutoksen laadintaan. Sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä.
2.3 Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Asemakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: - ilmoituksina ja kuulutuksina - sanomalehdissä - kunnan ilmoitustauluilla - kunnan internet-kotisivuilla Viralliset kuulutukset julkaistaan kunnan ilmoitustauluilla, kunnan internet sivuilla sekä Pyhäjoen Kuulumiset lehdessä. MRL:n 64 2 momentin mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus antaa palautetta tai esittää Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Ajantasainen OAS, jota päivitetään aina kaavaehdotuksen nähtävillepanoon asti, on nähtävillä Pyhäjoen kunnassa ja kunnan kotisivuilla (www.pyhajoki.fi). OAS:aa voidaan päivittää koko suunnitteluprosessin ajan. Suunnittelutyötä ohjaa Pyhäjoen kunnan asettama ohjausryhmä. Välivaiheen päätökset kaavasta tekee Pyhäjoen kunnanhallitus. 11 2.4 Suunnitteluaikataulu Korttelin 335 aluetta koskeva asemakaavan muutos on käynnistetty marraskuussa 2015 Pyhäjoen kunnanhallituksen päätöksellä. Kaavoituksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on käsitelty Pyhäjoen kunnanhallituksessa 23.11.2015 ( 483). Kunnanhallitus on antanut kaavoituksen käynnistämisestä vireilletulokuulutuksen siten, kuinka kaavoitusasiat Pyhäjoella kuulutetaan. Kaavaluonnos on valmisteltu kunnanhallituksen käsiteltäväksi yhtäaikaisesti osallistumisja arviointisuunnitelman kanssa. Luonnos ja sen valmisteluun liittyvä valmisteluaineisto asetettiin kuulemista varten julkisesti nähtäville MRA 30 :n mukaisesti 1.12 8.1.2016 väliseksi ajaksi. Viranomaisilta pyydettiin ennakkolausunnot ja osallisille varattiin mahdollisuus jättää mielipiteensä luonnoksesta. Kaavaehdotus on valmisteltu luonnosvaiheesta saadun palautteen perusteella. Tarvittaessa tässä vaiheessa voidaan järjestää yleisötilaisuus osallisille ja alueen kaavoituksesta kiinnostuneille tahoille. Kaavaehdotuksen virallinen nähtäville asettaminen (MRL 65 ja MRA 27 ) ajoittunee talveen 2016. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta muistutus. Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot vastineineen käsitellään Pyhäjoen kunnanhallituksessa. Mikäli ehdotukseen saatu palaute antaa aihetta muutoksiin, kaavaa tarkistetaan. Jos kaavaehdotusta muutetaan oleellisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyy Pyhäjoen kunnanvaltuusto. Kaavan lopullinen valmistuminen ajoittunee keväälle 2016. Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisen elinoloihin ja ympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin lähtö- ja selvitysaineistoja, joita on laadittu lähialueen asemakaavahankkeiden yhteydessä. Tarvittaessa suunnittelualueen osalta varaudutaan aineiston ja olemassa olevien selvitysten päivittämiseen. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös koko kaavaprosessin aikana saatava palaute (lausunnot, mielipiteet ja muistutukset). 12 4 YHTEYSTIEDOT Pyhäjoen kunnassa asemakaavatyön yhteyshenkilönä toimii tekninen johtaja Pirkko Tuuttila., PL 6, 86100 Pyhäjoki, Kuntatie 1. puh 040 359 6050, fax (08) 439 0266 sähköposti: pirkko.tuuttila(a)pyhajoki.fi Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718, 33101 Tampere sähköposti: minna.lehtonen(a)ramboll.fi puh. 050 372 8523 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 86, Veteraanikatu 1, 90130 Oulu sähköposti: kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi