KIRJALLINEN KYSYMYS 775/2012 vp Ruotsissa asuvien suomalaisten työkyvyttömyyseläkeläisten aseman korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kelan etuuksia saa 44 000 ulkomailla asuvaa suomalaista. Näistä ihmisistä suurin osa on vanhuuseläkkeellä. Ylivoimaisesti suurin osa näistä suomalaisista asuu Ruotsissa. Ruotsin ja Suomen välistä eläkkeiden verotusta säätelee sopimus Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja siitä jokaisessa sopimusmaassa johdettu lainsäädäntö. Tätä sopimusta muutettiin eläkkeiden osalta vuonna 2008 niin, että aiemmin vain maksumaassa verotettavat eläkkeet tulivat mahdollisiksi verottaa myös henkilön asuinmaassa. Tällä muutoksella pyrittiin välttämään tilanne, jossa eläkkeistä olisi voinut saada ansiotonta verohyötyä siirtämällä niiden maksatuksen edullisen verotuksen maahan. Samalla varmistettiin, että eläkkeitä ei veroteta kaksinkertaisesti, sillä ensisijaisesti verottavan maan vero hyvitetään toissijaisen maan verotuksessa. Sopimuksen mukainen toimintatapa toimii suurten eläkkeiden osalta ja vähentää houkutusta siirtää suuret eläkkeet toisesta maasta maksettavaksi. Suomesta ulkomaille Suomen kansalaisille maksettavien eläkkeiden osalta tehty sopimus toimii kuitenkin tarkoitustaan vastaisesti. Suomessa verovapaa kansaneläkkeen perusosa tulee ulkomailla verotuksen erilaisen alarajan takia esimerkiksi Ruotsissa verotettavaksi. Tilannetta hankaloittaa, että takuueläkettä voidaan lain mukaan myöntää vain Suomessa asuvalle suomalaiselle tai Suomessa kolme vuotta asuneelle maahanmuuttajalle. Nykytilanne aiheuttaa sen, että Ruotsissa asuvat suomalaista työkyvyttömyyseläkettä saavat ja siitä Ruotsiin veroa maksavat suomalaiset joutuvat elämään jopa suomalaista toimeentulotukea pienemmällä rahamäärällä. Ongelma korostuu kaikkein pienituloisimmilla eläkkeensaajilla. Tämä aiheuttaa ongelmia Pohjoismaisessa yhteistyössä yksilöiden tasolla ja heikentää Ruotsin ja Suomen pitkää historiallista suhdetta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korjatakseen Ruotsissa asuvien työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten asemaa? Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2012 Annika Saarikko /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Annika Saarikon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 775/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korjatakseen Ruotsissa asuvien työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten asemaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pohjoismaisen verosopimuksen muutos vuonna 2008 ja syyt muutoksille Pohjoismaisen verosopimuksen muuttamisesta 4.4.2008 tehdyn pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan 1.1.2009 alkaen. Muutoksen myötä toisesta Pohjoismaasta saadun eläkkeen kaksinkertainen verotus poistetaan jatkossa hyvitysmenetelmällä. Eläkkeiden osalta vapautusmenetelmää ei nykyoloissa voida pitää Suomen verosopimuspolitiikan mukaisena ja hyvitysmenetelmään siirtymisellä valmistaudutaankin sellaiseen EU-oikeuden kehitykseen, jossa kertyneiden eläkepääomien siirtäminen rajojen yli tulee olemaan mahdollista. Pitäytyminen vapautusmenetelmässä saattaisi kannustaa verovelvollisia siirtämään eläkkeensä maksettavaksi sellaisesta maasta, jossa verotuksen taso on matalampi kuin Suomessa. Ruotsin osalta verosopimuksen muutospöytäkirjaan on otettu siirtymäsäännös, jonka mukaan Ruotsi voi soveltaa toisesta Pohjoismaasta maksettavan eläkkeen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen vapautusmenetelmää, jos eläkettä saava henkilö asui Ruotsissa 4 päivänä huhtikuuta 2008 ja sai tänä ajankohtana siirtymäsäännöksessä tarkoitettua eläkettä. Suomesta saadun eläketulon verokohtelu Ruotsissa Ruotsissa pysyvästi asuva henkilö on verovelvollinen Ruotsissa. Tällöin hän on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan veroa Ruotsin sisäisen verolainsäädännön perusteella. Jos henkilö saa Suomesta eläketuloa, Suomella on Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan oikeus verottaa kyseistä tuloa. Tällöin Ruotsi edellä kuvatun verosopimusmuutoksen myötä hyvittää eli vähentää eläketulosta Suomeen maksetun veron Ruotsin verosta. Vähennys ei lähtökohtaisesti voi olla suurempi, kuin Suomen eläkkeestä Ruotsissa menevä vero. Kullakin valtiolla katsotaan olevan oman verolainsäädäntönsä suhteen niin kutsuttu veroautonomia. Tämän veroautonomiansa nojalla kukin valtio määrittelee omat verosäännöksensä ja verojärjestelmänsä, minkä seurauksena valtioiden verojärjestelmät ja veroasteet voivat poiketa toisistaan. Eläketulon verotus Suomessa Kunnallis- ja valtionverotuksessa eläkkeensaajan puhtaasta ansiotulosta tehtävä eläketulovähennys turvaa sen, ettei pelkän kansaneläkkeen saaja joudu maksamaan eläkkeestään veroa. Se, että Suomessa verovapaana pidettävä kansaneläke tulee verotuksen erilaisen alarajan vuoksi Ruotsissa verotettavaksi, on seikka, johon Suomella ei ole merkittäviä vaikutusmahdollisuuksia. Suomen vaikutuspiirissä on lähinnä eläkkeiden verotuskohtelu Suomessa. Koska eläketulovähennyksen johdosta kansaneläke on verovapaata tuloa, Suomi ei voi verotuksen keinoin tehdä asiassa enempää. 2
Ministerin vastaus KK 775/2012 vp Annika Saarikko /kesk Takuueläke ja Ruotsissa asuvat Suomen kansalaiset Lakisääteinen eläketurva muodostuu työeläkejärjestelmästä ja kansaneläkejärjestelmästä, joita täydentää 1.3.2011 voimaan tullut laki takuueläkkeestä. Takuueläkkeen määrä on 713,73 e/kk vuoden 2012 indeksitasossa. Takuueläkkeen määrään vaikuttavat eläkkeensaajan Suomesta ja ulkomailta saamat lakisääteiset eläkkeet tai lakisääteiset korvaukset, jotka vähennetään takuueläkkeestä täysimääräisesti. Takuueläkkeen tavoitteena on turvata Suomessa asuvan eläkkeensaajan toimeentuloa maksamalla hänelle takuueläkettä tilanteessa, jossa hänen muut eläkkeensä eivät riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Takuueläkettä voidaan maksaa vain Suomessa asuvalle henkilölle, mikäli hän muutoin täyttää takuueläkkeen myöntämiselle säädetyt edellytykset. Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaisesti asuu vakinaisesti Suomessa. Pohjoismainen verosopimus täyttää Suomen nykyisen verosopimuspolitiikan vaatimukset. Verotuksen taso sekä verotuksessa tehtävät vähennykset Ruotsissa ovat Ruotsin sisäinen asia. Takuueläkettä maksetaan vain Suomessa asuville. Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2012 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 775/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Annika Saarikko /cent: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att förbättra ställningen för finländare på sjukpension som är bosatta i Sverige? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ändring av det nordiska skatteavtalet 2008 och orsakerna till ändringarna Bestämmelserna i protokollet om ändring av det nordiska skatteavtalet av den 4 april 2008 tillämpas från den 1 januari 2009. I och med ändringen slopas den dubbla beskattningen av en pension som erhålls från ett annat nordiskt land i fortsättningen genom den s.k. avräkningsmetoden. För pensionernas del kan undantagandemetoden inte under rådande omständigheter anses vara förenlig med Finlands skatteavtalspolitik och genom övergången till avräkningsmetoden förbereder man sig på sådan utveckling av EUrätten där det blir möjligt att överföra ackumulerat pensionskapital över gränserna. Om Finland höll fast vid undantagandemetoden skulle detta eventuellt uppmuntra de skattskyldiga att överföra utbetalningen av pensionen till ett sådant land som har en lägre nivå på beskattningen än Finland. För Sveriges del ingår det i skatteavtalets ändringsprotokoll en övergångsbestämmelse, enligt vilken Sverige med tanke på slopandet av den dubbla beskattningen av en pension som betalas av ett annat nordiskt land kan tillämpa undantagandemetoden, om den person som får pension var bosatt i Sverige den 4 april 2008 och vid denna tidpunkt erhöll en sådan pension som avses i övergångsbestämmelsen. Skattebehandlingen av pensionsinkomst från Finland i Sverige En person som är permanent bosatt i Sverige är skattskyldig i Sverige. Då är utgångspunkten att han eller hon är skyldig att betala skatt på basis av den interna skattelagstiftningen i Sverige. Om en person får pensionsinkomst från Finland, har Finland enligt det nordiska skatteavtalet rätt att beskatta ifrågavarande inkomst. I detta falla gottgör dvs. avdrar Sverige, i enlighet med den ovan beskriva ändringen av skatteavtalet, den skatt som betalas på pensionsinkomsten i Finland från den skatt som betalas i Sverige. Utgångspunkten är att avdraget inte kan vara större än den skatt på den finska pensionen som betalas i Sverige. Varje stat anses ha s.k. skatteautonomi beträffande sin egen skattelagstiftning. Med stöd av denna skatteautonomi fastställer varje stat sina egna skattebestämmelser och sitt eget skattesystem, vilket innebär att staternas skattesystem och skattesatser kan avvika från varandra. Beskattning av pensionsinkomsten i Finland Det pensionsinkomstavdrag som i den kommunala och statliga beskattningen görs från pensionstagarens rena förvärvsinkomst tryggar att en person som bara får folkpension inte behöver betala skatt på sin pension. Det faktum att folkpensionen, som i Finland betraktas som skattefri, beskattas i Sverige, eftersom nedre gränsen för beskattningen inte är den samma i Sverige, är en sak som Finland inte i någon betydande grad kan 4
Ministerns svar KK 775/2012 vp Annika Saarikko /kesk påverka. Finland kan närmast påverka pensionernas skattebehandling i Finland. Eftersom folkpensionen med anledning av avdraget på skatteinkomst är skattefri inkomst, kan Finland genom beskattningen inte vidta några andra åtgärder. Garantipensionen och finska medborgare som bor i Sverige Det lagstadgade pensionsskyddet består av arbetspensionssystemet och folkpensionssystemet, som kompletteras av lagen om garantipension, som trädde i kraft den 1 mars 2011. Garantipensionens belopp är 713,73 e/mån enligt indexnivån 2012. På garantipensionens belopp inverkar de lagstadgade pensioner eller lagstadgade ersättningar som pensionstagaren får från Finland och utlandet. Dessa avdras från garantipensionen till fullt belopp. Syftet med garantipensionen är att trygga den i Finland bosatta pensionstagarens utkomst genom att betala ut garantipension i en situation där hans eller hennes övriga pensioner inte räcker till för en rimlig utkomst. Garantipensionen kan enbart betalas ut till en person som är bosatt i Finland, ifall han eller hon för övrigt uppfyller förutsättningarna för beviljandet av garantipensionen. En person anses vara bosatt i Finland, om han eller hon i enlighet med lagen om tillämning av lagstiftningen om bosättningsbaserad social trygghet är permanent bosatt i Finland. Därmed uppfyller det nordiska skatteavtalet kraven enligt Finlands nuvarande skatteavtalspolitik. Nivån på beskattningen samt de avdrag som görs i beskattningen i Sverige är en intern fråga i Sverige. Garantipension betalas ut enbart till personer som bor i Finland. Helsingfors den 29 oktober 2012 Finansminister Jutta Urpilainen 5