Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (7) Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous Aika klo 14:30-16:08 Paikka Osallistujat Lautakunnan kokoushuone, VT 3, Virastopiha 2 C Jukka Pelkonen, pj Anne Ahlefelt Emma Holsti Hannu Hätönen Marja Koskenalho Päivi Koskinen Riikka Nieminen klo 14:38 alkaen Marko Paukku Paavo Räty Toni Tuomanen Kaisu Toivonen Mari Ahlström Kaisa Alaviiri Tapio Erma Raija Laine Merja Nordling Terhi Pippuri Anitta Rauvala Outi Saloranta-Eriksson Merja von Schantz Kati Villgren Katariina Lappalainen, siht. Eija-Inkeri Kailassuo paikalla kohdat 5-7 Poissa: Henrikki Soininen Arja Erma Barbro Högström Tiina Kasvi Erja Kumpulainen Virpi Mattila Tapio Nieminen Ilpo Salonen Raija Vanhatalo

2 Pöytäkirja 2 (7) Allekirjoitukset Jukka Pelkonen puheenjohtaja Katariina Lappalainen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty: Toni Tuomanen

3 Pöytäkirja 3 (7) Asiat Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 1 Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmän puheenjohtajan alustuspuheenvuoro, opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen 6 2 Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn tulosten valossa, erityissuunnittelija Katariina Lappalainen 7 3 Mielenterveys- ja päihdepalvelut hyvinvoinnin tukena, mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Eija-Inkeri Kailassuo 8 Keskustelua tavoitteiden ja toimenpiteiden eteenpäin viemisestä 9 Kokouksen päättäminen

4 Pöytäkirja 4 (7) Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14:30. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Toni Tuomanen. 4 Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 5 Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmän puheenjohtajan alustuspuheenvuoro, opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Läsnäolijat esittelivät itsensä esittelykierroksessa. Päihdeasiain neuvottelukuntaan valittujen luottamushenkilöiden lisäksi paikalla oli lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmän jäseniä. Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen kävi esityksessään läpi päihdeasiain neuvottelukunnan tehtävät. Neuvottelukunta seuraa eri ikäryhmien hyvinvointisuunnitelmiin kirjattujen ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden toteutumista sekä pohtii tarvittavia toimenpiteitä yhteistyössä eri ikäryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmien kanssa. Toivonen esitteli lasten ja nuorten hyvinvointityön rakenteita ja hyvinvointityötä Espoossa, josta hän kertoi olevansa ylpeä. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen sekä suunnitelman tavoitteiden eteenpäin vieminen ja seuranta. Puheenvuorossa nostettiin esiin suunnitelmaan kirjattu päihdeasioihin liittyvä tavoite lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteiden käytön sekä päihdehaittojen väheneminen. Toivosen mukaan tämän päivän tapaamisessa oli tarkoitus käydä läpi tämän hetkistä tilannetta lasten ja nuorten päihteidenkäytössä sekä palveluissa. Tämän

5 Pöytäkirja 5 (7) lisäksi tapaamisessa oli tarkoitus yhteisesti keskustellen miettiä, miten näissä asioissa ja hyvinvointisuunnitelmaan asetetussa tavoitteessa edetään. 6 Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn tulosten valossa, erityissuunnittelija Katariina Lappalainen Erityissuunnittelija Katariina Lappalainen esitteli vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn tuloksien kautta päihteiden käytön tilannetta Espoossa. Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi ja vuoden 2017 kyselyssä ovat olleet mukana 4. ja 5. luokkalaiset, heidän huoltajansa, 8. ja 9. luokkalaiset sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat alakoululaiset ja vähiten ammattiin opiskelevat. Vastausaktiivisuus on syytä ottaa huomioon, kun tuloksia tarkastelee. Lappalaisen esitys keskittyi ainoastaan päihteiden käyttöön liittyviin tuloksiin, vaikka itse kysely tuottaa seurantatietoa varsin monipuolisesti eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta. Nuorten osalta on näkyvissä, että tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet. Yhä useampi nuori on raitis. Nuuskan käyttö on lisääntynyt ammattiin opiskelevien keskuudessa. Vuoteen 2013 verrattuna huumeiden käytössä ja kokeilussa ei näy muutosta yläkoululaisilla. Ammattiin opiskelevien keskuudessa laskua on useamman prosentin verran. Pojat suhtautuvat myönteisemmin sekä humalahakuiseen juomiseen että marihuanan polttamiseen. Joka kymmenes alakoululainen tuntee jonkun joka käyttää huumeita tai hänelle itselleen on tarjottu huumeita. Lähes puolet yläkoululaisista kokee, että omalla paikkakunnalla on helppo hankkia huumeita. Esityksen jälkeen käytiin keskustelua kyselyn tuloksista. Huumeista esitetyistä kysymyksistä haluttiin lisätietoa. Todettiin tähän, että kouluterveyskyselyssä on kysytty nuorilta muun muassa lääkkeiden käytöstä, kannabiksen polttamisesta sekä kovempien huumeiden kuten ekstaasin, LSD:n sekä subutexin käytöstä, mutta THL:n tulospalvelusta emme tällä hetkellä saa näitä kaikkia tietoja. 7 Mielenterveys- ja päihdepalvelut hyvinvoinnin tukena, mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Eija-Inkeri Kailassuo Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Eija -Inkeri Kailassuo nosti esityksessään laajemmin esiin näkökulmia ja teemoja nuorten mielen hyvinvoinnista sekä palveluista. Hän korosti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen sekä ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön toteutumista pääasiassa arjen ympyröissä. Näistä hän mainitsi kodin, koulun, opiskelun, nuorisotyön ja vapaa-ajan toimipaikat sekä tarvittaessa myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Kailassuon mukaan olisi tärkeää, että arki sujuu ja asiat arjessa olisivat kunnossa. Hän toi esiin myös vanhempien tuen ja taloudellisten tilanteiden merkitykset. Kailassuo toi esiin tämän ajan ilmiöitä, jotka vaikuttavat nuoriin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Näistä esimerkkeinä kehärata ja metro sekä turvapaikanhakijanuoret erityisenä ryhmänä. Hän kertoi nuorisotutkimusseuran

6 Pöytäkirja 6 (7) julkaisusta, joka käsittelee monialaisen verkostotyön merkitystä kiusaamiseen puuttumisessa. Tämän lisäksi hän suositteli seuraamaan vuosittain julkaistavaa Nuorisobarometriä, joka mittaa suomalaisten vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Vuoden 2017 Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten arvoja ja asenteita osaamisesta ja koulutuksesta. Kyselyssä ilmeni muun muassa, että vastaajista 17 % kertoi karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Taloudelliset syyt olivat vaikeuttaneet erityisesti ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kouluttautumista. Kailassuon mukaan olisi myös tärkeää kiinnittää huomiota lasten kokemaan seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan, josta saadaan tietoa esimerkiksi kouluterveyskyselystä. Kailassuo kertoi yleisesti nuoruusiästä (12-22-vuotiaat), jota hän kuvasi vaativiksi vuosiksi. Nuoruusikään liittyy vähittäinen psykologinen sopeutuminen sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin sekä isoja kehitystehtäviä. Kailassuo kuvasi myös maailmaa lasten ja nuorten ympärillä vaativaksi sekä toi esiin esimerkiksi lukiolaisiin kohdistuvan kovan kilpailun ja odotukset. Joka viides nuori kärsiikin jostain mielenterveyshäiriöstä. Näistä yleisimpiä ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt vuosien ajan. Kailassuo viittasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Kirsimarja Raitasalon etc., tekemään tutkimukseen, jossa nuorille tehdyn kyselyn mukaan merkittäviä syitä alkoholinkäytön vähenemiseen on kolme: alkoholia on entistä vaikeampaa hankkia, vanhempien asenteet ovat aiempaa tiukemmat ja kavereiden kanssa vietetty aika ei enää liity niin vahvasti alkoholiin. Kailassuo kertoi Nupolin palveluista, joka tarjoaa vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen muun muassa palvelutarpeen arviota, ohjausta ja neuvontaa sekä hoitoa elämän pulmatilanteisiin. Nupolissa on suunnitteilla aukioloaikojen laajentaminen iltoihin sekä liikkuvampi palvelu esimerkiksi kouluihin ja Ison Omenan palvelutorille. Keskusteltiin myös erikoissairaanhoitoon pääsystä, jossa tavoitteena on maksimissaan kymmen vuorokauden odotusaika. Tällä hetkellä kaikissa palveluissa on täyttä. Syyt tähän ovat moninaiset. Keskusteltiin myös kenties madaltuneesta kynnyksestä lähteä hakemaan apua. Nupolissa asiakasmääriä seurataan kuukausittain. Tämän vuoden aikana nuoria asiakkaita on ollut 249. Nupoliin on saatu viisi uutta vakanssia, joiden sijoittuminen on vielä pohdinnassa. 8 Keskustelua tavoitteiden ja toimenpiteiden eteenpäin viemisestä Käytiin keskustelua koulujen mahdollisuuksista tukea lasten ja nuorten mielenhyvinvointia. Puhuttiin kiusaamisen ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. Opiskeluhuollon vastuualuepäällikkö Merja von Schantz kertoi lpc- menetelmän käytöstä kouluissa. Hoitomenetelmä perustuu interpersoonalliseen terapiaan (IPT), jota on käytetty sekä aikuisten että nuorten masennuksen hoitamiseen. Kouluissa käytettävä IPC-menetelmä on lyhyempi muoto varsinaisesta interpersoonallisesta terapiasta. Terapia pohjautuu ajatteluun, jonka mukaan mielialan alentuminen johtuu jollakin tavalla ongelmista merkittävissä ihmissuhteissa. Menetelmässä pyritään tunnistamaan ongelmat ja työskentelemään niiden ratkaisemiseksi, jolloin myös masennusoireet lievittyvät. Kaikki opiskeluhuollon henkilöt, terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit, pyritään kouluttamaan tämän

7 Pöytäkirja 7 (7) menetelmän käyttöön. Kouluissa on myös käytössä nk. hyvinvointikartasto, jonka avulla erityisesti terveydenhoitajat pyrkivät tunnistamaan ne kahdeksasluokkalaiset, jotka tarvitsevat nopeimmin apua hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa. Opiskeluhuollon ja mielenterveyspalvelujen yhteistyönä on menossa myös liikkuvan opiskeluhuollon nk. LOHI-pilotti, jossa pyritään puuttumaan nopeasti toisen asteen opiskelijoiden poissaoloihin. Kohderyhmänä on oppilaat, joilla on jostain syystä poissaoloja opiskeluista ja näin riski pudota pois opinnoista. Lohi- tiimi eli sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja kuraattori menevät tapaamaan opiskelijaa kotiin ja pyrkivät sitouttamaan hänet yhteistyössä oppilaitoksen kanssa taas kiinni opiskeluihin. Pilotti on käynnistynyt keväällä ja tähänastiset tulokset ovat lupaavia. Opiskeluhuollossa ollaan myös päivittämässä koulu- ja oppilaitoskohtaisia päihdesuunnitelmia. Käytiin keskustelua vapaaehtoistyön ja järjestöjen mahdollisuuksista toimia apuna lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Nuorilla on mahdollisuus ottaa itsekin yhteyttä muun muassa Tajua Mut! - järjestelmän kautta. Keskustelussa otettiin esiin ajatus kaupungin mahdollisuudesta järjestää chat-palvelua nuorille, mutta todettiin niitä olevan jo valtakunnallisesti tarjolla. Näitä sähköisiä mahdollisuuksia ovat muun muassa valtakunnalliset MLL:n chat ja puhelin sekä Suomen mielenterveysseuran Sekasin- chat. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16:08.