KIRJALLINEN KYSYMYS 593/2007 vp Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen liikuntatuntien lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että yhä enenevässä määrin nuorten ikäryhmien ylipaino lisääntyy ja fyysinen kestävyys heikkenee. Myös arkiliikunta on vähentynyt. Näistä aiheutuvat kerrannaisvaikutukset tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa kansanterveyden kustannusten kasvuun. Pohja yksilön liikuntatottumuksille luodaan organisoidulla liikuntakasvatuksella peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen aikana. Opetushallitus asetti vuonna 2006 työryhmän miettimään koululiikunnan kehittämistä. Työryhmän työ valmistui reilu kuukausi sitten, joulukuussa 2007. Selvityksessä tuli esiin, että mikäli nuorten syrjäytymistä halutaan ehkäistä koululiikunnan avulla, niin koululiikuntaa tulee kehittää. Tähän voidaan päästä mm. kerhotoiminnan lisäämisen, valinnaisten liikunnan kurssien ja liikuntapaikkojen kehittämisen myötä. Myös yleistä asennemuutosta tarvitaan kouluyhteisössä tapahtuvan toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi olisi tärkeää ottaa oppilaat itse mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Merkittävä rooli koululiikunnan tukena tulisi olla myös urheiluseuroilla. Niillä on tarjota lajien erityisosaamista, joka osaltaan voisi monipuolistaa koululiikuntaa. Hallitus on kirjannut hallitusohjelman linjauksiinsa myös lasten ja nuorten koululiikunnan vahvistamisen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen kaikille yhteisten liikuntatuntien lisäämiseksi? Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 2008 Leena Harkimo /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Harkimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 593/2007 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen kaikille yhteisten liikuntatuntien lisäämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Liikuntaa koskevat säännökset ja määräykset ovat erilaiset eri koulutusmuodoissa. Perusopetuksessa liikunta on yksi kaikille oppilaille yhteisistä oppiaineista. Pakollista liikuntaa on vuosiluokilla 1 9 keskimäärin kaksi vuosiviikkotuntia (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). Nuorille annettavassa lukiokoulutuksessa liikuntaa on kaksi pakollista kurssia sekä kolme syventävinä opintoina tarjottavaa kurssia. Lukiossa opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan kurssien opiskelu vähintään kahdelle vuodelle. Ammatillisissa perustutkinnoissa on pakollisia liikunnan opintoja 1 opintoviikko (ov) yhteisissä opinnoissa. Lisäksi opiskelija voi sisällyttää liikuntaan liittyviä opintoja yhteisiin opintoihin sisältyviin valinnaisiin opintoihin 0 4 opintoviikkoa. Liikunnan opintoja voi sisältyä myös vapaasti valittaviin opintoihin (10 ov) ja joissakin perustutkinnoissa ammatillisiin opintoihin sisältyviin valinnaisiin opintoihin (maksimissaan 10 ov), jos opetussuunnitelman perusteet sen mahdollistavat. Opetushallitus on hiljattain uudistanut opetussuunnitelmien perusteet kaikilla koulutusasteilla. Opetussuunnitelmien perusteet ovat lainsäädännön ohella osa valtakunnallista ohjausjärjestelmää, jolla ohjataan ja säännellään koulutuksen järjestämistä. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikilla koulutusasteilla; viimeisimpänä perusopetuksessa kaikkien vuosiluokkien osalta 1.8.2006. Liikuntakasvatuksen tärkein tehtävä eri koulutusasteilla on tukea lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia sekä ohjata terveelliseen liikunnalliseen elämäntapaan. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle ja opiskelijalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 mukaan monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Koululiikunnan tehtävä on myös aktivoida oppilaita omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen sekä laajemminkin terveyttä edistävään hyvinvointikäyttäytymiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelijan tulee osoittaa kykyä ja halua terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Hänen tulee osata hyödyntää liikuntaa oman terveyden, hyvinvoinnin sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäjänä ja edistäjänä. Lisäksi opiskelijan tulee toimia reilun pelin hengessä, ottaa toiset huomioon ja auttaa heitä liikunta- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa korostuu liikuntatuntien ulkopuolinen toiminta. Kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvalle liikunnalle yhteinen nimittäjä on hyvinvoiva yhteisö, jossa opiskelijat ja opettajat viihtyvät. Koululiikunta tukee oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja opiskelijoiden kasvua hyvään elämään. Ammatillisessa peruskoulutuksessa liikuntatuntien ul- 2
Ministerin vastaus KK 593/2007 vp Leena Harkimo /kok kopuolista toimintaa ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia on tarkoitus edistää valmisteilla olevan ammattiosaajan työkykypassin avulla. Tavoitteena on saada kaikki oppilaitoksissa työskentelevät mukaan työkykytalkoisiin huomioimalla toiminta- ja työkyky kaikessa oppilaitoksen toiminnassa: pakollisissa opinnoissa, vapaasti valittavissa opinnoissa, vapaa-ajalla ja harrastustoiminnassa. Koko oppilaitoksen kulttuuria halutaan kehittää toiminta- ja työkykyä tukevaksi. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille (7 18-vuotiaat) julkistetaan 31.1.2008. Suositukset on laadittu Nuoren Suomen koolle kutsuman asiantuntijaryhmän toimesta. Varhaiskasvatuksessa liikunnan suositukset ovat olleet jo käytössä vuodesta 2005. Suosituksen mukainen vähintään tunti liikkumista jokaisena koulupäivänä on hyvä tavoite. Kouluikäisten liikuntasuositukset on laadittu osana opetusministeriön tuella toteutettua Nuoren Suomen Koululaiset liikkeelle -kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kehittää toimenpidekokonaisuus, joka edistää koululaisten päivittäistä liikuntaa eri toimijoiden yhteistyönä. Hankkeen avulla pyritään lisäämään lasten, nuorten, opettajien ja vanhempien tietoisuutta liikunnan merkityksestä ja mahdollisuuksista. Liikuntatuntien vähäinen määrä on jo pitkään ollut lasten ja nuorten terveydestä ja liikunnasta huolestuneiden keskeinen haaste. Liikuntatuntien lisäämisen tarvetta on perusteltu nimenomaan sillä, että vain koululiikunnan kautta on mahdollista tavoittaa myös ne oppilaat, joille liikunta olisi kaikkein välttämättömintä. Pakollisten oppituntien puitteissa tapahtuvalla liikunnalla voidaan edistää liikunnallisuutta, mutta esimerkiksi fyysisen kestävyyden kehittämisen kannalta riittävää liikuntaa sillä ei nykyisellään voida taata. Liikuntatunnit muodostavat koululiikunnan kivijalan ja tässä mielessä niiden lisääminen seuraavan perusopetuksen tuntijaon yhteydessä on perusteltua. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteiden uudistamisen yhteydessä (2007 2010) lisätään mahdollisuuksia liikunnan ja muun työ- ja toimintakykyä ylläpitävän toiminnan lisäämiseen huolehtimalla siitä, että terveyttä ja työkykyä edistäviä osioita sisältyy monipuolisesti ammatillisiin opintoihin niiden eri vaiheessa. Lisäksi valmisteilla olevan ammattiosaajan työkykypassin avulla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan ja ammattiin opiskelevia valitsemaan valinnaisia liikunnan opintoja ja muita toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja. Opiskelijoiden motivoimisessa työelämän rooli on erittäin tärkeä. Mahdollisuus työkykypassin hyödyntämiseen työnhakutilanteessa motivoi ammattiin opiskelijaa suhtautumaan vakavasti työkykypassin suorittamiseen. Koulu- tai opiskelupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa on kuitenkin tärkeää edistää pakollisten ja valinnaisten oppituntien ja kurssien ohella myös osana oppiaineiden yhteistyötä, aihekokonaisuuksien toteuttamista, kerhoissa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja muussa harrastustoiminnassa sekä välitunneilla ja koulumatkoilla. Hyvinvoivan ja liikunnallisen yhteisön syntyminen edellyttää asennemuutosta, jossa koulun ja oppilaitoksen johto, opettajat, oppilaskunta sekä oppilaat ja opiskelijat mieltävät liikunnan osaksi kasvua jatko-opintoihin, ammattiin ja työelämään. Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 593/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Harkimo /saml: Avser regeringen vidta åtgärder för att inom den grundläggande utbildningen och utbildningen på andra stadiet öka antalet gymnastiktimmar som är gemensamma för alla elever? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Föreskrifterna och bestämmelserna om gymnastik varierar inom olika utbildningsformer. Inom den grundläggande utbildningen är gymnastik ett av de läroämnen som är gemensamt för alla elever. I årskurserna 1 9 utgör den obligatoriska gymnastiken i genomsnitt två årsveckotimmar (en årsveckotimme = 38 lektioner). I gymnasieutbildningen för unga ingår två obligatoriska kurser gymnastik och tre fördjupade kurser gymnastik. I gymnasiet skall den studerande dela upp de obligatoriska kurserna i gymnastik på åtminstone två år. Inom de yrkesinriktade grundexamina omfattar de obligatoriska studierna i gymnastik 1 studievecka (sv) i de gemensamma studierna. Därtill kan den studerande ta in gymnastikstudier om 0 4 studieveckor som valfria studier i de gemensamma studierna. Studier i gymnastik kan också ingå i de valfria studierna (10 sv) och i vissa grundexamina i de valfria studier som ingår i de yrkesinriktade studierna (maximalt 10 sv), om grunderna för läroplanen möjliggör detta. Utbildningsstyrelsen har nyligen reviderat läroplansgrunderna på alla utbildningsstadier. Vid sidan av lagstiftningen är läroplansgrunderna den del av det landsomfattande styrsystem som finns till för att styra och reglera utbildningsarrangemangen. De nya läroplanerna har tagits i bruk på alla utbildningsnivåer och sist inom den grundläggande utbildningen för alla årsklassers del 1.8.2006. Den viktigaste uppgiften för fysisk fostran på olika utbildningsstadier är att stödja barnets och den unga personens fysiska, psykiska och sociala utveckling och välbefinnande samt att få dem att ta till sig ett sunt och motionsinriktat levnadssätt. Gymnastikundervisningen ger eleven och den studerande sådana kunskaper, färdigheter och upplevelser som gör det möjligt att tillägna sig en motionsinriktad livsstil. I läroplansgrunderna för den grundläggande utbildningen 2004 sägs t.ex. att en mångsidig gymnastikundervisning stöder elevens välbefinnande, mognad till självständighet och samhällelighet och skapar beredskap för självständig motionsutövning. Skolgymnastiken skall också aktivera eleverna att röra på sig på egen hand samt i vidare mening att leva på ett sätt som främjar hälsan och välbefinnandet. Enligt läroplansgrunderna för den grundläggande yrkesutbildningen skall de studerande uppvisa förmåga och vilja att främja en sund och motionsinriktad livsstil. De skall kunna dra nytta av idrott och motion för att bevara och förbättra sin hälsa och sitt välbefinnande samt sin funktions- och arbetsförmåga. De studerande skall också iaktta rent spel, ta hänsyn till andra och hjälpa varandra i motions- och andra interaktionssammanhang. I gymnasiet och i den grundläggande yrkesutbildningen läggs fokus på verksamheten utanför gymnastiktimmarna. En gemensam nämnare för gymnastiken i skolorna och läroanstalterna är en gemenskap som mår bra och där de studerande och lärarna trivs. Skolgymnastiken stöder välbe- 4
Ministerns svar KK 593/2007 vp Leena Harkimo /kok finnandet i läroanstalten och ger de studerande redskap för ett gott liv. Avsikten är att i den grundläggande yrkesutbildningen främja verksamheten utanför gymnastiktimmarna och läroantaltsgemenskapens välbefinnande med hjälp av ett intyg över den studerandes arbets- och funktionsförmåga, dvs. ett tykypass, som bereds som bäst. Målet är att få alla som arbetar i läroanstalten med i arbetet så att funktions- och arbetsförmågan beaktas i all verksamhet vid läroanstalten: i de obligatoriska studierna, i de valfria studierna, på fritiden och i fritidssysselsättningar. Tanken är att hela läroanstaltens kultur skall utvecklas så att den stöder funktions- och arbetsförmågan. En rekommendation om fysisk aktivitet för skolelever (7 18-åringar) offentliggörs 31.1.2008. Rekommendationerna har sammanställts av en sakkunniggrupp sammankallad av Ung i Finland. Inom småbarnsfostran har motsvarande rekommendationer använts sedan 2005. Att röra på sig minst en timme per dag, vilket rekommendationen anger, är ett bra mål. Rekommendationerna om fysisk aktivitet för skolelever utgör en del av utvecklingsprojektet Koululaiset liikkeelle, som genomförs av Ung i Finland med stöd från undervisningsministeriet. Dess syfte är att utveckla en åtgärdshelhet för att få skolelever att röra på sig dagligen. Detta sker genom samarbete mellan olika aktörer. Med hjälp av projektet vill man öka barnens, ungdomarnas, lärarnas och föräldrarnas kunskap om idrottens och motionens betydelse och möjligheter. Det ringa antalet gymnastiktimmar har redan länge varit en stor utmaning för dem som är bekymrade över barnens och ungdomarnas hälsa och fysiska aktivitet. Behovet att öka gymnastiktimmarna har uttryckligen motiverats med att skolgymnastiken är det enda sättet att nå också de elever som är i det största behovet av fysisk aktivitet. Via gymnastiken under de obligatoriska lektionerna är det möjligt att förbättra elevernas benägenhet att röra på sig, men i sin nuvarande form är gymnastiken inte tillräcklig när det t.ex. gäller att utveckla fysisk uthållighet. Gymnastiktimmarna bildar grunden i skolgymnastiken och i den meningen är det befogat att öka dem när nästa timfördelning för den grundläggande utbildningen görs. I samband med revideringen av grunderna för läroplanen och fristående examen för de yrkesinriktade grundexamina (2007 2010) förbättras möjligheterna till mer gymnastik och annan verksamhet som upprätthåller arbets- och funktionsförmågan. Detta sker så att avsnitt som främjar hälsan och arbetsförmågan på ett mångsidigt sätt ingår i de yrkesinriktade studierna i olika skeden. Med hjälp av det tykypass som är under beredning uppmuntrar man också utbildningsanordnarna att erbjuda och de yrkesstuderande att välja valfria gymnastikstudier och andra studier som stöder funktionsoch arbetsförmågan. Arbetslivet spelar en ytterst central roll för att motivera de studerande. De studerande har möjlighet att använda tykypasset då de söker arbete, vilket motiverar dem att ta avläggandet av tykypasset på allvar. Det är dock viktigt att främja fysisk aktivitet under skoldagen, inte bara under de obligatoriska och valfria lektionerna och kurserna utan också som en del av samarbetet mellan olika läroämnen, i temahelheter, klubbar, morgon- och eftermiddagsverksamhet och andra fritidssysselsättningar samt under raster och skolresor. För att åstadkomma en gemenskap som mår bra och är fysiskt aktiv fordras en attitydförändring: skolans och läroanstaltens ledning, lärarna, elevkåren och eleverna och de studerande skall se idrott och motion som ett led i utvecklingen mot fortsatta studier, yrke och arbetsliv. Helsingfors den 6 februari 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5