MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT NUORTEN HYVINVOINNIN TUKENA 11.4.2017 Eija-Inkeri Kailassuo
JOITAKIN NÄKÖKULMIA, TEEMOJA JA NOSTOJA LIITTYEN NUORTEN HYVINVOINTIIN 18.4.2018 2
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö toteutuu pääasiassa arjen ympyröissä; kodissa, koulussa, opiskelun parissa, nuorisotyössä ja vapaa-ajan toimipaikoissa, tarvittaessa myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. 18.4.2018 3
Raidenuorisotyön arviointihanke (2017 2018) Kehäradan valmistuminen on lisännyt nuorten liikkumis- ja kokoontumismahdollisuuksia, mikä vaikuttaa nuorisokulttuuria määrittäviin paikallisiin ja maantieteellisiin ehtoihin. Liikkumisen helpottuminen tarkoittaa pieneneviä etäisyyksiä ja uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa. Nuorisokulttuurinen maantiede asettaa näin ollen myös nuorisotyölle kulttuuriset, sosiaaliset ja maantieteelliset ehdot, joiden puitteissa se toimii. Lisääntyvät liikennemahdollisuudet yhtäältä helpottavat pääsyä joihinkin nuorisokulttuurisesti kiinnostaviin julkisiin tiloihin, ja toisaalta tarkoittavat sitä, että liikennevälineistä itsestään muodostuu nuorten tiloja. Tutkimushankkeessa tarkastellaan työmuotoa uudenlaisessa nuorisokulttuurisessa maisemassa ja arvioidaan menetelmien nuorisotyöllisiä vaikutuksia niin nuorten kuin kanssamatkustajien ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Lähde: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/hankkeet/raidenuorisotyonarviointihanke 18.4.2018 4
Kiusaamisen monisyisyys hankaloittaa puuttumista. Tutkimuksesta käy ilmi, että tapausten selvittämistä vaikeuttaa luottamuksen puute kodin ja koulun välillä. Vanhempien kanssa tehtävä hyvä yhteistyö on merkittävä osa tilanteiden ratkaisua. Tutkimus osoittaa, ettei viranomaisilla ole yhdenmukaisia toimintakäytäntöjä vakavia kiusaamistilanteita varten. Pitkittyneissä kiusaamistilanteissa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja tukea myös koulun ulkopuolelta. Tämän kokonaisuuden hallinta on hajautunut monille toimijoille, mikä aiheuttaa katkoksia tiedonkulkuun ja epäselvyyksiä vastuunjakoon. Kiusaamiseen puuttuvassa työskentelyssä olisi tärkeää katsoa kokonaisuutta yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kiusaamistilanteita selvittäessä tulisi huomioida niin yksilöllisiä ja perhekohtaisia, kuin ryhmään ja koko kouluyhteisöön vaikuttavia tekijöitä ja sovittaa yhteen esimerkiksi poliisin, nuorisotyön ja lastensuojelun interventioita. 18.4.2018 5
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15-29 -vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. 2017 Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten arvoja ja asenteita osaamisesta ja koulutuksesta. Tutkimukseen osallistuneista nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret kokevat yleissivistyksen arvokkaaksi, ja suurin osa kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa. Vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Taloudelliset syyt ovat vaikeuttaneet erityisesti ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kouluttautumista: heistä lähes puolet on joutunut karsimaan opintojaan tai luopumaan niistä rahanpuutteen takia. Niukkuus vaikuttaakin kielteisesti myös nuorten ihmissuhteisiin. Nuorten tyytyväisyyttä elämäänsä on seurattu Nuorisobarometrissa 20 vuoden ajan. Tyytyväisyys omaan elämään on ollut suhteellisen vakaata, mutta laskenut jonkin verran etenkin tytöillä. Nuorten sosiaalinen luottamus on niin ikään laskussa, heikointa 6 se on työttömillä nuorilla.
Kirjoitussarja keskittyy etupäässä yksin Suomeen tulleiden, alaikäisten turvapaikanhakijoiden ja heidän parissaan toimivien ammattilaisten kokemuksiin, joita tarkastellaan moninaisista eri näkökulmista: sarja sisältää kirjoituksia muun muassa turvapaikanhakijanuorten arjen rakentumisesta ja sosiaalisista suhteista, heidän traumaattisten kokemustensa synnyttämistä mielenterveyden haasteista ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden kuulemiseen liittyvistä oikeuspsykologisista haasteista. Suomeen syksyllä 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista yli 80 prosenttia on alle 35- vuotiaita. 18.4.2018 7
Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta. Kouluterveyskysely 2017 Seksuaalista häirintää voi tapahtua monilla tavoin. Vt. vihjailevia eleitä tai ilmeitä, härskejä puheita, nimittelyä, kaksimielisiä vitsejä, vartaloon tai pukeutumiseen liittyviä huomautuksia, seksuaalisesti värittyneitä viestejä, puhelinsoittoja ja seksuaalisväritteisiä ehdotuksia.. Seksuaalinen häirintä on huomattavasti seksuaalista väkivaltaa yleisempää Harvempi kuin joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvä lapsi on kokenut seksuaalista häirintää viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana Perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvien sekä toisen asteen koulutuksessa olevien nuorten seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat verrattain yleisiä: noin joka viides nuori oli kokenut häirintää viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana Tytöt kokevat seksuaalista häirintää huomattavasti poikia yleisemmin Seksuaalisen häirinnän tai väkivallan kohteeksi joutunut nuori voi kokea pelkoa, nöyryytystä, ahdistusta ja epäluottamusta muihin ihmisiin. Häirinnästä saattaa seurata fyysisiä oireita, keskittymisvaikeuksia, koulunkäynnin vaikeuksia, opintojen keskeytystä, sosiaalisia ongelmia, hermostuneisuutta, masennusta, unettomuutta tai alkoholin tai päihteiden käyttöä. (Satyanarayana ym. 2015, Gilbert ym. 2009.) Ikonen R & Halme N. Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta. Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 6, maaliskuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 8
LYHYESTI NUORTEN MIELENTERVEYDESTÄ JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ Lähde: Nuorten mielenterveystalo.fi 18.4.2018 9
Nuoruusikä, 12-22, on vähittäistä psykologista sopeutumista sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin. Nuoren on ratkaistava ikäkauteen kuuluvat keskeiset kehitystehtävät, joita ovat vanhemmista irrottautuminen, enenevä turvautuminen ikätovereihin vanhempien sijasta, sopeutuminen murrosiän fyysisiin muutoksiin ja oman seksuaalisen identiteetin jäsentäminen. Tehtävä ei ole helppo. Joka viides nuori kärsiikin jostain mielenterveyshäiriöstä. Yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. 18.4.2018 10
Ahdistuneisuushäiriöt Itsetuhoisuus Käytösongelmat Masennus ja mielialahäiriöt Peliongelmat Päihdeongelmat Syömishäiriöt 18.4.2018 11
Nuorten masennuksesta Masennuksen ydinoireet nuorilla ovat aikuisten tavoin masentunut mieliala, mielihyvän kokemisen menetys ja väsymys. Mielialan muutos voi ilmetä itkuisuutena, ärtyisyytenä tai vihaisuutena. Tärkeiden asioiden aloittaminen on vaikeaa, jopa ylivoimaista, ja nuori vetäytyy pois harrastuksistaan ja kavereistaan. Murrosiässä masentunut nuori kääntyy usein sisäänpäin ja oirekuva alkaa vastata lisääntyvässä määrin aikuisten masennustiloja ja masentuneisuutta. Pitkään masentuneen nuoren murrosikä saattaa viivästyä, ja murrosiälle ominaiset itsetunto-ongelmat, kapinallisuus tai päihteiden käyttö voivat lisääntyä. Kymmenen vuoden iän jälkeen ja murrosiässä masennustilat yleistyvät. Vuoden kuluessa noin 5 % murrosikäisistä lapsista sairastuu masennukseen, ja aikuisikään mennessä noin joka kuudes on käynyt läpi masennusvaiheen. Noin joka kymmenes lapsilla ja nuorilla ilmenevistä masennustiloista on luonteeltaan pitkäaikaista kestäen vuosikausia. Masennus on jonkin verran yleisempää tytöillä kuin pojilla. 18.4.2018 12
NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt vuosien ajan. Nuorille tehdyn kyselyn mukaan merkittäviä syitä on kolme: alkoholia on entistä vaikeampaa hankkia, vanhempien asenteet ovat aiempaa tiukemmat ja kavereiden kanssa vietetty aika ei enää liity niin vahvasti alkoholiin. Ajankäyttö kavereiden kanssa on muuttunut ja sisältää aiempaa enemmän tekemistä, johon ei liity alkoholinkäyttöä. Sosiaalisen median ja pelien myötä yhdessäolon muodot ovat ehkä muuttuneet, vaikka ne eivät olekaan korvanneet vuorovaikutusta kavereiden kanssa, arvelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo. Usein esitetty näkemys, että lisääntynyt kannabiksen käyttö olisi yhteydessä alkoholin käytön vähenemiseen, ei saa tästä kyselystä tukea. (tarkastelussa 15-16v nuoret) Lähde:Raitasalo, K., Simonen, J., Tigerstedt, C., Mäkelä, P. and Tapanainen, H. (2018), What is going on in underage drinking? Reflections on Finnish European school survey project on alcohol and other drugs data 1999 2015. Drug and Alcohol Review. 18.4.2018 13
NUPOLIN TOIMINNASTA Komentajankatu 5 A, 3 krs. 18.4.2018 14
Ajanvaraus arkisin klo 8-16, p. 09 816 31300 ilman ajanvarausta ma-to klo 12 14. 13 22-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen palvelutarpeen arvio, ohjausta ja neuvontaa, hoitoa apua elämän pulmatilanteisiin. stressiä tai huolia kotona, koulussa tai vapaa-ajalla päihteet tai pelaaminen ongelma paha olo? masentaa tai ahdistaa? eikö mikään kiinnosta Nuoren tilannetta tulee arvioida kokonaisvaltaisesti 18.4.2018 15
Nupolissa tarjotaan hoitoa, ei pelkkää arviointia ja konsultaatioita 18-vuotta täyttäneet voivat käyttää myös ns.aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluja Tiivis yhteistyö HUS nuorisopsykiatrian kanssa Selkeä hoitomalli Hoidolliset ryhmät Perheiden kanssa työskentely Hoitomalli uudistettu ->Varhainen psykoterapia Folkhälsanilta Nupolia vastaava palvelu ruotsinkielisille Tulossa 2018 Aukioloaikojen tarkistus -> illat Liikutaan arjen ympäristöihin -> koulut, Ison Omenan palvelutori 18.4.2018 16
HOITOMALLI HOITO- JA PALVELU- SUUNNITELMA: TK-LÄÄKÄRI, ASIAKAS & PSYK.SH
HENKILÖSTÖRAKENNE 5/2018 Palveluesimies MtP klinikan esimies 0,25 Vastaava ohjaaja Tekee myös asiakastyötä Psykologi 2 Ohjaaja/sosionomi 1 Sairaanhoitaja 5 uutta 10,5 Lääkäri Ostopalvelua + omaa 1 1 18.4.2018 18
19
18.4.2018 20
18.4.2018 21
18.4.2018 22
KIITOS! 18.4.2018 23