Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako joku tehtäväpaperit ruotsiksi. Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur Rör inte dessa uppgiftspapper innan övervakaren ger tillstånd att börja besvara uppgifterna. Dessa uppgiftspapper är på finska. Kort innan provet ska börja frågar övervakaren om någon vill ha uppgiftspappren på svenska.
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Valintakoe 2013 Kokeessa on kolme osaa. Osa 1 mittaa asiasisällön jäsentynyttä hallintaa ja sen itsenäistä yhdistelykykyä. Osa sisältää kaksi koekirjaan perustuvaa tehtävää, joista sinun on vastattava toiseen. Voit saada osasta 0 40 pistettä. Osa 2 mittaa kielellistä päättelykykyäsi. Voit saada osasta 0 30 pistettä. Jos olet suorittanut latinan tai kreikan ylioppilaskokeen ja saanut kokeesta arvosanan laudatur tai eximia cum laude approbatur, niin sinun ei tarvitse suorittaa osaa 2 vaan saat osasta automaattisesti 30 pistettä. Osa 3 mittaa kykyäsi analysoida aineistoa. Voit saada osasta 0 30 pistettä. Olet suorittanut kokeen hyväksyttävästi, jos saat osasta 1 vähintään 20 pistettä, osasta 2 vähintään 10 pistettä ja osasta 3 vähintään 10 pistettä. 1 (7)
Sukunimi: Kaikki etunimet: Henkilötunnus (tai syntymäaika): Osa 1: Luettuun teokseen perustuva tehtävä (0-40 p.) Seuraavat esseetehtävät ovat vaihtoehtoisia. Vastaa niistä vain toiseen (A tai B). Jos vastaat molempiin tehtäviin, vain huonompi vastauksesi otetaan huomioon. Kirjoita vastaus ruutupaperille suomeksi tai ruotsiksi. Kirjoita sukunimesi, kaikki etunimesi ja henkilötunnuksesi jokaisen vastauksia sisältävän taitetun ruutupaperiarkin ensimmäisen sivun yläreunaan. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjoita sen asemesta syntymäaikasi. Vaihtoehto A Antiikin Kreikan klassiselta kaudelta (480 360 ekr.) on peräisin runsaasti länsimaisen kulttuurin keskeistä perimää. Kuvaile klassisen kauden henkisen elämän keskeisimpiä osa-alueita ja niiden vaikutusvaltaisimpia edustajia kirjoittamalla essee otsikolla Kreikan klassisen kauden henkinen elämä. Vaihtoehto B Rooman tasavallan loppuaika oli poliittisesti levotonta. Kirjallisten dokumenttien ansiosta meille on säilynyt melko yksityiskohtaista tietoa tämän historiallisen vaiheen tapahtumista. Kuvaile tapahtumien pääpiirteet ja niiden vaikutus Rooman valtiolliseen elämään kirjoittamalla essee otsikolla Rooman poliittiset tapahtumat ja valtiollinen kehitys ensimmäisestä triumviraatista vuoteen 14 jkr. Osa 2: Kielellistä päättelykykyä mittaavat tehtävät (0-30 p.) Kirjoita vastaukset osan 2 tehtäviin tähän tehtävämonisteeseen. Jos olet suorittanut latinan tai kreikan ylioppilaskokeen ja saanut kokeesta arvosanan laudatur tai eximia cum laude approbatur, niin sinun ei tarvitse suorittaa osaa 2 vaan saat osasta automaattisesti 30 pistettä. Merkitse tähän latinan tai kreikan ylioppilaskokeesi arvosanat: Latina: Laudatur Eximia cum laude approbatur Kreikka: Laudatur Eximia cum laude approbatur 2 (7)
Tehtävä 2.1 (0-6 p.) Finaalinen on tarkoitusta, temporaalinen aikaa, kausaalinen syytä ja konsekutiivinen seurausta ilmaiseva sivulausetyyppi. Lue huolellisesti seuraavat lauseet ja tunnista alleviivatut lausetyypit merkitsemällä lauseen jälkeen F (= finaalinen), T (= temporaalinen), Ka (= kausaalinen) tai Ko (= konsekutiivinen). Vain yksi vaihtoehto on kussakin tapauksessa oikein. Kirjoitin kirjeen kaksi päivää sen jälkeen kun olin eronnut sinusta. Syömme, jotta voisimme elää. Sotilas haavoittui niin vaikeasti, ettei hän kyennyt pysymään pystyssä. Hän määräsi kuurian suljettavaksi, niin ettei kukaan voisi tulla sinne eikä poistua sieltä. Kuninkaalla oli tapana käydä öisin kävelyllä, koska hän ei saanut nukutuksi. Olen elänyt siten, etten kadu elämääni. Tehtävä 2.2 (0-4 p.) Seuraavassa mainitaan kuuden kreikan substantiivin yksikön nominatiivimuoto (suluissa yksikön genetiivi ja monikon nominatiivi): nike (nikes, nikai) voitto agros (agrou, agroi) pelto ergon (ergou, erga) työ pater (patros, pateres) isä polis (poleos, poleis) kaupunki basileus (basileos, basileis) kuningas Tarkkaile yllä olevien sanojen taivutusta ja käännä seuraavien ilmaisujen alleviivatut osat kreikaksi käyttäen suluissa olevia substantiiveja: kaksi hevosta (hippos) luonnonhistoria (physis) rauhanturvaajat (eirene) kauniit lahjat (doron) 3 (7)
Tehtävä 2.3 (0-4 p.) Latinassa verbin imperfekti ilmaisee menneen ajan tekemisen kestävänä tai toistuvana, kun taas perfekti esittää tapahtuneen tosiasiana. Latinan verbien amare ( rakastaa ), facere ( tehdä ), audire ( kuulla ) ja sequi ( seurata ) yksikön 3. persoonan muodot ovat imperfektissä amabat, faciebat, audiebat ja sequebatur, perfektissä amavit, fecit, audivit ja secutus est. Tarkkaile yllä olevien verbien muodostustapaa ja kirjoita latinaksi seuraavissa lauseissa alleviivatut ilmaisut käyttäen suluissa olevia verbejä. Ota huomioon imperfektin ja perfektin ero. Hän kuljeskeli metsässä joka päivä ennen illallista (verbistä ambulare) _ Lopulta vihollisarmeija valloitti kaupungin (verbistä capere) Isä tiesi paljon tähtitieteestä (verbistä scire) Päällikkö puhui sotilaille ennen taistelua (verbistä loqui) _ Tehtävä 2.4 (0-4 p.) Sanojen äänteellisessä kehityksessä voi tapahtua erilaisia muutoksia, joilla on omat tekniset terminsä: assimilaatio = kahden lähellä toisiaan olevan äänteen muuttuminen samaksi dissimilaatio = kahden samanlaisen äänteen erilaistuminen haplologia = kahden peräkkäisen samankaltaisen tavun yhtyminen kraasis = sanan loppuvokaalin sulautuminen seuraavan sanan alkuvokaaliin metateesi = äänteiden paikanvaihto synkopee = vokaalin katoaminen sanan keskeltä Seuraavassa on neljä sanaa ja niiden variantit. Mainitse, mikä äännemuutos on kulloinkin kyseessä. amphiphoreus (kr.) > amphoreus (kr.) concentus (lat.) > concerto (ital.) respondere (lat.) > répondre (ransk.) parabla (vulgaarilat.) > palabra (esp.) 4 (7)
Tehtävä 2.5 (0-12 p.) Etsi seuraavasta tekstistä yksi esimerkki kustakin alla luetellusta kielellisestä seikasta. [Teksti on jätetty pois tehtäväpaperin verkkoversiosta tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön vuoksi.] (Alf Henrikson, Antiikin tarinoita, s. 331-332) synonyymi ilmaisulle turvallisin mielin vastakohta ilmaisulle vastentahtoisesti adverbi abstraktisubstantiivi verbin perusmuoto (infinitiivi) adjektiivin komparatiivi- tai superlatiivimuoto (mainitse kumpi on kyseessä) relatiivilause epäsuora kysymyslause aktiivin indikatiivin imperfektimuoto aktiivin indikatiivin pluskvamperfektimuoto rinnastuskonjunktio alistuskonjunktio 5 (7)
Osa 3: Aineiston analyysikykyä mittaava tehtävä (0-30 p.) Marcus Tullius Cicero (106 43 ekr.), roomalainen puhuja, filosofi, valtiomies ja kirjailija, on antiikin parhaiten tunnettuja henkilöitä. Hänen filosofisiin teoksiinsa kuluu De senectute (Vanhuudesta), jossa merkittävä sotapäällikkö ja valtiomies Marcus Porcius Cato keskustelee kahden nuoremman henkilön kanssa vanhuuteen yleisesti liitetyistä väitteistä. Teos päättyy kreikkalaisilta filosofeilta periytyvään esitykseen sielun kuolemattomuudesta. Oheinen tekstiote on teoksesta Cicero, Vanhuudesta, Ystävyydestä, Velvollisuuksista. Suomentanut ja johdannon kirjoittanut Marja Itkonen-Kaila, 2002 (3. painos, 1. painos Porvoo 1967), s. 11-16. Vastaa tekstiotteen perusteella seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä vanhuuteen liitettyjä väitteitä Cicero kumoaa ja millä perustein? (0-15 p.) 2. Millaisia tyylikeinoja Cicero käyttää elävöittääkseen tekstiään? (0-6 p.) 3. Etsi tekstistä kolme substantiiveista, kolme adjektiiveista ja kolme verbeistä muodostuvaa vastakohtaparia (esim. iloinen surullinen). (0-9 p.) Kirjoita vastaus ruutupaperille suomeksi tai ruotsiksi. Kirjoita sukunimesi, kaikki etunimesi ja henkilötunnuksesi jokaisen vastauksia sisältävän taitetun ruutu-paperiarkin ensimmäisen sivun yläreunaan. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjoita sen asemesta syntymäaikasi. Tekstiote [Teksti on jätetty pois tehtäväpaperin verkkoversiosta tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön vuoksi.] 6 (7)
7 (7)
Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur Rör inte dessa uppgiftspapper innan övervakaren ger tillstånd att börja besvara uppgifterna. Dessa uppgiftspapper är på svenska. Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat ruotsiksi.
Helsingfors universitet Humanistiska fakulteten Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur Urvalsprovet 2013 Provet består av tre delar. Del 1 mäter förmågan att analytiskt behärska och självständigt kombinera sakinnehållet. Den består av två uppgifter, av vilka du ska besvara den ena. Uppgifterna baserar sig på provlitteraturen. Du kan få 0 40 poäng för delen. Del 2 mäter verbal slutledningsförmåga. Du kan få 0 30 poäng för delen. Om du har avlagt studentexamens prov i latin eller grekiska med vitsordet laudatur eller eximia cum laude approbatur, behöver du inte besvara del 2 utan får automatiskt 30 poäng för denna del. Del 3 mäter förmågan att analysera ett material. Du kan få 0 30 poäng för delen. Provet bedöms som godkännbart om du får minst 20 poäng i del 1, minst 10 poäng i del 2 och minst 10 poäng i del 3. 1 (7)
Efternamn: _ Samtliga förnamn: Personbeteckning (eller födelsedatum): Del 1: Uppgift baserad på den lästa boken (0-40 p.) De följande essäuppgifterna är alternativa. Besvara bara en av dem (A eller B). Om båda av de alternativa uppgifterna besvaras, beaktas bara det sämre svaret. Skriv svaret på rutat papper på svenska eller finska. Skriv ditt efternamn, dina samtliga förnamn och din personbeteckning i övre marginalen på första sidan av varje ark rutat papper som du använder som svarspapper. Ifall du inte har finländsk personbeteckning, ska du i stället skriva ditt födelsedatum. Alternativ A Den västerländska kulturen har fått i arv mycket från antikens Greklands klassiska period (480 360 f.kr.). Beskriv det intellektuella livets centrala områden under den klassiska perioden och periodens mest framstående aktörer genom att skriva en essä med titeln Det intellektuella livet i Grekland under den klassiska perioden. Alternativ B Den romerska republikens sista år var en period av politisk oro. Tack vare de litterära dokumenten har relativt detaljerade uppgifter om den här historiska periodens händelser bevarats till våra dagar. Redogör för huvuddragen av dessa händelser och deras inverkan på Roms statliga liv genom att skriva en essä med titeln Politiska händelser och statlig utveckling i Rom från det första triumviratet till 14 e.kr. Del 2: Uppgifter som testar den språkliga slutledningsförmågan (0-30 p.) Skriv svar till delens uppgifter på detta papper. Om du har avlagt studentexamens prov i latin eller grekiska med vitsordet laudatur eller eximia cum laude approbatur, behöver du inte besvara del 2 utan får automatiskt 30 poäng för denna del. Ange här studentexamens resultat: Latin: Laudatur Eximia cum laude approbatur Grekiska: Laudatur Eximia cum laude approbatur 2 (7)
Uppgift 2.1 (0-6 p.) En final bisats betecknar avsikt, en temporal tid, en kausal orsak och en konsekutiv konsekvens. Läs noggrant de följande satserna och identifiera de understreckade satstyperna genom att ange F (=final), T (= temporal), Ka (= kausal) eller Ko (= konsekutiv) efter var och en sats. Bara ett alternativ är rätt i varje enskilt fall. Två dagar efter det att jag hade skilts från dig, skrev jag brevet. Vi äta, för att vi må kunna leva. Soldaten sårades svårt, så att han icke kunde hålla sig upprätt. Han befallde att kurian skulle stängas, för att ingen skulle kunna komma in eller gå ut därifrån. Kungen brukade promenera om natten, emedan han inte kunde sova. Jag har levat så, att jag icke ångrar mitt liv. Uppgift 2.2 (0-4 p.) Nedan anförs sex grekiska substantiv i nominativ singularis (i parentes anförs respektive genitiv i singularis och nominativ i pluralis): nike (nikes, nikai) seger agros (agrou, agroi) åker ergon (ergou, erga) verk pater (patros, pateres) fader polis (poleos, poleis) stad basileus (basileos, basileis) kung Observera deklinationen i ovangivna ordformer och översätt till grekiska den understreckade delen av följande uttryck genom att använda substantivet i parentes: två hästar (hippos) naturhistorien (physis) fredsbevarare (eirene) vackra gåvor (doron) 3 (7)
Uppgift 2.3 (0-4 p.) I latin uttrycker verbets imperfekt en enstaka pågående eller upprepad handling i förfluten tid, varemot perfekt konstaterar handlingen som ett faktum. Latinska verb amare ( älska ), facere ( göra ), audire ( höra ) och sequi ( följa ) har följande form i imperfekt 3:e person sing. amabat, faciebat, audiebat ja sequebatur, och i perfekt 3:e person sing. amavit, fecit, audivit och secutus est. Observera bildningssättet i ovangivna verbformer och översätt med hjälp av dem till latinet de understreckade uttrycken genom att använda verbet i parentes. Ta hänsyn till skillnaden mellan imperfekt och perfekt. Varje dag strövade han i skogen före middagen (verbet ambulare) Till slut erövrade fiendearmén staden (verbet capere) Fadern visste mycket om astronomin (verbet scire) Fältherren talade till soldaterna innan striden (verbet loqui) Uppgift 2.4 (0-4 p.) Ordens ljudutveckling kan undergå olika förändringar, som alla har sina egna tekniska termer: assimilation = två nära varandra stående ljud blir likadana dissimilation = två likadana ljud blir olika haplologi = två på varandra följande stavelser sammanfaller kraasis = ordets slutvokal kontraheras med följande ords begynnelsevokal metates = ljuden byter plats med varandra synkope = en vokal faller bort i mitten av ordet. Nedan anförs fyra ord och deras varianter. Ange vilken av ovangivna ljudförändringar som förekommer i varje enskilt fall. amphiphoreus (gr.) > amphoreus (gr.) concentus (lat.) > concerto (ital.) respondere (lat.) > répondre (fransk) parabla (vulgärlat.) > palabra (spansk) 4 (7)
Uppgift 2.5 (0-12 p.) Sök i följande text ett exempel på var och en av de nedan angivna språkliga fenomenen. [Texten har uteslutits i uppgiftspapprets web-version på grund av lagstiftningen som berör upphovsrätt.] (Alf Henrikson, Antikens historier, s. 265) en synonym till uttrycket omisstänksamt en motsats till uttrycket olustigt ett adverb ett abstraktsubstantiv en verbform i aktiv infinitiv _ ett adjektiv i komparativ eller superlativ (nämn vilketdera) en relativsats en indirekt frågesats en verbform i aktiv indikativ imperfekt _ en verbform i aktiv indikativ pluskvamperfekt _ en samordnande konjunktion en underordnande konjunktion 5 (7)
Del 3: Uppgift som mäter förmågan att analysera material (0-30 p.) Marcus Tullius Cicero (106 43 f.kr.), romersk talare, filosof, statsman och författare, är en av antikens bäst kända personer. Bland hans filosofiska verk finns en essä med titeln De senectute (Om ålderdom), där Marcus Porcius Cato, en framstående fältherre och statsman, diskuterar med två yngre personer om allmänna påståenden gällande ålderdomen. Verket slutar med en skildring av själens odödlighet, nedärvd från de grekiska filosoferna. Det bifogade textavsnittet är hämtat ur boken: Marcus Tullius Cicero, Om ålderdom. Översättning och förord Tore Jansson, 1995, s. 27-34. Besvara följande frågor på basis av textavsnittet: 1. Vilka påståenden gällande ålderdomen vederlägger Cicero och på vilka grunder? (0-15 p.) 2. Vilka stilistiska medel använder Cicero för att ge liv åt sin framställning? (0-6 p.) 3. Sök tre ordpar av substantiv, adjektiv och verb i texten som står i motsats till varandra (till exempel, glad sorgsen). (0-9 p.) Skriv svaret på rutat papper på svenska eller finska. Skriv ditt efternamn, dina samtliga förnamn och din personbeteckning i övre marginalen på första sidan av varje ark rutat papper som du använder som svarspapper. Ifall du inte har finländsk personbeteckning, ska du i stället skriva ditt födelsedatum. Textavsnittet [Texten har uteslutits i uppgiftspapprets web-version på grund av lagstiftningen som berör upphovsrätt.] 6 (7)
7 (7)