Tiedonkulku erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen takkuaa yhä

Terveydenhuoltotutkimus Irma Virjo LT, professori (emerita) Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö, yleislääketiede irma.virjo@uta.fi Kari Mäkelä FT, professori Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Juhani Aho LL, ylilääkäri Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan (JIK) peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pentti Kalliola LL, apulaisylilääkäri Lapuan terveyskeskus Harri Kurunmäki LL, ylilääkäri JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Leena Uusitalo LL, apulaisylilääkäri Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Markku Valli LL, ylilääkäri Seinäjoen terveyskeskus Suvi Ylinen LL, ylilääkäri Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Käsikirjoitus on muokattu ja laajennettu artikkelista Mäkelä K, Virjo I, Aho J, Kalliola P, Kurunmäki H, Uusitalo L, Valli M, Ylinen S. Impact of EPR Systems on Information Flow in Finnish Health Centers. Telemedicine and e-health 2013;19:155 9. Artikkeli julkaistaan Telemedicine and e-health -lehden ja Mary Ann Libert Inc. -kustantamon luvalla. LIITEAINEISTO pdf-versiossa www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot SLL 36/2013 Vertaisarvioitu VV Tiedonkulku erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen takkuaa yhä Lähtökohdat Sähköiset potilastietojärjestelmät on otettu terveyskeskuksissa käyttöön aiemmin kuin erikoissairaanhoidossa. Nyt kun järjestelmät kattavat koko julkisen terveydenhuollon, voisi olettaa tiedonkulun erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin parantuneen. Menetelmät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskusten henkilökunnalle tehtiin vuosina 2003 ja 2010 postikysely, jossa henkilökuntaa pyydettiin arvioimaan antikoagulanttihoitoa varfariinilla saavien potilaiden hoitoon liittyvän tiedonkulun menetelmiä ja tiedon sisältöä. Vuonna 2003 kyselyjä lähetettiin 1 114 ja palautettiin 860 (77 %). Vuoden 2010 vastaavat luvut olivat 1 675 ja 932 (56 %). Tulokset Antikoagulanttihoitoa saavien potilaiden hoitoon vähintään viikoittain osallistuvista 75 % löysi uuden potilaan hoitoa koskevat tiedot melko tai erittäin pahvisesta hoitokortista vuonna 2003. Terveyskeskuksen sähköisestä sairauskertomuksesta tiedot löysi 33 % vuonna 2003 ja 60 % vuonna 2010. Jo aiemmin antikoagulanttihoitoa saaneen potilaan hoitoa koskevat tiedot löysi terveyskeskuksen sähköisestä sairauskertomuksesta 42 % vuonna 2003 ja 72 % vuonna 2010. Uuden potilaan edellisen INR-arvon eri tietolähteistä löysi 77 % vuonna 2003 ja 78 % vuonna 2010, ja varfariiniannoksen vastaavasti 75 % ja 74 %. Jo aiemmin antikoagulanttihoitoa saaneen potilaan edellisen INR-arvon eri tietolähteistä melko tai erittäin löytäneitä oli 80 % molempina tutkimusvuosina, ja edellisen varfariiniannoksen löysi 80 % vuonna 2003 ja 76 % vuonna 2010. Päätelmät Tietoa siirrettiin yhä enemmän sähköisesti, mutta potilaan hoidon kannalta välttämättömät tiedot eivät löytyneet vuonna 2010 yhtään paremmin kuin vuonna 2003. Tiedonkulun ongelmat eivät vähentyneet. Potilastietojärjestelmien toiminnassa on puutteita, joita käyttäjät eivät pysty paikkaamaan. Sähköisten potilaskertomusjärjestelmien käyttöönotto Suomessa on tapahtunut eri tahtia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Vuonna 1998 sähköisiä järjestelmiä käytettiin jo yli puolessa terveyskeskuksista ja 94 %:ssa vuonna 2004 (1). Julkisen sektorin sairaaloissa järjestelmien kattavuus ylitti 50 % vuonna 2002 (1) ja täysi kattavuus saavutettiin vuonna 2007 (2). Potilastietojärjestelmät toimivat paitsi tietovarastona myös tiedonvälitysmekanismina. Eri organisaatioiden välinen potilasta koskeva viestintä perustuu näihin järjestelmiin kirjattuun tietoon. On haasteellista luoda järjestelmä, joka toimii hyvin sekä tiedon keruun että tiedon hakemisen näkökulmasta, mutta joka samalla mahdollistaa joustavan ja helpon tiedonvälityksen organisaatioiden kesken. Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastaus kysymykseen, ovatko sähköiset sairauskertomusjärjestelmät parantaneet tiedonkulkua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Tutkimus toteutettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa Kurikan terveyskeskus oli yksi edelläkävijöistä. Se aloitti vuonna 1995 sähköisen sairauskertomuksen käytön silloiselta nimeltään Sinuhe. 2000-luvun alussa kaikki piirin terveyskeskukset käyttivät jotain sähköistä sairauskertomusjärjestelmää (Effica, Mediatri tai Pegasos). Vuonna 2010 kuusi terveyskeskusta käytti Efficaa ja yksi terveyskeskus Pegasosta. Sairaanhoitopiiri aloitti vuonna 1999 projektin, jonka tarkoituksena oli hankkia sähköinen 2208

tieteessä Kirjallisuutta 1 Kiviaho K, Winblad I, Reponen J. Terveydenhuollon toimintaprosesseja ja asiointia tukevat atksovellukset Suomessa. Kartoitus- ja käyttöanalyysi. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 8/2004. 2 Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P, Kangas M. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2007. Tilanne ja kehityksen suunta. Stakesin raportteja 37/2008. www. stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/ R37-2008-VERKKO.pdf 3 Hagman E, Rajala J, Mäkelä K, Stenman M. Electronic patient record and administration system project in the hospital district of Etelä-Pohjanmaa. Medical technology seminar III Future business and research. The hospital district of South Ostrobothnia 2004, Julkaisusarja C:muut;28. 4 Virjo I, Mäkelä K, Aho J ym. Antikoagulanttihoitoa saavan potilaan hoitokortti edelleen tärkeä. Suom Lääkäril 2006:61:3486 7. 5 Vänskä J, Hyppölä H, Halila H ym. Lääkäri 2003 uutta tutkimustietoa lääkäreistä, Suom Lääkäril 2005;60:1975 9. 6 Elovainio M, Heponiemi T, Vänskä J ym. Miten suomalainen lääkäri voi 2000-luvulla? Suom Lääkäril 2007;62:2071 6. 7 Heikkilä T, Hyppölä H, Vänskä J ym. Lääkäri 2008 uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Nuoren lääkärin vanhemmat yhä useammin lääkäreitä. Suom Lääkäril 2010;65:2401 7. 8 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65:4177 83. 9 Virjo I, Aho J, Kalliola P ym. Patient s own anticoagulant treatment card still most important in transferring information. Medical technology seminar III Future business and research 2004. The hospital district of South Ostrobothnia 2004, Julkaisusarja C:muut;27. 10 Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu. Kaikissa kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65:4185 94. 11 Viitanen J, Hyppönen H, Lääveri T, Vänskä J, Reponen J, Winblad I. National questionnaire study on clinical ICT systems proofs: Physicians suffer from poor usability. International Journal of Medical Informatics 2011;80:708 25. 12 Kaipio J. Usability in healthcare: Overcoming the mismatch between information systems and clinical work. Aalto University publication series, Doctoral dissertations 105/2011. http://lib.tkk.fi/ Diss. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. potilastietojärjestelmä Seinäjoen keskussairaalaan (3). Järjestelmäksi valittiin Effica. Vuodesta 2003 alkaen sanelut kirjoitettiin sähköiseen sairauskertomukseen. Vaihe vaiheelta erilaisia toimintoja siirrettiin sähköiseen muotoon. Vuonna 2010 sähköinen sairauskertomus oli jo täysin käytössä. Vuonna 2002 kutsuttiin koolle työryhmä pohtimaan tiedonkulun tutkimista. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston lisäksi mukaan tuli perusterveydenhuollon edustajia useista terveyskeskuksista. Koska erikoissairaanhoidon edustusta ei saatu ryhmään, päädyttiin selvittämään tiedonkulkua erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tiedonkulku sinänsä on abstrakti ja vaikeasti mitattava asia. Tutkimuksen kohteeksi otettiin antikoagulanttihoitoa varfariinilla saavien potilaiden hoitoon liittyvä tiedonkulku. Hoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa, mutta hoidonseuranta tapahtuu yleensä terveyskeskuksessa. Nämä potilaat saattavat myöhemminkin joutua erikoissairaanhoitoon ja palautuvat sieltä taas terveyskeskuksen seurantaan. Hoitoon liittyy riskejä ja sen turvallinen toteuttaminen edellyttää hyvää tiedonkulkua. Etelä-Pohjanmaan terveyskeskusten henkilökuntaa pyydettiin arvioimaan tiedonkulkua vuonna 2003. Tarkoituksena oli tehdä seurantatutkimus, kun sähköinen sairauskertomus olisi täydessä käytössä Seinäjoen keskussairaalassa, minkä arvioitiin toteutuvan noin vuonna 2005. Uudistus eteni keskussairaalassa ennakoitua hitaammin ja seurantatutkimus tehtiin vasta vuonna 2010. Aineisto ja menetelmät Osallistujat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskusten henkilökunnalle lähetettiin vuosina 2003 ja 2010 antikoagulanttihoitoon liittyvää tiedonkulkua koskeva postikysely. Molempina tutkimusvuosina kysely lähetettiin uudelleen niille, jotka eivät olleet vastanneet 4 viikon kuluessa. Vuonna 2003 kyselylomakkeita lähetettiin 1 114 ja palautettiin 860 (77 %). Vuoden 2010 vastaavat luvut olivat 1 675 ja 932 (56 %). Vuonna 2010 oli mahdollista vastata myös internetin kautta, mutta tätä mahdollisuutta käytti vain 21 henkilöä, sillä ensimmäisen kierroksen lomakkeissa oli vahingossa väärä nettivastausosoite. Vuonna 2003 sairaanhoitopiirin alueella oli 17 terveyskeskusta, joista 16 osallistui tutkimukseen. Vuonna 2010 terveyskeskuksia oli yhdistymisten jälkeen vain 7 ja ne kaikki osallistuivat seurantatutkimukseen. Kyselylomake Valmista mallia tiedonkulun kartoitukseen ei ollut käytettävissä, joten työryhmä laati itse kyselylomakkeen. Lomaketta pilotoitiin ryhmän jäsenten terveyskeskuksissa ja parannettiin saatujen kommenttien pohjalta. Pääosa kysymyksistä oli strukturoituja ja niissä oli useita alakohtia (4). Vuoden 2010 lomakkeessa oli samat strukturoidut kysymykset, joihin oli tullut järjestelmien kehittymisen takia muutamia uusia alakohtia arvioitavaksi, esimerkiksi alue-effica. Molemmat kyselylomakkeet ovat liiteaineistoina 1 ja 2 lehden internet-sivuilla artikkelin pdfversion liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 36/2013). Vastaajilta tiedusteltiin, miten he osallistuivat potilaiden antikoagulanttihoitoon: harvemmin kuin kerran vuodessa, muutaman kerran vuodessa, noin kerran kuussa, joka viikko, joka päivä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten he saivat tietoa juuri aloitetun antikoagulanttihoidon vuoksi ensi kertaa erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen tulevan potilaan hoidosta eri lähteistä (potilaan oma kertomus, hoitokortti, puhelimitse edellisestä hoitopaikasta, saapunut epikriisi, hoitajan lähete, terveyskeskuksen sähköinen sairauskertomus, omaiset) ja miten hoidossa tarvittavat tiedot (hoidon aihe, potilaan yksilöllinen INR-tavoitetaso, hoidon suunniteltu kesto, edellinen INR-arvo, edellinen Marevan-annos, onko potilas saanut antikoagulanttihoidon perusopetuksen) olivat löydettävissä eri tietolähteistä. Molemmissa kysymyksissä arviointiasteikko oli 5-portainen: erittäin, melko, silloin tällöin, melko ja erittäin. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan, montako erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen tullutta, juuri aloitettua antikoagulanttihoitoa saavaa potilasta hän oli kohdannut viimeisen neljän viikon aikana sekä monenko kohdalla oli ollut ongelmia tiedonkulussa. Samat kysymykset kysyttiin myös tilanteesta, jossa jo aikaisemmin hoitoa saanut potilas oli jostain syystä joutunut hoidettavaksi erikoissai 2209

Terveydenhuoltotutkimus Vain 31 % vastaajista löysi uusien potilaiden tiedot alue-efficasta. Taulukko 1. raanhoitoon ja tuli nyt terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon tai kotoa käsin terveyskeskukseen INR-kontrollia varten. Tilastomenetelmät Tilastollisina menetelminä käytettiin suoria jakautumia, tilastollisia tunnuslukuja ja ristiintaulukointia. Erojen tilastollista merkitsevyyttä arviointiin khiin neliö -testillä ja T-testillä. Tietokoneajot tehtiin IBM SPSS 20.0 -ohjelmalla. Kyselyyn Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa vuosina 2003 ja 2010 vastanneet sekä potilaiden antikoagulanttihoitoon vähintään viikoittain osallistuneiden osuus ammattiryhmittäin. 2003 2010 Kaikki Viikoittain hoitavat Kaikki Viikoittain hoitavat Ammattiryhmä n n % n n % Lääkäri 82 72 88 52 43 83 Terveydenhoitaja 169 54 32 178 28 16 Sairaanhoitaja 251 199 79 276 209 76 Lähi/perushoitaja 264 129 49 333 169 51 Terveyskeskusavustaja 75 38 51 59 7 12 tai osastosihteeri Kaikki 849 1 497 59 923 2 466 51 1 Tieto hoitoon osallistumisesta puuttui 11 vastaajalta. 2 Tieto hoitoon osallistumisesta puuttui 9 vastaajalta. Taulukko 2. Erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen saapuvien uusien potilaiden antikoagulanttihoitoa koskevien tietojen löytyminen tietolähteittäin vuosina 2003 ja 2010. Erittäin tai melko vastanneiden osuudet (%) sekä eron tilastollinen merkitsevyys. 2003 2010 n = 404 459 n = 388 431 p Tiedon saantitapa % % Potilaalla olevasta hoitokortista 75 55 < 0,001 Saapuneesta epikriisistä (paperilla) 48 51 0,043 Hoitajan lähetteestä 46 47 0,007 Potilaan omasta suullisesta kertomuksesta 40 38 n.s. Terveyskeskuksen sähköisestä sairauskertomuksesta 33 60 < 0,001 Puhelimitse edellisestä hoitopaikasta itse 11 19 0,019 soittamalla Omaisilta 8 9 n.s. Sähköisestä hoitopalautteesta 53 Alue-Efficaa katsomalla 31 Vastaajat Molempina tutkimusvuosina suurimman ammattiryhmän muodostivat lähi- ja perushoitajat. Lääkärien osuus vastaajista pieneni. Vähintään viikoittain potilaiden antikoagulanttihoitoon osallistui 59 % vastaajista vuonna 2003 ja 51 % vuonna 2010 (taulukko 1). Osuus oli suurin lääkärien ja sairaanhoitajien keskuudessa. Tulokset 75 % vähintään viikoittain hoitoon osallistuvista löysi uusien potilaiden tiedot melko tai erittäin potilaan antikoagulanttihoitokortista vuonna 2003 (taulukko 2). Terveyskeskuksen sähköisestä sairauskertomuksesta tiedot löysi 60 % vuonna 2010. Myös jo aiemmin hoitoa saaneiden potilaiden tiedot haettiin vuonna 2003 useimmiten (78 %) hoitokortista. Vuonna 2010 näiden potilaiden hoitotiedot löysi 72 % terveyskeskuksen sähköisestä sairauskertomuksesta (taulukko 3). Uuden potilaan edellisen INR-arvon eri tietolähteistä melko tai erittäin löytäneiden osuus oli 77 % vuonna 2003 ja 78 % vuonna 2010 (kuvio 1). Jo aiemmin hoitoa saaneen potilaan edellisen varfariiniannoksen löysi eri tietolähteistä yhteensä 80 % vastaajista vuonna 2003 ja 76 % vuonna 2010 (kuvio 2). Antikoagulanttihoitoa saavia potilaita viikoittain hoitavat arvioivat vuonna 2003 tavanneensa keskimäärin 2,7 uutta potilasta neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. Vuonna 2010 vastaava luku oli 2,6. Tutkimusvuosien välillä ei ollut eroa (p = 0,647). Hoitoon liittyvässä tiedonkulussa koettiin olleen ongelmia keskimäärin 1,6 potilaalla vuonna 2003 ja 1,4 potilaalla vuonna 2010. Vuosien välillä ei ollut eroa (p = 0,171). Jo aiemmin antikoagulanttihoitoa saaneita, erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon palaavia potilaita oli viimeisen neljän viikon aikana tavattu keskimäärin 4,3 vuonna 2003 ja 4,2 vuonna 2010 (p = 0,771). Ongelmia hoitoon liittyvässä tiedonkulussa henkilökunta arvioi olleen keskimäärin 1,9 potilaalla vuonna 2003 ja 1,6:lla vuonna 2010 (p = 0,278). Nämäkään muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Pohdinta Terveyskeskusten henkilökunnan yleisin hoitotiedon hakumenetelmä vaihtui vuoden 2003 pahvisesta hoitokortista sähköiseen sairauskertomukseen vuonna 2010. Antikoagulanttihoi 2210

tieteessä Taulukko 3. Jo aiemmin antikoagulanttihoitoa saaneiden potilaiden hoitoa koskevien tietojen löytyminen eri tietolähteittäin vuosina 2003 ja 2010. Erittäin tai melko vastanneiden osuudet (%) sekä eron tilastollinen merkitsevyys. 2003 2010 p n = 425 468 n = 414 430 Tiedon saantitapa % % Potilaalla olevasta hoitokortista 78 54 < 0,001 Hoitajan lähetteestä 50 52 n.s. Saapuneesta epikriisistä (paperilla) 49 52 n.s. Terveyskeskuksen sähköisestä 42 72 < 0,001 sairauskertomuksesta Potilaan omasta suullisesta kertomuksesta 40 36 n.s. Puhelimitse edellisestä hoitopaikasta itse 16 20 n.s. soittamalla Omaisilta 11 11 n.s. Sähköisestä hoitopalautteesta 59 Alue-Efficaa katsomalla 37 kuvio 1. Erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen saapuvien uusien potilaiden antikoagulanttihoitoa koskevien tietojen löytyminen eri tietolähteistä vuosina 2003 ja 2010. Erittäin tai melko vastanneiden osuudet (%). Edellinen INR Edellinen Marevan-annostus Antikoagulanttihoidon aihe Hoidon suunniteltu kesto Potilaan yksilöllinen INR-taso Onko potilas saanut antikoagulanttihoidon perusopetuksen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % 2003 2010 don kannalta keskeisen tärkeiden tietojen löytyminen ei silti parantunut lainkaan seitsemässä vuodessa. Tiedonkulun ongelmien määrä ei vähentynyt. Tutkimus perustuu kahteen kyselyyn vuosina 2003 ja 2010 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskusten henkilökunnalle. Terveyskeskuksissa oli tapahtunut organisaatiomuutoksia ja henkilöstömäärä oli kasvanut huomattavasti tutkimusvuosien välillä. Uusissa perusturvakuntayhtymissä oli mukana aiemmin sosiaalihuollon puolella työskennellyttä henkilökuntaa, mikä lisäsi erityisesti perus- ja lähihoitajien osuutta. Alueella on esiintynyt vuosikaudet lääkäripulaa, joka ei ole kuitenkaan muodostunut katastrofaaliseksi. Lääkärien kokonaismäärä ei ole oleellisesti supistunut, mutta tutkimukseen vastanneiden lääkärien määrä väheni. Terveyskeskuksissa toimii yhä enemmän lyhytaikaisia sijaisia ja ostolääkäreitä, jotka eivät tällaisiin kyselyihin vastaa. Vastausprosenttia vuonna 2003 (77 %) voi pitää hyvänä. Se oli parempi kuin Lääkäri 2003-tutkimuksessa (65 %) (5). Henkilöstön vastausväsymys selittänee osaltaan vuoden 2010 alentunutta vastausprosenttia (56 %). Lääkäreille suunnatuissa kyselytutkimuksissa vastausprosentit ovat laskeneet viime vuosina. Lääkä rien työoloja ja terveyttä koskevassa tutkimuksessa vuonna 2006 vastanneita oli 57 % (6), Lääkäri 2008 -tutkimuksessa 50 % (7) ja potilastietojärjestelmiä koskevassa tutkimuksessa 31 % (8). Tässä tutkimuksessa raportoidaan vähintään viikoittain antikoagulanttihoitoon osallistuvan henkilöstön arvioita tiedonkulusta. Nämä vastaajat ovat todella olleet perillä hoitoon liittyvästä tiedonkulusta sekä vuonna 2003 että vuonna 2010, vaikka toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia. Tuloksia voi sen vuoksi pitää luotettavina. Vuonna 2003 erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen tulevien uusien potilaiden tietojen välittämisen tehokkain menetelmä oli hoitokortti, josta 75 % vastaajista löysi tiedot (4,9). Kortti oli hyvä, koska suuri osa potilaista ei osaa kertoa hoidostaan. Tuolloin ei myöskään tarvinnut tiedustella asioita puhelimitse edellisestä hoitopaikasta niin kuin vuonna 2010. Vuonna 2010 tiedonkulun paras menetelmä oli terveyskeskuksen sähköinen sairauskertomus, josta 60 % vastaajista löysi uusien potilaiden tiedot. Aiemmin antikoagulanttihoitoa saaneiden potilaiden tiedot löytyivät vuonna 2010 sähköisestä sairauskertomuksesta useammin (72 %) kuin uusien potilaiden. Tietojen siirto terveyskeskuksen sähköiseen sairauskertomukseen tapahtuu ilmeisesti varmimmin silloin, kun on kyse jo aiemmin tiedetystä antikoagulanttihoitoa saavasta potilaasta. Uusista tiedonkulun menetelmistä sähköinen hoitopalaute katsottiin paremmaksi kuin alue- Effica, josta vain 31 % vastaajista arvioi löytävän 2211

Terveydenhuoltotutkimus kuvio 2. Jo aiemmin antikoagulanttihoitoa saaneiden potilaiden hoitoa koskevien tietojen löytyminen eri tietolähteistä vuosina 2003 ja 2010. Erittäin tai melko vastanneiden osuudet (%). Edellinen INR Edellinen Marevan-annostus Antikoagulanttihoidon aihe Hoidon suunniteltu kesto Potilaan yksilöllinen INR-taso Onko potilas saanut antikoagulanttihoidon perusopetuksen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % Tästä asiasta tiedettiin Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa siirryttiin sähköisiin sairauskertomuksiin viimeistään 2000-luvun alussa. Erilaiset tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia. Tämä tutkimus opetti Hoitotiedon yleisin hakumenetelmä vaihtui pahvikortista sähköiseen sairauskertomukseen. Antikoagulanttihoitoa koskeva tiedonvälitys ei ole tehostunut. Käyttäjien toiveita ja tarpeita ei ole otettu tietojärjestelmissä huomioon. 2003 2010 sä tiedot. Tämä sopii yhteen potilastietojärjestelmiä koskeneen tutkimuksen tulosten kanssa (10). Lähes puolet Efficaa käyttäneistä terveyskeskuslääkäreistä piti aluetietojärjestelmän ensisijaisena kehittämiskohteena tiedonhakua toisessa organisaatiossa hoidetusta potilaasta. Tiedon saatavuus ja kulku on todettu ongelmalliseksi lääkärien arvioidessa eri potilastietojärjestelmiä (8). Vastanneista suomalaislääkäreistä 60 % oli täysin eri mieltä väittämästä, että tieto muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla (11). Samassa tutkimuksessa lähes puolet terveyskeskuslääkäreistä katsoi, että tietojärjestelmät eivät auta estämään lääkitykseen liittyviä virheitä (7). Hyvän tiedonkulun menetelmän pitäisi olla sellainen, että kaikki henkilökunnan jäsenet löytävät sen avulla tarvitsemansa tiedot. Meidän tutkimuksemme vastaajien arvion mukaan anti koagulanttihoidon kannalta välttämättömät tiedot (edellinen INR ja varfariiniannos) eivät löytyneet yhtään paremmin vuonna 2010 kuin vuonna 2003, olipa sitten kyse uudesta tai hoitoa jo aiemmin saaneesta potilaasta. Myös tieto antikoagulanttihoidon perusopetuksesta potilaalle löytyi huonosti. Potilas ei ehkä ole saanut opetusta tai jos on saanut, opetuksen antaja ei ehkä tiennyt, minne asia tulisi kirjata. Tietovarastoa rakentavat henkilöt eivät ole riittävästi perillä siitä, miten tieto tulisi varastoida, jotta se myös löytyisi helposti. Ongelma on myös se, että tietoja ei välttämättä edes kirjata sähköiseen sairauskertomukseen. Eri organisaatioiden toimintakulttuurit ovat erilaiset. Tiedot voivat löytyä jostain kohdasta sähköistä sairauskertomusta, mutta ei siitä kohdasta, josta terveyskeskuksessa on loogisin niitä etsiä, esimerkiksi antiko-lehdeltä (antikoagulanttihoidon oma sivu). Tiedot eivät siirry järjestelmästä toiseen eivätkä järjestelmät kommunikoi keskenään. Pahimmillaan tietoja etsivä henkilö joutuu siirtämään INR-lukemat käsityönä terveyskeskuksen antiko-lehdelle. Pelkkä järjestelmien yhteensopivuus ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan reaaliajassa toimiva yhteinen tietovarasto. Työryhmämme totesi jo vuonna 2004, että pitäisi kehittää sähköinen sairauskertomus, jota käyttävät yhdessä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ja jossa on reaaliaikainen antikoagulanttihoitosivu (9). Vielä 2010 tämä järjestelmä ei toiminut. Vastaajien arviot neljän viime viikon aikana tapaamiensa antikoagulanttihoitoa saavien potilaiden määrästä, joiden kohdalla oli tiedonkulun ongelmia, olivat samaa suuruusluokkaa molempina tutkimusvuosina. Tämän perusteella voi sanoa, että tiedonkulun ongelmat eivät ole vähentyneet. Tulos sopii loogisesti yhteen sen kanssa, että hoidon keskeisen tärkeät tiedot eivät olleet löydettävissä yhtään helpommin vuonna 2010 kuin 2003. Johanna Kaipio on väitöskirjassaan todennut, että nykyiset potilastietojärjestelmät eivät tue lääkärien ja hoitajien arkityötä (12). Hänen mukaansa järjestelmän käytettävyys on kontekstisidonnainen ominaisuus. Tässä tutkimuksessa konteksti tiedonkulku antikoagulanttihoitoa saavan potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon otettiin huomioon. Ainakin tässä suhteessa sähköisissä potilastietojärjestelmissä on korjattavaa. n Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on myöntänyt hankkeelle EVO-rahoitusta. English summary www.laakarilehti.fi > in english Information flow from secondary care to primary health care: has anything changed in seven years? 2212

Kyselylomake Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskusten henkilökunnalle 1. Miten osallistut antikoagulanttihoitoa (AK-hoitoa) saavan potilaan hoitoon tai ohjantaan? rengasta tilanteeseesi sopivan vaihtoehdon numero tieteessä 1 harvemmin kuin kerran vuodessa, siirry takasivulle kysymykseen 14 2 muutaman kerran vuodessa 3 noin kerran kuussa 4 joka viikko 5 joka päivä Vastausohje kaikkiin kysymyksiin: rengasta mielipidettäsi vastaavan vaihtoehdon numero, tai kirjoita vastaus annettuun tilaan. 2. Potilas tulee erikoissairaanhoidossa (SEKS ja Ähtäri) juuri aloitetun AK-hoidon vuoksi ensi kertaa INR -kontrolliin terveyskeskukseen. Miten saat tietoa annetusta hoidosta seuraavilla tavoilla? 1=erittäin 2=melko 3=silloin tällöin 4=melko 5=erittäin potilaan omasta suullisesta kertomuksesta potilaalla olevasta AK-hoitokortista puhelimitse edellisestä hoitopaikasta itse soittamalla saapuneesta epikriisistä (paperilla) sähköisestä hoitopalautteesta hoitajan lähetteestä (terveyskeskuksen) sähköisestä sairauskertomuksesta Alue-Efficaa katsomalla omaisilta 3. Miten juuri erikoissairaanhoidossa aloitetun AK-hoidon vuoksi terveyskeskukseen INR-kontrolliin saapuvasta potilaasta on eri tietolähteistä löydettävissä seuraavat tiedot? 1=erittäin 2=melko 3=silloin tällöin 4=melko 5=erittäin AK-hoidon indikaatio Potilaan yksilöllinen INR-tavoitetaso Hoidon suunniteltu kesto Edellinen INR arvo Edellinen Marevan annostus Onko potilas saanut AK-hoidon perusopetuksen? 1 2212a

4. Miten juuri aloitettua AK-hoitoa saava potilas on mielestäsi ymmärtänyt Marevan-annoksensa oikein ymmärtänyt jatkohoitoon hakeutumisen oikein? 1=erittäin 2=melko 3=silloin tällöin 4=melko 5=erittäin 5. Montako erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen seurantaan tullutta juuri aloitettua AK-hoitoa saavaa potilasta arvioit tavanneesi viimeisen neljän viikon aikana? 6. Monenko kohdalla heistä arvioit olleen ongelmia AK-hoitoon liittyvän tiedon kulussa erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen? 7. Jo aikaisemmin AK-hoitoa saanut potilas on jostain syystä joutunut hoidettavaksi erikoissairaanhoitoon ja tulee terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon tai kotoa käsin terveyskeskukseen INR -kontrollia varten. Miten saat tietoa annetusta hoidosta seuraavilla tavoilla? 1=erittäin 2=melko 3=silloin tällöin 4=melko 5=erittäin potilaan omasta suullisesta kertomuksesta potilaalla olevasta AK-hoitokortista puhelimitse edellisestä hoitopaikasta itse soittamalla saapuneesta epikriisistä (paperilla) sähköisestä hoitopalautteesta hoitajan lähetteestä (terveyskeskuksen) sähköisestä sairauskertomuksesta Alue-Efficaa katsomalla omaisilta 8. Jo aikaisemmin AK-hoitoa saanut potilas on jostain syystä joutunut hoidettavaksi erikoissairaanhoitoon ja tulee terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon tai kotoa käsin terveyskeskukseen INR kontrollia varten. Miten potilaasta on eri tietolähteistä löydettävissä seuraavat tiedot? 1=erittäin 2=melko 3=silloin tällöin 4=melko 5=erittäin AK-hoidon indikaatio Potilaan yksilöllinen INR-tavoitetaso Hoidon suunniteltu kesto Edellinen INR arvo Edellinen Marevan annostus Onko potilas saanut AK-hoidon perusopetuksen? 2212b 2

9. Jo aikaisemmin AK-hoitoa saanut potilas on jostain syystä joutunut hoidettavaksi erikoissairaanhoitoon ja tulee taas terveyskeskukseen INR -kontrollia varten. Montako tällaista potilasta arvioit tavanneesi viimeisen neljän viikon aikana? tieteessä 10. Monenko kohdalla heistä arvioit olleen ongelmia AK-hoitoon liittyvän tiedon kulussa erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen? 11. Hyviä kokemuksia tiedonkulusta: 12. Huonoja kokemuksia tiedonkulusta: 13. Parannusehdotuksia 3 2212c

Taustatietoja vastaajasta: 14. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 15. Työkokemus terveydenhuollossa vuotta 16. Ammatti 1 lääkäri 2 sairaanhoitaja 3 terveydenhoitaja 4 perushoitaja/lähihoitaja 5 terveyskeskusavustaja 17. Työskenteletkö seuraavilla alueilla? (voit rengastaa useita vaihtoehtoja) 1 vastanottotoiminta 2 vuodeosasto 3 kotisairaanhoito 4 neuvolat 5 työterveyshuolto 18. Työskenteletkö pääasiassa jollakin alueella? 1 kyllä, numero (ks. kysymys 17) 2 en 3 en osaa sanoa 19. Onko Sinulla oikeus lukea sähköistä sairauskertomusta? 1 kyllä 2 ei, Onko tästä aiheutunut ongelmia 1 kyllä AK-potilaan hoidossa? 2 ei 20. Onko Sinulla oikeus lukea elektronista laboratoriolehteä? 1 kyllä 2 ei, Onko tästä aiheutunut ongelmia 1 kyllä AK-potilaan hoidossa? 2 ei Kiitos vastauksestasi! 2212d 4

Kyselylomake terveyskeskuksen henkilökunnalle Vastausohje: rengasta tilanteeseesi sopivan vaihtoehdon numero, tai kirjoita vastaus annettuun tilaan. 1. Miten osallistut antikoagulanttihoitoa (AK-hoito) saavan potilaan hoitoon tai ohjantaan? 1 harvemmin kuin kerran vuodessa, siirry suoraan kysymykseen 11. 2 muutaman kerran vuodessa 3 noin kerran kuussa 4 joka viikko 5 joka päivä 2. Potilas tulee erikoissairaanhoidossa (esh) (SEKS ja Ähtäri) juuri aloitetun AK-hoidon vuoksi ensi kertaa INR -kontrolliin terveyskeskukseen (TK). Miten saat tietoa annetusta hoidosta seuraavilla tavoilla? Vastausvaihtoehdot: 1 erittäin 2 melko 3 silloin tällöin 4 melko 5 erittäin potilaan omasta suullisesta kertomuksesta potilaalla olevasta AK-hoitokortista puhelimitse edellisestä hoitopaikasta itse soittamalla saapuneesta epikriisistä hoitajan lähetteestä terveyskeskuksen sähköisestä sairauskertomuksesta omaisilta muuten, miten? tieteessä 3. Miten juuri esh:ssa aloitetun AK-hoidon vuoksi TK:en INR-kontrolliin saapuvasta potilaasta on eri tietolähteistä löydettävissä seuraavat tiedot? Vastausvaihtoehdot samat kuin edellä AK-hoidon indikaatio Potilaan yksilöllinen INR-tavoitetaso Hoidon suunniteltu kesto Edellinen INR arvo Edellinen Marevan annostus Onko potilas saanut AK-hoidon perusopetuksen? 4. Miten juuri aloitettua AK-hoitoa saava potilas on mielestäsi Vastausvaihtoehdot samat kuin edellä ymmärtänyt Marevan-annoksensa oikein ymmärtänyt jatkohoitoon hakeutumisen oikein? 5. Montako esh:sta TK:en seurantaan tullutta juuri aloitettua AK-hoitoa saavaa potilasta arvioit tavanneesi viimeisen neljän viikon aikana? 6. Monenko kohdalla heistä arvioit olleen ongelmia AK-hoitoon liittyvän tiedon kulussa esh:sta terveyskeskukseen? 7. Jo aikaisemmin AK-hoitoa saanut potilas on jostain syystä joutunut hoidettavaksi esh:on ja tulee TK:n vuodeosastolle jatkohoitoon tai kotoa käsin TK:en INR -kontrollia varten. Miten saat tietoa annetusta hoidosta seuraavilla tavoilla? Vastausvaihtoehdot samat kuin edellä potilaan omasta suullisesta kertomuksesta potilaalla olevasta AK-hoitokortista puhelimitse edellisestä hoitopaikasta itse soittamalla saapuneesta epikriisistä hoitajan lähetteestä terveyskeskuksen sähköisestä sairauskertomuksesta omaisilta muuten, miten? Käännä! TKkyselylomake2003.DOC19.10.2009 1 16:41:00 2212e

8. Jo aikaisemmin AK-hoitoa saanut potilas on jostain syystä joutunut hoidettavaksi esh:on ja tulee TK:n vuodeosastolle jatkohoitoon tai kotoa käsin TK:en INR -kontrollia varten. Miten potilaasta on eri tietolähteistä löydettävissä seuraavat tiedot? Vastausvaihtoehdot: 1 erittäin 2 melko 3 silloin tällöin 4 melko 5 erittäin AK-hoidon indikaatio Potilaan yksilöllinen INR-tavoitetaso Hoidon suunniteltu kesto Edellinen INR-arvo Edellinen Marevan annostus Onko potilas saanut AK-hoidon perusopetuksen? 9. Jo aikaisemmin AK-hoitoa saanut potilas on jostain syystä joutunut hoidettavaksi esh:on ja tulee taas terveyskeskukseen INR -kontrollia varten. Montako tällaista potilasta arvioit tavanneesi viimeisen neljän viikon aikana? 10. Monenko kohdalla heistä arvioit olleen ongelmia AK-hoitoon liittyvän tiedon kulussa esh:sta terveyskeskukseen? Taustatietoja vastaajasta: 11. Sukupuoli 1 mies 12. Työkokemus terveydenhuollossa vuotta 2 nainen 13. Ammatti 14. Työskenteletkö seuraavilla alueilla? 1 lääkäri (voit rengastaa useita vaihtoehtoja) 2 sairaanhoitaja 1 vastanottotoiminta 3 terveydenhoitaja 2 vuodeosasto 4 perushoitaja/lähihoitaja 3 kotisairaanhoito 5 terveyskeskusavustaja 4 neuvolat 5 työterveyshuolto 15. Onko terveyskeskuksessasi väestö- 16. Työskenteletkö pääasiassa jollakin alueella? vastuu/omalääkärijärjestelmä? 1 kyllä, numero (ks. kysymys 14) 1 kyllä 2 en 2 ei 3 en osaa sanoa 17. Onko terveyskeskuksessasi sähköinen 18. Mikä sairauskertomusjärjestelmä? sairauskertomusjärjestelmä? 1 EFFICA 1 kyllä, vastaa myös 2 PEGASOS kysymykseen 20. 3 MEDIATRI 2 ei 4 joku muu, mikä? 19. Onko Sinulla oikeus lukea sähköistä sairauskertomusta? 1 kyllä 2 ei, Onko tästä aiheutunut ongelmia 1 kyllä AK-potilaan hoidossa? 2 ei 20. Onko Sinulla oikeus lukea elektronista laboratoriolehteä? 1 kyllä 2 ei, Onko tästä aiheutunut ongelmia 1 kyllä AK-potilaan hoidossa? 2 ei Voit kirjoittaa kuvauksia ongelmatilanteista tai muita kommentteja saatekirjeen kääntöpuolelle. Kiitos vastauksestasi! 2212f TKkyselylomake2003.DOC19.10.2009 2 16:41:00

tieteessä english summary Irma Virjo Professor (emerita) University of Tampere, School of Medicine Department of General Practice irma.virjo@uta.fi Kari Mäkelä Juhani Aho Pentti Kalliola Harri Kurunmäki Leena Uusitalo Markku Valli Suvi Ylinen Information flow from secondary care to primary health care: has anything changed in seven years? Background Electronic patient records systems in Finland were implemented earlier in health care centres than in central hospitals. As these systems are now operational in central hospitals too, one might infer that information flow and exchange between health care centres and central hospitals should have improved. Methods The personnel of health care centres in the South-Ostrobothnia hospital district were asked to participate in a survey conducted by mail. The survey was initially carried out in 2003 and was repeated in 2010. The respondents were asked to appraise the content and methods of information flow pertaining to patients receiving anticoagulant treatment (AC treatment) with warfarin. In 2003 a total of 1114 questionnaires were sent out, and 862 replies (77%) were received. In 2010 the corresponding figures were 1675 questionnaires sent out and 932 replies (56%). Results In 2003 some 75% of the personnel who treated AC patients on a weekly basis stated that the required information for new AC patients was found often or very often in the AC treatment card. In 2010 the corresponding figure was 55%. When the electronic patient record system of the health care centre was the information source used, the required information was found often or very often according to 33% of respondents in 2003 and 60% in 2010. When asked to assess the availability of information for patients whose AC treatment was already ongoing, i.e. had been started previously, in 2003 some 43% of respondents stated that the information was available often or very often through the electronic patient record system. In 2010 this figure had risen to 72%. For new AC patients, the previous INR value was available often or very often from various information sources according to 77% of respondents in 2003 and 78% in 2010. With regard to the availability of the previous warfarin dosage, these figures were 75% and 74%, respectively. For patients with ongoing treatment, the corresponding figures for previous INR were 80% both in 2003 and in 2010 and for previous warfarin dosage 80% in 2003 and 76% in 2010. Conclusions Information is being digitized and handled electronically, but as regards the critical information required for treatment, the overall availability of information was no better in 2010 than in 2003. There are clearly still inadequacies in the performance of electronic patient systems that cannot be overcome by the users alone. 2212g