Hankkeen perustehtävän ja tuotosten arviointi (Silta-malli) Maakunnan valmistelun etenemisen skenaariot MHS 19.11.2018
Valmistelussa varaudutaan erilaisiin skenaarioihin A. Lait menevät läpi Mikäli lait menevät läpi, tekeminen jatkuu suunnitelmien mukaisesti: - Vauhti kiihtyy - Yhteistyö tiivistyy - Tekeminen konkretisoituu - Jne. Business as usual B. Lakien hyväksyntä lykkääntyy / siirtyy seuraavalle hallituskaudelle Mikäli lakien läpimeno lykkääntyy, tekemisen painopisteissä tapahtuu muutoksia. Tähän asti tehty valmistelu arvioidaan ja hyödynnetään seuraavasti: Tekemiset, jotka ehdollisesti hyödynnettävissä Tekeminen arvioidaan uudelleen/keskeytetään toistaiseksi siltä osin kuin se on riippuvaista lainsäädännön yksityiskohdista, niiden edistäminen ei hyödytä nykyisiä organisaatioita tai saatavat hyödyt ovat minimaalisia. Jo tehty työ dokumentoidaan, jotta tarvittaessa siihen voidaan palata jopa vuosien päästä. Yleishyödylliset tuotokset: Oletetaan, että tulevaisuuden sote-malli tullaan luomaan kuntia laajempien alueiden ympärille. Edistetään niitä tekemisiä, jotka ovat hyödynnettävissä missä tahansa sote-mallissa. Silta Lisäarvotuotokset: Tunnistetaan valmistelun tekemiset, jotka tuottavat luovuttaville organisaatioille hyötyjä ja lisäarvoa jo nykypäivänä. Paketoidaan nämä tekemiset houkutteleviksi kokonaisuuksiksi ja edistetään yhteistyötä Uudenmaan alueella.
Silta-mallin ytimessä on valmistelusta saatujen hyötyjen realisointi ja nykymuotoisen valmistelun hallittu siirtymä Silta-mallin kantavat periaatteet: Vastuullisuus turvallisen siirtymän lähtökohta: Uusimaa2019- hankkeessa tehdyn työn hyötyjä voidaan lunastaa riippumatta lakien läpimenosta. Työ voi tuottaa aitoa lisäarvoa Uudenmaan sidosryhmäorganisaatioille ja näiden henkilöstölle. Koska näyttää todennäköiseltä, että sote-uudistus tulee toteutumaan joka tapauksessa jossain muodossa, on kaikille osapuolille parasta varmistaa, että jo tehty työ saadaan hyödynnettyä ja sillattua kohti tulevaisuuden vaihtoehtoja. Yhteistyö rohkean uudistumisen mahdollistaja: Sekä poliittisesti että virkamiesjohdon keskuudessa vallinnee konsensus siitä, että a) sotea tulee uudistaa sekä b) uudistamisessa tärkeää on yhteistyön syventäminen. Silta-mallissa edistetään eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Jatkamalla omaehtoista yhteistyötä voidaan valmistautua hallitusti tuleviin muutoksiin riippumatta uusien valtakunnallisten mallien sisällöistä tai yksityiskohdista. Silta-malli pähkinänkuoressa: Uusimaa2019-hankkeen vaihtoehtoinen toimintamalli ja eteneminen vuonna 2019 (jos lakien läpimeno lykkääntyy) Hanke/projektiorganisaatio, jonka henkilöstö koostuu pääosin Uusimaa2019-hankkeen aiemmin rekrytoiduista valmistelijoista Uudistuksen toimeenpanolle on varma valtion rahoitus 30.6.2019 saakka, tieto loppuvuoden rahoituksesta saadaan alkuvuodesta 2019 Mallin tavoitteena on tuottaa konkreettisia hyötyjä ja lisäarvoa Uudenmaan kunnille ja kuntayhtymille jo ennen uudistuksen valtakunnallista läpimenoa Toimintatapa perustuu osallistamiseen ja kuntien/kuntayhtymien vapaaehtoisuuteen Edellyttää hanketasoisesti tekemisen merkittävää priorisointia, uudelleen suunnittelua ja aikatauluttamista
Ehdollisesti hyödynnettävissä olevat kokonaisuudet liittyvät pääasiassa nykyisten lakiehdotusten ominaispiirteisiin Maakunnan ydin, tehtävät Seuraavan hallituskauden sote-malli voi joko sisältää tai olla sisältämättä myös muita tehtäviä ja vastuita kuin nykyisissä esityksissä. Näin ollen soten ulkopuolisen valmistelun edistäminen on arvioitava uudelleen siltä osin kuin niiden edistäminen ei hyödytä nykyisiä organisaatioita tai saatavat hyödyt ovat minimaalisia. Järjestäjä-tuottaja logiikkaan pohjautuvat On mahdollista, että tulevaisuuden sote-mallissa ei hyödynnetä järjestäjä-tuottajalogiikkaa. Valtaosaa sotejärjestämistoiminnon valmistelun tuotoksista voidaan tarjota käytettäväksi tai kokeiltavaksi kunnissa/kuntayhtymissä vaikka järjestäjää ja tuottajaa ei erotettaisi. Näkökulma on erilainen, mutta valmistelun elementit ovat hyödynnettävissä. Aluejaosta riippuvat asiat Tulevaisuuden sote-mallit eivät automaattisesti pohjaudu samaan aluejakoon kuin tämän hallituskauden aikana. Sellainen valmistelutyö, jota ei voida hyödyntää vaihtoehtoisissa aluejaoissa (esim. pk-seutu erillään muista Uudenmaan kunnista), voi olla syytä keskeyttää mikäli lait eivät mene nyt läpi. Valinnanvapauden elementit Valinnanvapaus ei tule välttämättä toteutumaan nykymuodossa ehdotettuna. Sellaiset valinnanvapauden elementit, jotka pohjautuvat puhtaasti lainsäädäntöesityksiin, keskeytetään toistaiseksi (esim. sote-keskusmallin valmistelu). Jo käytössä olevia valinnanvapauden mekanismeja (esim. palveluseteleihin liittyvät pilotit) voidaan taas edistää ilman merkittäviä riskejä. Maakunnan organisaatioon ja fuusioihin liittyvät asiat Lakiluonnosten perusteella yli 30 organisaatiota luovuttaa henkilöstöä, sopimuksia ja omaisuutta maakuntaan. Puhtaasti Uudenmaan maakunnan organisoitumiseen, henkilöstösiirtoihin ja organisaatiomalleihin liittyvät valmistelutehtävät voidaan keskeyttää siihen asti, että tulevaisuuden malli on selvillä.
Minkälaisia lisäarvotuotoksia Uusimaa2019-hanke voi tarjota ennen lainsäädännön voimaantuloa? 1/2 Yhteistyön lisäämistä Kuvaus Valmistelun aikana on osallistettu mm. kuntien ja kuntayhtymien asiantuntijoita valmistelutyöhön, luotu erilaisia verkostoja, toimittu yhteistyöalustana ja rakennettu siltoja eri toimijoiden välille. Esimerkkejä Uusimaa2019 -hankkeesta Hankkeen valmisteluryhmät ja eri substanssialojen asiantuntijaverkostot Järjestöyhteistyön verkostot Vaikuttamistoimielinten maakunnalliset pilotit YTA-tasoinen TKIO-yhteistyö Helsingin ja Keski-Uudenmaan vetämä kuntien yhteinen tuottajien ohjauksen kehittämisen hanke. Maakuntavalmistelun tuotoksista saadaan lisäarvoa erityisesti palveluiden kehittämisen ja vaikuttavuuden lisäämisen osalta. Helsingin ja Keski-Uudenmaan vetämä palvelusetelin kehittämisen hanke. Maakuntavalmistelun tuotoksista saadaan lisäarvoa hankkeeseen tuottamalla toimiva malli terveyskeskuspalveluiden palveluseteliksi. Osaamisen kehittämistä ja jakamista Valmistelussa on tunnistettu alueita, joilla osaamista voi kasvattaa jakamalla tietoa ja tuomalla asiantuntijoita kehittämään toimintaa yhdessä. Samalla henkilöstön osaaminen kehittyy. Sote-neuvonnan, ohjauksen ja palautteen toimintamallit Palveluasumisen toiminta- ja palvelumalli Uudenlainen ohjelmajohtamisen malli strategian toimeenpanossa Osallisuuden muodot ja toimintamallit Parhaiden käytäntöjen tunnistamista ja levittämistä Valmistelua on rakennettu olemassa olevien toimintojen pohjalta. Maakunnan toiminnan rakentamisessa esim. useat prosessit on pyritty rakentamaan niin, että tunnistetaan kuntien parhaat käytännöt ja jatkokehitetään niistä sopivat maakunnalliset prosessit. Henkilöstötyön valmistelu: palkitsemisen mallit, suorituksen johtamisen mallit, monimuotoisuusohjelman mallit, rekrytointi- ja uudelleensijoitusmallit, työhyvinvoinnin mallit, osaamisen kehittämisen mallit, johtamisen ja esimiestyön nykytilankuvaus ja ideaalimalli HYTE-työ Soten yhdyspintatyö eri foorumeilla (kuntien osallistaminen lapen jatkona, kasvupalveluyhteistyö, yritys- ja järjestöfoorumit)
Minkälaisia lisäarvotuotoksia Uusimaa2019-hanke voi tarjota ennen lainsäädännön voimaantuloa? 2/2 Kuvaus Esimerkkejä Uusimaa2019 -hankkeesta Kannattavuutta leveämmillä hartioilla Tiedolla johtamisen kehitystä Uusia ratkaisuja Etenkin pienissä kunnissa on saattanut olla haastavaa, että tiettyjen toimintojen hoitamiseen tai palveluiden tuottamiseen ei ole runsaasti resursseja ja asiantuntijoita. Maakuntatason yhteistyöllä voidaan tuottaa palveluita suuremmissa kokonaisuuksissa Yksi maakuntauudistuksen tavoitteista on kehittää tiedolla johtamista ja luoda laadukkaamman tiedon avulla parempaa päätöksentekoa. Tämän työn pohjalta on mahdollista edelleen kehittää myös nykyistä toimintaa ja kasvattaa tiedolla johtamisen kyvykkyyksiä organisaatioissa. Valmistelussa tuotetaan ja edelleen kehitetään ratkaisuja ja tuotteita maakunnalle. Osa näistä soveltuvat myös kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. Maakunnan hankintojen palvelukeskus Tukipalvelut: yhteiset välinehuoltopalvelut, yhteiset ruokapalvelut Nykytoimijoiden laajempi yhteistyö TAHE-palveluissa Maakunnan tilojen laatu ja määrä sekä tilojen kustannukset, tilojen toiminnallinen luokitus, kiinteistöjohtamisen ohjelmiston pilotti, paikkatiedot Hyvinvointia ja terveyttä edistävän tietojohtamisen kehittäminen: tiedolla johtamisen tietomallin, visualisointivälineiden, yhteistyöverkoston ja kulttuurin sekä yhtenäisen tietopohjan luominen Ensihoidon järjestämisen nykytilanteen kuvaus ensihoidon kehittämisen pohjana Eri alojen mittarityö Konsernin johdon raportointi; Konsernin/järjestäjän ohjausmalli Ilmiölähtöiset tulevaisuustarkastelut Palveluintegraatio: Asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palveluiden periaatteet ja ohjausmekanismit (soveltuvin osin hyödynnettävissä palvelusetelipalveluissa) Palveluintegraatio: Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen ohjausmekanismien määrittely ja kuvaaminen, keskitetyt asiakasohjauksen suuntaviivat sekä palveluverkon määritykset Asiakirjapohjat ja prosessikuvaukset eri alueilla Tuottajien ohjaus: Tuottajien luokittelun pohjalta luodut asiakirjapohjat ja vuorovaikutusmallit, hallintopäätöksen ehdot liitteineen on helppo muuntaa palvelusetelin sääntökirjaksi / sopimuksiksi Soten omavalvontaohjelma, Soten viranomaistoiminnan tietoturvallisuus- ja tietosuojaohjelma Hankintatoimen työkalupakki Maakunnan uusi ERP-pilviratkaisua tarjotaan HUS:in käyttöön 1.1.2020, muitakin talouden peruspalveluiden tietojärjestelmiä tarjotaan pilotoitavaksi HUS:issa Makufi-sivustopohja, konseptit ja ketterän kehityksen toimintamalli palvelukohtaiseen sisällöntuotantoon
Henkilöstö Tekeminen Iso kuva: Miten etenemme käytännössä? 10/2018 11/2018 12/2018 1/2019 2/2019 3/2019 4/2019. 1/2020 Eteneminen, jos lait hyväksytään ja uudistus etenee: Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu, varautuminen maakunnan toiminnan alkamiseen 1.1.2021 Maakunnan käynnistämisen valmistelu Samanaikainen varautuminen Silta-malliin: hankkeen perustehtävän ja tuotosten ennakoiva arviointi sekä toivottujen tuotosten täsmentäminen yhdessä sidosryhmien kanssa Tulevaisuuden sote-mallin yksityiskohdista riippumaton valmistelu Lisäarvojen ja hyötyjen realisointi nykyisten toimijoiden kanssa Eteneminen, jos lait viivästyvät ja uudistus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle TAHTOTILA: Nykyisten työsuhteiden ja resurssisopimusten jatkaminen 30.6.2019 saakka Sopimuksellinen selvyys työsuhteiden ja resurssisopimusten tilasta jokaisen henkilön osalta vuodelle 2019 RIIPPUEN EDUSKUNNAN TOIMINNASTA: Maakunnan käynnistämisen valmistelu = Työsuhteiden ja resurssisopimusten jatkaminen 31.12.2019, lisärekrytoinnit RIIPPUEN EDUSKUNNAN TOIMINNASTA: Silta-malli = Siltahankkeen täsmentäminen (työn ja toiminnan uudelleenorganisointi), mahdolliset täydennysrekrytoinnit TBC???
Mikä Silta-malli? Uusimaa2019 hankkeen oma käsite, jolla tarkoitetaan toimintaa, jolla maakuntavalmistelun jo saavutetut tulokset turvataan ja siirretään seuraavan hallituskauden aikana hyödynnettäväksi, erityisesti jos nyt esillä oleva lakipaketti ei tule hyväksytyksi ennen kevään eduskuntavaaleja. Hankkeen projektit ovat lokakuussa tehneet ensimmäisen arvioinnin siitä, miten valmistelu muuttuisi jos uudistusta koskevaan lakipakettiin tulee olennaisia muutoksia sekä asioista, ratkaisuista ja hankkeen tuotoksista, joita voidaan tarjota nykytoimijoille kokeilukäyttöön varsinkin jos uudistuksen valtakunnallinen toteutus viivästyy
Sote- ja maakuntauudistuksen läpimenon viivästyminen luo haasteita valmisteluorganisaatiossa Tilanne Sote- ja maakuntauudistuksen läpimenoon liittyvä epävarmuus jatkuu. Valmistelua on jatkettu syksyllä 2018 valmistautuen siihen että maakunnan toiminta käynnistyy 2021. Uusimaa2019-hankkeessa pyritään realismiin valmistautumalla erilaisten skenaarioiden toteutumiseen ja varmistamalla että tähän asti tehty työ ei mene hukkaan. Niiltä osin kuin mahdollista, on valmistelussa pyritty keskittymään sellaisiin asioihin jotka hyödyttävät joka tapauksessa luovuttavia organisaatioita ja avainsidosryhmiä. Haaste Varma tieto lakien läpimenosta tai uudistuksen viivästymisestä voidaan saada vasta keväällä 2019. Siihen asti on samanaikaisesti varauduttava ja valmistauduttava uudistuksen läpimenoon, mutta myös mietittävä vaihtoehtoja jos uudistus viivästyy entisestään. Valmistelua edistää yli 200 työntekijän organisaatio, jonka motivointi ja sitouttaminen epävarmassa tilanteessa on haastavaa mutta erittäin tärkeää. Hankkeessa on vahva tahtotila tehdä uudistusta, hyödyntää jo tehty työ ja varmistaa että hankkeessa tehty työ ei valu hukkaan vaikka poliittinen päätöksenteko ei etenisi aikataulujen mukaisesti.
Sote-valmisteluryhmien työn itsearviointi lokakuussa 2018 Toiminnan yhdenmukaistaminen ja yhteistyön lisääminen yli kuntarajojen sekä integraation lisääminen eri sektorien välillä on todettu tärkeäksi nykyisissä valmisteluryhmissä ja niiden jatkuminen on tärkeää. Maakuntavalmistelun kokoava pohjavalmistelu kunta-kuntayhtymäpohjaisille valmisteluryhmille edesauttaa kuntien nykyorganisaatioiden toimintaa asukkaiden yhdenvertaisemman palveluiden antamiseen. Sote-valmisteluryhmien palautteessa nousi esiin samoja lisäarvoteemoja joita hankkeen sisälläkin; valmisteluryhmät koettiin hyödyllisiksi. Sote-valmisteluryhmät toivovat hankkeelta sekä koordinaatiota että selkeitä tehtävänantoja. Alla poimintoja muutaman sote-valmisteluryhmän itsearvioinnista: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ryhmä: Yhteiseksi asiaksi nähtiin mm. palvelujen kilpailuttaminen ja osaamisen vahvistaminen yhteishankkeena. Yhdessä tekemällä voidaan kehittää laatua ja saavuttaa kustannushyötyä. Motivaatio ryhmän työlle nousee työn kehittämisen näkökulmasta ja erityisesti kuntalaisten tarpeesta saada parempia palveluita. Ryhmässä päädyttiin siihen, että ryhmä jatkaa joka tapauksessa verkostona. Ikäihmisten valmisteluryhmä: On ollut hyötyä. Erityisesti kärkihanketyöskentelyn kautta on saatu hyötyä laajasti ja yhteinen ajatus kehittämisestä on muotoutunut. Suuntaa oman kunnan kehittämiselle, viety yhtenäiseen suuntaan. Hyvien käytäntöjen leviäminen. Kiinni myös omasta aktiivisuudesta, on paljon hyödynnettävää tietoa ja materiaalia kaikille tarjolla ryhmän materiaalien ja kokousten kautta. Ammatillinen tuki tapaamisissa tärkeää. Työterveyshuollon ryhmä Valmisteluryhmän työskentely on myös tukenut omaa työtä. Suuri osa toimintaympäristö-analyysistä ja selvitystyöstä olisi tullut tehtyä omassa työssä muutenkin. Ryhmästä on saanut paljon tietoa, miten tth toimii muualla. Suun TH ryhmä Motivaatiota on, sillä muutoksen taustalla olevat tekijät eivät ole muuttuneet eivätkä muutu riippumatta uudistuksen aikataulusta tai sisällöstä. Osallistujat ovat havainneet yhteistyön kantaneen hedelmää, yhteistyö on tuottanut materiaalia / toimintatapoja ( pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan ). Aikuisten sosiaalipalvelut -ryhmä Ryhmässä on saanut tietoa muiden kuntien käytännöistä palvelutarpeen arvioinnissa sekä siitä miten se on eri kunnissa organisoitu ja miten muissa kunnissa on tulkittu sosiaalihuoltolain palvelutarpeen arviointiin liittyviä säädöksiä. On ymmärretty syvällisemmin erilaisia työtapoja ja perusteita niihin. Myös resurssien erilaisuus on tullut näkyviin. On tullut uusia näkökulmia ja tunne, että olemme mukana prosessissa. Maakunta-kielteisyys on vähentynyt ja mieli on avoimempi. Lisätietoa ja ymmärrystä verkostoista, että ongelmat ovat yhteisiä, ja on myös perustavia eroja. Muutostarpeet tuntuvat olevan yhteisiä. Vammaispalveluiden ryhmä Valmistelutyö ei mene hukkaan yhtenäistyvät käytännöt ja linjaukset. Hyvää yhteistyön lisääminen, luottamuksen lisääntyminen. Toimintaa katsotaan laajemmin. Yhteiset hankinnat ja kilpailutukset. Käytäntöjen yhtenäistäminen, hinnastot, kuvaukset, tukipalvelut, kotiin annattavat palvelut, laatuvaatimusten yhdistäminen, palvelusetelit
Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä