LVI-tekniikan (talotekniikan) koulutusmateriaaliselvitys

LVI-tekniikan (talotekniikan) koulutusmateriaaliselvitys Loppuraportti Suomen LVI-Liitto ry Markku Rantama 26.4.2011

1 Sisällysluettelo Yhteenveto 2 Selvityksen lähtökohdat 5 Tiede- ja ammattikorkeakouluissa tapahtuva talotekniikka-alan koulutus Suomessa 5 Täydennys- ja jatkokoulutus 6 Selvitystyön toteutus 7 Käytössä oleva opetusmateriaali 9 Kyselyssä ja keskusteluissa esitetyt puutteet ja toivomukset 13 Ehdotuksia uusiksi opetusaiheiksi 14 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 15 Liitteet: 1. Haastatellut ja työpajaan osallistuneet henkilöt eri opetuslaitoksista 2. Kyselyyn tulleiden vastausten yhteenveto (erillisenä pdf-tiedostona)

2 Yhteenveto Talotekniikan ammattilaisten perusosaaminen on avainasemassa korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Myös tilojen sisäolosuhteiden hallinta on tämän ammattiryhmän käsissä ja siten osaamisella on välitön vaikutus kansanterveyteen ja työn tuottavuuteen useimmilla toimialoilla. Useissa eri strategioissa ja ohjelmissa on painotettu koulutuksen ja oppimateriaalien kehittämistä näille tehtäväkentille. Korkeakouluinsinööreiksi opiskelevat tarvitsevat monipuolisen teoriapohjan, joka mahdollistaa asioiden kokonaisvaltaisen ymmärtämisen. Työelämä edellyttää myös hyvää näkemystä ja valmiuksia käytännön tehtävien tarpeisiin. Tiedekorkeakouluista valmistuneilta odotetaan valmiuksia tutkimukseen ja erikoisasiantuntijoiden tehtäviin. Ammattikorkeakoulut valmentavat käytännön suunnittelu- ja johtotehtäviin, ja valmistuneilta odotetaan uusimpien ratkaisujen osaamista. Talotekniikkaan liittyvät perusasiat olisi sisällytettävä myös rakennustekniseen ja arkkitehtuurikoulutukseen. Toisaalta talotekniikan insinöörien on ymmärrettävä riittävästi rakennusfysiikkaa ja rakennuksen kokonaistoimivuuden vaatimuksia sekä sähköistä ohjausta ja automaatiota. Toimialalla havaittiin tarve selvittää korkeakouluopetuksessa käytössä oleva opetusmateriaali ja sen kehittämistarpeet. Tähän selvitystyöhön ryhtyi Suomen LVI-liitto ry Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja Rakennustuotteiden Laatu Säätiön rahoituksella. Selvityksen tekijä vieraili useassa tarkastelun kohteena olevassa oppilaitoksessa tutustuen toimintaan yleisesti, tavaten alan opetuksesta vastaavia ja kävi keskusteluja opetuksesta ja opetusmateriaalista. Opettajille laadittiin kysely, joka lähetettiin oppilaitoksista saatujen yhteystietojen perusteella 51:lle opetushenkilölle ja vastauksia saatiin 24. Vastausprosentti on siten lähes 50%, jota on pidettävä kohtuullisen hyvänä Kyselyn tulosten käsittelyä ja johtopäätösten laadintaa varten järjestettiin työpajatilaisuus, johon osallistui 12 henkeä pääasiassa oppilaitoksista. Sähköisen talotekniikan osalta vastaaminen jäi puutteelliseksi, ja aihepiirin tarkastelua on varmaankin perusteltua jatkaa myöhemmin. Kiinteistö- ja rakennusalalla talotekniikkaan liittyvät käsitteet ja nimikkeet eivät ole täysin vakiintuneet, ja alan toimijoiden roolit hakevat muotojaan. Toimialalla on vaikeuksia viestiä koulutusresursseista päättäville tahoille tarpeitaan koulutuksen kehittämiseksi. Ilmastonmuutosilmiön ajamat energiavaatimukset ja rakennuskannan korjaustarpeet muuttavat osaamistarpeiden painopisteitä. Näitä osaamistarpeita ei ole kattavasti määritelty. Tästä voi aiheutua puutteita ja ristiriitoja opetuksen suuntaamisessa.

3 Suomen kapealla kielialueella ei synny riittävän kattavaa kirjamateriaalia tällaiselle monialaiselle aihepiirille. Kuitenkin keskeiset perusteokset tulisi olla saatavilla. Oppilaitoksissa tehdään käytännössä paljon päällekkäistä työtä opetusmateriaalin kehittämisessä. Mikään yhteinen toiminto ei ohjaa tätä kehittämistyötä. Resursseja voitaisiin suunnata paljon paremmin laajemmalla yhteistyöllä tiede- ja ammattikorkeakoulujen kesken. Tämän selvityksen tuloksena esitetään joukko toimenpide-ehdotuksia koulutusmateriaalin kehittämiseksi. Jotkut ehdotukset vaativat laajapohjaista yhteistyötä, jotkut vain käytännön toteuttajaa. Toimenpide-ehdotus 1: Opetusohjelmien ja oppiaineiden nimikkeiden sekä sisällön yhtenäistäminen. Samanaikaisesti olisi tarpeen käydä läpi kiinteistö- ja rakennusalan pätevyysvaatimukset mahdollisine sertifiointeineen siten, että yhteys opetuksen sisällölle ja eri tehtävien osaamisvaatimuksille olisi selkeä. Työssä tarvitaan yhteistyötä oppilaitosten, viranomaisten ja yrityskentän kanssa. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa toimiva Talotekniikan Instituutti voisi olla kokoava osapuoli tässä tehtävässä. Toimenpide-ehdotus 2: Opetusmateriaalin laaja kehittäminen korkeakoulujen yhteistyönä lähtien määritellyistä osaamistavoitteista. Lähtökohtana olisi eri oppilaitosten olemassa olevan käyttökelpoisen aineiston kokoaminen ja yhdistäminen sekä jatkokehittäminen opetusmateriaali- ja harjoitustehtäväpankiksi. Tavalla tai toisella on ylitettävä tekijänoikeuksiin liittyvät kynnykset. Nämä ovat nykyisinkin monesti ongelmallisia erityisesti käyttökelpoisen kuvamateriaalin osalta. Työ on muodostettava projektiksi, jolla on riittävä rahoitus ja projektinjohto. Työssä on syytä erotella se osa tiedosta joka on pysyvää perustietoa ja ajankohtainen useammin päivitettävä tieto. Perustyön jälkeen on sovittava vuosittaisesta täydennys- ja ylläpitotoiminnasta. Tämän selvitystyön jatkona pyritään löytämään tarpeelliset vastuutahot. Toimenpide-ehdotus 3: Yritysten tarjoama, opetustarkoitukseen soveltuva opasmateriaali kootaan yhteiseen tietoportaaliin. Yritysten erilaista materiaalia on runsaasti käytössä eri oppilaitoksissa, mutta käyttö ja ajantasaisuus on yritysten ja opettajien aktiivisuuden varassa. Yritysten lisäksi esimerkiksi toimialajärjestöillä on tietosisältöä, joka soveltuu yhdistettäväksi samaan kokonaisuuteen. Tämä tehtävä voisi sopia SuLVI ry:n organisoimaksi. Yhteys ammattikorkeakoulujen sivustoon Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu, www.amk.fi on selvitettävä.

4 Toimenpide-ehdotus 4: Prof. Olli Seppäsen oppikirjojen päivitys tai niiden pohjalta tehdyt perusoppikirjat sisäilmasta, ilmastointitekniikasta ja lämmitystekniikasta. Nykyiset kirjat ovat laajasti käytössä ja muodostavat hyvän pohjan, mutta tietoa on tullut lisää ja tekniikka ja tarpeet kehittyvät nopeasti. Aiemmat kustantajat ja tekijät neuvottelevat toteuttamisesta. Toimenpide-ehdotus 5: Vesi- ja viemäritekniikan käsi- tai oppikirjan ja muun koulutusmateriaalin tuottaminen. Kiinteistöjen vesi- ja viemäritekniikkaan ei ole rakentamismääräyksiä ja Talotekniikka-RYL materiaalia lukuun ottamatta tehty ajantasaista opetuskelpoista materiaalia, ja osin käytössä on 80-luvulla viimeksi päivitetty käsikirja. Tässä asiassa on tehty aiempia liikkeelle lähtöjä ja niiden tilanne tulee tarkistaa ennen uuden työn käynnistämistä. SuLVI ry voinee hoitaa seurannan ja toimia tarvittaessa aloitteentekijänä.

5 Selvityksen lähtökohdat Talotekniikan ammattilaisten perusosaaminen on avainasemassa korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Samoin tilojen sisäolosuhteiden hallinta on tämän ammattiryhmän käsissä ja siten osaamisella on välitön vaikutus kansanterveyteen ja työn tuottavuuteen useimmilla toimialoilla. Useissa eri strategioissa ja ohjelmissa on painotettu koulutuksen ja oppimateriaalien kehittämistä näille tehtäväkentille. Viimeksi ERA 17-ohjelmassa on laadittu toimintasuosituksia osaamisen kehittämiseen, ennen kaikkea tutkimuksen ja hyvien käytäntöjen esiintuomisen kautta. Tämä taas ei ole mahdollista ellei korkeakoulutason koulutuspohja ole joka suhteessa kunnossa. ERA 17 seurantaryhmä painottaakin energiatehokkuuden osuutta kiinteistö- ja rakennusalan opetusohjelmissa. Myös rakennetun omaisuuden tilaa arvioiva ROTI-selvitys kiinnittää huomiota koulutuksen uudistuviin tarpeisiin ja antaa vain tyydyttävän arvosanan tämän hetkiselle tilanteelle. Suomen LVI-liitto ry:n toimintastrategian uudistamistyön yhteydessä todettiin, että alalla ei ole selvää kuvaa siitä, millä opetusmateriaalilla korkeakoulutason opetusta annetaan. Alan järjestöt ovat toimineet myös opetusmateriaalin tuottajina ja kustantajina. Tämän toiminnan tarpeita haluttiin kartoittaa, ja käynnistettiin tämä selvitystyö. Tiede- ja ammattikorkeakouluissa tapahtuva talotekniikka-alan koulutus Suomessa Eri korkeakouluissa käytetään erilaisille opetuskokonaisuuksille erilaisia nimityksiä. Tämän selvityksen tekstissä saattaa siten olla epätäsmällisyyksiä eri korkeakoulujen käyttämiin nimityksiin nähden, mutta todennäköisesti se ei häiritse asian ymmärtämistä. Aalto-yliopistossa talotekniikan koulutusta tarjotaan kahdessa eri korkeakoulussa. Alan professuureja on useita: Insinööritieteiden korkeakoulussa Energiatekniikan laitoksella LVI-tekniikan professuuri ja Rakennustekniikan laitoksella talotekniikan professuuri. Lisäksi sähkötekniikan korkeakoulun laitoksilla on professuureja, joihin perustuu mm. valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan sekä rakennusautomaation opetus. Pääaineopintojen lisäksi LVI-, sähkö-, automaatio-, ja rakennustekniikan opiskelijat voivat suorittaa talotekniikan sivuaineen.arkkitehtuurin opiskelijat kuuluvat Taideteolliseen korkeakouluun (suunnitelma). Heille talotekniikan opetusta tarjotaan yksittäisinä kursseina. Tampereen teknillisen yliopiston energia- ja prosessitekniikan laitoksella on jäähdytys- ja LVI-tekniikan professuuri ja talotekniikan opintokokonaisuus. Sen lisäksi konstruktiotekniikan laitoksella on energiatehokkuuden professuuri, ja ao. professori opettaa myös LVI-tekniikkaa. Opetusta annetaan myös rakennustekniikan ja arkkitehtuurin koulutusohjelmissa.

6 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on ympäristötekniikan koulutusohjelmaan kuuluva LVI-talotekniikan sivuaine. Itä-Suomen yliopiston Kuopion yksikön ympäristötieteen laitoksella on sisäilman laatuun liittyvää opetusta. Aalto-yliopiston yhteydessä toimii Talotekniikan Instituutti, joka pyrkii yhdistämään alan tutkimusta, opetusta ja yritysmaailmaa. Instituutti toimii erityisesti Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhdyssiteenä talotekniikan alueella. Ammattikorkeakouluista varsinaista talotekniikan opetusta annetaan ainakin seuraavissa: Metropolia, Espoo Oulun ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori Seinäjoen ammattikorkeakoulu Mikkelissä on myös englanninkielinen koulutusohjelma aikuisopiskelijoille. Lisäksi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on rakennustekniikan koulutusohjelmassa talo- ja energiatekniikan suuntautumisvaihtoehto. Arcadassa Helsingissä on ruotsinkielinen koulutusohjelma distribuerande energisystem. Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa on teollisuuteen painottuvaa opetusta energiatekniikan koulutusohjelmassa. Metropoliassa on tarjolla myös talotekniikan ylempi AMK-tutkinto. Mikkelissä on ympäristöteknologian ylemmän AMK-tutkinnon suuntautumisvaihtoehtona kestävä energiatalous, joka on lähellä talotekniikan aihepiiriä. Ammattikorkeakoulujen opetuksen sisältö ja painotukset vaihtelevat, samoin yhteys laajempiin koulutusohjelmiin. Painotukset voivat olla rakennustekniikkaan, energia- tai ympäristötekniikkaan liittyviä. Täydennys- ja jatkokoulutus Tiede- ja ammattikorkeakoulujen yhteydessä on erillisiä koulutuslaitoksia tai erityisiä koulutusohjelmia aikuisten jatko- ja täydennyskoulutustarpeisiin. Näihin kuuluvat mm. erilaiset muuntokoulutusohjelmat. Opetuksesta vastaavat pääsääntöisesti korkeakoulujen opettajakunta ulkopuolisilla kouluttajilla täydennettynä. Aalto-yliopistossa toimii mm. Rakennetun ympäristön tohtorikoulutus, jossa talotekniikka on yhtenä keskeisenä aihealueena.

7 Aalto-yliopiston Aalto Pro:lla (entinen Koulutuskeskus Dipoli) on energiatehokkuuteen ja korjausrakentamiseen liittyviä koulutuksen kehittämistehtäviä. Energiatehokkuusasiantuntijakoulutus on Aalto Pro:n, Tampereen teknillisen yliopiston Täydennyskoulutuskeskus Edutech:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksen yhteinen ohjelma. Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston Aducate-yksikkö kouluttaa mm. rakennusterveysasiantuntijoita ja muita sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyviä asiantuntijoita. Muista koulutusorganisaatioista mm. Kiinteistöalan Koulutuskeskus, RATEKO, Amiedu, Adato ja antavat talotekniikkaan ja energiatehokkuuteen ja kiinteistönpitoon liittyvää koulutusta. Henkilöjärjestöistä mm. RIL Ja SuLVI kouluttavat laajasti rakennusten energiakysymyksiin ja talotekniikkaan liittyvissä asioissa. Sähköinfo on sähkö- automaatio- ja teleteknikan kouluttaja. Selvitystyön toteutus Työn vastuuorganisaationa on Suomen LVI-liitto ry, jossa hallitus ja erityisesti koulutustoimikunta toimivat tehtävän taustavoimana. Markku Rantama, Rantama Consulting vastasi työn suorittamisesta konsulttityönä SuLVI ry:n toimiston avustamana. Työtä rahoittivat SITRA (Energiaohjelma) ja Rakennustuotteiden Laatu Säätiö. Selvityksen tekijä vieraili useassa tarkastelun kohteena olevassa oppilaitoksessa tutustuen toimintaan yleisesti, tavaten alan opetuksesta vastaavia ja kävi keskusteluja opetuksesta ja opetusmateriaalista. Tiedekorkeakouluista kohteina olivat Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. Ammattikorkeakouluista käynnit tehtiin Metropoliaan, Tampereen, Satakunnan, Oulun ja Mikkelin korkeakouluihin. Tulokset vierailujen yhteydessä käydyistä keskusteluista on sisällytetty jäljempänä esitettyihin johtopäätöksiin. Opettajille laadittiin kysely, jonka teknisestä toteutuksesta vastasi Aaltoyliopiston Aalto Pro-koulutuskeskus. Yhteenveto kyselyn tuloksista on raportin liitteenä. Siinä olevat tulokset ovat kooste kaikista vastauksista eivätkä ole suoraan käyttökelpoisia, koska kysymykset on esitetty koulutusohjelma-, oppiaine- ja oppikirjakohtaisesti. Johtopäätökset onkin tehty jäljempänä yksittäisten vastausten perusteella. Kysely lähetettiin oppilaitoksista saatujen yhteystietojen perusteella 51:lle henkilölle ja vastauksia saatiin 24. Vastausprosentti on siten lähes 50%, jota on pidettävä kohtuullisen hyvänä. Oppilaitoksittain lähetetyt ja vastaukset jakautuivat seuraavasti:

8 Oppilaitos lähetetyt vastaukset Aalto-yliopisto 6 2 Tampereen teknillinen yliopisto 3 3 Itä-Suomen yliopisto 2 0 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 1 Metropolia 9 2 Tampereen AMK 6 2 Oulun AMK 3 3 Satakunnan AMK 6 5 Mikkelin AMK 15 6 Arcada 1 0 Yhteensä 51 24 Kaikista oppilaitoksista paitsi Itä-Suomen yliopistosta ja Arcadasta saatiin siis vastauksia. Itä-Suomen osalta kysely ei ehkä ollutkaan täysin soveltuva mm. oppiainenimikkeidensä puolesta ja korvaantui haastatteluin ja työpajatilaisuuteen osallistumisen kautta. Oppiaineiden kannalta vastausten jakautuma oli hyvä ja kattava. Kysely sai jonkin verran kritiikkiä LVI-painotteisuudesta, joka toisaalta johtui hankkeen alullepanosta. Sähköinen talotekniikka tuli kuitenkin täydentävissä keskusteluissa ja työpajassa hyvin esille. Oppilaitosvierailujen lisäksi selvityshanketta käsiteltiin useammassa vaiheessa SuLVI ry:n koulutustoimikunnassa ja hallituksessa. Toimialan opetustehtävissä toimivilla ei ole mitään yhteistä virallista tai epävirallista yhteydenpito-organisaatiota. LVI-talotekniikkateollisuus ry on muodostanut ammattikorkeakoulujen opettajien kanssa yhteisen työryhmän, jonka työskentelyyn osallistuu myös Talotekniikan Instituutti. Kahdessa ao. työryhmän kokouksessa käsiteltiin tätä hanketta ja myös näiden keskustelujen tuloksia on sisällytetty johtopäätöksiin. Talotekniikan Instituutti pyrkii myös toimimaan yhteydenpitotehtävissä oppilaitosten välillä, ja on ollut aktiivinen tausta myös tälle selvitystyölle. Oppilaitosten lisäksi on haastateltu täydennyskoulutusorganisaatioita (Aalto Pro, Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Rateko, Aducate). Täydennyskoulutusorganisaatioilla on opetusohjelmiensa yhteydessä laajojakin opetusaineistoluetteloita, mutta yksityiskohtaista kyselyä ei kohdistettu näihin organisaatioihin. Kun kyselyn vastaukset olivat palautuneet ja saatu käsiteltyä, järjestettiin puolen päivän mittainen työpajatilaisuus, johon osallistui 9 oppilaitosten edustajaa 7 eri oppilaitoksesta, yksi SuLVI:n koulutustoimikunnan edustaja, selvityksen tekijä ja sihteeri. Tilaisuudessa alustivat selvitystyön tekijän lisäksi SuLVI ry:n koulutustoimikunnan puheenjohtaja Jorma Säteri (joka on myös Metropolian opettaja) hankkeen lähtökohdista, Talotekniikan Instituutin toimitusjohtaja Heikki Lamminaho tiedeyliopistojen näkökulmasta ja Tampereen AMK:n talotekniikan koulutusohjelman koulutuspäällikkö Pirkko

9 Harsia erityisesti talotekniikan kokonaisuuden ja sähköisen talotekniikan näkökulmasta. Tilaisuudessa käytiin läpi kyselyn tulokset ja keskusteltiin valmisteltujen aihekysymysten pohjalta. Tilaisuus oli onnistunut ja antoisa selvitystyön kannalta. Se täydensi hyvin vierailuilla ja kyselyssä saatuja tuloksia. Opetuksessa käytettäviksi ilmoitetut, saatavilla olevat oppikirjat on selvitystyön yhteydessä hankittu ja kerätty yhteen SuLVI ry:n toimistoon. Käytössä oleva opetusmateriaali Kyselystä käy ilmi, että opetus perustuu ylivoimaisesti suurimmalta osalta opettajan laatimaan luento- ja verkkomateriaaliin. Ensimmäisen oppiaineen osalta 87% vastasi tämän olevan pääasiallinen opetuksen muoto. Lisäksi opetusta (varsinkin AMK:ssa) tapahtuu voimakkaasti harjoitustöiden yhteydessä. Opiskelijoilla on yleensä käytössä sellaisia tietolähteitä kuten RT-, LVI-, KH-kortistot sekä standardeja verkkomuodossa. Selvityksen yleisvaikutelmana voi todeta, että suomalainen korkeakouluopetuksessa käytetty oppikirjamateriaali on melko suppea ja sen ajantasaisuudessa on huomattavia puutteita. Seuraavassa on lueteltu opetuksessa käytettävät oppikirjat sekä arviot niiden käytettävyydestä sekä ajantasaisuudesta kyselyn tuloksiin perustuen. Kumpaakin arvioitiin 3- portaisella asteikolla. Vastausten perusteella laajemmassa käytössä ovat ainoastaan prof. Olli Seppäsen yksin tai yhdessä muiden kanssa kirjoittamat 5 eri oppikirjaa sekä prof. Antero Aittomäen kylmätekniikkaa koskeva oppikirja samoin kuin P. Hakalan ja E. Kaappolan kirja Kylmälaitoksen suunnittelu. Lisäksi RT- ja LVI-kortistot saivat useampia mainintoja. Kaikki muut mainitut kirjat saivat 1..2 mainintaa kyselyssä. Opettajien opetusmateriaalissa käyttämää aineistoa kysyttiin, mutta sitä ei pyydetty arvioimaan., joten ne on selvityksessä ainoastaan lueteltu. Oppiaineiden aihepiirit on ryhmitelty tai yhdistetty seuraavassa hieman toisin kuin kyselyssä. Sama opetusaineisto saattaa esiintyä eri nimikkeiden kohdalla (kuten LVI-tekniikka, lämmitystekniikka tms.). Arviointiarvosanat: K = kattavuus 1 hyvin, 2 kohtalaisesti 3 huonosti, A = ajantasaisuus 1 hyvin 2 kohtalaisesti 3 huonosti. Taulukossa on myös mainintojen määrä kyselyssä.

10 LVI-tekniikka, talotekniikka Nimi määrä K A Seppänen, O, Seppänen, M, 4 1,25 2,0 Rakennusten sisäilmasto ja LVI- Tekniikka. Sisäilmayhdistys 1996 Seppänen, O, Rakennusten 8 1,56 2,22 lämmitys, SuLVI ry 2001 Kalema, T, LVI tekniikka 1 ja 2, 1 1,0 2,0 monisteet Laiho, E.-M, LVI-järjestelmien mitoituksen perusteet, monisteet 1 1,0 1,0 Opettajien opetusmateriaalin laadinnassa käyttämä aineisto: Vuorelainen, O, Monisteet Rakennusmääräyskokoelma Lämmitys, energia, ympäristövaikutukset Nimi määrä K A Seppänen, O, Rakennusten 9 1,56 2,22 lämmitys, SuLVI ry 2001 Energiateollisuus, 2 1,5 1,0 Kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet K1, 2003/2007 Kaukolämmön käsikirja, Adato 1 2,0 2,0 2006 LVI-ohjekortit, RT, kortit, 3 2,0 2,0 Rakennustieto oy RakMK C3, C4, D5, asetus energiatodistuksesta Jaluria, Y, Design and optimization of thermal systems, CRC Press 2007 Haataja, J et al, Numeeriset 1 1,0 1,0 menetelmät käytännössä, CSC Tieteen tietotekniikan keskus 2002 Harju, P, useita käytännön kirjoja 1 2,0 2,0 Opettajien opetusmateriaalin laadinnassa käyttämä aineisto: Ympäristöministeriön oppaita Tour & Andersson: Total hydronic balancing RakMK C3, C4, D2, D3, D5 Vapo, Paikalliset polttoaineet Suomen huoltovarmuuden perusta

11 Achieving the desired indoor climate, The Commtech Group Ilmastointi ja sisäilmasto Nimi määrä K A Seppänen, O, 5 2,0 2,2 Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, SuLVI ry, 1996 Seppänen, O (toim.) 2 1,5 1,5 Ilmastoinnin suunnittelu, SuLVI ry 2004 Teollisuusilmastoinnin opas, 1 3,0 1,0 Suomen Talotekniikan kehityskeskus 2000 Seppänen, O, Halme, A, 1 1,0 1,0 Ilmastoinnin äänitekniikka, SuLVI ry 2002 Holopainen, R et al., 1 3,0 1,0 Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja tasapainotus, Opetushallitus 2008 Sisäilmastoluokitus 1 3,0 1,0 Opettajien opetusmateriaalin laadinnassa käyttämä aineisto: REHVA Syrjäytysilmanvaihdon suunnittelu Design Guidebook Industrial Ventilation Työsuojeluhallitus, työpaikkojen ilmastointi Talotekniikka-RYL ASHRAE Handbook Asumisterveysohje SFS ISO 7730, CEN CR 1752, EN 15251, SFS 5511 Rakennusautomaatio, sähköinen talotekniikka Nimi määrä K A ST Käsikirja 17, Rakennusautomaatiojärjestelmät, Sähköinfo 2001 1 2,0 2,0 Opettajien opetusmateriaalin laadinnassa käyttämä aineisto: ST-kortisto LVI-ohjekortit Piikkilä, V, useita kirjoja

12 Jäähdytystekniikka Nimi määrä K A Aittomäki, A (koonnut), 4 2,0 1,25 Kylmätekniikka, Suomen Kylmäyhdistys 2008 Hakala, P, Kaappola, E, Kylmälaitoksen suunnittelu, Opetushallitus 2007 2 1,5 1,5 Opettajien opetusmateriaalin laadinnassa käyttämä aineisto: Useita ulkomaisia kirjoja LVI-mittaustekniikka Nimi määrä K A Siren, K, Ilmastoinnin 1 2,0 2,0 mittaukset, moniste SFS-Standardit 1 2,0 2,0 LVI-ohjekortisto 1 2,0 2,0 Rakennushallitus, ohjeet: Ilmanvaihtolaitosten ilmanvirtausten mittausohje 1984 1 2,0 2,0 (ei mainintoja opettajien käyttämästä materiaalista) Vesi- ja viemäritekniikka Nimi määrä K A RakMK D1 1 2,0 1,0 Uponor, HTP-käsikirja (2001) 1 2,0 1,0 Uponor, Kiinteistöviemäröinnin 1 2,0 1,0 käsikirja 2010 Laiho, Esa-Matti, Vesi- ja viemärijärjestelmät, moniste 1 1,0 1,0 Opettajien opetusmateriaalin laadinnassa käyttämä aineisto: RVV Käsikirja 1987 RT-kortisto

13 Muut oppiaineet Nimi määrä K A Harju, P, Teknisen piirtämisen 1 2,0 2,0 perusteet, Penan Tieto-opus oy 2007 RakMK D4 1 2,0 3,0 Tekninen matematiikka 1 ja 2, 1 2,0 2,0 Edita (ja muutama muu matematiikan kirja) Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka 2008 1 2,0 2,0 (ei mainintoja opettajien käyttämästä materiaalista) Keskusteluissa tuli esiin mm. seuraavia teoksia ja opetusmateriaalin lähteitä. Niitä ei ole sijoitettu oppiaineittain ja julkaisuista ei ole etsitty tarkempia tietoja, tiedot ovat pääosin muistiinpanoissa olleessa muodossa. Puhdas toimiva ilmanvaihto materiaali Tuottava toimisto Asumisterveysopas Björkholz, D, Lämpö ja kosteus Momentti 1 ja 2, Insinöörifysiikka, Otava Aine ja energia, WG Fysiikan tietokirja, WSOY Etheridge, Sandberg, Building Ventilation McQuiston, Parker, Spitler, Heating, Ventilating and Air Conditioning, Analyses and Design Kyselyssä ja keskusteluissa esitetyt puutteet ja toivomukset Kyselyvastauksissa esitettiin melko runsaasti tarpeita uusille opetusmateriaaleille ja puutteita nykyisissä. Näitä tarpeita on kirjattu myös keskusteluissa ja työpajatilaisuudessa. Seuraavassa on näistä luettelomuotoinen esitys, hieman aiheen mukaan ryhmiteltynä. Energiatehokkuuteen liittyvä kokonaismateriaali Uusiin energia/rakentamismääräyksiin liittyvä materiaali Sisäilmatekijät korjausrakentamisessa, yleensä korjaaminen ja energia Ympäristövaikutukset LVI-tekniikan ajantasainen yliopisto-oppikirja O. Seppäsen kirjojen päivitykset Hyviä suunnittelu- ja laskentaesimerkkejä (eri oppiaineet) Käsikirja: eri aineiden ominaisuudet, paine-lt-taulukot

14 Hyviä tehtäviä Lasku- ja suunnitteluharjoitusten ohjeet (kylmätekniikka) Keskitetysti tehdyt ppt-sarjat ja videoaineisto Rakennusfysiikka perusopetuksessa Yhteinen materiaali laskentaohjelmistoista (esim. IDA-ICE) Kemia, korroosio, materiaalit, palaminen Lämmönsiirto, virtaus, korroosio, perusoppikirjat Lämmönsiirto- ja virtaustekniikan oppikirja Hyvä matematiikan perusteos Tekninen piirustus LVIAK-alalla Talotekniikan käyttö ja huolto Talotekniikan elinkaaritalous Oppikirja ilmastoinnin perusteista ml. äänitekniikka Ilmastoinnin palontorjunta, E1, E7-opas Ilmastoinnin välillisten jäähdytysjärjestelmien mitoitus ja suunnittelu (jäähdytyspalkit, konvektorit), kaukojäähdytysjärjestelmät Mollier-harjoitusvihko Säätö ja automaatio LVI-tekniikan näkökulmasta Valaistustekniikan perusteet Lämmitystekniikan teemat varkkoaineistona (paisunta- ja varojärjestelmät, lämmitysverkon mitoitus ja tasapainotus) Polttotekniikka, erityisesti biopolttoaineet Maalämpöpumppujen mitoittaminen Lämpöpumpputekniikka Jäähdytystekniikan teemat verkkoaineistona, ilmastoinnin jäähdytyslaitoksen suunnittelu, kylmävaraston suunnittelu Rakennuksen jäähdyttämistä, jäähdytystarvelaskentaa ja rakennuksen lämpöteknistä käyttäytymistä käsittelevä oppikirja Ammoniakkilaitokset, CO 2 -laitokset VV-käsikirja ja/tai oppikirja D1:n perusteella tehtyjä laskentaesimerkkejä ja harjoituksia Sprinklerit, sammutustekniikka Ehdotuksia uusiksi opetusaiheiksi Kyselyssä pyydettiin myös näkemyksiä mahdollisiksi uusiksi oppiaineiksi tai entisten uudenlaisesta yhdistämisestä. Vastaukset jäivät melko vähäiseksi, joten mahdolliset uudet aiheet sijoittunevat nykyisten, usein melko väljien oppiainenimikkeiden sisälle. Erikseen oli esillä englanninkieliset koulutusohjelmat, joita onkin käynnistynyt ja myös uusia valmistellaan.

15 Seuraavassa saatuja vastauksia: Ei uusia aiheita vaan entisten yhdistämistä kokonaisnäkemyksen parantamiseksi. Energialaskenta ja suunnittelu Termodynamiikka LVI-insinööreille 2-putkijärjetelmien suunnittelu, mitoitus ja säätö ml. venttiilit Höyryjärjestelmät Rakennusten käyttö- ja vastaanotto Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Taloteknisellä koulutuksella tähdätään rakennusten sisäolosuhteiden hallintaan, energiatehokkuuden ymmärtämiseen ympäristövaikutuksineen sekä kiinteistöjen LVI- ja sähköteknisten järjestelmien toimivuuteen ja käyttötalouteen. Korkeakouluinsinööreiksi opiskelevat tarvitsevat monipuolisen teoriapohjan, joka mahdollistaa asioiden kokonaisvaltaisen ymmärtämisen. Työelämä edellyttää myös hyvää näkemystä ja valmiuksia käytännön tehtävien tarpeisiin. Tiedekorkeakouluista valmistuneilta odotetaan valmiuksia tutkimukseen ja erikoisasiantuntijoiden tehtäviin. Ammattikorkeakoilut valmentavat käytännön suunnittelu- ja -johtotehtäviin, ja valmistuneilta odotetaan uusimpien ratkaisujen osaamista Talotekniikkaan liittyvät perusasiat olisi sisällytettävä myös rakennustekniseen ja arkkitehtuurikoulutukseen. Toisaalta talotekniikan insinöörien on ymmärrettävä riittävästi rakennusfysiikkaa ja rakennuksen kokonaistoimivuuden vaatimuksia. sekä sähköistä ohjausta ja automaatiota. Kiinteistö- ja rakennusalalla eivät talotekniikkaan liittyvät käsitteet ja nimikkeet ole kovin vakiintuneet, ja alan roolit hakevat muotojaan. Toimialalla on vaikeuksia viestiä koulutusresursseista päättäville tahoille tarpeitaan koulutuksen kehittämiseksi. Ilmastonmuutosilmiön ajamat energiavaatimukset ja rakennuskannan korjaustarpeet muuttavat osaamistarpeiden painopisteitä. Näitä osaamistarpeita ei ole kattavasti määritelty. Tästä voi aiheutua puutteita ja ristiriitoja opetuksen suuntaamisessa. Suomen kapealla kielialueella ei synny kaiken kattavaa kirjamateriaalia tällaiselle monialaiselle aihepiirille. Kuitenkin keskeiset perusteokset tulisi olla saatavilla. Oppilaitoksissa tehdään käytännössä paljon päällekkäistä työtä opetusmateriaalin kehittämisessä. Mikään yhteinen toiminto ei ohjaa tätä kehittämistyötä. Resursseja voitaisiin suunnata paljon paremmin laajemmalla yhteistyöllä tiede- ja ammattikorkeakoulujen kesken. Tämän selvityksen tuloksena voidaan esittää joukko toimenpide-ehdotuksia koulutusmateriaalin kehittämiseksi. Jotkut ehdotukset vaativat laajapohjaista yhteistyötä, jotkut vain käytännön toteuttajaa.

16 Toimenpide-ehdotus 1: Opetusohjelmien ja oppiaineiden nimikkeiden sekä sisällön yhtenäistäminen. Samanaikaisesti olisi tarpeen käydä läpi kiinteistö- ja rakennusalan pätevyysvaatimukset mahdollisine sertifiointeineen siten, että yhteys opetuksen sisällölle ja eri tehtävien osaamisvaatimuksille olisi selkeä. Työssä tarvitaan yhteistyötä oppilaitosten, viranomaisten ja yrityskentän kanssa. Esimerkiksi Talotekniikan Instituutti voisi olla kokoava osapuoli tässä tehtävässä. Toimenpide-ehdotus 2: Opetusmateriaalin laaja kehittäminen korkeakoulujen yhteistyönä lähtien määritellyistä osaamistavoitteista. Lähtökohtana olisi eri oppilaitosten olemassa olevan käyttökelpoisen aineiston kokoaminen ja yhdistäminen sekä jatkokehittäminen opetusmateriaali- ja harjoitustehtäväpankiksi. Tavalla tai toisella on ylitettävä tekijänoikeuksiin liittyvät kynnykset. Nämä ovat nykyisinkin monesti ongelmallisia erityisesti käyttökelpoisen kuvamateriaalin osalta. Työ on muodostettava projektiksi, jolla on riittävä rahoitus ja projektinjohto. Työssä on syytä erotella se osa tiedosta joka on pysyvää perustietoa ja ajankohtainen useammin päivitettävä tieto. Perustyön jälkeen on sovittava vuosittaisesta täydennys- ja ylläpitotoiminnasta. Tämän selvitystyön jatkona pyritään löytämään tarpeelliset vastuutahot. Toimenpide-ehdotus 3: Yritysten tarjoama, opetustarkoitukseen soveltuva opasmateriaali kootaan yhteiseen tietoportaaliin. Yritysten erilaista materiaalia on runsaasti käytössä eri oppilaitoksissa, mutta käyttö ja ajantasaisuus on yritysten ja opettajien aktiivisuuden varassa. Tämä tehtävä voisi sopia SuLVI ry:n organisoimaksi. Yhteys ammattikorkeakoulujen sivustoon Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu, www.amk.fi on selvitettävä. Toimenpide-ehdotus 4: Prof. Olli Seppäsen oppikirjojen päivitys tai niiden pohjalta tehdyt perusoppikirjat sisäilmasta, ilmastointitekniikasta ja lämmitystekniikasta. Nykyiset kirjat ovat laajasti käytössä ja muodostavat hyvän pohjan, mutta tietoa on tullut lisää ja tekniikka ja tarpeet kehittyvät nopeasti. Aiemmat kustantajat ja tekijät neuvottelevat toteuttamisesta. Toimenpide-ehdotus 5: Vesi- ja viemäritekniikan käsi- tai oppikirjan ja muun koulutusmateriaalin tuottaminen. Kiinteistöjen vesi- ja viemäritekniikkaan ei ole rakentamismääräyksiä ja Talotekniikka-RYL materiaalia lukuun ottamatta tehty ajantasaista opetuskelpoista materiaalia, ja osin käytössä on 80-luvulla viimeksi päivitetty käsikirja. Tässä asiassa on tehty aiempia liikkeelle lähtöjä ja niiden tilanne tulee tarkistaa ennen uuden työn käynnistämistä. SuLVI ry voinee hoitaa seurannan ja toimia tarvittaessa aloitteentekijänä.

17 Edellä kuvattujen ehdotusten lisäksi voi keskustelujen pohjalta suositella tutustuttavaksi ja soveltuvin osin käytettäväksi sellaisia käytännönläheisiä oppikirjoja, jotka on tehty ensisijaisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarpeisiin. Ne antavat usein hyvän perusnäkemyksen erityisesti teknisten järjestelmien toimintaan ja ylläpidon kysymyksiin. REHVA:n piirissä on laadittu joukko opaskirjoja, jotka näyttävät olevan melko suppeasti käytössä. Osa on myös suomennettu. REHVA:n vapaaehtoistyönä on tehty myös laaja ilmanvaihdon ja ilmastoinnin koulutusmateriaali VentDisCourse, joka on myös käännetty suomeksi. Tämä tulisi myös hyödyntää paremmin. Suomessa hyödynnetään melko vähän Ruotsissa tuotettua, usein varsin laadukasta materiaalia. Olosuhteiden samankaltaisuuden vuoksi hyödyllistä aineistoa olisi usein saatavilla. Tähän suuntaan kannattaisi tehdä systemaattista tarkastelua ja mahdollisesti pyrkiä laajempaankin yhteistyöhön myös tällä saralla. Selvitystyön yhteydessä tuli myös esille tiedekorkeakoulujen tarpeet lisensiaatti- ja väitöskirjaopiskelijoiden jatkokoulutusaineistosta. Tätä puolta ei kuitenkaan kysytty systemaattisesti selvityksessä, eikä esille tullut selviä toimenpide-ehdotuksia. Täydennys- ja aikuiskoulutuslaitokset kaipaavat erityisesti materiaalia olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Selvityshankkeen työpajan yhteydessä sovittiin, että eri oppilaitokset toimittavat tiiviin kuvauksen koulutuksestaan. Kuvauksesta toivotaan selviävän ao. oppilaitoksen talotekniikan koulutuskokonaisuus, nimi, mahdollinen logo, aloituspaikkamäärät ja valmistumisvolyymi. Talotekniikan Instituutti kokoaa tiedot yhtenäiseksi tiedostoksi.

18 Liite 1 Haastatellut ja työpajaan osallistuneet henkilöt eri opetuslaitoksista Aalto-yliopisto (Talotekniikan Instituutti) Tampereen teknillinen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Metropolia Oulun AMK Tampereen AMK Mikkelin AMK Satakunnan AMK Kai Siren Jouko Pakanen Esko Sistonen Heikki Lamminaho Antero Aittomäki Hannu Ahlstedt Helmi Kokotti Pertti Pasanen Jorma Säteri Olli Jalonen Veli-Matti Mäkelä Mikko Niskala Pirkko Pihlajamaa Pirkko Harsia Marianna Luoma Heikki Salomaa Esa-Matti Laiho Martti Veuro Aki Valkeapää Jarkko Heinonen Reino Heinola