Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 1 1749-2014 (235) Ympäristölupapäätös Comforta Oy Ympäristönsuojelu Tiina Liira 19.11.2014: 1. Asia Comforta Oy on jättänyt 12.2.2014 hakemuksen vesipesulan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristölupa kyseessä olevaan paikkaan myönnettiin 24.2.2004, 116. Toiminnassa tapahtunut suurin muutos on ollut siirtyminen raskaan polttoöljyn käytöstä nestekaasun (propaani) käyttöön energiantuotannossa ja sen seurauksena laite- ja prosessimuutokset. 2. Luvan hakija Comforta Oy, Hermannin rantatie 8, 00580 Helsinki Laskutusosoite: Comforta Oy, PL 93146, 01051 Laskut Y-tunnus: 1635654-6 3. Toiminnan sijainti Osoite: Hintsa Knaapinkatu 1, 20610 Turku Kiinteistöt: 853-16-1-1,2,3 4. Luvan hakemisen peruste Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 9 c mukaan (tekstiilien vesipesula, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa). 5. Toimivaltainen lupaviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 9 perusteella. Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on delegoinut ympäristönsuojelujohtajalle päätösvallan ratkaista ympäristönsuojelulain 28 :n mukaiset ympäristöluvat. 6. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 12.2.2014, jolloin asia on tullut vireille. Lupahakemusta täydennettiin 22.5. ja 16.10.2014. 7. Alueen kaavoitus ja toimintaa koskevat luvat Turun yleiskaavassa 2020 alue on kerrostalovaltainen asuntoalue (AK): alue varataan pääasiassa asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 2 liikenteen käyttöön. 12.4.1975 voimaan tulleessa asemakaavassa alue on pienteollisuusrakennusten korttelialue (TP): tonttia ei saa käyttää ympäristöä rumentavaan varastoimiseen eikä sille saa sijoittaa laitosta, joka tärinän, melun, pölyn ja savun tai muun saastevaikutuksen tai häiriön vuoksi aiheuttaa pysyvää rasitusta tontilla tai lähellä asuville. Toiminnalla on Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan myöntämä ympäristölupa vuodelta 2004. Lisäksi laitoksella on 2012 asennetun nestekaasun käyttölaitokselle TUKES:n lupa 1586/342/2012 vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta sekä lupa käyttölaitoksen laajennukseen sisätiloihin 3743/342/2013. 8. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Comforta Oy on Lindström konserniin kuuluva yritys, joka toimii omistamallaan tontilla Varissuon kaupunginosassa. Vuonna 1985 valmistuneessa kiinteistössä pesulatoimintaa harjoitti aluksi Lindström Lainatekstiili Oy. Vuonna 2001 Lindström Oy yhtiöitti hotellipalvelunsa tytäryhtiöksi, joka sai nimen Comforta Oy. Tontti rajoittuu maantiehen, jonka toisella puolella on kerrostaloasutusta sekä metsikköön, jonka takana on omakotiasutusta. Pesula ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. 9. Hakemuksen mukainen toiminta Toiminnan kuvaus, raaka-aineet ja tuotteet Comforta Oy harjoittaa hotellien ja muiden majoitustoimintaa tarjoavien yritysten tekstiilien pesua ja vuokrausta. Tekstiilit pestään ja huolletaan pesulassa, jossa on tähän tarkoitukseen käytössä jatkuvatoiminen putkipesukone, yksikkökoneet, rumpukuivaajat, mankelit ja muut tekstiilien huoltamiseen tarvittavat laitteet. Kaikki pesu on vesipesua. Pesulan tuotantokapasiteetti on keskimäärin 30.000 kiloa tekstiiliä vuorokaudessa maksimikapasiteetin ollessa kesäaikaan 36.000 kiloa. Laitoksessa työskennellään pääosin kahdessa vuorossa, kesän sesonkina kolmessa. Laitoksessa on yhteensä 54 työntekijää sekä kesätyöntekijät. Likaiset tekstiilit (froteet, pussilakanat, lakanat, tyynyliinat) toimitetaan pesulaan pyykkirullakoissa. Tekstiilit lajitellaan ja pakataan 50 kilon eriin, jotka syötetään höyrylämmitteiseen, vuonna 2010 uusittuun, 17-lokeroiseen jatkuvatoimiseen putkipesukoneeseen kahden minuutin välein. Pesuaika on 34 minuuttia. Yksikköpesukoneessa pestään pienempiä määriä peittoja ja tyynyjä. Pesuohjelmat muodostuvat esipesusta, pääpesusta, valkaisusta ja huuhtelusta. Pesemisen jälkeen mankeloitavat tekstiilit kuivataan rumpukuivaajissa, josta ne tulevat kosteina mankelointiin. Kuivurin uusinnan yhteydessä otettiin käyttöön ns. kakunhajottaja, jonka avulla lakanat pystytään ohjaamaan pesusta suoraan mankeliin ilman erillistä kuivausta. Täysin kuivat tekstiilit menevät kuivureilta viikkaukseen ja pakattaviksi. Pakkaamisen jälkeen tuotteet kuljetetaan rullakoissa asiakkaalle. Pesuprosessi perustuu mekaaniseen muokkaukseen, lämpötilaan, aikaan ja käytettyihin pesuaineisiin. Pesuaineet ovat nestemäisiä ja ne annostellaan automaattisen järjestelmän kautta, joka myös dokumentoi kulutuksen ja ilmoittaa häiriöistä. Pesussa käytetään Christeyns Oy:n pesuaineita. Pääpesuaine sisältää alle 5 % fosfonaatteja, anionisia ja amfoteerisiä pinta-aktiivisia aineita ja saippuaa sekä 5-15 % ionittomia pinta-aktiivisia aineita. Pesuaineen sekä
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 3 huuhteluaineen pinta-aktiiviset aineet ovat biohajoavia ja Euroopan unionin direktiivin EU 648/2004 mukaisia. Ne eivät sisällä alkyylifenolietoksylaatteja, NTA:ta, EDTA:ta tai fosfaatteja, joiden käytöstä luovuttiin vuonna 2008. Pesussa käytetään myös alkalitehostinta sekä vetyperoksidiperetikkahappovalkaisua (1.000 litran muovikontti). Yksikköpesukoneissa tahranpoistoon uusintapesussa käytetään natriumhypokloriittia (20 litran kannu). Pesuaineiden valinnassa on huomioitu ympäristönäkökohdat ja kolmella käytettävistä aineista on myös Joutsen-ympäristömerkintä. Tarkemmat pesuainetiedot ovat ympäristölupahakemuksen liitteessä. Pesuaineet varastoidaan noin 900 kilon erissä muovikonteissa erillisessä kemikaalihuoneessa, jonka viemäröinti on suojattu mahdollisten vuototapaturman varalta. Keskenään mahdollisesti vuototilanteessa reagoivat kemikaalit on nostettu erillisten valuma-altaiden päälle. Kemikaalit varastoidaan suljetussa ja ilmastoidussa tilassa ja kaikista on käyttöturvallisuustiedotteet. Propaanilla toimivat 17-lokeroinen Kennegiesser-merkkinen putkipesukone ja energiaa eniten käyttävät kuivurit. Tulevaisuudessa yksi mankeli on tarkoitus muuttaa kaasukäyttöiseksi. Energiankulutus Höyryn tuottamiseen käytettiin vähärikkistä raskasta polttoöljyä 12.12.2012 asti. Tämän jälkeen höyryntuotantoon on käytetty nestekaasua (propaani). Käytöstä poistettu öljysäiliö pestiin ja myytiin romuliikkeelle. Arvioitu nestekaasun vuosikäyttö on 500 tonnia. Nestekaasun kulutus on ollut keskimäärin 40.000 kiloa kuukaudessa ja kesäisin maksimissaan 60.000 kiloa. Nestekaasua varastoidaan 61 m 3 :n säiliössä, joka on vuokrattu Kosan Oy:ltä. Säiliössä voidaan varastoida 59 m 3 nestekaasua. Säiliössä on katodinen korroosion suojaus ja anturi, joka on yhdistetty propaanihälytysjärjestelmään. Säiliölle tehdään käyttötarkastus neljän vuoden välein. Tarkastukset ja kokeet suorittaa Kosan Oy ja toiminta on TUKES:n valvomaa. Säiliö on puoliksi maan alla ja sen maanpäällinen osa on peitetty maa-aineksella. Säiliötä ympäröi lukittu, noin 2,5 metriä korkea aita. Kaasuputki on maanalainen laitosrakennuksen seinustaan asti ja nousee seinustalle suojakotelossa, jonka korkeus on noin kolme metriä. Tämän jälkeen putki kulkee suojaamattomana seinää ylöspäin. Säiliö sijaitsee tontin metsänpuoleisessa reunassa. Lisäksi on vuokrattuna höyrystinkeskus. Höyrystinkeskuksessa on 4,2 MW:n Vapor-merkkinen höyrykattila, jossa on 4,1 MW:n Weisshaupt kaasupoltin. Keskuksessa on kaksi höyrystintä, joiden kummankin teho on 300 kg/h. Lämpökeskuksen piipun pituus on 35 metriä. Sähkönkulutus on noin 1.000 MW vuodessa. Energiankulutusta seurataan ja dokumentoidaan systemaattisesti. Prosessienergian kulutusta on saatu pienenemään vedenkulutuksen pienentyessä ja putkipesukoneeseen asennetun talteenottojärjestelmän ansiosta. Vuonna 2013 energiankulutus oli 7.224 MWh ja 1,29 kwh per pesty pyykkikilo. Toiminnan aiheuttamat ilmapäästöt ja melu Laitoksen siirryttyä käyttämään nestekaasua raskaan polttoöljyn sijasta on ilmapäästöjä pystytty vähentämään huomattavasti. Nestekaasua käytettäessä ei tule kiintoaine-, noki- tai raskasmetallipäästöjä ja rikkidioksidipäästöt ovat
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 4 vain 0,001 kg/kwh. Hiilidioksidipäästöt ovat neljänneksen pienemmät verrattuna raskaaseen polttoöljyyn. Vuonna 2013 hiilidioksidipäästöt olivat 340.650 kiloa ja rikkidioksidipäästöt 6.279 kiloa. Kiinteistölle liikennöi noin 14 kuorma-autoa päivässä. Lisäksi melua aiheuttaa työntekijöiden töihin saapuminen ja poistuminen työpaikalta. Syntyvät jätteet ja jätevedet Laitoksessa lajitellaan jätteet ja niiden määriä seurataan. Vuonna 2013 kertyi energiajätettä 8.430 kiloa, kaatopaikkajätettä 1.560 kiloa, metallia 840 kiloa, pahvia 1.440 kiloa ja paperia 942 kiloa. Näiden jätehuollosta vastaa Lassila & Tikanoja Oyj. Vaarallisia jätteitä kertyi noin 870 kiloa, joista reilu puolet jäteöljyä ja loput liuottimia ja maaleja. Loisteputkia ja paristoja jäi jätteeksi neljä kiloa. Nämä haitalliset tai vaaralliset jätteet toimitetaan hyväksyttyihin vastaanottopaikkoihin. Tekstiilijäte kierrätetään 100 % teolliseksi tekstiiliraakamateriaaliksi. Viemäriin johdettava jätevesimäärä on 23.715 m 3 vuodessa. Pesuprosessin optimoinnissa on keskitytty veden säästämiseen. Prosessitarkkailuun kuuluu päivittäisiä ja viikoittaisia mittauksia vedenlaadun suhteen, joilla varmistetaan optimoitu minimikulutus ja mahdollisimman pieni päästökuormitus viemäriverkkoon. Jätevedestä tutkitaan vuosittain mm. biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi, fosfori, kloridi, kiintoaine ja rasvat (tarkemmat kuormitustiedot vuosiraportissa). Koska prosessin vedenkulutus on laskenut, ovat pitoisuudet vedessä suhteessa kasvaneet. Silti kuormitus on laskenut tai pysynyt samalla tasolla. Laitoksella on sopimus kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitokseen, mutta siinä ei ole määritelty päästörajoja. Jatkuvatoimisessa putkipesukoneessa on nukansuodatus prosessiveden kierrätyksen vuoksi. Lisäksi kaikki jätevesi suodatetaan ennen viemäriä Swecotäryseulan läpi, joka poistaa nukan ja muun kiintoaineksen. Kiintoainesta jätevedestä on kertynyt vuosittain noin 2.000 kiloa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Laitoksella on yli 30 vuoden kokemus pesula-alalta ja se panostaa vahvasti prosessin jatkuvaan kehitystyöhön. Siirtymisellä höyrytoimisista laitteista suoraan kaasuun on ollut huomattava merkitys energiakulutukseen, mutta myös prosessin hallitseminen ja säätäminen on muuttunut helpommaksi. Propaanin käytön laajentaminen sisätiloihin on alkanut asteittain. Ensin korvattiin energiaa eniten kuluttavat kuivurit. Mankeleista on tarkoitus muuttaa yksi kaasulla toimivaksi vuonna 2014. Kuivurin uusinnan yhteydessä otettiin kuivauslinjaan käyttöön ns. kakunhajottaja, jolloin on mahdollista ohjata pesty lakanatekstiili tämän laitteen läpi suoraan mankelille ilman energiaa kuluttavaa kuivausvaihetta. Laitos pyrkii systemaattisesti minimoimaan pesulateollisuuden tunnistettuja ympäristövaikutuksia asetta vuosittain paikalliset tavoitteet. Pesulan käytetyin laite, jatkuvatoiminen putkipesukone, uusittiin 2010 uusimmalla mallilla. Uusi putkipesukone mahdollistaa aiempaa paremmin käytetyn pesuveden kierrätysmahdollisuudet. täten vedenkulutus on saatu laskemaan ja lämpimästä vedestä saadaan energiaa talteen lämmönvaihtimen kautta. Arvio energiankäytön tehokkuudesta
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 5 Laitos on vähentänyt energiankulutusta ja ilmapäästöjä siirtymällä nestekaasun käyttöön pääenergialähteenä, raskaan öljyn sijaan. Nestekaasu on päästöiltään ja tehoarvoiltaan yleisesti nähty energiatehokkaampana vaihtoehtona. Perinteisesti pesuloissa on energia tuotettu höyrymuodossa, josta ollaan asteittain siirtymässä pois. Marraskuussa 2012 aloitettiin käyttölaitoksen muutoksella ja jatkettiin sisätiloihin marraskuussa 2013 kaasukuivureilla. Tämä vähensi tuotantolaitoksen kulutusta sisäisen energiatehokkuuden parantuessa. Kulutusta seurataan päivittäisellä ja kuukausittaisella tasolla. Laitokselle asetetaan tavoitteet vuosikulutukselle, johon pyritään pääsemään yhdistämällä tarkkaa prosessikontrollia ja uusia teknisiä ratkaisuja tuotannossa. Arvio toimintaan liittyvistä haitoista ja riskeistä sekä toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Comforta Oy:n Varissuolla sijaitsevalle laitokselle on tehty riskianalyysi nestekaasulaitoksen osalta. Riskit on arvioitu tapahtumaskenaariotarkastelun avulla. Riskimatriisissa on yhdeksän osa-aluetta, jotka sijoittuvat laajan riskin alaisuuteen. Näitä osa-alueita ovat letkurikko tai letkuvuoto säiliöautolla säiliön täytön yhteydessä, säiliöauto ajaa pois letkut kytkettyinä, putkirikko maanpäällisessä nestekaasuputkessa, vuoto nestekaasusäiliöllä tai sen yhteissä, väärät toimenpiteet säiliön vesityksen yhteydessä, korkea paine höyrystimen jälkeen, vuodet tai tulipalo huollon jälkeisessä käynnistyksessä ja vika polttimen säätölaitteissa. Suurimpia riskejä edellä mainituista tapahtumaskenaarioista ovat tulipalot ja kaasupilven syntyminen. Tapahtumaskenaariotarkasteluun perustuen on ehdotettu toteutettavaksi useita eri toimenpiteitä. Kosan Gas tekee nestekaasulaitokselle turvatarkastuksen ja mittaa säiliön katodisen suojauksen toimivuuden kahden vuoden välein. Laitokselle on laadittu huoltoohjeet. Säiliölle tehdään määräaikaistarkastukset neljän vuoden välein. Laitokselle laaditun pelastussuunnitelman mukaan toiminta ei aiheuta varsinaisia ympäristöriskejä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Laitoksella on vuonna 2005 sertifioitu ISO 14.001 laatujärjestelmä, jonka viimeisin ulkoinen DNV-auditointi on tehty kesäkuussa 2013. 9. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä 4.6.-4.7.2014. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Turun kaupungin ympäristötoimialan asiakaspalvelussa. Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto 10 naapurikiinteistön omistajalle, haltijalle tai vuokralaiselle. Tarkastukset Ympäristönsuojelu on tehnyt tarkastuksen pesulaan 26.5.2014. Tarkastuksessa käytiin läpi toimintaa ja täydennettiin lupahakemusta. Tarkastuksesta laadittiin pöytäkirja. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 6 Lausunnot Ympäristönsuojelutoimisto pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksiköltä, Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Turun Vesiliikelaitos ei katsonut tarpeelliseksi lausua asiasta. Asemakaavatoimiston lausunnossa todetaan, että Comforta Oy:n toimitilojen välittömässä läheisyydessä Hintsa Knaapin kadun toisella puolella sijaitsee asuinkerrostaloja ja muutamia omakotitalotontteja. Muilta osin tontti rajoittuu Huuhkajanpuisto-nimiseen lähivirkistysalueeseen (VL), joka on luonnontilaista metsäaluetta. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melun ohjearvot eivät saa toiminnan johdosta ylittyä asuinalueella ja pakokaasujen leviämisen estämiseksi tulee tehdä tarvittavat toimenpiteet. Ympäristöterveydenhuollon lausunnon mukaan toiminta on järjestettävä niin, että se ei saa aiheuttaa terveyshaittaa. Melu ei saa ylittää lähiasutuksen luona 50 db:n rajaa yöaikana ja päiväaikana 55 db:n, lähitalojen ikkunoiden ulkopuolella melutaso ei saa ylittää 45 db(a). Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman mukaisesti kohteessa tehdään palotarkastuksia 24 kuukauden välein. Viimeiset valvontakäynnit ovat olleet yleinen palotarkastus 2012 ja ylimääräinen palotarkastus 2013. Ympäristöluvan aineistossa olevassa pelastussuunnitelmassa tulee huomioida paremmin yrityksen kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi. Laitoksen vaarallisten kemikaalien valvonta kuuluu Kemikaali- ja turvallisuusvirastolle. Vastineet Hakijan vastineessa todetaan, että laitoksen ympäristöön aiheuttama mahdollinen meluhaitta on aiemmin aiheutunut tutkimusten mukaan pesulan höyryverkon paineen vapautumisesta lauhdeverkosta ja muista paineen muutoksista järjestelmässä. Pesulan siirryttyä propaaniin, on tämän höyryverkon käyttöä vähennetty huomattavasti, tuotannon laitteiden kulutuksen suurelta osin tullessa suoralla kaasulla käyvistä laitteista. Viime kesänä (2014) laitos sai naapurilta huomautuksen melusta lastausovien jäätyä auki vielä kello 23.00, jolloin tuotantotilan keskusradion musiikki aiheutti häiriötä. Työntekijöitä muistutettiin ovien sulkemisen tärkeydestä kello 22.00 jälkeen. Päätös Päätän myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Comforta Oy:n pesulalle kiinteistöllä 853-16-1-1,2,3, Hintsa Knaapinkatu 1. Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jätteiden ja kemikaalien käsittely 1. Laitoksen toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, käsiteltäväksi tai loppu-
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 7 sijoitettavaksi paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. (YSL 43 ja 45, JL 8 ) 2. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää omina jakeinaan, katetussa ja lukittavassa tilassa. Varastotilojen lattiamateriaalin tulee kestää varastoitavien aineiden vaikutukset. Jos varastossa säilytetään nestemäisiä aineita, on varastotila allastettava. Suoja-allas on mitoitettava vähintään suurimman varastoitavan irtosäiliön tilavuuden mukaiseksi. Vaarallisia jätteitä saa säilyttää korkeintaan 12 kuukautta, minkä jälkeen ne tulee toimittaa luvan omaavaan vastaanottoon. (YSL 45, JL 6 ) 3. Nestemäisten vaarallisten jätteiden ja kemikaalien varastotilojen ja lastausalueiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen talteen keräämistä varten. Vuodon sattuessa on onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin ryhdyttävä viipymättä. (YSL 43 ja 45 ) 4. Happamien ja emäksisten kemikaalien säilytys on järjestettävä siten, etteivät ne missään olosuhteissa pääse reagoimaan keskenään. (YSL 43 ) 5. Pesularakennuksen lattioiden on oltava tiiviitä ja mahdolliset lattiassa olevat viemärit on voitava sulkea vuototilanteissa. (YSL 4, 43 ) Jätevedet 6. Toiminnanharjoittajan on seurattava toiminnassa syntyvän jäteveden laatua. Laitoksella kerran vuodessa otettavat vesinäytteet tulee analysoida auktorisoidussa laboratoriossa ja verrata niitä Turun Vesiliikelaitoksen antamiin viitearvoihin. Tarvittaessa on tehtävä Turun Vesiliikelaitoksen kanssa teollisuusjätevesisopimus, missä määritellään viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuusohjearvot. (YSL 43, 46 ) Melu 7. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla ylittää ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db(a) klo 07-22 eikä L Aeq 50 db(a) klo 22-07. (YSL 43 ) 8. Tarvittaessa melutaso on tarkistettava mittauksin ympäristönsuojelutoimiston kanssa erikseen sovittavalla tavalla. (YSL 46 ) Tarkkailu ja valvonta 9. Luvanhaltijalla on oltava kirjanpito laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: pestävien tuotteiden määrät sekä pesussa käytettyjen pesukemikaalien määrät tiedot vedenkulutuksesta ja jätevesiviemäriin johdettavasta vesimäärästä käytetyn nestekaasun ja muiden ympäristölle vaarallisten kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät toiminnassa syntyvien jätteiden laji ja määrä sekä niiden toimituspaikat toiminnan häiriöt vesitutkimuksen analyysitulokset
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 8 Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46, JL 118, 119 ja 120 ) 10. Laitoksella havaituista toiminnan häiriöstä ja muista poikkeuksellisista tilanteista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle, on ilmoitettava välittömästi pelastusviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. (YSL 43 ) 11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisen laitoksen toimintaan soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. (YSL 43 ) 12. Toiminnassa tapahtuvista pysyvistä tai pitkäaisaisista keskeyttämisistä, toiminnan muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta sekä toiminnan lopettamisesta ja lopettamisen jälkeisistä toimista on ilmoitettava kirjallisesti ympäristönsuojeluun. (YSL 43, 81 ) 13. Luvanhaltijan tulee ennen toiminnan loppumista huolehtia laitosalueen sekä siellä mahdollisesti olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiselle vastaanottajalle. Puhdistamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluun, joka voi tarkastaa laitosalueen siisteyden. (YSL 43, 90, JL 73) Lupaharkinnan perustelut Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää laitoksen toiminta ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niinen nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huononemista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on huomioitu toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Jätteiden ja kemikaalien asianmukaisen käsittelyn, varastoinnin ja edelleen toimittamisen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoita ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista. (Määräykset 1-5) Vesinäytteiden tutkimisella hyväksytyssä laboratoriossa taataan vertailukelpoiset tutkimustulokset. Mahdollinen teollisuusjätevesisopimus olisi hyvä tehdä, jotta vesinäytteet olisivat riittävän kattavat ja tuloksia voisi verrata viitearvoihin. (Määräys 6) Melun rajoittamiseen liittyvät määräykset ovat tarpeen, koska pesulan läheisyydessä on asuinkiinteistöjä. (Määräykset 7 ja 8) Valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Poikkeustapauksista, kuten onnettomuuksista ja toiminnan olennaisista muutoksista, on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 9 kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimenpiteet ovat tarpeellisia laitosalueen siisteyden varmistamiseksi. (Määräykset 9-13). Sovelletut oikeusohjeet Jätelaki (646/2011) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Tämä lupapäätös korvaa aiemmin, 24.2.2004, myönnetyn ympäristöluvan. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava uutta ympäristölupaa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvanhaltijan on 31.12.2024 mennessä tehtävä ympäristönsuojeluviranomaiselle uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi siten kuin ympäristönsuojelulaoin 55 :ssä on säädetty. Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää luvan raukeamisesta, ettei hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ole tehty määräaikaan mennessä. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään 924 euron maksu. Taksaa on alennettu 30 % Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukaisesta 1320 eurosta (tekstiilien vesipesula tai kemiallinen pesula). Lupamaksun alentaminen on mahdollista, kun kyseessä on luvan tarkistamista koskeva ympäristölupa. Olli-Pekka Mäki vt. ympäristönsuojelujohtaja Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen 24.11.2014.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 10 Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Jakelu ao Comforta Oy tied Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat tied Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta